vielä sen verran, että kun tuolla aikaisemmin mainitsin, uskovalla on mahdollisuus uskomattoman otettua hänestä eron, avioitua uudelleen. Eihän Raamattuun olisi kirjoitettu, että "veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut". Lukeehan Raamatussa lisäksi näinkin:
2. Kor. 6:15
Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
Uskonnollisuus ja lakihenkisyys orjuuttaa, mutta kun Pyhä Henki avaa meille sanaa, ja Jumalan lainalaisuuksia, huomaamme, että ei Jumala ole mikään Sadisti, joka orjuuttaa syyttömän ihmisen, tässä tapauksessa aviopuolison niin, että hän ei voisi enää avioitua.
2. Kor. 6:15
Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
Uskonnollisuus ja lakihenkisyys orjuuttaa, mutta kun Pyhä Henki avaa meille sanaa, ja Jumalan lainalaisuuksia, huomaamme, että ei Jumala ole mikään Sadisti, joka orjuuttaa syyttömän ihmisen, tässä tapauksessa aviopuolison niin, että hän ei voisi enää avioitua.
Vastaukset 39
Vanhimmat
ajoit tuolla lopulta takaa, mutta eikös avioeroon johtavissa erimielisyyksissä ole aina kaksi osapuolta? Ei kait rakkaudessa kysytä sitä, mihin uskot tai et usko? Tärkeintä on vain rakkaus.
ja rakkaus, siis se, josta Raamatussa puhutaan, ovat eri asioita. Todellinen rakkaus on sitoutumista, halua rakastaa aviopuolisoa. Se olisi vihkikaavaankin hyvä lisäys, että kun pappi kysyy, että tahdotko rakastaa jne. Niin olisi parempi kysyä, että tahdotko sitoutua rakastamaan Jeesuksen kanssa jne.
niinhän se menee. Rakastuminen on enemmän ihastumista toiseen, vähän sellaista "sokeaakin" rakkautta. Rakkaus taas jotain paljon syvempää, ehkä sitä arkisempaa ja tylsempääkin, mutta kuitenkin pysyvämpää ja siinä punnitaan se, kykeneekö sitoutumaan toiseen vai ei. Vaikka nykypäivänä se arjen rakastaminen ei enää oikein monelta luonnistukaan, niin onhan sentään niitäkin, joille rakkaus merkitsee jotain.
haluaa, että seksi kuuluu avioliittoon. Se on eräänlainen sitoutumisen mittari. Siinä mitataan rakastaako tuleva puolisosi sinua todella ja haluaa sitoutua, vai onko ulkonainen tärkeämpää. Jos tuleva puolisosi ei voi odottaa seksuaaliasioissa avioliittoon saakka, voi olla, että hän ei ehkä olekaan valmis sitoutumaan.
Eiköhän ennen avioliittoa kannata kokeilla sopiiko yhteen silläkin tasolla, ettei sitten tule myöhemmin pettymyksiä sen suhteen:).
että, jos Jumala teidät yhdistää, ja olette Jeesuksen omia, niin ei varmasti tule pettymyksiä, jos vain sitoudutte Jeesuksen kanssa rakastamaan toisianne.
mennään aivan SANAN mukaan, niin jos erotaan muun syyn kuin haureuden takia, uudelleen avioituminen eron jälkeen tarkoittaa haureutta.
Näin toteaa sana.
tälläisessä tapauksessaolla avioitumattakin, mutta sinä orjuutat itsesi aivan syyttä. Uskovien erosta on Raamatussa taas aivan oma ohjeensa.
Raamatussa on selkeät ohjeet ja kiellot.
Niiden kertominen ei ole lakihenkisyyttä vaan Pyhän Hengen tuomaa Jumalan sanaa:
Sananl. 28:9
"Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus."
Ei Jumalan lakia ole peruutettu.
Opetat aivan harhaoppisesti, kun käytät väärin Raamatun sanaa.
http://keskustelu.suomi24.fi
/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000040984127
enkä tuomitse sitä. Minulle tämä on vaan näin auennut, sinulle toisin. Selittäisitkö vielä sen, mitä tarkoittaa, kun "veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut" ja myös sen mitä tarkoittaa se, että "mitä osaa on uskovaisella uskottoman kanssa".
kuten niin monet ev.lut.kirkossa.
Säälittävää... ylpyttä...
Sinut UT rinnastaa uskosta osattomiin:
1. Kor. 14:24
"Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion,"
siunaan sinua, enkä voi sanoa sinua säälittäväksi tai ylpeäksi. Jumala ei ole antanut mulle sellaista oikeutta.
Nämä omalla tavallaan noita Raamatun jakeita tulkitsevat henkilöt unohtavat sen Raamatun ´varoituksen, miten lopun aikana tulee ihmisiä jotka kieltävät menemästä naimisiin.
Vaikka Raamattu selkeästi kehoitta jopa velvoittaa menemään naimisiin.
Parenpi on naida kun palaa, ja haureuden synnin välttämiseksi olkoon kullakin oma aviopuolisonsa.
Mutta nämä silmänkääntäjät sanoatkin naimisiinmenoa haureudeksi.
leskiä ja naimattomia, muttei Paavali heitä kieltänyt menemästä avioliittoon.
1.Kor.7.8-9
8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.
Jeesus sanoi myös, että joka nai hyljätyn, se
tekee huorin.
sitooko Jumalan asettama avioliitto uskomatonta puolisoa? Ja miksi? Eihän hän usko Jumalaan. Juuri siksi hän eroaa, ja siksi ei Jumala on säätänyt tämän asian näin, että jos uskomaton eroaa, on uskovalla vielä mahdollisuus avioitua.
Mutta mitä ajattelette tästä, kun paavali sanoo: "sanon minä eikä Herra"
1. Kor. 7:12
Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö.
kaikki tarvisi kestää, mitä kenties huonossa avioliitossa joutuisi kärsimään. Ei itsestään enää nykypäivänä tarvitse marttyyria alkaa tekemään. Se on jo tyhmyyttä, jota masokismiksikin sanotaan.
Yks-tämmönen kirjoittaa:
>>Uskonnollisuus ja lakihenkisyys orjuuttaa, mutta kun Pyhä Henki
avaa meille sanaa, ja Jumalan lainalaisuuksia, huomaamme, että
ei Jumala ole mikään Sadisti, joka orjuuttaa syyttömän ihmisen,
tässä tapauksessa aviopuolison niin, että hän ei voisi enää avioitua.
tämän asian vasta sitten, kun tajusin, että Jumalan asettama avioliitto on pelkästään uskovia varten. Silloin näkee asian aivan eri tavalla.
kommentti, että Jehovan todistajien kaikissa seurakunnissa noudatetaan ehdottomasti tätä Jeesuksen mainitsemaasi käskyä.
Se johtaa Junmalan hengen vaikutukseen seurakunnissa ja vaikuttaa myös siihen, että Jeesuksen käskyjä noudatetaan myös muillakin alueilla
esim. Apostolien tekojen 1:8 "vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".
Ilman Pyhän hengen voimaa ei sellaista saarnaamistyötä voida toteuttaa.
ja kun Pyhä Henki tulee, tulemme olemaan Jeesuksen todistajia vaikka emme saarnaisikkaan. Se Jeesuksen todistus näkyy meistä.
Olen kirjoittanut pienen kirjoituksen aiheesta. sen teksti on täsä:
http://www.Jeesus-on-Herra.com/kirjoitukset/avioliitto.htm
Siunausta!
__________
mistä näkyy.
Jeesus käski mennä ihmisten luo.
Jehovan todistajien kenties tärkein sanoma on se, että Jeesuksen lunastusuhrin välityksellä uskoville ihmisille on tarjolla ikuinen elämä, jota tärkeämpi asia tietysti on se, että Jumalan valtakunta pyhittää Jumalan nimen keikkien edessä.
Miten kukaan voi todistaa olemalla hiljaa?
1. Piet. 3:1
Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin,
Haluatko nyt olla humoristi, vai miksi viittaat 'omaan tajuntaasi'?
Jos sinä 'tajuat' jonkin asian, esim. tuon avioliittoasian,
Jumalan sanan vastaisesti, niin kumman luulet edustavan
hengellistä totuutta tuossa asiassa; sinun 'tajuntasi'
vaiko Jumalan muuttumaton sana?
Siitähän tässä on varsinaisesti kysymys, eikö niin Yks-tämmönen?
Mitä sanoo Jumalan sana avioliitosta, sehän meille on ratkaisevaa.
ihmisten asettama avioliitto on taas aivan eri asia.
vielä asiaa näin; Kun kristilliseen avioliittoon mennään, niin ajatelkaa kuka meidät siinä yhdistää. Jumala meidät yhdistää. Pappi on vain siinä siunaamassa. Ei pappi meitä voi yhdistää, sen tekee Jumala. Pappi on vain siunaamassa. Niin kun et sinä voi ketään pelastaa. Voit olla siinä vaan mukana siunaamassa, kun Jumala tekee työn. Nyt kun Jumalan eteen mennään vihittäväksi avioliittoon, ja toinen osapuoli on uskomaton, niin mietitäämpä yhdistäisikö Jumala uskovan ja uskomattoman ihmisen pyhään avioliittoon. Pappi kyllä voi siunata, mutta Yhdistääkö Jumala.
"Mitä osaa on uskovaisella uskottoman kanssa".
Matteuksen evankeliumi:
19:5 ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä
ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?
HE TULEVAT YHDEKSI LIHAKSI Jumalan silmissä aivan riippumatta siitä, mitä he
itse kenties ovat asiasta ajatelleet tai myöhemmin tulevat ajattelemaan.
Avioliittoa koskee sama Jumalan muuttumaton sana kaikissa tapauksissa
- riippumatta siitä, onko avioliitto solmittu jumalattomien kesken tai
Jumalaa pelkäävien kesken.
Kokonaan toinen asia on se, miten ihmiset 'omassa tajunnassaan' suhtautuvat
avioliittoon ja miten he ottavat huomioon ja tottelevat Jumalan sanaa.
Huomaan, että sinulla ehkä on jokin 'vaikea kana kynittävänä' tässä asiassa.
Salli minun sanoa tämä suoraan, älä pahastu; kiertelet Raamatun totuutta
kuin kissa kuumaa puuroa!
asettama.
Kristitty kunnioittaa sitä sellaisena, vaikka se olisikin solmittu ennen hänen kristityksi tulemistaan.
Vaikka aviopuoliso ei olisikaan kristitty, niin uskovan puolison suhteen liitto on sitova, eikä hänellä ole oikeutta rikkoa Jumalan yhdistämää liittoa.
"Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa älkääkä häpäiskö aviovuodettanne, sillä Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat"
tämä asia tuli käsiteltyä, enkä voi siihen enää mitään lisätä. Toivotan kuitenkin hyviä pohdintoja asian tiimoilta. Minulle tämä aukesi, niinkuin sanoin, sen kautta, että tajusin, että Kristillinen avioliitto on vain uskovia varten. Ja jos olisin pappi en uskaltaisi siunata uskovaa ja uskomatonta pyhään avioliittoon Jumalan edessä.
Yks-tämmönen:
>>tämä asia tuli käsiteltyä
"Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi on etiikan oppi, jonka mukaan moraaliarvostelmia ei voi ainakaan viime kädessä todeta objektiivisessa mielessä oikeiksi tai vääriksi.
Moraalinen relativismi on eräs muoto moraalista subjektivismia. Relativismin mukaan moraaliarvostelmat ovat suhteellisia ja riippuvat yksilöstä, ryhmästä, yhteiskuntaluokasta, heimosta ja kansasta. Relativismin mukaan tietystä näkökulmasta tehdyt moraaliarvostelmat ovat tästä näkökulmasta katsottuina päteviä. Suomalainen Edvard Westermarck oli huomattava eettisen relativismin edustaja.
- - - - - - - - -
Äärimmilleen vietynä moraalirelativismi johtaa kuitenkin väistämättä moraaliseen nihilismiin - tällöin kaikki moraaliset kysymykset ovat yhdentekeviä, jos kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia, tällöin kannibalismi on pelkkä makuasia. Kuitenkin täydellinen moraalinihilismi on äärimmäisen harvinaista, ja em. argumentaatiota pidetään olkinukkena."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraalinen_relativismi
Kantani selventämiseksi teen tahallaan hieman provosoidun kysymyksen sinulle:
Edustaako moraalinen relativismi sinun perimmäistä näkemystäsi
Jumalan Sanan totuusarvosta ja pysyvyydestä?
Raamattuun Jumalan sanana.
mutta ollaan sitä rakentavalla tavalla, asiat asioina!
Niin, voin vakuuttaa sinulle, että jos sinun mielestäsi Jumalan sana
sallii eronneiden mennä uudelleen naimisiin ex-puolison vielä eläessä,
niin ajatuksiasi ohjaa - siinä asiassa - jokin muu kuin Jumalan Henki.
Matteuksen evankeliumi 19:9
"Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden
ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."
Mikä tästä yksinkertaisesta ohjeesta ja käskystä tekee sinulle niin vaikean?
Tässä ketjussa pehmopapalle esittämääni kysymykseen.
Yks-tämmönen:
>>Selittäisitkö vielä sen, mitä tarkoittaa, kun
"veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut"
ja myös sen mitä tarkoittaa se, että
"mitä osaa on uskovaisella uskottoman kanssa".
1.Korinttolaiskirje:
7:10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;
7:11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.
7:12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
7:13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
7:14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
7:15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut."
_________________________________________________________
Paavalin sanoista ilmenee kristallin kirkkaasti sama, minkä Jeesus ilmoittaa evankeliumin mukaan:
- "ettei vaimo saa erota miehestään"
- "eikä mies saa hyljätä vaimoansa"
- "mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna".
Sinun esille nostamasi sana 'orjuutetut' kuuluu omaan asiayhteyteensä; siihen, että uskotonta vastaan ei kannata lähteä 'prosessoimaan' millään tavalla, hän 'erotkoon'. Uskovan ei tarvitse jäädä tuon eron takia orjuutetuksi, potemaan huonoa omaatuntoa tai syyllisyyttä, hän olkoon vapaa niistä.
MUTTA: ei siitä 'vapaudesta' se seuraa, mitä sinä näytät toivovan; siis se Sanan vastainen vapaus, että uusi avioliitto voitaisiin solmia ex-puolison vielä eläessä.
"joka nai hyljätyn, se tekee huorin." Matt. 19:9
Kun kysyt "mitä osaa on uskovaisella uskottoman kanssa", vastaan ettei tuolla
Raamatun paikalla ole MITÄÄN tekemistä kristillisen avioliiton tai -eron kanssa.
kun vastasit.Olen silti toista mieltä, mutta sinä näet asian niin ja minä näin. Keskustelu oli asiallinen. Kiitos.
Filippiläiskirje:
3:15 "Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli;
ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin
teille ilmoittava, kuinka asia on.
3:16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!"
Kiitos myös sinulle asiallisesta keskustelusta!
munkin mielestä! Olet jäljillä. Raamattu on kirjoitettu uskoville ja koskee uskovia.
Nämä asiat ovat pikkusen monimutkaisempia kuin jae raamatussa sanoo. Esim. mitä on hylkääminen?
Voiko olla hylätty avioliitossa? Onko Jumala mukana kaikissa avioliitoisa, vaikkei tuntisi edes Jumalaa ja etsisi Jumalaa ja hänen tahtoaan?
Mitä kaikkea on haureus?