Viimelamasta selvittiin devalvoinnilla

Joutomies

Nyt ei voi devalvoida typerän EU:n ja Euron takia. Kun viimeksi tehtiin Devalvaatio,seurasi kaikkien aikojen nousu.Devalvaatio on ainoa tomiva keino saada talous nousuun,jos palkkoja alennetaan,sen täytyy ensisijaisesti koskea veronmaksajien varoilla maksettavia palkkoja,viimeksi vientiteollisuuden palkkoja,kun pienennetään veronmaksajien varoilla maksettavia turhia palkkoja,voidaan elvyttää vientiä.

34

3397

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ketu

      Ellemme olisi Euro-maa valuuttamme todennäköisesti kelluisi vapaasti. Kelluvaa valuuttaa ei voi varsinaisesti devalvoida vaan sen arvo määräytyy markkinoilla.

      Valuuttamme arvo siis muuttuisi taloudellisen tilanteen mukaisesti. Tässä tilanteessa markkamme olisi todennäköisesti devalvoitunut euroon nähden Ruotsin kruunun tavoin ja maamme vientiteollisuus olisi huomattavasti paremmassa asemassa.

      Tunnettu tosiasia on, että jousto löytyy aina jostain. Ellei valuuttakurssi voi joustaa, joustaa työpaikkojen määrä tai palkat. Tämän vuoden ennätysmäiset lomautusilmoitukset antanevat esimakua siitä, mistä jousto tällä kertaa löytyy!

      EKn vaatimukset palkkojen laskemisesta ovat tyyppiesimerkki sisäisestä devalvaatiosta.

      Vaikuttaa siltä, että olemme itse taas kerran valinneet sen kivisimmän tien.

      • fin.

        "Vaikuttaa siltä, että olemme itse taas kerran valinneet sen kivisimmän tien."

        Tai siis ei me (kansa), vaan Lipposen konklaavi.


      • Joutomies

        Rahan arvo määräytyy valuttakaupassa,jos maalla on paljon vientiä,sen valutalla on kova kysyntä jolloin sen arvo nousee, jos maalla on vähän vientiä kysyntä on vähäistä ja arvo laskee.Suuressa yhteis valuutassa kuten €,jossa Saksa on mukana, joka on maailman suurin vienti laskuttaja,€ arvo pysyy korkealla ja kuristaa pienet maat joiden vienti tarvitsisi rahan arvon laskua.Kallis € hyödyttää juuri veronmaksajien varoilla ansaitsevia,matkat ovat halpoja,ja erillaiset kestokulutus tavarat,vientiteollisuus joutuu ahdinkoon,siitä seuraa painetta alan työntekijöihin,jotka elättävät tämän maan,ja vastaavat hyvinvoinnista.


      • ketu
        fin. kirjoitti:

        "Vaikuttaa siltä, että olemme itse taas kerran valinneet sen kivisimmän tien."

        Tai siis ei me (kansa), vaan Lipposen konklaavi.

        Juuri näin.

        Vaikka Euro-liitoksen riskit ovat olleet hyvin tiedossa jo päätöstä tehtäessä, lienee turha odottaa päätöksentekijöiden vapaaehtoisesti ilmoittautuvan vastuunkantajiksi. Kovin on hiljaa Paavokin viimeaikoina ollut...


      • talouden tasapainottumista

        91 oli Koivisto ja Suomen pankki,jotka jarruttivat markan arvon devalvoitumista.Nyt samaa tekee EKP,jonka jarruttelun takia koko Eurooppa on kohta ilman työtä.Palkat olisi pudotettava puoleen ja heti.91 se tehtiin devalvoimalla,tosin liian myöhään.Devalvoituminen on parempi keino,koska velkojen maksukyky säilyy velallisilla mukavammin.Deflaatio on pahempi palkansaajille.


    • vain, luopuvatko

      virkamiehet palkoistaan! He ovat hyviä suosittelemaan muiden palkkojen alennuksia, mutta omista ei saa puhua. Mielestäni ensisijaisesti ne, jotka maksavat heidänkin kulunsa, saavat pitää palkkatasonsa. Näinhän ei käy,vaan yksityisen puolen työntekijät joutuvat aina lomautetuiksi ja irtisanotuiksi. Mielestäni tämä "etuoikeus" kuuluisi kuluttavalle sektorille (=julkinen sektori). En kuitenkaan tarkoita tässä opettajia, joita on lomauteltukin. Lähinnä niitä portaita portaita, mistä valtion ja kuntien palvelutaso ei laske.

    • Järkevällä talouspolitiikalla

      Ehkä lamanjälkeisellä talouspolitiikalla oli myös vaikutuksensa viime lamasta selviämiseen. Laman jälkeen tehtiin tupoja eli kokonaisvaltaisia palkkaratkaisuja. Inflaatio painettiin alas työttömyyttä ryhdyttiin parantamaan eri keinoin.

      Kansantulo kasvoi varmasti mutta hitaasti ja ylijäämääkin jäi.

      Nykyisen sinivihreän hallituksen aikana Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti purkavansa tupo-organisaationsa. Tupoja ei enää EK:n mukaan tarvita eikä yhteiskunnallista kokonaisvaltaista talouspolitiikkaa. Tässä nähdään nyt tulokset.

      Inflaatio laukkaa pilvissä. Työttömyys huippulukemissa. Konkurssiaalto on pyyhkäissyt erityisesti palvelualan yrityksiä nurin... konkurssit ovat aiheuttaneet suunnatonta hätää ja työttömyyttä.

      Ehkäpä EK:n pitäisi yrittää rakennella tupo-organisaatiotaan nykytilannetta vastaavaksi, tehtaiden sulkemisen ja joukkotyöttömyyden estämiseksi. Ehkäpä yhteiskunta tarvitsee myös niiden tuhansien irtisanottujen ja lomautettujen työpanosta tulevaisuudessa?

      • Tekstiä hanurista

        Inflaatio on alhaalla, työttömyys ihan normaaleissa lukemissa, kaikkiin työpaikkoihin ei saada vieläkään työntekijöitä.
        Paperi ei mene kaupaksi, mutta se ei ole laman syy. Syy on internetin johdosta aiheutunut ylituotanto. Paperia ei tarvita niitä määriä, joista ajateltiin vielä 5V sitten. Siihen ei auta devalvaatio, sillä se nostaa monen muun tuotannon tekijän hintoja.


      • lienee...
        Tekstiä hanurista kirjoitti:

        Inflaatio on alhaalla, työttömyys ihan normaaleissa lukemissa, kaikkiin työpaikkoihin ei saada vieläkään työntekijöitä.
        Paperi ei mene kaupaksi, mutta se ei ole laman syy. Syy on internetin johdosta aiheutunut ylituotanto. Paperia ei tarvita niitä määriä, joista ajateltiin vielä 5V sitten. Siihen ei auta devalvaatio, sillä se nostaa monen muun tuotannon tekijän hintoja.

        Paperia myydään maailmalla ihan entisiä määriä, mutta sitä tuotetaan entistä enemmän euro-alueen ulkopuolella. Miksihän?

        Inflaatio alhaalla? Se oli joulukuussa peräti 3,5%. Lomautuksia on tänä vuonna ollut enemmän kuin 90-luvun laman aikaan.


      • Very interesting!
        Tekstiä hanurista kirjoitti:

        Inflaatio on alhaalla, työttömyys ihan normaaleissa lukemissa, kaikkiin työpaikkoihin ei saada vieläkään työntekijöitä.
        Paperi ei mene kaupaksi, mutta se ei ole laman syy. Syy on internetin johdosta aiheutunut ylituotanto. Paperia ei tarvita niitä määriä, joista ajateltiin vielä 5V sitten. Siihen ei auta devalvaatio, sillä se nostaa monen muun tuotannon tekijän hintoja.

        Stora Enson tj Jukka Härmälä osti ja uusi tj Jouko Karvinen Yhdysvalloista ostetun tappiotehtaan "Consolidated Papers".

        Tappiota Consolidated Papersista tuli arviolta 5 miljardia euroa, myyntitappiotakin 3,1 miljardia.

        Myyntitappio on yli kymmenen vuoden palkkasumman suuruinen. Palkkakustannukset ovat Storalla olleet vajaat 300 miljoonaa euroa.

        Puuta 3,1 miljardilla olisi voitu ostaa tehtaille 75 miljoonaa kuutiota, vrt. Venäjän tullit.

        Karvinen kerää tappiomiljardeja:
        - Stora vähentää 1.700 työntekijää Suomessa.
        Kemijärven tehdas suljettiin. Lopputili 200:lle.
        Summan paperitehtaalta irtisanottiin 450. Anjalankosken tehtaalta 170 työtöntä. Lisäksi tulevat Varkauden, Imatran, Karhulan ja Veitsiluodon irtisanomiset eli yli 500 työtöntä.

        UPM irtisanoo 1600 työntekijää. UPM:n johtaja Niemelä sai "kultaisen kädenpuristuksen" eli noin puoli miljoonaa euroa läksiäisiksi.

        Metsä-Botnia on (oli kohta) Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja. M-rel, Metsäliitto ja UPM omistavat Metsä-Botnian. Metsä-Botnian johtaja Jordan sai viime vuonna palkkaa 1.743.753 euroa osaketulot ym. eli samaa luokkaa kuin UPM:n Jussi Pesosen palkka, joka oli 1.769.000 euoa ym.

        Johtajien ylisuuret palkat ovat "ihan hanurista" vai mitä? Etenkin kun tiedetään, että tehtaat ovat tuottaneet tappiota ja irtisanottuja ja lomautettuja on suunnattoman paljon.

        Kysymys kuuluu:
        Saavatko UPM:n, Stora Enson ja Metsäliiton johtajat sitä enemmän palkkaa ja palkkioita mitä enemmän sulkevat tehtaita ja irtisanovat työväkeä?

        Metsä-Botnia valmistaa sellua uudessa jättitehtaassaan eukalyptyksesta yli miljoona tonnia vuodessa. Eukalyptus kasvaa leikkuukuntoon seitsemässä vuodessa. Aika suuret ovat Metsä-Botnian eukalyptus viljelmät miljoonan tonnin vuosittaista tuotantoa varten. Paljonko on pitänyt sademetsiä hakata eucalyptus-metsille?

        Ihan hanurista - vai mitä?

        * Eukalyptussellu matkaa Euroopan ja Aasian markkinoille
        * - Metsä-Botnian sellutehdas Fray Bentosissa on Uruguayn historian suurin teollinen investointi. Se pönkittää Uruguayn bruttokansantuotetta.
        * - Sellutehdas on Botnian kuudes tehdas ja ensimmäinen Suomen ulkopuolelle rakennettu tuotantolaitos.
        * - Tehdas on myös suurin suomalainen teollinen investointi ulkomaille.
        * - Tehdas tuottaa eukalyptussellua, joka viedään Euroopan ja Aasian markkinoille.
        * - Eukalyptussellu soveltuu erityisesti päällystämättömien hienopapereiden ja pehmopapereiden valmistukseen.
        * - Tehtaan tuotantokapasiteetti on miljoona tonnia vuodessa.
        * - Metsä-Botnia viljelee Uruguayssa eukalyptusta tehtaan raaka-aineeksi.

        ----------------------

        Lisää tekstiä "hanurista" eli Taloussanomien "hanurista":

        Hintojen nousu eli inflaatio rasittaa eniten työttömiä, eläkeläisiä ja pienituloisia. Taloussanomien selvityksen mukaan työttömien inflaatioprosentti on 4,88 keskimääräisen 4,50:n sijasta.

        Inflaatio perustuu kulutuskoriin

        - Yleisin inflaation mittari on kuukausittain julkistettava Kuluttajahintaindeksi.

        - Indeksi mittaa kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä.

        - Eri tuotteiden ja tuoteryhmien painoarvot perustuvat laskennalliseen kulutuskoriin.

        - Kuluttaja-hintaindeksissä käytetään vuonna 2005 laskettua kulutuskoria. Taloussanomat käytti uusimpia, vuoden 2006 tietoja. Siksi inflaatioluvuissa on hieman eroa.

        - Kuluttajahintaindeksi nousi heinäkuussa 4,4 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2006 tiedoilla laskettuna inflaatio oli 4,5 prosenttia.

        – Hintojen nousu on nopeampaa pienituloisille, ja se johtuu ruuan merkityksestä inflaatiossa, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

        Keskivertoa pienemmästä inflaatiosta nauttivat ylemmät toimihenkilöt, ylimmän tuloviidenneksen edustajat sekä 25–34-vuotiaat. Heidän hintansa ovat nousseet vuodessa vain noin 4,3 prosenttia.

        Myös kahden huoltajan lapsiperheiden inflaatio on alle 4,4 prosenttia.

        Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen laskelmiin eri väestöryhmien kulutuksesta ja hintojen muutoksista.

        Pienistä tuloista
        suurempi osa ruokaan

        Erot nousuvauhdissa perustuvat keskimääräisen kotitalouden ja eri väestöryhmien kulutuskorien erilaisuuteen. Mitä pienemmät kotitalouden tulot, sitä enemmän niitä joutuu käyttämään asumiseen ja ruokaan.

        – Siellä on kolme ryhmää: elintarvikkeet, asuminen ja liikenne. Lähes koko inflaatio tulee nyt näistä kolmesta, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Reijo Mankinen sanoo.

        Ruoan hinta on noussut muita hintaryhmiä nopeammin, ja se vaikuttaa siksi eniten pienituloisten inflaatioon. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa 8,7 prosenttia.

        Vähiten ansaitseva viidennes kansasta käyttää ruokamenoihin 15,6 prosenttia menoistaan, kun taas rikkain viidennes vain 10,2 prosenttia.

        – Ruuan ja polttoaineen hinnannousulla on erityinen vaikutus pienituloisiin, vahvistaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.


      • Tekstisi lisännyt
        Very interesting! kirjoitti:

        Stora Enson tj Jukka Härmälä osti ja uusi tj Jouko Karvinen Yhdysvalloista ostetun tappiotehtaan "Consolidated Papers".

        Tappiota Consolidated Papersista tuli arviolta 5 miljardia euroa, myyntitappiotakin 3,1 miljardia.

        Myyntitappio on yli kymmenen vuoden palkkasumman suuruinen. Palkkakustannukset ovat Storalla olleet vajaat 300 miljoonaa euroa.

        Puuta 3,1 miljardilla olisi voitu ostaa tehtaille 75 miljoonaa kuutiota, vrt. Venäjän tullit.

        Karvinen kerää tappiomiljardeja:
        - Stora vähentää 1.700 työntekijää Suomessa.
        Kemijärven tehdas suljettiin. Lopputili 200:lle.
        Summan paperitehtaalta irtisanottiin 450. Anjalankosken tehtaalta 170 työtöntä. Lisäksi tulevat Varkauden, Imatran, Karhulan ja Veitsiluodon irtisanomiset eli yli 500 työtöntä.

        UPM irtisanoo 1600 työntekijää. UPM:n johtaja Niemelä sai "kultaisen kädenpuristuksen" eli noin puoli miljoonaa euroa läksiäisiksi.

        Metsä-Botnia on (oli kohta) Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja. M-rel, Metsäliitto ja UPM omistavat Metsä-Botnian. Metsä-Botnian johtaja Jordan sai viime vuonna palkkaa 1.743.753 euroa osaketulot ym. eli samaa luokkaa kuin UPM:n Jussi Pesosen palkka, joka oli 1.769.000 euoa ym.

        Johtajien ylisuuret palkat ovat "ihan hanurista" vai mitä? Etenkin kun tiedetään, että tehtaat ovat tuottaneet tappiota ja irtisanottuja ja lomautettuja on suunnattoman paljon.

        Kysymys kuuluu:
        Saavatko UPM:n, Stora Enson ja Metsäliiton johtajat sitä enemmän palkkaa ja palkkioita mitä enemmän sulkevat tehtaita ja irtisanovat työväkeä?

        Metsä-Botnia valmistaa sellua uudessa jättitehtaassaan eukalyptyksesta yli miljoona tonnia vuodessa. Eukalyptus kasvaa leikkuukuntoon seitsemässä vuodessa. Aika suuret ovat Metsä-Botnian eukalyptus viljelmät miljoonan tonnin vuosittaista tuotantoa varten. Paljonko on pitänyt sademetsiä hakata eucalyptus-metsille?

        Ihan hanurista - vai mitä?

        * Eukalyptussellu matkaa Euroopan ja Aasian markkinoille
        * - Metsä-Botnian sellutehdas Fray Bentosissa on Uruguayn historian suurin teollinen investointi. Se pönkittää Uruguayn bruttokansantuotetta.
        * - Sellutehdas on Botnian kuudes tehdas ja ensimmäinen Suomen ulkopuolelle rakennettu tuotantolaitos.
        * - Tehdas on myös suurin suomalainen teollinen investointi ulkomaille.
        * - Tehdas tuottaa eukalyptussellua, joka viedään Euroopan ja Aasian markkinoille.
        * - Eukalyptussellu soveltuu erityisesti päällystämättömien hienopapereiden ja pehmopapereiden valmistukseen.
        * - Tehtaan tuotantokapasiteetti on miljoona tonnia vuodessa.
        * - Metsä-Botnia viljelee Uruguayssa eukalyptusta tehtaan raaka-aineeksi.

        ----------------------

        Lisää tekstiä "hanurista" eli Taloussanomien "hanurista":

        Hintojen nousu eli inflaatio rasittaa eniten työttömiä, eläkeläisiä ja pienituloisia. Taloussanomien selvityksen mukaan työttömien inflaatioprosentti on 4,88 keskimääräisen 4,50:n sijasta.

        Inflaatio perustuu kulutuskoriin

        - Yleisin inflaation mittari on kuukausittain julkistettava Kuluttajahintaindeksi.

        - Indeksi mittaa kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä.

        - Eri tuotteiden ja tuoteryhmien painoarvot perustuvat laskennalliseen kulutuskoriin.

        - Kuluttaja-hintaindeksissä käytetään vuonna 2005 laskettua kulutuskoria. Taloussanomat käytti uusimpia, vuoden 2006 tietoja. Siksi inflaatioluvuissa on hieman eroa.

        - Kuluttajahintaindeksi nousi heinäkuussa 4,4 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2006 tiedoilla laskettuna inflaatio oli 4,5 prosenttia.

        – Hintojen nousu on nopeampaa pienituloisille, ja se johtuu ruuan merkityksestä inflaatiossa, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

        Keskivertoa pienemmästä inflaatiosta nauttivat ylemmät toimihenkilöt, ylimmän tuloviidenneksen edustajat sekä 25–34-vuotiaat. Heidän hintansa ovat nousseet vuodessa vain noin 4,3 prosenttia.

        Myös kahden huoltajan lapsiperheiden inflaatio on alle 4,4 prosenttia.

        Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen laskelmiin eri väestöryhmien kulutuksesta ja hintojen muutoksista.

        Pienistä tuloista
        suurempi osa ruokaan

        Erot nousuvauhdissa perustuvat keskimääräisen kotitalouden ja eri väestöryhmien kulutuskorien erilaisuuteen. Mitä pienemmät kotitalouden tulot, sitä enemmän niitä joutuu käyttämään asumiseen ja ruokaan.

        – Siellä on kolme ryhmää: elintarvikkeet, asuminen ja liikenne. Lähes koko inflaatio tulee nyt näistä kolmesta, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Reijo Mankinen sanoo.

        Ruoan hinta on noussut muita hintaryhmiä nopeammin, ja se vaikuttaa siksi eniten pienituloisten inflaatioon. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa 8,7 prosenttia.

        Vähiten ansaitseva viidennes kansasta käyttää ruokamenoihin 15,6 prosenttia menoistaan, kun taas rikkain viidennes vain 10,2 prosenttia.

        – Ruuan ja polttoaineen hinnannousulla on erityinen vaikutus pienituloisiin, vahvistaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

        Yhtään Suomen eikä maailman paperinkulutusta.
        Mene kirjoittelemaan vaikka lyhtypylväisiin niin helpottaisit hiukan paperimiesten oloa.
        Puujalka ei ole enää Suomen ainoa jalka!


      • Tietoa tarvitaan
        Tekstisi lisännyt kirjoitti:

        Yhtään Suomen eikä maailman paperinkulutusta.
        Mene kirjoittelemaan vaikka lyhtypylväisiin niin helpottaisit hiukan paperimiesten oloa.
        Puujalka ei ole enää Suomen ainoa jalka!

        Suomessa on sananvapaus - vai onko. Lyhtypylväisiin en ole menossa kirjoittamaan. Sen sijaan luen joskus näitä Suomi 24:n politiikan palstoja ja kirjoittelen täällä. Paperimiesten oloa voi Sumen hallitus kaikkein helpoimmin helpottaa. Tyhjilleen jääneistä tehtaista pitäisi tehdä toimia siten, että työttömät työntekijät voivat valtion avustuksella perustaa työhuonekuntia tuottamaan sellun sijaan ihan jotain muuta. Näin on jossakin muualla maailmalla muistaakseni tehtykin. Valtion tuella.

        Olisiko lisääntynyt paperinkulutus tai muu lisääntynyt kulutus vataus mielestäsi Suomen ongelmiin? Kenen pitäisi Suomessa enemmän kuluttaa? Niidenkö, jotka jo nyt kuluttavat erittäin runsaasti vai niidenkö, joilla ei ole varaa kuluttaa?

        Ei paperinkulutusta - mutta toivottavasti lisäsi tietoa niille, jotka eivät näytä tietoa osaavan itse hankkia tai eivät halua nähdä totuutta.
        "Tieto lisää tuskaa" on vanha sanonta. Mielestäni tietämättömyys lisää köyhyyttä, vaikeuksia ja harkitsemattomia, tyhjiä mielipiteitä.


      • Ajat sitten siirtynyt
        Tietoa tarvitaan kirjoitti:

        Suomessa on sananvapaus - vai onko. Lyhtypylväisiin en ole menossa kirjoittamaan. Sen sijaan luen joskus näitä Suomi 24:n politiikan palstoja ja kirjoittelen täällä. Paperimiesten oloa voi Sumen hallitus kaikkein helpoimmin helpottaa. Tyhjilleen jääneistä tehtaista pitäisi tehdä toimia siten, että työttömät työntekijät voivat valtion avustuksella perustaa työhuonekuntia tuottamaan sellun sijaan ihan jotain muuta. Näin on jossakin muualla maailmalla muistaakseni tehtykin. Valtion tuella.

        Olisiko lisääntynyt paperinkulutus tai muu lisääntynyt kulutus vataus mielestäsi Suomen ongelmiin? Kenen pitäisi Suomessa enemmän kuluttaa? Niidenkö, jotka jo nyt kuluttavat erittäin runsaasti vai niidenkö, joilla ei ole varaa kuluttaa?

        Ei paperinkulutusta - mutta toivottavasti lisäsi tietoa niille, jotka eivät näytä tietoa osaavan itse hankkia tai eivät halua nähdä totuutta.
        "Tieto lisää tuskaa" on vanha sanonta. Mielestäni tietämättömyys lisää köyhyyttä, vaikeuksia ja harkitsemattomia, tyhjiä mielipiteitä.

        Itsenäiseksi yrittäjäksi. Suosittelen muillekin tällä palstalla oleville "itkijöille".


      • välttämätön nyt

        Vakaassa taloudessa eurokin jotenkin toimi,mutta nyt se on riippakivi,joka estää ne talousoppien mukaiset toimenpiteet laman torjumisessa.Myös rajasuoja on menetetty puolueväen ja yrittäjien sekä keinottelijoiden yhteispäätöksellä.Nyt sitä todella tarvittaisiin.Näyttää siltä että tuo Itsenäisyyspuolue olikin ainoa järkipuolue puheissaan EU-jäsenyyden suhteen.Nyt ollaan sellaisessa pattitilanteessa että ulospääsyä ei löydy.Eihän elvytys tee muuta kuin pahentaa tilannetta,koska ostovoima puuttuu kaikkialta.Parempi olisi jo jakaa suoraan sapuskaa työttömille.


      • Sitä tarvitaan
        Ajat sitten siirtynyt kirjoitti:

        Itsenäiseksi yrittäjäksi. Suosittelen muillekin tällä palstalla oleville "itkijöille".

        Onnea ja pitkää ikää yrityksellesi. Suomessa pienyrittäminen on rankkaa työtä, pitkää päivää jne. Aloittavan yrittäjän tukena on vaatimaton starttiraha, joka ei riitä mihinkään ellei ole omia pääomia tai omaisuutta sijoitettavaksi. Riski siinä on suuri menettää omaisuutensa - Lukuunottamatta maatalousyrittäjiä, joilla on aloittavan yrittäjän tuet riskittöminä.

        ----
        Konkurssit tammi-marraskuussa 2008
        (Tilastokeskus)

        Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

        Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

        Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden toimialalla. Toimialalla pantiin vireille 64 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla konkurssien määrät kasvoivat selvästi. Kaupan toimialalla pantiin vireille 45 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 43 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

        Seuraava julkistus 12.2.2009
        Toivottavasti yrityksesi ei ole tulevissa helmikuun 2009 tilastossa ja yritykselläsi menee hyvin. Meillä on paljon pienyrittäjiä, joilla menee huonosti ja läheltä liippaa ettei olla numerona seuraavassa tilastossa.

        -----------

        Itku ei auta markkinoilla. Eikä asioiden selvittäminen ja analysointi ole "itkemistä" kuten ei myöskään totuuden hakeminen. Vaikeuksia ei voiteta asioita salaamalla ja syyllisiä etsimällä. Virheet pitää tiedostaa ja niistä on opittava ettei samoja tehdä uudellen.


      • myös palkkojen nousu
        Very interesting! kirjoitti:

        Stora Enson tj Jukka Härmälä osti ja uusi tj Jouko Karvinen Yhdysvalloista ostetun tappiotehtaan "Consolidated Papers".

        Tappiota Consolidated Papersista tuli arviolta 5 miljardia euroa, myyntitappiotakin 3,1 miljardia.

        Myyntitappio on yli kymmenen vuoden palkkasumman suuruinen. Palkkakustannukset ovat Storalla olleet vajaat 300 miljoonaa euroa.

        Puuta 3,1 miljardilla olisi voitu ostaa tehtaille 75 miljoonaa kuutiota, vrt. Venäjän tullit.

        Karvinen kerää tappiomiljardeja:
        - Stora vähentää 1.700 työntekijää Suomessa.
        Kemijärven tehdas suljettiin. Lopputili 200:lle.
        Summan paperitehtaalta irtisanottiin 450. Anjalankosken tehtaalta 170 työtöntä. Lisäksi tulevat Varkauden, Imatran, Karhulan ja Veitsiluodon irtisanomiset eli yli 500 työtöntä.

        UPM irtisanoo 1600 työntekijää. UPM:n johtaja Niemelä sai "kultaisen kädenpuristuksen" eli noin puoli miljoonaa euroa läksiäisiksi.

        Metsä-Botnia on (oli kohta) Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja. M-rel, Metsäliitto ja UPM omistavat Metsä-Botnian. Metsä-Botnian johtaja Jordan sai viime vuonna palkkaa 1.743.753 euroa osaketulot ym. eli samaa luokkaa kuin UPM:n Jussi Pesosen palkka, joka oli 1.769.000 euoa ym.

        Johtajien ylisuuret palkat ovat "ihan hanurista" vai mitä? Etenkin kun tiedetään, että tehtaat ovat tuottaneet tappiota ja irtisanottuja ja lomautettuja on suunnattoman paljon.

        Kysymys kuuluu:
        Saavatko UPM:n, Stora Enson ja Metsäliiton johtajat sitä enemmän palkkaa ja palkkioita mitä enemmän sulkevat tehtaita ja irtisanovat työväkeä?

        Metsä-Botnia valmistaa sellua uudessa jättitehtaassaan eukalyptyksesta yli miljoona tonnia vuodessa. Eukalyptus kasvaa leikkuukuntoon seitsemässä vuodessa. Aika suuret ovat Metsä-Botnian eukalyptus viljelmät miljoonan tonnin vuosittaista tuotantoa varten. Paljonko on pitänyt sademetsiä hakata eucalyptus-metsille?

        Ihan hanurista - vai mitä?

        * Eukalyptussellu matkaa Euroopan ja Aasian markkinoille
        * - Metsä-Botnian sellutehdas Fray Bentosissa on Uruguayn historian suurin teollinen investointi. Se pönkittää Uruguayn bruttokansantuotetta.
        * - Sellutehdas on Botnian kuudes tehdas ja ensimmäinen Suomen ulkopuolelle rakennettu tuotantolaitos.
        * - Tehdas on myös suurin suomalainen teollinen investointi ulkomaille.
        * - Tehdas tuottaa eukalyptussellua, joka viedään Euroopan ja Aasian markkinoille.
        * - Eukalyptussellu soveltuu erityisesti päällystämättömien hienopapereiden ja pehmopapereiden valmistukseen.
        * - Tehtaan tuotantokapasiteetti on miljoona tonnia vuodessa.
        * - Metsä-Botnia viljelee Uruguayssa eukalyptusta tehtaan raaka-aineeksi.

        ----------------------

        Lisää tekstiä "hanurista" eli Taloussanomien "hanurista":

        Hintojen nousu eli inflaatio rasittaa eniten työttömiä, eläkeläisiä ja pienituloisia. Taloussanomien selvityksen mukaan työttömien inflaatioprosentti on 4,88 keskimääräisen 4,50:n sijasta.

        Inflaatio perustuu kulutuskoriin

        - Yleisin inflaation mittari on kuukausittain julkistettava Kuluttajahintaindeksi.

        - Indeksi mittaa kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä.

        - Eri tuotteiden ja tuoteryhmien painoarvot perustuvat laskennalliseen kulutuskoriin.

        - Kuluttaja-hintaindeksissä käytetään vuonna 2005 laskettua kulutuskoria. Taloussanomat käytti uusimpia, vuoden 2006 tietoja. Siksi inflaatioluvuissa on hieman eroa.

        - Kuluttajahintaindeksi nousi heinäkuussa 4,4 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2006 tiedoilla laskettuna inflaatio oli 4,5 prosenttia.

        – Hintojen nousu on nopeampaa pienituloisille, ja se johtuu ruuan merkityksestä inflaatiossa, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

        Keskivertoa pienemmästä inflaatiosta nauttivat ylemmät toimihenkilöt, ylimmän tuloviidenneksen edustajat sekä 25–34-vuotiaat. Heidän hintansa ovat nousseet vuodessa vain noin 4,3 prosenttia.

        Myös kahden huoltajan lapsiperheiden inflaatio on alle 4,4 prosenttia.

        Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen laskelmiin eri väestöryhmien kulutuksesta ja hintojen muutoksista.

        Pienistä tuloista
        suurempi osa ruokaan

        Erot nousuvauhdissa perustuvat keskimääräisen kotitalouden ja eri väestöryhmien kulutuskorien erilaisuuteen. Mitä pienemmät kotitalouden tulot, sitä enemmän niitä joutuu käyttämään asumiseen ja ruokaan.

        – Siellä on kolme ryhmää: elintarvikkeet, asuminen ja liikenne. Lähes koko inflaatio tulee nyt näistä kolmesta, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Reijo Mankinen sanoo.

        Ruoan hinta on noussut muita hintaryhmiä nopeammin, ja se vaikuttaa siksi eniten pienituloisten inflaatioon. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa 8,7 prosenttia.

        Vähiten ansaitseva viidennes kansasta käyttää ruokamenoihin 15,6 prosenttia menoistaan, kun taas rikkain viidennes vain 10,2 prosenttia.

        – Ruuan ja polttoaineen hinnannousulla on erityinen vaikutus pienituloisiin, vahvistaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

        Mitään inflaatiota ei synny ilman sitä.Kyllä inflaation nousuun on vaikuttanut meillä eniten pääomatulojen verottomuus.Se on tuonut valtavan keinotteluaallon joka nyt rasittaa ihan kaikkea toimintaa.Tää on sitä samaa touhua kuin USAssa.On tehty liikaa velkaa niitten pörssivoittojen takia.Kun yksi rikastuu,niin toiset meinaa rikastua veloilla.


      • Ole verottomia
        myös palkkojen nousu kirjoitti:

        Mitään inflaatiota ei synny ilman sitä.Kyllä inflaation nousuun on vaikuttanut meillä eniten pääomatulojen verottomuus.Se on tuonut valtavan keinotteluaallon joka nyt rasittaa ihan kaikkea toimintaa.Tää on sitä samaa touhua kuin USAssa.On tehty liikaa velkaa niitten pörssivoittojen takia.Kun yksi rikastuu,niin toiset meinaa rikastua veloilla.

        Se on harhaluulo. Niistä maksetaan 28 prosenttia. Maksan eläkkeestäni vähemmän veroa. Tuntuu silloin kohtuuttomalta se, että yrityksestäni nostamista osingoista joudun lisäksi maksamaan veron myös yritystuloksesta. Ei hyvältä näytä!


      • mahdollisuus...
        Ole verottomia kirjoitti:

        Se on harhaluulo. Niistä maksetaan 28 prosenttia. Maksan eläkkeestäni vähemmän veroa. Tuntuu silloin kohtuuttomalta se, että yrityksestäni nostamista osingoista joudun lisäksi maksamaan veron myös yritystuloksesta. Ei hyvältä näytä!

        Mikä estää sinua nostamasta yrityksestäsi saatavaa tuloa palkkatulona?


      • Iällä viitsi
        mahdollisuus... kirjoitti:

        Mikä estää sinua nostamasta yrityksestäsi saatavaa tuloa palkkatulona?

        Enää tehdä töitä paljoakaan,eikä pyöritellä papereita. On yksinkertaisinta eläkeläisen ottaa pienet osingot. Yhteiskunta hyötyy eläkeläisestäkin vielä ALV:n muodossa. Sanotaan myös, että pitäisi tehdä töitä niin pitkään kuin jaksaa. Ehkä molemmat hyödymme, minä ja valtio.


      • löytyy kyllä:
        välttämätön nyt kirjoitti:

        Vakaassa taloudessa eurokin jotenkin toimi,mutta nyt se on riippakivi,joka estää ne talousoppien mukaiset toimenpiteet laman torjumisessa.Myös rajasuoja on menetetty puolueväen ja yrittäjien sekä keinottelijoiden yhteispäätöksellä.Nyt sitä todella tarvittaisiin.Näyttää siltä että tuo Itsenäisyyspuolue olikin ainoa järkipuolue puheissaan EU-jäsenyyden suhteen.Nyt ollaan sellaisessa pattitilanteessa että ulospääsyä ei löydy.Eihän elvytys tee muuta kuin pahentaa tilannetta,koska ostovoima puuttuu kaikkialta.Parempi olisi jo jakaa suoraan sapuskaa työttömille.

        Devalvointi yksinkertaisesti korvataan sillä, että aletaan painaa paperirahaa lavakaupalla, eli inflaatiolla.

        Mistä luulet, että ne kaikki "elvytysmiljardit" tulevat, ellei painokoneista?

        Näin Jenkkilässäkin on tehty, kun esim. kiikutettiin konttikaupalla käteisiä dollareita Irakin "jälleenrakentamistyöhön".

        Duunarien pienet säästöt hupenevat joka tapauksessa taivaan tuuliin.


    • fin.

      ...päästämällä markka lopullisesti kellumaan. Tulemme huomaamaan, että Ruotsi selviytyy tästä kriisistä vähemmin vaurioin. Se, että kansantaloudella ei ole omaa valuuttaa ja valuuttapolitiikkaa, joka joustaisi tämän omista tarpeista lähtien, on pahimman sortin sosialismia.

      • ketu

        Olet varmasti oikeassa siinä, että Ruotsi tulee selviämään paremmin.

        Kannattaa lisäksi muistaa, että koko sen ajan minkä Suomi on ollut Euro-maa, on Ruotsin kansantaloudella mennyt paremmin tai vähintään samanveroisesti; mm korot ovat olleet liki koko ajan Suomen korkoja matalammat.


      • eikä siellä
        ketu kirjoitti:

        Olet varmasti oikeassa siinä, että Ruotsi tulee selviämään paremmin.

        Kannattaa lisäksi muistaa, että koko sen ajan minkä Suomi on ollut Euro-maa, on Ruotsin kansantaloudella mennyt paremmin tai vähintään samanveroisesti; mm korot ovat olleet liki koko ajan Suomen korkoja matalammat.

        ole ollut työttömiä niinkuin Suomessa. Vielä syksyllä Ruotsissa oli n. 50.000 työtöntä ja arveltiin sen nousevan vielä viime vuoden puolella 100.000:een. Suomessa on nyt kaksinkertainen määrä Ruotsiin nähden ja kohoaa koko ajan. Ruotsissa on kuitenkin n. 10 miljoonaa asukasta ja työttömiä määrällisestikin puolet vähemmän kuin Suomessa.


      • Eikä kännykät mene
        eikä siellä kirjoitti:

        ole ollut työttömiä niinkuin Suomessa. Vielä syksyllä Ruotsissa oli n. 50.000 työtöntä ja arveltiin sen nousevan vielä viime vuoden puolella 100.000:een. Suomessa on nyt kaksinkertainen määrä Ruotsiin nähden ja kohoaa koko ajan. Ruotsissa on kuitenkin n. 10 miljoonaa asukasta ja työttömiä määrällisestikin puolet vähemmän kuin Suomessa.

        Kaupaksi, mistä se johtuu?


      • johtuu...
        Eikä kännykät mene kirjoitti:

        Kaupaksi, mistä se johtuu?

        Hinta-laatusuhteesta. Huonolaatuinen ja vanhanaikainen tavara ei mene kaupaksi vaikka sen saisi kuinka edullisesti tahansa.


      • fin.
        Eikä kännykät mene kirjoitti:

        Kaupaksi, mistä se johtuu?

        Tarkoitat siis Volvo- ja Saab-merkkisiä autoja? Menisikö ne sitten paremmin kaupaksi, jos Ruotsissa olisi vahvempi valuutta?


      • Se pieni valuuttakurssien
        fin. kirjoitti:

        Tarkoitat siis Volvo- ja Saab-merkkisiä autoja? Menisikö ne sitten paremmin kaupaksi, jos Ruotsissa olisi vahvempi valuutta?

        Ero juuri tällä hetkellä auttaa. Volvo ja Saab merkkien "brändi" on rapautunut. Huhut siitä, että merkit saattavat hävitä ja se, että ne sisältävät aivan samoja osia kuin muutkin tavalliset merkit ja niissä on vikoja vähintään yhtä paljon kuin muissakin. Hinta/laatusuhde ruotsin kruunullakin mitattuna verrattuna markka-aikoihin on huono. Markka-ajalla tarkoitan vanhoja hyviä aikoja, jolloin autot tehtiin melkein kokonaan Ruotsissa. Meillä on vielä lähes 20-vuotias Turbo-Saab, joka kulkee vielä ihan hyvin.


    • korvataan

      sillä, että painetaan paperirahaa lavakaupalla. Mistä luulet, että ne kaikki elvytysmiljardit tulevat, ellei painokoneista.

      Näin Jenkeissäkin on tehty, kun esim. kiikutettiin konttikaupalla käteistä rahaa Irakin "jälleenrakentamistyöhön".

      • joo....

        Miten rahan painaminen parantaa kilpailukykyämme?


    • selvitään

      palkkoja alentamalla.
      Devalvaatio on vaikutukseltaan aivan samanlainen. Tyhmempi ei vaan sitä huomaa, siksi se on ollut AY-pomojenkin suosiossa, koska se on kansalle näin helpompi "myydä".

      • Joutomies

        Jos saat palkkasi veronmaksajien pussista,devalvaatio on sulle huono,jos palkkasi maksaa vientiteollisuus devalvaatio turvaa sulle työpaikan.Kun vienti vetää kaikilla menee hyvin.


    • avatkaahan silmänne jo

      Viime lama ei johtunut mistään maailmanlaajuisesta lamasta, vaan Neuvostoliiton hajoamisesta. Neuvostoliitto oli Suomen tärkein kauppakumppani, kun se menetettiin niin talouden suunta käännettiin vain täysillä länteen päin. Vain täysi tollo voi väittää että valuutta keplottelulla olisi ollut jotain vaikutusta asiaan.

      Työpaikkoja ei valuutta keplotteluilla turvata, koska työpaikkojen määrä on täysin suhteessa tilausten määrään. Nimenomaan ulkomaan tilausten määrä. Se on aivan sama mikä on valuutta ja mitä sille tehdään jos tilauksia ei ole. Ja se lama johtui siitä ettei idästä päin tullut enää tilauksia.

      Tästä nykyisestä lamasta selviäisi helpoiten kasvattamalla idän kauppaa. En tarkoita pelkästään Venäjää vaan myös Kiinaa ja Aasiaa yleensäkin. Siis ei siirretä tuotantoa sinne, vaan myydään tavaraa, teknologiaa tai palvelua ja ammattitaitoa sinne. Näinpäin. Monelle toimitusjohtajalle vaikea yhtälö, mutta yrittäkää ratkaista siitä huolimatta, kysykää apua vaikka vaimolta tai kouluikäiseltä lapselta.

      Tulette vielä huomaamaan kuinka Ruotsi kärsii samalla tavalla kuin kaikki muutkin Euroopan maat, oli niillä käytössä kruunu tai euro.

      • fin.

        Neuvostoliiton kauppa oli jo romahtanut, kun Suomi oli vasta menossa kohti korkeinta suhdannehuippua. Valitettavasti tuo suhdannehuippu saatiin aikaan velkarahalla. Jos markka olisi päästetty kellumaan jo 80-luvun lopulla, jolloin luovuttiin muustakin valuuttasääntelystä, olisi vältytty monelta pahalta.


      • :D :D :D :D
        fin. kirjoitti:

        Neuvostoliiton kauppa oli jo romahtanut, kun Suomi oli vasta menossa kohti korkeinta suhdannehuippua. Valitettavasti tuo suhdannehuippu saatiin aikaan velkarahalla. Jos markka olisi päästetty kellumaan jo 80-luvun lopulla, jolloin luovuttiin muustakin valuuttasääntelystä, olisi vältytty monelta pahalta.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama

        "Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta"

        Lamaan toki vaikutti muutkin syyt, sen synnytti monen tekijän summa, mutta NL romahdus oli se pahin niitti.

        Jos alkaa väittämään että valuuttakeplottelu oli se syy joka nosti talouden takaisin ennalleen, se on iso valhe.

        "Vientiteollisuuden auttamiseksi Suomi suoritti devalvaatiot vuosina 1991 ja 1992."

        Koko valuuttakeplottelu oli tehtävä siksi että koko ulkomaan kaupan suunta oli käännettävä länteen. Nyt tuota temppua ei voi, eikä myöskään tarvitse tehdä koska valuutan arvo on sama kaikissa EU maissa. Jos olet erimieltä, kerro mitä auttaisi jos meillä olisi oma valuutta? Monta euroa luulisit yhdellä markalla saavan?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      73
      4416
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      33
      2511
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      40
      2324
    4. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      21
      1815
    5. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      1672
    6. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      25
      1552
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      81
      1536
    8. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      149
      1346
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      22
      1243
    10. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      90
      1145
    Aihe