Mulla on teoria, että ateistit on aika pitkälle sellaisia, jotka eivät harrasta henkilöpalvontaa, koska se on liikaa uskonnonkaltaista. Eli siis itse, vaikka monesta asiasta pidänkin ja monen ihmisen kirjoituksia korkealle arvostankin, en silti menisi onnesta soikeeksi edes Terry Pratchettin tapaamisesta. Mielelläni toki tapaisin hänet. Mites muilla? Pitääkö teoriani paikkansa eli ei?
Fanitatteko jotakuta?
UskonnotonLähimmäinen
14360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
olet oikeassa, ei ole sellaisia oireita.
Ihmisiä todella nerokkaina. Terry Pratchen on hyvä esimerkki sellaisesta ihmisestä joita toivoisin olevan enemmän.
Tiedätkö? Ihailet jotain ihmistä (tai asiaa) silleen, että se täyttää ison osan elämästäsi? Esim jääkiekkojoukkue, joku laulaja tai ajattelija. Tiedät tämän ihailun kohteen historiasta ja ajatuksista enemmän kuin maailmanhistoriasta ja maantiedosta. Et oikeen siedä, että idolisi ihanuus kyseenalaistetaan, eli siis fanitat.
Sitä tarkoitin.
en palvo ketään..
mutta tää on kyllä parasta mitä tiedän :)
http://www.youtube.com/watch?v=6Ml3NUIDpFg
http://www.youtube.com/watch?v=wiFPy0zTMhw Wotaken. Kyseessä on varmaan kuitenkin enemmän homoseksuaalinen ihastuminen kuin fanittaminen, jonkun pitäminen ylivertaisena.
ARvostan todella montaa ihmistä todella paljon ja haluaisin jutustella, esim. joku Nina Hagen olisi saatanan siisti tavata. En kuitenkaan pidä ketään ihmistä toista suurempina.
mustat pallerot oli kyllä aika "kivoja" :D:D
Mä luulen, että nyt rupesin fanittamaan noita pallukoita!
Lainaus: "Nina Hagen olisi saatanan siisti tavata."
Siinä muuten biatch joka osaa LAULAA!
http://www.youtube.com/watch?v=bmqFqYtwtfo&feature=related
Nasse joka ei fanita kuin itseään
Fanitan emäntääni, mummoani, lastani, äitiäni, isääni ja niin edelleen.
...kysymys! En tosiaankaan ole koskaan fanittanut ketään. Muistan miten koulussa kaikilla "piti" olla joku suosikkibändi jonka kuvia liimailtiin kirjojen kansiin ja vihkoihin. Minulla oli kansien koristuksena vain kauniita maisemia ja erityisen hyviä valokuvia joita olin lehdistä leikannut.
Musiikkimakunikin oli poikkeava jo silloin - muistan erityisellä mielihyvällä radion lakkoa jonka aikana päiväkausia soitettiin vain ja ainoastaan ihan kummallisia levyjä joita ei koskaan muulloin kuullut - varmaan tekijänoikeusmaksujen takia edullisimpia....
Jos katson jotakin ottelua, esim. jääkiekkoa, niin olen aina sen puolella joka on häviöllä, riippumatta siitä kuka pelaa.
Heh, minulta taitaa tosiaan puuttua fanitusgeeni...
Olis kiva kuulla myös ei-ateistien fanittamisista.
mutta arvostan joitakin ihmisiä enemmän kuin toisia. Musiikin puolella Mozart on ehdoton ykkönen ja kevyen puolella Freddie Mercury. Tiedemaailmassa ulkomaisista arvostan (kuinka ollakaan) Richard Dawkindsia ja kotimaisista Esko Valtaojaa. Fanittamisesta ei ole kuitenkaan kysymys.
Sellaisia ihmisiä kyllä on vaikka kuinka paljon, jotka olisi kiva tavata, mutta en sanoisi sitä fanittamiseksi. Eikä nyt tule edes erityisesti ketään mieleen.