karttaplotteri

No mitäs sitten kun se plotteri kieltäytyy yhteistyöstä?

45.000 mailin retkeltäni ilman plotteria. Teinkö väärin, kun käytin paperikarttoja gps kompassia?

opaskoira kirjoitti:

No mitäs sitten kun se plotteri kieltäytyy yhteistyöstä?

Otetaan päällä olevä toinen plotteri käyttöön, joka tietää jo nykytilanteenkin muutaman metrin tarkasti.

hankkia plotterin ja harrastat rannikko- tai avomeripurjehdusta, niin AIS-vastaanotin kannattaa liittää plotterin hankintaan.

No jotenkin noin olin sen ajatellutkin olevan. Kuitenkin eräs aiempi tuolla mainitsi karttakorttien kalliista hinnasta. Mikä tuollaisen kortin peittoalue on ja minkä hintaisia ne mahtavat olla. Joku neuvoi käymään jollain ulkomaisella nettisivulla tutustumassa hintoihin, mutta minun kielitaidolla kyllä selvitään maidon ja sämpylän ostosta muttei sillä selvää oteta ulkomaan kielisistä sivuista. Kiitos kuitenkin vinkistä.

"Sitten siihen voi kytkeä kaveriksi tutkaa, autopilottia, kaukua, mittareita......"

Mitenkäs nuo lisälaitteiden liittäminen auttaa plotterin käyttöä?
Jotenkin olen vielä hieman skeptinen plotterin hankintaan. Minulla on vanha mutta hyvin toimiva gps joka kertoo sijainnin melko tarkasti. Se mitä etua plotteri antaisi nykyiseen käytäntööni ei ole vielä auennut. Niin kuin tuo ensimmäinen vastaaja sanoi "on kuin sokea ilman opaskoiraa" mutta kai kuitenkin valkoinen keppi on? Silläkin pärjää.
Jos vielä saisin hyviä perusteluja ja käytännön esimerkkejä plotterin käytöstä olisin kiitollinen. Nyt menen nukkumaan ja aamulla palaan lehden jälkeen.

Jo ikä-seilori kirjoitti:

No jotenkin noin olin sen ajatellutkin olevan. Kuitenkin eräs aiempi tuolla mainitsi karttakorttien kalliista hinnasta. Mikä tuollaisen kortin peittoalue on ja minkä hintaisia ne mahtavat olla. Joku neuvoi käymään jollain ulkomaisella nettisivulla tutustumassa hintoihin, mutta minun kielitaidolla kyllä selvitään maidon ja sämpylän ostosta muttei sillä selvää oteta ulkomaan kielisistä sivuista. Kiitos kuitenkin vinkistä.

"Sitten siihen voi kytkeä kaveriksi tutkaa, autopilottia, kaukua, mittareita......"

Mitenkäs nuo lisälaitteiden liittäminen auttaa plotterin käyttöä?
Jotenkin olen vielä hieman skeptinen plotterin hankintaan. Minulla on vanha mutta hyvin toimiva gps joka kertoo sijainnin melko tarkasti. Se mitä etua plotteri antaisi nykyiseen käytäntööni ei ole vielä auennut. Niin kuin tuo ensimmäinen vastaaja sanoi "on kuin sokea ilman opaskoiraa" mutta kai kuitenkin valkoinen keppi on? Silläkin pärjää.
Jos vielä saisin hyviä perusteluja ja käytännön esimerkkejä plotterin käytöstä olisin kiitollinen. Nyt menen nukkumaan ja aamulla palaan lehden jälkeen.

Lue lisää

Sinulla on maailman turvallisin merenkulkuvarustus juuri nyt. Oma kokemus, kartat sekä GPS-vastaanotin varalaitteena, josta voi katsoa positioita omien havaintojen tueksi ja veratailtavaksi. Älä osta plotteria, et sinä sitä tarvitse. Sinulla on se sisäinen navigointilaskin omassa päässäsi. Plotteria tarvitsevat vain ne, joilla tämä laskentaprosessi omassa päässä ei pyöri ja aika, kokemus ja ymmärrys eivät riitä tämän kyvyn hankkimiseen. Päällikön on oltava aina valppaana. Plotteri houkuttelee unohtamaan tämän valppauden. Miksi me, jotka vapaasta tahdostamme haluamme vesillä kulkea, luopuisimme tästä oikeudesta ja kunniakkaasta velvollisuudesta valvoa navigointitilannetta omalla osaamisellamme. Mihin meillä on tarkoitus tämä vapautuva aika siellä vesillä käyttää.

Jo ikä-seilori kirjoitti:

No jotenkin noin olin sen ajatellutkin olevan. Kuitenkin eräs aiempi tuolla mainitsi karttakorttien kalliista hinnasta. Mikä tuollaisen kortin peittoalue on ja minkä hintaisia ne mahtavat olla. Joku neuvoi käymään jollain ulkomaisella nettisivulla tutustumassa hintoihin, mutta minun kielitaidolla kyllä selvitään maidon ja sämpylän ostosta muttei sillä selvää oteta ulkomaan kielisistä sivuista. Kiitos kuitenkin vinkistä.

"Sitten siihen voi kytkeä kaveriksi tutkaa, autopilottia, kaukua, mittareita......"

Mitenkäs nuo lisälaitteiden liittäminen auttaa plotterin käyttöä?
Jotenkin olen vielä hieman skeptinen plotterin hankintaan. Minulla on vanha mutta hyvin toimiva gps joka kertoo sijainnin melko tarkasti. Se mitä etua plotteri antaisi nykyiseen käytäntööni ei ole vielä auennut. Niin kuin tuo ensimmäinen vastaaja sanoi "on kuin sokea ilman opaskoiraa" mutta kai kuitenkin valkoinen keppi on? Silläkin pärjää.
Jos vielä saisin hyviä perusteluja ja käytännön esimerkkejä plotterin käytöstä olisin kiitollinen. Nyt menen nukkumaan ja aamulla palaan lehden jälkeen.

Lue lisää

on katto pään päällä, kannattaa ostaa vanha läppäri Esim HP XE3 ja asentaa siihen merikorttiohjelma, Sea Clear on käyttäjäystävällisempi, kun vetää kepsiltä johdot 9 nap liittimeen (sarjaportti), niin tiedät n. 2m:n tarkkuudella missä liikut ja mihin keula osoittaa, oli päivä, yö, sumussa ja kirkkaassa, saat mittakaavaksi vaikka 1: 2000, pystyt ajelemaan esim Ahvenanmaan saaristossa kartalla näkyviä syvänteitä seilaten ja maailma avartuu. Merikartat on tänäpäivänä tosi tarkkoja, mutta poikkeuksiakin on, mutta eivät ne puutteet näy paperikartallakaan. Tietokonemerikartassa on aina sama tieto zoomaat isoksi tai pieneksi. Plotterissa on puutteita isolla mittakaavalla, eikä siihen voi tehdä omia reittejä.

veneilijä m.-45 kirjoitti:

on katto pään päällä, kannattaa ostaa vanha läppäri Esim HP XE3 ja asentaa siihen merikorttiohjelma, Sea Clear on käyttäjäystävällisempi, kun vetää kepsiltä johdot 9 nap liittimeen (sarjaportti), niin tiedät n. 2m:n tarkkuudella missä liikut ja mihin keula osoittaa, oli päivä, yö, sumussa ja kirkkaassa, saat mittakaavaksi vaikka 1: 2000, pystyt ajelemaan esim Ahvenanmaan saaristossa kartalla näkyviä syvänteitä seilaten ja maailma avartuu. Merikartat on tänäpäivänä tosi tarkkoja, mutta poikkeuksiakin on, mutta eivät ne puutteet näy paperikartallakaan. Tietokonemerikartassa on aina sama tieto zoomaat isoksi tai pieneksi. Plotterissa on puutteita isolla mittakaavalla, eikä siihen voi tehdä omia reittejä.

Lue lisää

Ei tiedä minne keula osoittaa.
Sen mihin suuntaan vene liikkuu, sen voi nähdä, mutta sillonkin vaaditaan liikeetä.
Siltikään vehkeellä ei ole harmainta hajua siitä minne nokka oaoittaa.

veneilijä m.-45 kirjoitti:

on katto pään päällä, kannattaa ostaa vanha läppäri Esim HP XE3 ja asentaa siihen merikorttiohjelma, Sea Clear on käyttäjäystävällisempi, kun vetää kepsiltä johdot 9 nap liittimeen (sarjaportti), niin tiedät n. 2m:n tarkkuudella missä liikut ja mihin keula osoittaa, oli päivä, yö, sumussa ja kirkkaassa, saat mittakaavaksi vaikka 1: 2000, pystyt ajelemaan esim Ahvenanmaan saaristossa kartalla näkyviä syvänteitä seilaten ja maailma avartuu. Merikartat on tänäpäivänä tosi tarkkoja, mutta poikkeuksiakin on, mutta eivät ne puutteet näy paperikartallakaan. Tietokonemerikartassa on aina sama tieto zoomaat isoksi tai pieneksi. Plotterissa on puutteita isolla mittakaavalla, eikä siihen voi tehdä omia reittejä.

Lue lisää

"eikä siihen voi tehdä omia reittejä"?! Mitä sitten teet, kun laitat plotteriin reittipisteitä esim. syöttämällä koordinaatit ja sitten yhdistät nämä pisteet ja annat koko joukolle nimen?

Taas... kirjoitti:

Ei tiedä minne keula osoittaa.
Sen mihin suuntaan vene liikkuu, sen voi nähdä, mutta sillonkin vaaditaan liikeetä.
Siltikään vehkeellä ei ole harmainta hajua siitä minne nokka oaoittaa.

Lue lisää

Saivartelija, no, jäi mainitsematta, että liikkeessä. Eikä tarvi liikkua kuin 10m, niin kulkusuunta on selvillä, saivartelijalle vielä erikseen, että pakilla se näyttää keulasuuntiman perästä

Tulentallaaja kirjoitti:

"eikä siihen voi tehdä omia reittejä"?! Mitä sitten teet, kun laitat plotteriin reittipisteitä esim. syöttämällä koordinaatit ja sitten yhdistät nämä pisteet ja annat koko joukolle nimen?

Lue lisää

tallentaa muistiin esim. C-map kartalle, siten että sen saa ottaa käyttöön seuraavalla kerralla,kysyy

veneilijä m.-45 kirjoitti:

tallentaa muistiin esim. C-map kartalle, siten että sen saa ottaa käyttöön seuraavalla kerralla,kysyy

c.mapista en osaa sanoa, mutta ainakin minulla onnistuu garminilla tallentaa muistikorttiin myös reitit, ajetut reitit, kaikki mitä plotterille merkitään ajetaan......
Sitten ne voi ottaa auki taas tietokoneella, ja toisin päin myös.

veneilijä m.-45 kirjoitti:

tallentaa muistiin esim. C-map kartalle, siten että sen saa ottaa käyttöön seuraavalla kerralla,kysyy

Kyllä reittejä voi tallentaa. Ne taitaa tallentua koneelle eikä kortille (c-map). Reittejä mahtuu Raymariineihin yleensä 20 kpl ja kullekin reittipisteitä 50 kpl. Eli 1000 merkin muistipaikka on.
Omassani on reittejä jo viiden vuoden takaa. Tallennan reitit vain jos tarvitsen niitä uudestaan. Muuten teen aina uuden reitin edellisen päälle.
Plotterini on n.s kartta/tutkaplotteri. Eli siihen saa sähköisen kartan ja toimii myös ilman sitä. Laitteeseen kytkeytyy myös autopilotti. Laitteen avulla voi ajaa tehtyjä reittejä autopilotin hoitaessa ohjauksen. Ihmisen on tietenkin hoidettava tähystys ja seurattava/valvottava touhua.
Erittäin hyvä apuväline joka vapauttaa aikaa muuhun touhuun ja varsinkin yksin kulkiessa helpottaa hommia.
Onko laite tarpeellinen? Mielipiteet ovat henkilökohtaisia ja ne voivat perustua kokemukseen tai sitten vain puolustellaan omaa hankintaa.
Itse olen laitteeseeni tyytyväinen. Pidän henkilökohtaiset taitoni kunnossa ja selviän myös ilman plotteria. Paperisia pidän aina mukana missä liikunkin ja käytän myös niitä.

Kokemuksestani suosittelen lämpimästi.
Kahvikeitintäkin käytän vaikka osaan keittää kahvin pannussakin, keitin vain helpottaa hommia.

veneilijä m.-45 kirjoitti:

on katto pään päällä, kannattaa ostaa vanha läppäri Esim HP XE3 ja asentaa siihen merikorttiohjelma, Sea Clear on käyttäjäystävällisempi, kun vetää kepsiltä johdot 9 nap liittimeen (sarjaportti), niin tiedät n. 2m:n tarkkuudella missä liikut ja mihin keula osoittaa, oli päivä, yö, sumussa ja kirkkaassa, saat mittakaavaksi vaikka 1: 2000, pystyt ajelemaan esim Ahvenanmaan saaristossa kartalla näkyviä syvänteitä seilaten ja maailma avartuu. Merikartat on tänäpäivänä tosi tarkkoja, mutta poikkeuksiakin on, mutta eivät ne puutteet näy paperikartallakaan. Tietokonemerikartassa on aina sama tieto zoomaat isoksi tai pieneksi. Plotterissa on puutteita isolla mittakaavalla, eikä siihen voi tehdä omia reittejä.

Lue lisää

Kiitän vastauksestasi, mutta minulla on sellainen periaate etten veneeseen tuo televisiota enkä tietokonetta. Kahvin keitän pannussa (maun vuoksi) ja purkiki hernekeittoa en syö. Tiedän. Kipeitä periaatteeni kieltämättä on, mutta antakaa anteeksi kaavoihin kangistumiseni.

Kun tätäkin lyhyttä ketjua lukiessani menin jo sekaisin puhuttiinko plotterista vai tietokoneesta joten taitaa olla viisain kun pitäydyn vanhassa tyylissäni. Iän myötä nuo pidemmät reissut ovat harvinaisempia, mutta 5 kuukautta vuodessa seilaan merillä ja kun tähänmennessä en ole kaivannut muita laitteita taidan käyttää tuon "tonnin" johonkin muuhun. 80-luvulla kun gps tuli oli se lähes autuaaksi tekevä uudistus navigoinnissa. Vieläkin olen nasa.lle kiitollinen sen luomisesta ja jatkan sen käyttöä.
Kiitos.

20 kpl kirjoitti:

Kyllä reittejä voi tallentaa. Ne taitaa tallentua koneelle eikä kortille (c-map). Reittejä mahtuu Raymariineihin yleensä 20 kpl ja kullekin reittipisteitä 50 kpl. Eli 1000 merkin muistipaikka on.
Omassani on reittejä jo viiden vuoden takaa. Tallennan reitit vain jos tarvitsen niitä uudestaan. Muuten teen aina uuden reitin edellisen päälle.
Plotterini on n.s kartta/tutkaplotteri. Eli siihen saa sähköisen kartan ja toimii myös ilman sitä. Laitteeseen kytkeytyy myös autopilotti. Laitteen avulla voi ajaa tehtyjä reittejä autopilotin hoitaessa ohjauksen. Ihmisen on tietenkin hoidettava tähystys ja seurattava/valvottava touhua.
Erittäin hyvä apuväline joka vapauttaa aikaa muuhun touhuun ja varsinkin yksin kulkiessa helpottaa hommia.
Onko laite tarpeellinen? Mielipiteet ovat henkilökohtaisia ja ne voivat perustua kokemukseen tai sitten vain puolustellaan omaa hankintaa.
Itse olen laitteeseeni tyytyväinen. Pidän henkilökohtaiset taitoni kunnossa ja selviän myös ilman plotteria. Paperisia pidän aina mukana missä liikunkin ja käytän myös niitä.

Kokemuksestani suosittelen lämpimästi.
Kahvikeitintäkin käytän vaikka osaan keittää kahvin pannussakin, keitin vain helpottaa hommia.

Lue lisää

sen verran, että kun tulimme Vesterviikistä Nynäshamniin, teimme muutaman tunnin ajoreitin aamulla, isolla mittakaavalla, kun sitten Zoomasimme kartan pienelle mittakaavalle ja lähdimme ajamaan, niin sieltä paljastui jopa saaria reitiltämme. Myös matalikkoja ja reimareita oli välillä. Meidän plotterikarttamme loppui Maarianhaminaan, vaihdoin systeemin mokkulakepsiin ja Sea Clearin läppärikarttaan. Kaverini, joka ei ollut ennen nähnyt plotteria eikä läppärikarttaakaan sanoi SeaClearin nähtyään, että tämä se on vasta aika peli. Vaikka zoomaat läppärikartan isolle, näkyy siinä sentään kaikki karttatiedot. Laitteena oli Raymarine C-80 tutkaplotteri, jota käytän vain tutkalla ja vertaan siinä näkyviä kaikuja läppärikarttaan (sumulla) niin se toimii, tää navigointi. Edellisessä veneessä oli autopilotti, joka ajoi navigaattorin reittien mukaan, hyvä systeemi ja luotettava. Voi sitä vanhakin veneillä nykyaikaisin laittein, kun on dataa mihin voi tukeutua, jää vähän aikaa katsella maisemia, kun ei tarvi"seikkailla" oudoilla vesillä, turvallisuus ennen kaikkea, merenkulku pitää olla hanskassa, ei pelkillä laitteilla voi ajaa

Jo ikä-seilori kirjoitti:

Kiitän vastauksestasi, mutta minulla on sellainen periaate etten veneeseen tuo televisiota enkä tietokonetta. Kahvin keitän pannussa (maun vuoksi) ja purkiki hernekeittoa en syö. Tiedän. Kipeitä periaatteeni kieltämättä on, mutta antakaa anteeksi kaavoihin kangistumiseni.

Kun tätäkin lyhyttä ketjua lukiessani menin jo sekaisin puhuttiinko plotterista vai tietokoneesta joten taitaa olla viisain kun pitäydyn vanhassa tyylissäni. Iän myötä nuo pidemmät reissut ovat harvinaisempia, mutta 5 kuukautta vuodessa seilaan merillä ja kun tähänmennessä en ole kaivannut muita laitteita taidan käyttää tuon "tonnin" johonkin muuhun. 80-luvulla kun gps tuli oli se lähes autuaaksi tekevä uudistus navigoinnissa. Vieläkin olen nasa.lle kiitollinen sen luomisesta ja jatkan sen käyttöä.
Kiitos.

Lue lisää

Plotteri on näytön ympärille ympätty tietokone ja gps joka ei osaa muuta kuin navigointiin liittyviä tehtaalla ohjelmoituja asioita.

Läppäri ja gps on kannettava tietokone johon on lisätty karttaohjelmisto ja ulkoinen gps vastaanotin. Sillä voi navigoinnin lisäksi tehdä kaikkea sitä mitä tavallisella kotitietokoneella.
(Muun muassa siis: katsoa tv:tä, dvd elokuvia, käsitellä ottamiaan digikuvia ja surffailla netissä niissä stamissa joissa on langaton netti saatavilla.)

veneilijä m.-45 kirjoitti:

sen verran, että kun tulimme Vesterviikistä Nynäshamniin, teimme muutaman tunnin ajoreitin aamulla, isolla mittakaavalla, kun sitten Zoomasimme kartan pienelle mittakaavalle ja lähdimme ajamaan, niin sieltä paljastui jopa saaria reitiltämme. Myös matalikkoja ja reimareita oli välillä. Meidän plotterikarttamme loppui Maarianhaminaan, vaihdoin systeemin mokkulakepsiin ja Sea Clearin läppärikarttaan. Kaverini, joka ei ollut ennen nähnyt plotteria eikä läppärikarttaakaan sanoi SeaClearin nähtyään, että tämä se on vasta aika peli. Vaikka zoomaat läppärikartan isolle, näkyy siinä sentään kaikki karttatiedot. Laitteena oli Raymarine C-80 tutkaplotteri, jota käytän vain tutkalla ja vertaan siinä näkyviä kaikuja läppärikarttaan (sumulla) niin se toimii, tää navigointi. Edellisessä veneessä oli autopilotti, joka ajoi navigaattorin reittien mukaan, hyvä systeemi ja luotettava. Voi sitä vanhakin veneillä nykyaikaisin laittein, kun on dataa mihin voi tukeutua, jää vähän aikaa katsella maisemia, kun ei tarvi"seikkailla" oudoilla vesillä, turvallisuus ennen kaikkea, merenkulku pitää olla hanskassa, ei pelkillä laitteilla voi ajaa

Lue lisää

Plotterissakin säätää mikä on tarkkuus.
Suurimmalla tarkkuudella näkyy kaikki merkit mymmenien mailien matkalla, mutta näyttö on yhtä mustaa merkkimössöä.
Reittiä suunnitellessa on syy tsuumata niin lähelle, että merkit erottuvat toisistaan.
Eihän kauas tsuumatessa erota lyhyen väylien merkkejä toisistaan, kun neliösentin alueella on 20 reimaria, syvyystietoja, muutama luoto ja muuta sössöä.
Tärkeintä siis on tietää itse millä skaalauksella näkyy mitäkin.
Sinun tapauksessa kyse on vain ollut siitä, että et ole tuntenut omaa plotteriasi tarpeeksi hyvin, täysin käyttäjävirhe.
Ominaisuudet voivat olla erilaiset, mutta ne on tiedettävä.

Jo ikä-seilori kirjoitti:

Kiitän vastauksestasi, mutta minulla on sellainen periaate etten veneeseen tuo televisiota enkä tietokonetta. Kahvin keitän pannussa (maun vuoksi) ja purkiki hernekeittoa en syö. Tiedän. Kipeitä periaatteeni kieltämättä on, mutta antakaa anteeksi kaavoihin kangistumiseni.

Kun tätäkin lyhyttä ketjua lukiessani menin jo sekaisin puhuttiinko plotterista vai tietokoneesta joten taitaa olla viisain kun pitäydyn vanhassa tyylissäni. Iän myötä nuo pidemmät reissut ovat harvinaisempia, mutta 5 kuukautta vuodessa seilaan merillä ja kun tähänmennessä en ole kaivannut muita laitteita taidan käyttää tuon "tonnin" johonkin muuhun. 80-luvulla kun gps tuli oli se lähes autuaaksi tekevä uudistus navigoinnissa. Vieläkin olen nasa.lle kiitollinen sen luomisesta ja jatkan sen käyttöä.
Kiitos.

Lue lisää

"Iän myötä nuo pidemmät reissut ovat harvinaisempia, mutta 5 kuukautta vuodessa seilaan merillä .."

Rupesin uteliaaksi, eläkeläinen kun olen, enkä tiedä mitä tarkoitit pitemmillä reissuilla. Viidessä kuukaudessa ehtii rauhalliseenkin tahtiin seilata melko kaukana. Itse alotin eläkkeelle pääsyn seilaamalla pallon ympäri...ja suunnitelmissa lisää ns. pitempiä reissuja.
Periaatteissasi ei ole "sairasta", pikemminkin tervettä makua.

tehdä pitkiä reissuja! kirjoitti:

"Iän myötä nuo pidemmät reissut ovat harvinaisempia, mutta 5 kuukautta vuodessa seilaan merillä .."

Rupesin uteliaaksi, eläkeläinen kun olen, enkä tiedä mitä tarkoitit pitemmillä reissuilla. Viidessä kuukaudessa ehtii rauhalliseenkin tahtiin seilata melko kaukana. Itse alotin eläkkeelle pääsyn seilaamalla pallon ympäri...ja suunnitelmissa lisää ns. pitempiä reissuja.
Periaatteissasi ei ole "sairasta", pikemminkin tervettä makua.

Lue lisää

...se tulee vilun ja höpinän kanssa.

Nuo iän myötä tulevat sairaudet ovat saaneet hieman varovaiseksi ettei tuonne avomerelle enään jaksa viikkotolkulla lähteä reissaamaan. Nykyään olen pidempiä aikoja luonnonsatamissa ja tuo itämeri saarineen ja valtioineen riittää ainakin toistaiseksi. Koskaanhan ei tiedä milloin se atlantin kärpänen puraisee. Veneessä asuminen on eräänlainen elämäntapa lämpimään aikaan ja kotona ehtii olla sitten talvisin.

Palloa en ole kiertänyt enkä etelän merillä seilannut, mutta harvempihan meistä oikeasti on vaikka joskus täältä saakin toisenlaisen käsityksen. Helposti saan muutaman kuukauden kulumaan pohjanlahdella tai yleensäkkin kotimaan vesillä. Paljon on nähtävää ja paljon jää näkemättäkin. Rannikollamme on uskomattoman viehättäviä pieniä kyliä joiden toreilla ja kahviloissa on miellyttäviä hetkiä viettetty.

Saa.. kirjoitti:

Plotterissakin säätää mikä on tarkkuus.
Suurimmalla tarkkuudella näkyy kaikki merkit mymmenien mailien matkalla, mutta näyttö on yhtä mustaa merkkimössöä.
Reittiä suunnitellessa on syy tsuumata niin lähelle, että merkit erottuvat toisistaan.
Eihän kauas tsuumatessa erota lyhyen väylien merkkejä toisistaan, kun neliösentin alueella on 20 reimaria, syvyystietoja, muutama luoto ja muuta sössöä.
Tärkeintä siis on tietää itse millä skaalauksella näkyy mitäkin.
Sinun tapauksessa kyse on vain ollut siitä, että et ole tuntenut omaa plotteriasi tarpeeksi hyvin, täysin käyttäjävirhe.
Ominaisuudet voivat olla erilaiset, mutta ne on tiedettävä.

Lue lisää

Uusi laite mulle. En silti myöhemminkään tule vannomaan plotterin puolesta, pidän laitteesta, jossa on aito merikartta, tutka on erinomainen. Ihmettelen mikähän plotterissa on parempi ominaisuus, kun läppäri-Sea Clear yhdistelmässä. Olin ostanut veneen Simrishamnista, jota ajelin

kotiin päin kirjoitti:

Uusi laite mulle. En silti myöhemminkään tule vannomaan plotterin puolesta, pidän laitteesta, jossa on aito merikartta, tutka on erinomainen. Ihmettelen mikähän plotterissa on parempi ominaisuus, kun läppäri-Sea Clear yhdistelmässä. Olin ostanut veneen Simrishamnista, jota ajelin

Lue lisää

Se on se läppäri. Läppäri syö paljon enemmän sähköä kuin plotteri ja kestää paljon huonommin olosuhteita. Jos nuo tekijät eivät tuota ongelmaa, tulevat läppärin hyvät puolet esille. Kumpaakaan ei voi yksikäsitteisesti määritellä paremmaksi.

Ja todella, ainakin oman plotterin kartat ovat täsmälleen yhtä hyviä kuin mitkä muut hyvänsä samoista lähtötiedoista johdetut, paperikartat mukaanlukien. Plotterin näytöltä vain näkee pienen palan kerrallaan, läppärin näytöltä yleensä hieman suuremman.

kotiin päin kirjoitti:

Uusi laite mulle. En silti myöhemminkään tule vannomaan plotterin puolesta, pidän laitteesta, jossa on aito merikartta, tutka on erinomainen. Ihmettelen mikähän plotterissa on parempi ominaisuus, kun läppäri-Sea Clear yhdistelmässä. Olin ostanut veneen Simrishamnista, jota ajelin

Lue lisää

Rulettaa.
Sisällä voi oll kaverina läppäri.
Lisäksi plotterin saa tutkan, mobin, dsc-vhf puhelimista sijainnin...

neuvoisin näin kirjoitti:

Sinulla on maailman turvallisin merenkulkuvarustus juuri nyt. Oma kokemus, kartat sekä GPS-vastaanotin varalaitteena, josta voi katsoa positioita omien havaintojen tueksi ja veratailtavaksi. Älä osta plotteria, et sinä sitä tarvitse. Sinulla on se sisäinen navigointilaskin omassa päässäsi. Plotteria tarvitsevat vain ne, joilla tämä laskentaprosessi omassa päässä ei pyöri ja aika, kokemus ja ymmärrys eivät riitä tämän kyvyn hankkimiseen. Päällikön on oltava aina valppaana. Plotteri houkuttelee unohtamaan tämän valppauden. Miksi me, jotka vapaasta tahdostamme haluamme vesillä kulkea, luopuisimme tästä oikeudesta ja kunniakkaasta velvollisuudesta valvoa navigointitilannetta omalla osaamisellamme. Mihin meillä on tarkoitus tämä vapautuva aika siellä vesillä käyttää.

Lue lisää

Plotteri on turvallisen navigoinnin väline no 1
ja no 2 on varaplotteri.

Kaikkia muita vuosikymmeniä käyttäneenä voin kiteyttää seuraavaan lauseeseen kaiken.

Mikään ei ole koskaan lisännyt oikeaa navigointiturvallisuuttta niin paljon kuin plotteri.

Metrin tarkasti kaikissa olosuhteissa ja vasta nyt on jäänyt aikaa riittävästi pääasiaan eli uloskatsomiseen ja plotterin väylän seuraamiseen.

Päänavigointivaruste nr 3 on läppäri.

yksinkertainen... kirjoitti:

Se on se läppäri. Läppäri syö paljon enemmän sähköä kuin plotteri ja kestää paljon huonommin olosuhteita. Jos nuo tekijät eivät tuota ongelmaa, tulevat läppärin hyvät puolet esille. Kumpaakaan ei voi yksikäsitteisesti määritellä paremmaksi.

Ja todella, ainakin oman plotterin kartat ovat täsmälleen yhtä hyviä kuin mitkä muut hyvänsä samoista lähtötiedoista johdetut, paperikartat mukaanlukien. Plotterin näytöltä vain näkee pienen palan kerrallaan, läppärin näytöltä yleensä hieman suuremman.

Lue lisää

pään päällä ja aurinkopaneeli katonpäällä, 60W:n kulutus on niinkuin ajaisi kulkuvalot päällä. 7 kesää olen käyttänyt SeaClearia, eikä muuta kipua ole ollut kuin invertterin johdon maavaippa irtosi tinauksesta, vaihdoin tupsyt virtalähteen,vaihtoon meni 2min. Viime vuonna katselin TV:tä tietokoneelta vanhassa veneessä, tämä Ruotsinsuomalainen on vähän ahtaampi, mutta johonkin koloon aion mahduttaa samanlaisen minitietokoneen, siihen asti läppärillä. Ajotunnit n. 200/v.

ja 2 on varaplotteri. kirjoitti:

Plotteri on turvallisen navigoinnin väline no 1
ja no 2 on varaplotteri.

Kaikkia muita vuosikymmeniä käyttäneenä voin kiteyttää seuraavaan lauseeseen kaiken.

Mikään ei ole koskaan lisännyt oikeaa navigointiturvallisuuttta niin paljon kuin plotteri.

Metrin tarkasti kaikissa olosuhteissa ja vasta nyt on jäänyt aikaa riittävästi pääasiaan eli uloskatsomiseen ja plotterin väylän seuraamiseen.

Päänavigointivaruste nr 3 on läppäri.

Lue lisää

Liukuvalla matkaveneellä on tullut ajeltua sekä ilman plotteria, että sen kanssa. Ja jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu selvästi turvallisemmalta. Ilman plotteria oli aina muutamia "läheltä piti"-tilanteita kesässä kun ajelin uusia väyliä ilman plotteria. Ja tämä johtui ihan vaan omista virheistä, joita varmasti sattuu kaikille ennemmin tai myöhemmin. Plotterin kanssa virhemahdollisuus on häviävän pieni ja lisäksi aikaa jää tähystykseen ja jopa maisemien katseluun. Lisäksi tuntemattomilla väylillä plotterin avustuksella ajellessa huomaan perille päästyäni olevani vähemmän "väsynyt" kuin pelkällä kartalla ajaessa. Johtuu varmaan siitä että ainakin liukuvassa veneessä joutuu käyttämään 100% keskittymisestä kartan lukemiseen ja navigoimiseen ellei plotteria ole käytössä.

Mutta jokainen tietysti tekee omat valintansa. Itse suosittelen lämpimästä kunnon plotterin hankkimista.

ja 2 on varaplotteri. kirjoitti:

Plotteri on turvallisen navigoinnin väline no 1
ja no 2 on varaplotteri.

Kaikkia muita vuosikymmeniä käyttäneenä voin kiteyttää seuraavaan lauseeseen kaiken.

Mikään ei ole koskaan lisännyt oikeaa navigointiturvallisuuttta niin paljon kuin plotteri.

Metrin tarkasti kaikissa olosuhteissa ja vasta nyt on jäänyt aikaa riittävästi pääasiaan eli uloskatsomiseen ja plotterin väylän seuraamiseen.

Päänavigointivaruste nr 3 on läppäri.

Lue lisää

Plotteri on tarkka ainoastaan siellä, missä kartat pitävät paikkansa. Meidän vesillämme ne ovat tarkkoja väylien osalta, mutta ei välttämättä väylien ulkopuolella. Väylilläkin tapahtuu muutoksia, jonka takia kartat, myös plotterin kartat, kannattaa päivittää.

Vaikka tunnut olevan plotteriuskovainen, sinun kannattaa muistaa vanhin navigointimenetelmä eli "eye-ball navigation". Plotteri ei korvaa sitä. Se ei korvaa tutkaa, ei myöskään kaikua.

Tutka on toisinaan selvästi luotettavampi navigointiväline kuin plotteri. Plotteriusko voi luoda väärää turvallisuuden tunnetta.

Turvallisen navigoinnin väline no 1 on kartta kompassi gps, plotteri on navigoinnin apuväline
Navigoinnin väline no 2 on tutka. Sitten loki, kaiku, AIS

Läppäri on hyvä laite sääfaksien vastaanottamiseen (modeemiin ja HF- tai satelliittiradioon liitettynä), elektronisiin karttoihin ym. Navigoinnin päävarusteena en läppäriä pidä.

liian ruusuinen käsitys kirjoitti:

Plotteri on tarkka ainoastaan siellä, missä kartat pitävät paikkansa. Meidän vesillämme ne ovat tarkkoja väylien osalta, mutta ei välttämättä väylien ulkopuolella. Väylilläkin tapahtuu muutoksia, jonka takia kartat, myös plotterin kartat, kannattaa päivittää.

Vaikka tunnut olevan plotteriuskovainen, sinun kannattaa muistaa vanhin navigointimenetelmä eli "eye-ball navigation". Plotteri ei korvaa sitä. Se ei korvaa tutkaa, ei myöskään kaikua.

Tutka on toisinaan selvästi luotettavampi navigointiväline kuin plotteri. Plotteriusko voi luoda väärää turvallisuuden tunnetta.

Turvallisen navigoinnin väline no 1 on kartta kompassi gps, plotteri on navigoinnin apuväline
Navigoinnin väline no 2 on tutka. Sitten loki, kaiku, AIS

Läppäri on hyvä laite sääfaksien vastaanottamiseen (modeemiin ja HF- tai satelliittiradioon liitettynä), elektronisiin karttoihin ym. Navigoinnin päävarusteena en läppäriä pidä.

Lue lisää

Yhdistelmänäyttö on täydellinen tutka myös,
mutta mihin tutkaan saa plotterin tasoiset väylät ja syvyystiedot. Ei mihinkään
muuhun kuin yhdistelmänäyttöön.

Plotterissa on syvyystiedot näkyvissä koko ajan.
Plotterin kartta on täydellisempi ja oikeampi kuin paperikartta.

Kerran kuljettuun tai uuteen väylään voi tehdä itse helposti muutoksia.

Turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella.

Yhdistelmänäyttö on täydell... kirjoitti:

Yhdistelmänäyttö on täydellinen tutka myös,
mutta mihin tutkaan saa plotterin tasoiset väylät ja syvyystiedot. Ei mihinkään
muuhun kuin yhdistelmänäyttöön.

Plotterissa on syvyystiedot näkyvissä koko ajan.
Plotterin kartta on täydellisempi ja oikeampi kuin paperikartta.

Kerran kuljettuun tai uuteen väylään voi tehdä itse helposti muutoksia.

Turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella.

Lue lisää

Keskityt nyt pelkkään nappulatekniikkaan.
Mukaviahan yhdistelmänäytöt ovat eikä siitä kukaan liene eri mieltä. Yhdistelmänäyttö on kuin "kaikki munat samassa korissa". Tiedät mitä tarkoitan.

"Turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella."

Mitä väyliä tarkoitat? Anna esimerkkejä.

Tiedät myös, että paperikarttoissa on eroja. Pohjois-Itämeren yleiskartta ei ole tarkoitettu rannikkonavigointiin jne. Toisaalta karttaplotterin kartoissakaan ei välttämättä ole kaikkia niitä tietoja, jotka on merkitty veneilykarttoihin. Voit todeta sen vertaamalla plotterikarttoja ja veneilykartastoja muultakin kuin Suomen saaristosta ja rannikkoilta.

Huomasin esim. että Norjan rannikon veneilykartoissa on selvästi enemmän ankkuripaikkojen merkintöjä kuin plotterikartassa tai pc:n c-map ja Maxsea-elektronisissa kartoissa. Väylämerkinnät siellä koskevat lähinnä kapeikkoja, koska länsirannikon syvien vesien takia ei ilmeisesti ole ollut tarvetta samanlaisiin veneväylämerkintöihin kuin meillä.
Omasta kokemuksesta tiedän useita merialueita, joissa karttavirheet ovat jopa 1-5 nm luokkaa, mutta sinä et sellaisilla alueilla ilmeisesti ole vielä purjehtinut.

Yhdistelmänäyttö on täydell... kirjoitti:

Yhdistelmänäyttö on täydellinen tutka myös,
mutta mihin tutkaan saa plotterin tasoiset väylät ja syvyystiedot. Ei mihinkään
muuhun kuin yhdistelmänäyttöön.

Plotterissa on syvyystiedot näkyvissä koko ajan.
Plotterin kartta on täydellisempi ja oikeampi kuin paperikartta.

Kerran kuljettuun tai uuteen väylään voi tehdä itse helposti muutoksia.

Turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella.

Lue lisää

...tuosta kuvitelmasta "plotterin kartta on täydellisempi ja oikeampi kuin paperikartta" -ajatuksesta. Ihan samaan perusmateriaaliin ne plotterikartat perustuvat kuin viralliset paperikartatkin. Niissä on myös aivan samat virheet. Ja jos zoomataan kovin suurimittakaavaiseen näyttöön, niin virheet alkavat korostua. Tavallisessa 1:50 000 kartassa (joka suomalaisten rannikkokarttasarjojen perusmittakaavana lienee yleisin tämän palstan väen käyttämä) yksi milli kartalla on 50 metriä luonnossa. Käytännössä se on samalla kartan piirtotarkkuus. Mutta kun plotteri sallii näyttää karttaa suuremmallakin mittakaavalla, käy helposti niin, että jokin yksittäinen kohde, esim. reimari, on sillä näytöllä kymmeniä metrejä väärässä kohdassa.

En myöskään ole samaa mieltä väitteestä "turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella". Ne varmasti turvalliset valmiit eli MKL:n mittaamat väylät ovat tasan samat. Muilla vesillä vain aiemmin samalla veneellä ajettu ja laitteen muistiin otettu "väylä" on edes teoreettisesti turvallinen ja sekin vain, jos seuraavilla kerroilla pysyy aivan tarkalleen samalla kulkuviivalla.

hukassa? kirjoitti:

Keskityt nyt pelkkään nappulatekniikkaan.
Mukaviahan yhdistelmänäytöt ovat eikä siitä kukaan liene eri mieltä. Yhdistelmänäyttö on kuin "kaikki munat samassa korissa". Tiedät mitä tarkoitan.

"Turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella."

Mitä väyliä tarkoitat? Anna esimerkkejä.

Tiedät myös, että paperikarttoissa on eroja. Pohjois-Itämeren yleiskartta ei ole tarkoitettu rannikkonavigointiin jne. Toisaalta karttaplotterin kartoissakaan ei välttämättä ole kaikkia niitä tietoja, jotka on merkitty veneilykarttoihin. Voit todeta sen vertaamalla plotterikarttoja ja veneilykartastoja muultakin kuin Suomen saaristosta ja rannikkoilta.

Huomasin esim. että Norjan rannikon veneilykartoissa on selvästi enemmän ankkuripaikkojen merkintöjä kuin plotterikartassa tai pc:n c-map ja Maxsea-elektronisissa kartoissa. Väylämerkinnät siellä koskevat lähinnä kapeikkoja, koska länsirannikon syvien vesien takia ei ilmeisesti ole ollut tarvetta samanlaisiin veneväylämerkintöihin kuin meillä.
Omasta kokemuksesta tiedän useita merialueita, joissa karttavirheet ovat jopa 1-5 nm luokkaa, mutta sinä et sellaisilla alueilla ilmeisesti ole vielä purjehtinut.

Lue lisää

Vaikka kiertäiit palloa koko ajan, niin
normaalin perheveneilijän kohdalla tuo pätee.

Minulla on 2 kpl itsenäistä yhdistelmänäyttöä.

normaalin perheveneilijän k... kirjoitti:

Vaikka kiertäiit palloa koko ajan, niin
normaalin perheveneilijän kohdalla tuo pätee.

Minulla on 2 kpl itsenäistä yhdistelmänäyttöä.

en usko selityksiisi enkä todellakaan aio hankkia kahta "itsenäistä yhdistelmänäyttöä".
Kartoista on samaa mieltä kuin JRxxx.

JRxxx kirjoitti:

...tuosta kuvitelmasta "plotterin kartta on täydellisempi ja oikeampi kuin paperikartta" -ajatuksesta. Ihan samaan perusmateriaaliin ne plotterikartat perustuvat kuin viralliset paperikartatkin. Niissä on myös aivan samat virheet. Ja jos zoomataan kovin suurimittakaavaiseen näyttöön, niin virheet alkavat korostua. Tavallisessa 1:50 000 kartassa (joka suomalaisten rannikkokarttasarjojen perusmittakaavana lienee yleisin tämän palstan väen käyttämä) yksi milli kartalla on 50 metriä luonnossa. Käytännössä se on samalla kartan piirtotarkkuus. Mutta kun plotteri sallii näyttää karttaa suuremmallakin mittakaavalla, käy helposti niin, että jokin yksittäinen kohde, esim. reimari, on sillä näytöllä kymmeniä metrejä väärässä kohdassa.

En myöskään ole samaa mieltä väitteestä "turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella". Ne varmasti turvalliset valmiit eli MKL:n mittaamat väylät ovat tasan samat. Muilla vesillä vain aiemmin samalla veneellä ajettu ja laitteen muistiin otettu "väylä" on edes teoreettisesti turvallinen ja sekin vain, jos seuraavilla kerroilla pysyy aivan tarkalleen samalla kulkuviivalla.

Lue lisää

"yksittäinen kohde, esim. reimari, on sillä näytöllä kymmeniä metrejä väärässä kohdassa."

Paperikartalla on pidettävä vielä isompi marginaali, koska niitä ei päivitetä
ajan tasalle niin usein kuin pitäisi
Vaikka miten olisi siihen satsannut.

30 vuotta takana eikä koskaan ole onnistunut tuossa asiassa.

Älä skaalaa ennen tiukkaa paikkaa.
Jos skaalaat niin plotterin väylää on todella helpo ajaa kauempaa kuin keskellä
sekun näyttää koko ajan etäisyyden väylään.

JRxxx kirjoitti:

...tuosta kuvitelmasta "plotterin kartta on täydellisempi ja oikeampi kuin paperikartta" -ajatuksesta. Ihan samaan perusmateriaaliin ne plotterikartat perustuvat kuin viralliset paperikartatkin. Niissä on myös aivan samat virheet. Ja jos zoomataan kovin suurimittakaavaiseen näyttöön, niin virheet alkavat korostua. Tavallisessa 1:50 000 kartassa (joka suomalaisten rannikkokarttasarjojen perusmittakaavana lienee yleisin tämän palstan väen käyttämä) yksi milli kartalla on 50 metriä luonnossa. Käytännössä se on samalla kartan piirtotarkkuus. Mutta kun plotteri sallii näyttää karttaa suuremmallakin mittakaavalla, käy helposti niin, että jokin yksittäinen kohde, esim. reimari, on sillä näytöllä kymmeniä metrejä väärässä kohdassa.

En myöskään ole samaa mieltä väitteestä "turvallisia valmiita väyliä on paljon enemmän kuin paperipuolella". Ne varmasti turvalliset valmiit eli MKL:n mittaamat väylät ovat tasan samat. Muilla vesillä vain aiemmin samalla veneellä ajettu ja laitteen muistiin otettu "väylä" on edes teoreettisesti turvallinen ja sekin vain, jos seuraavilla kerroilla pysyy aivan tarkalleen samalla kulkuviivalla.

Lue lisää

Plottterin väylään ja karttaan voi lisätä tietoa rajattomasti ja tallentaa sen muistiin.

ei tiedä turvaväliä ollenkaan. kirjoitti:

"yksittäinen kohde, esim. reimari, on sillä näytöllä kymmeniä metrejä väärässä kohdassa."

Paperikartalla on pidettävä vielä isompi marginaali, koska niitä ei päivitetä
ajan tasalle niin usein kuin pitäisi
Vaikka miten olisi siihen satsannut.

30 vuotta takana eikä koskaan ole onnistunut tuossa asiassa.

Älä skaalaa ennen tiukkaa paikkaa.
Jos skaalaat niin plotterin väylää on todella helpo ajaa kauempaa kuin keskellä
sekun näyttää koko ajan etäisyyden väylään.

Lue lisää

Tiedonantoja veneilijöille
Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, sisältää ne Tiedonantoja merenkulkijoille -lehden tiedotukset, joilla on merkitystä veneilylle. Hinta: 18,50 € /vsk.
http://veps.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

tästäkään palvelusta? kirjoitti:

Tiedonantoja veneilijöille
Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, sisältää ne Tiedonantoja merenkulkijoille -lehden tiedotukset, joilla on merkitystä veneilylle. Hinta: 18,50 € /vsk.
http://veps.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

Lue lisää

Kunnon plotteriin on helppo merkitä em. tietoja rajattomasti samaten hälytykset ovat monipuolisempia.

Tutkaan ei voi.

ja 2 on varaplotteri. kirjoitti:

Plotteri on turvallisen navigoinnin väline no 1
ja no 2 on varaplotteri.

Kaikkia muita vuosikymmeniä käyttäneenä voin kiteyttää seuraavaan lauseeseen kaiken.

Mikään ei ole koskaan lisännyt oikeaa navigointiturvallisuuttta niin paljon kuin plotteri.

Metrin tarkasti kaikissa olosuhteissa ja vasta nyt on jäänyt aikaa riittävästi pääasiaan eli uloskatsomiseen ja plotterin väylän seuraamiseen.

Päänavigointivaruste nr 3 on läppäri.

Lue lisää

Ei olekaan ihme että viime aikoina "sunnuntain"-veneilijöiden keskuudessa on yleistynyt karikkojen bongaus-trendi.

Mitäs sitten kun veneestä loppuu sähkö? vauhtia 35 solmua ilman sähköä ja tietoa oikeasta sijainnista?

No saadaanpa ainakin vapaaehtoisille SARia ajaville kavereille lisää työtehtäviä.

Kiitoksia vaan kommentistasi. Mielenkiintoista havaita, että heti kun itselle "tyhmä kysymys" esitetään on sen oltava "provo"

Minä olen kuitenkin sen verran ikääntynyt mies, etten ole noihin plottereihin tutustunut muuten kuin tätä ja hieman lehtien kautta. Lehdissä ollet jutut ovat toimitetti niin, että he olettavat lukijan jo tietävän mistä on kyse. Minulle ei kuitenkaan ole selvinnyt laitteen käyttö ennen kuin nyt tämän ketjun kirjoituksista jonkin verran.

Jos tämä aloitukseni oli mielestäsi "provo," miksi vastasit siihen?

Jo ikä-seilori kirjoitti:

Kiitoksia vaan kommentistasi. Mielenkiintoista havaita, että heti kun itselle "tyhmä kysymys" esitetään on sen oltava "provo"

Minä olen kuitenkin sen verran ikääntynyt mies, etten ole noihin plottereihin tutustunut muuten kuin tätä ja hieman lehtien kautta. Lehdissä ollet jutut ovat toimitetti niin, että he olettavat lukijan jo tietävän mistä on kyse. Minulle ei kuitenkaan ole selvinnyt laitteen käyttö ennen kuin nyt tämän ketjun kirjoituksista jonkin verran.

Jos tämä aloitukseni oli mielestäsi "provo," miksi vastasit siihen?

Lue lisää

Melkein aina kun kysymyksenasettelu on tyyliä kylläpäs-eipäs. Sitäpaitsi en voi uskoa ettet tiedä karttaplotterin olevan laite joka näyttää (eli plottaa) oman sijainnin ja kuljetun reitin karttapohjalla. Tynnyrissäkö olet veneillyt? Sen informaation kullekin tuoma hyöty on sitten puhdas makuasia.

valitettavasti kirjoitti:

Melkein aina kun kysymyksenasettelu on tyyliä kylläpäs-eipäs. Sitäpaitsi en voi uskoa ettet tiedä karttaplotterin olevan laite joka näyttää (eli plottaa) oman sijainnin ja kuljetun reitin karttapohjalla. Tynnyrissäkö olet veneillyt? Sen informaation kullekin tuoma hyöty on sitten puhdas makuasia.

Lue lisää

Toki minä tuon, että siinä on kartta ja näyttää "tien" mutta en tiennyt että se näyttää jo kuljetun reitin. Myöskään sanaa "plottaa" en aiemmin ole kuullut, ennen kuin tässä sinun mainitsemanasi.

Nyt kun mainitsit tuosta juupas/eipäs asetelmasta tajusin sinun olevan oikeassa. Jos joskus tulee uutta kysyttävää asettelen sen toisin. Kiitos huomautuksesta. Tuon ketjun kirjoituksista olen vetänyt sen johtopäätöksen, että jatkan entisellä tavallani. Tästä tietokoneesta kun en mitään ymmärrä. Osaan juuri ja juuri tätä s-24 keskustelupalstaa käyttää, mutta esim. puuveneen keskustelupalsta on minulle liian vaikea käyttää. Jotenkin olen vanhanaikainen ja en tunnu oppivan vaikka haluaisin, mutta mielenkiinto ei riitä. Tuon alkuperäisen kysymyksen tarkoitus oli se, että saisin yksinkertaisia vastauksia miksi vanha koira opettelisi uuden tempun.

Jo ikä-seilori kirjoitti:

Toki minä tuon, että siinä on kartta ja näyttää "tien" mutta en tiennyt että se näyttää jo kuljetun reitin. Myöskään sanaa "plottaa" en aiemmin ole kuullut, ennen kuin tässä sinun mainitsemanasi.

Nyt kun mainitsit tuosta juupas/eipäs asetelmasta tajusin sinun olevan oikeassa. Jos joskus tulee uutta kysyttävää asettelen sen toisin. Kiitos huomautuksesta. Tuon ketjun kirjoituksista olen vetänyt sen johtopäätöksen, että jatkan entisellä tavallani. Tästä tietokoneesta kun en mitään ymmärrä. Osaan juuri ja juuri tätä s-24 keskustelupalstaa käyttää, mutta esim. puuveneen keskustelupalsta on minulle liian vaikea käyttää. Jotenkin olen vanhanaikainen ja en tunnu oppivan vaikka haluaisin, mutta mielenkiinto ei riitä. Tuon alkuperäisen kysymyksen tarkoitus oli se, että saisin yksinkertaisia vastauksia miksi vanha koira opettelisi uuden tempun.

Lue lisää

Kyllä, karttaplotteri on todellakin erittäin paljon veneilyä ja navigointia edesauttava laite. Lienee parhaita keksintöjä sitten perämoottorin. Sen myötä varsinkin yksin veneily on paljon mukavampaa, kun ei tarvitse koko ajan tutkia paperikarttaa ajamisen lomassa epävarmana missä tarkalleen ottaen olen, vaan sen näkee suoraan laitteesta. Meri on rannikoilla niin kivistä, ettei väyliltä montaa metriä tee mieli poiketa ellei tunne vesiä.

Samoin reittien suunnittelu on minulla muuttunut siten, että katson suurinpiirtein etukäteen paperikartalta reitin, ja sitten ajan plotteritiedon varassa. Harrastin aiemmin etukäteissuunnittelua tietokoneella, mutta nyt se on melko tarpeettomana jäänyt. En myöskään kerää plotterilta tietoja ajamistani reissuista, en koe niillä sen kummempaa tekeväni. Mahdollista olisi toki.

Ostaessa kannattaa minun mielestäni satsata isoon näyttöön, vähintään semmoiseen 6,4 tuumaiseen tai vielä isompaan jos kukkaro ja veneen tilat antavat myöden. Silloin näkee olinpaikkansa ympäristöäkin sen verran että tunnistaa paikat kartalta ja väylän kulun eteenpäin.

Lopuksi, yllä olevasta huolimatta, laite ei yksin korvaa osaamista, paperikarttaa, aistinvaraista navigointia. Mutta täydentää ja helpottaa kyllä paljon.

minultakin. kirjoitti:

Kyllä, karttaplotteri on todellakin erittäin paljon veneilyä ja navigointia edesauttava laite. Lienee parhaita keksintöjä sitten perämoottorin. Sen myötä varsinkin yksin veneily on paljon mukavampaa, kun ei tarvitse koko ajan tutkia paperikarttaa ajamisen lomassa epävarmana missä tarkalleen ottaen olen, vaan sen näkee suoraan laitteesta. Meri on rannikoilla niin kivistä, ettei väyliltä montaa metriä tee mieli poiketa ellei tunne vesiä.

Samoin reittien suunnittelu on minulla muuttunut siten, että katson suurinpiirtein etukäteen paperikartalta reitin, ja sitten ajan plotteritiedon varassa. Harrastin aiemmin etukäteissuunnittelua tietokoneella, mutta nyt se on melko tarpeettomana jäänyt. En myöskään kerää plotterilta tietoja ajamistani reissuista, en koe niillä sen kummempaa tekeväni. Mahdollista olisi toki.

Ostaessa kannattaa minun mielestäni satsata isoon näyttöön, vähintään semmoiseen 6,4 tuumaiseen tai vielä isompaan jos kukkaro ja veneen tilat antavat myöden. Silloin näkee olinpaikkansa ympäristöäkin sen verran että tunnistaa paikat kartalta ja väylän kulun eteenpäin.

Lopuksi, yllä olevasta huolimatta, laite ei yksin korvaa osaamista, paperikarttaa, aistinvaraista navigointia. Mutta täydentää ja helpottaa kyllä paljon.

Lue lisää

Millaisen alan tuo plotteri kerralla näyttää? Olen ymmärtänyt että sen voi itse valita, mutta millainen alue on järkevä, ettei näyttö mene "puuroksi" niin kuin joku tuolla sanoi.
Näyttääkö plotterin näyttö oman aluksen sijainnin näytön keskellä via omasta aluksesta eteenpäin? Tuosta laajuudesta alueesta sanotaan vaikkapa maileja suuntaansa?

Olisiko jotain nettisivuo jolla olisi kuva plotterin näytöstä?

Jo ikä-seilori kirjoitti:

Millaisen alan tuo plotteri kerralla näyttää? Olen ymmärtänyt että sen voi itse valita, mutta millainen alue on järkevä, ettei näyttö mene "puuroksi" niin kuin joku tuolla sanoi.
Näyttääkö plotterin näyttö oman aluksen sijainnin näytön keskellä via omasta aluksesta eteenpäin? Tuosta laajuudesta alueesta sanotaan vaikkapa maileja suuntaansa?

Olisiko jotain nettisivuo jolla olisi kuva plotterin näytöstä?

Lue lisää

Nuo asiat ovat vahvasti laitekohtaisia ja käyttäjän omista asetuksista kiinni. Itse olen tutkinut Raymarinen laitteita ja 6" näytöllä varustetuista (A-sarja eli 435:t) arvioisin, että 2 mailin näyttö oli melkolailla "laajin", josta sai jotain varsinaista selvää. Sitä pienimittakaavaisemmista en oikein usko olevan suurta hyötyä muussa kuin katselualueen valinnassa. Tarkoittaa sitä, että jos plotteri näyttää nyt sijaintiasi Porkkalan kohdilla ja haluat vilkaista karttaa Hangon edustasta, niin helpoin tapa on vaihtaa näytön mittakaava sellaiseksi, jossa näkyvät sekä Hankoniemi että Porkkala, viedä kursori Hangon päälle ja vaihtaa takaisin pienempään mittakaavaan.
Toinen tutkimani oli E-malli, jossa on likimain läppärin kokoluokkaa oleva näyttö. Siinä sai tolkullisesti selvää myös pari pykälää pienemmästä mittakaavasta.
Oman sijainnin näyttö on ainakin osittain valittavissa. Myös "allaolevan" karttakuvan näytön voi valita samaan tapaan kuin tutkassa (joko pohjoinen ylös tai veneen keula ylös). Siitäpäs heräsi muuten itselleni mielenkiintoinen kysymys: koska käytän paperikarttaa "pohjoinen ylös", tuntuu se luontevammalta ajatukselta myös karttaplotterissa. Mutta tutkassa minulla on "keula ylös". Kumpikohan mahtaisi tuntua paremmalta, jos olisi tutkan ja plotterin yhdistelmänäyttö?

Jo ikä-seilori kirjoitti:

Millaisen alan tuo plotteri kerralla näyttää? Olen ymmärtänyt että sen voi itse valita, mutta millainen alue on järkevä, ettei näyttö mene "puuroksi" niin kuin joku tuolla sanoi.
Näyttääkö plotterin näyttö oman aluksen sijainnin näytön keskellä via omasta aluksesta eteenpäin? Tuosta laajuudesta alueesta sanotaan vaikkapa maileja suuntaansa?

Olisiko jotain nettisivuo jolla olisi kuva plotterin näytöstä?

Lue lisää

tarkalleen muista. Mutta minun vekotin näyttää oman sijainnin keskellä ja muutaman mailin vissiin eteenpäin. Sitä karttanäyttöä voi zoomata, eli voi katsoa "yleiskuvaa" ja sitten lähemmät detaljit näyttämää kuvaa. Itsellä on se 6,4 tuuman näyttö ja välillä pitää zoomailla jotta saa käsityksen missä kohden isompaa kokonaisuutta ollaan.

Lienee Lowrancen, Garminin, Navmanin ym. valmistajien sivuilta nähtävissä laitteiden karttanäyttödemoja.

Purjeiden hallinta ei syö aivoista kaistanleveyttä. Mutta yleensä käytössä on leveämpi kaista, eli kiinnostaa olennaisesti useammin kuin moottorivneilijää, mitä on väylän reunan ulkopuolella. Plotteri kertoo hyvin helposti, kuinka pitkälle voin jatkaa luovia, etten jää kiven taakse tai peräti aja päin sitä. GPS:n numeerisesta näytöstä saman informaation hakeminen on paljon hitaampaa ja joutuu pitämään paljon suurempia toleransseja. Väylää pitkin ajaessa plotterin arvo jää vähäiseksi, lähinnä leluksi, paitsi pimeässä ja sumussa. Saattaapa väylälläkin jonkun huolimattomuuden välttää plotterin avulla.

Kuten moni jo todennut, ilmankin toimeen tulee, mutta plotterin kanssa helpommin. Se taas tietää vähemmän inhimillisiä virheitä, mikä on väistämättä positiivinen asia. Ja kun hankkii vielä sellaisen plotterin, johon saa AIS-informaation mukaan, tuntuu tietyissä tilanteissa vähemmän epämukavalta. Itse en plotterin hyödyistä luopuisi, vaikka vaativistakin paikoista ilman tiedän selviäväni.

väärä tulkinta kirjoitti:

Purjeiden hallinta ei syö aivoista kaistanleveyttä. Mutta yleensä käytössä on leveämpi kaista, eli kiinnostaa olennaisesti useammin kuin moottorivneilijää, mitä on väylän reunan ulkopuolella. Plotteri kertoo hyvin helposti, kuinka pitkälle voin jatkaa luovia, etten jää kiven taakse tai peräti aja päin sitä. GPS:n numeerisesta näytöstä saman informaation hakeminen on paljon hitaampaa ja joutuu pitämään paljon suurempia toleransseja. Väylää pitkin ajaessa plotterin arvo jää vähäiseksi, lähinnä leluksi, paitsi pimeässä ja sumussa. Saattaapa väylälläkin jonkun huolimattomuuden välttää plotterin avulla.

Kuten moni jo todennut, ilmankin toimeen tulee, mutta plotterin kanssa helpommin. Se taas tietää vähemmän inhimillisiä virheitä, mikä on väistämättä positiivinen asia. Ja kun hankkii vielä sellaisen plotterin, johon saa AIS-informaation mukaan, tuntuu tietyissä tilanteissa vähemmän epämukavalta. Itse en plotterin hyödyistä luopuisi, vaikka vaativistakin paikoista ilman tiedän selviäväni.

Lue lisää

Vihellän erotuomaripallon tuosta. Molemmat ovat oikeassa. Purjehtijan käyttämä vesialue on usein laveampi eikä viitoitus anna riittävää infoa silloin. Mutta onhan sekin totta, että purjehtiessa on enemmän samanaikaisia tehtäviä ja pelkkä veneenhallinta vaatii joskus enemmän keskittymistä => vähemmän vapaata kaistanleveyttä on käytettävissä.

Ja nyt huutaa kaukalon laidalla yleisö: "Nuija!"

väärä tulkinta kirjoitti:

Purjeiden hallinta ei syö aivoista kaistanleveyttä. Mutta yleensä käytössä on leveämpi kaista, eli kiinnostaa olennaisesti useammin kuin moottorivneilijää, mitä on väylän reunan ulkopuolella. Plotteri kertoo hyvin helposti, kuinka pitkälle voin jatkaa luovia, etten jää kiven taakse tai peräti aja päin sitä. GPS:n numeerisesta näytöstä saman informaation hakeminen on paljon hitaampaa ja joutuu pitämään paljon suurempia toleransseja. Väylää pitkin ajaessa plotterin arvo jää vähäiseksi, lähinnä leluksi, paitsi pimeässä ja sumussa. Saattaapa väylälläkin jonkun huolimattomuuden välttää plotterin avulla.

Kuten moni jo todennut, ilmankin toimeen tulee, mutta plotterin kanssa helpommin. Se taas tietää vähemmän inhimillisiä virheitä, mikä on väistämättä positiivinen asia. Ja kun hankkii vielä sellaisen plotterin, johon saa AIS-informaation mukaan, tuntuu tietyissä tilanteissa vähemmän epämukavalta. Itse en plotterin hyödyistä luopuisi, vaikka vaativistakin paikoista ilman tiedän selviäväni.

Lue lisää

- Ennen plottereita ajettiin hitaasti ja tosi varovaisesti, kun näkyvyys oli huono. Nyt, kun plotterinavigointi on helppoa, sumussa tulee vastaan moottoriveneitä ja purkkareita reippaalla matkavauhdilla. Törmäystilanteiden riski on mielestäni lisääntynyt.
- Plotterin avulla uskaltaa kryssiä navakassakin tuulessa väylien ulkopuolella. Mutta seuraus on se, että pohjakosketuksetkin sattuu vauhdilla. Väylien ulkopuolella plotterikartat eivät ole sen tarkempia kuin paperikartat. Turvallisuuden tunne on petollinen. Kokenut purjehtijakaverini hankki plotterin ja rysäytti kiville, koska "uskalsi" vetää "vähän lähemmäksi" niitä tuttuja luotoja.
- Plotteri AIS panee unohtamaan sen, että kaikissa aluksissa ei ole AIS-lähetintä. Voi tulla väärä turvallisuuden tunne. Tutka on yhä korvaamaton.

haittapuolista kirjoitti:

- Ennen plottereita ajettiin hitaasti ja tosi varovaisesti, kun näkyvyys oli huono. Nyt, kun plotterinavigointi on helppoa, sumussa tulee vastaan moottoriveneitä ja purkkareita reippaalla matkavauhdilla. Törmäystilanteiden riski on mielestäni lisääntynyt.
- Plotterin avulla uskaltaa kryssiä navakassakin tuulessa väylien ulkopuolella. Mutta seuraus on se, että pohjakosketuksetkin sattuu vauhdilla. Väylien ulkopuolella plotterikartat eivät ole sen tarkempia kuin paperikartat. Turvallisuuden tunne on petollinen. Kokenut purjehtijakaverini hankki plotterin ja rysäytti kiville, koska "uskalsi" vetää "vähän lähemmäksi" niitä tuttuja luotoja.
- Plotteri AIS panee unohtamaan sen, että kaikissa aluksissa ei ole AIS-lähetintä. Voi tulla väärä turvallisuuden tunne. Tutka on yhä korvaamaton.

Lue lisää

Harvat asiat ovat pelkästään hyviä tai huonoja. Mielestäni plotterin hyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin nuo miinuspuolen kohdat yhteensä. Nekin miinuksetkin vain pitäisi käytössä muistaa ja silloin ollaan varmasti turvallisemmalla puolella kuin ennen.

Sokea Seepra kirjoitti:

Vihellän erotuomaripallon tuosta. Molemmat ovat oikeassa. Purjehtijan käyttämä vesialue on usein laveampi eikä viitoitus anna riittävää infoa silloin. Mutta onhan sekin totta, että purjehtiessa on enemmän samanaikaisia tehtäviä ja pelkkä veneenhallinta vaatii joskus enemmän keskittymistä => vähemmän vapaata kaistanleveyttä on käytettävissä.

Ja nyt huutaa kaukalon laidalla yleisö: "Nuija!"

Lue lisää

Vaatiihan purjehtijalta veneen vieminen paljon enemmän aivokapasiteettia verrattuna kahvan kääntämiseen, se pitää paikkansa. Nopeudet vain antavat sitten kaistanleveyttä monin verroin käyttöön. Vain hitaimmat uppoumarunkoiset pääsevät vähemmällä.

Jos sitten laskee optimireittejä verrattuna kartan mukaisiin mahdollisuuksiin, sovittaa siihen tuulen ennustetut ja ennustamattomat shiftit, muun liikenteen, kahvin keiton, nuorimmaisen vaipan vaihdot ja loput mukaan tulevat tekijät, saakin koko kaistanleveyden kyllä käytettyä. Ja senhän takia toiset purjehtii, toiset ei. Kolmannet ovat jossain siellä välimaastossa.

haittapuolista kirjoitti:

- Ennen plottereita ajettiin hitaasti ja tosi varovaisesti, kun näkyvyys oli huono. Nyt, kun plotterinavigointi on helppoa, sumussa tulee vastaan moottoriveneitä ja purkkareita reippaalla matkavauhdilla. Törmäystilanteiden riski on mielestäni lisääntynyt.
- Plotterin avulla uskaltaa kryssiä navakassakin tuulessa väylien ulkopuolella. Mutta seuraus on se, että pohjakosketuksetkin sattuu vauhdilla. Väylien ulkopuolella plotterikartat eivät ole sen tarkempia kuin paperikartat. Turvallisuuden tunne on petollinen. Kokenut purjehtijakaverini hankki plotterin ja rysäytti kiville, koska "uskalsi" vetää "vähän lähemmäksi" niitä tuttuja luotoja.
- Plotteri AIS panee unohtamaan sen, että kaikissa aluksissa ei ole AIS-lähetintä. Voi tulla väärä turvallisuuden tunne. Tutka on yhä korvaamaton.

Lue lisää

Mitenkähän yleistä se "reippaalla matkavauhdilla sumussa" loppujen lopuksi on? Kuuleehan noista juttua, mutta taitaa olla vähän urbaanilegendan puolella. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Isosaaren edustalla on touko-lokakuussa (jolle välille useimpien veneilykausi ajoittuu) keskimäärin 3,3 sumupäivää/kk. Tuohon kun lisätään se, että suurin osa veneilystä painottuu viikonloppuihin ja se, että useimmat pysyvät sumusäällä satamassa, niin en minä kovin suurta painoa tuolle haittapuolelle panisi. Itse olen kohdannut viimeisen 10 vuoden aikana sumua merellä vain kahdesti, vaikka veneilypäiviä kertyy n. 70-80 kaudessa.
Purkkariefekti voi olla totta, en tiedä.
AIS:n suhteen sanoisin, että lähetin kuitenkin on valtaosassa niistä aluksista, jotka ovat se varsinainen riski huviveneilijän kannalta eli laivoista. Pidän toki itsekin tutkaa loistokapineena, mutta AIS on vähintäänkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Sitäpaitsi: ei tutkaankaan voi sataprosenttisesti luottaa.

On ollut puhetta siitä, että plotteri lisäisi väylän keskelläajamista. Voi olla, joskaan en ymmärrä miksi. Sen avullahan päinvastoin pitäisi olla helpompaa löytää se turvallisen kulkuveden reuna jättämättä "liikaa" turvamarginaalia. Lisäksi näkemissäni plotterikartoissa on ollut väyläalueen reuna merkittynä huomattavasti useammalle väylälle kuin paperikartoissa.
Itse lisäisin sinne haittapuolelle yhden riskin: jos ajetaan suureen mittakaavaan zoomatun plotterin varassa ilman paperikarttaa, voi yleiskuva hävitä. Ja JOS se plotteri sitten pimenee, niin käsitys sijainnista voi myös olla hukassa. Eli joko paperikartta rinnalle yleiskuvan ylläpitämiseksi tai plotteri riittävän pienelle mittakaavalle.

JRxxx kirjoitti:

Mitenkähän yleistä se "reippaalla matkavauhdilla sumussa" loppujen lopuksi on? Kuuleehan noista juttua, mutta taitaa olla vähän urbaanilegendan puolella. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Isosaaren edustalla on touko-lokakuussa (jolle välille useimpien veneilykausi ajoittuu) keskimäärin 3,3 sumupäivää/kk. Tuohon kun lisätään se, että suurin osa veneilystä painottuu viikonloppuihin ja se, että useimmat pysyvät sumusäällä satamassa, niin en minä kovin suurta painoa tuolle haittapuolelle panisi. Itse olen kohdannut viimeisen 10 vuoden aikana sumua merellä vain kahdesti, vaikka veneilypäiviä kertyy n. 70-80 kaudessa.
Purkkariefekti voi olla totta, en tiedä.
AIS:n suhteen sanoisin, että lähetin kuitenkin on valtaosassa niistä aluksista, jotka ovat se varsinainen riski huviveneilijän kannalta eli laivoista. Pidän toki itsekin tutkaa loistokapineena, mutta AIS on vähintäänkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Sitäpaitsi: ei tutkaankaan voi sataprosenttisesti luottaa.

On ollut puhetta siitä, että plotteri lisäisi väylän keskelläajamista. Voi olla, joskaan en ymmärrä miksi. Sen avullahan päinvastoin pitäisi olla helpompaa löytää se turvallisen kulkuveden reuna jättämättä "liikaa" turvamarginaalia. Lisäksi näkemissäni plotterikartoissa on ollut väyläalueen reuna merkittynä huomattavasti useammalle väylälle kuin paperikartoissa.
Itse lisäisin sinne haittapuolelle yhden riskin: jos ajetaan suureen mittakaavaan zoomatun plotterin varassa ilman paperikarttaa, voi yleiskuva hävitä. Ja JOS se plotteri sitten pimenee, niin käsitys sijainnista voi myös olla hukassa. Eli joko paperikartta rinnalle yleiskuvan ylläpitämiseksi tai plotteri riittävän pienelle mittakaavalle.

Lue lisää

Plotteri jättää aikaa paneutua itse asiaan eli uloskatsomiseen ja plotterin väylän seuraamiseen.

Turvallisesti, nopeasti ja varmasti kaikissa olosuhteissa.

PLotterin ja tutkan mittakaavaa voi muuttaa aina hykyisestä isommaksi tai pienemmäksi yhtä ja samaa nappia painamalla.

JRxxx kirjoitti:

Mitenkähän yleistä se "reippaalla matkavauhdilla sumussa" loppujen lopuksi on? Kuuleehan noista juttua, mutta taitaa olla vähän urbaanilegendan puolella. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Isosaaren edustalla on touko-lokakuussa (jolle välille useimpien veneilykausi ajoittuu) keskimäärin 3,3 sumupäivää/kk. Tuohon kun lisätään se, että suurin osa veneilystä painottuu viikonloppuihin ja se, että useimmat pysyvät sumusäällä satamassa, niin en minä kovin suurta painoa tuolle haittapuolelle panisi. Itse olen kohdannut viimeisen 10 vuoden aikana sumua merellä vain kahdesti, vaikka veneilypäiviä kertyy n. 70-80 kaudessa.
Purkkariefekti voi olla totta, en tiedä.
AIS:n suhteen sanoisin, että lähetin kuitenkin on valtaosassa niistä aluksista, jotka ovat se varsinainen riski huviveneilijän kannalta eli laivoista. Pidän toki itsekin tutkaa loistokapineena, mutta AIS on vähintäänkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Sitäpaitsi: ei tutkaankaan voi sataprosenttisesti luottaa.

On ollut puhetta siitä, että plotteri lisäisi väylän keskelläajamista. Voi olla, joskaan en ymmärrä miksi. Sen avullahan päinvastoin pitäisi olla helpompaa löytää se turvallisen kulkuveden reuna jättämättä "liikaa" turvamarginaalia. Lisäksi näkemissäni plotterikartoissa on ollut väyläalueen reuna merkittynä huomattavasti useammalle väylälle kuin paperikartoissa.
Itse lisäisin sinne haittapuolelle yhden riskin: jos ajetaan suureen mittakaavaan zoomatun plotterin varassa ilman paperikarttaa, voi yleiskuva hävitä. Ja JOS se plotteri sitten pimenee, niin käsitys sijainnista voi myös olla hukassa. Eli joko paperikartta rinnalle yleiskuvan ylläpitämiseksi tai plotteri riittävän pienelle mittakaavalle.

Lue lisää

JR:n lääkitys olevan kohdallaan jutuista päätellen.

JRxxx kirjoitti:

Mitenkähän yleistä se "reippaalla matkavauhdilla sumussa" loppujen lopuksi on? Kuuleehan noista juttua, mutta taitaa olla vähän urbaanilegendan puolella. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Isosaaren edustalla on touko-lokakuussa (jolle välille useimpien veneilykausi ajoittuu) keskimäärin 3,3 sumupäivää/kk. Tuohon kun lisätään se, että suurin osa veneilystä painottuu viikonloppuihin ja se, että useimmat pysyvät sumusäällä satamassa, niin en minä kovin suurta painoa tuolle haittapuolelle panisi. Itse olen kohdannut viimeisen 10 vuoden aikana sumua merellä vain kahdesti, vaikka veneilypäiviä kertyy n. 70-80 kaudessa.
Purkkariefekti voi olla totta, en tiedä.
AIS:n suhteen sanoisin, että lähetin kuitenkin on valtaosassa niistä aluksista, jotka ovat se varsinainen riski huviveneilijän kannalta eli laivoista. Pidän toki itsekin tutkaa loistokapineena, mutta AIS on vähintäänkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Sitäpaitsi: ei tutkaankaan voi sataprosenttisesti luottaa.

On ollut puhetta siitä, että plotteri lisäisi väylän keskelläajamista. Voi olla, joskaan en ymmärrä miksi. Sen avullahan päinvastoin pitäisi olla helpompaa löytää se turvallisen kulkuveden reuna jättämättä "liikaa" turvamarginaalia. Lisäksi näkemissäni plotterikartoissa on ollut väyläalueen reuna merkittynä huomattavasti useammalle väylälle kuin paperikartoissa.
Itse lisäisin sinne haittapuolelle yhden riskin: jos ajetaan suureen mittakaavaan zoomatun plotterin varassa ilman paperikarttaa, voi yleiskuva hävitä. Ja JOS se plotteri sitten pimenee, niin käsitys sijainnista voi myös olla hukassa. Eli joko paperikartta rinnalle yleiskuvan ylläpitämiseksi tai plotteri riittävän pienelle mittakaavalle.

Lue lisää

koski vain omaa rannikkoamme.
Ilman, että olen etsinyt tilastoja tuekseni, väitän sumuja esiintyvän selvästi enemmän jo Itämeren eteläosissa, Pohjanmerestä puhumattakaan. Liikun veneelläni vuosittain siellä kuten moni muukin "vähemmistöveneilijä".

Esimerkkejä reissuilta: erääseen sveitsiläisveneeseen tuli yli metrin mittainen repeämäalue keulaan, kun se sumussa oli törmännyt troolia nostaneen kalastusaluksen kylkeen.
Itselleni on sattunut muutama "läheltä piti" -tilanne ennen tutkan hankkimista.
Pohjanmerellä olin todella vähällä törmätä öljynporauslautan kiinnityspoijuun, vaikka plotterin mukaan mielestäni sivuutin itse poraustornin riittävän kaukaa. Toinen tiheän sumun vaaratilanne sattui iltahämärässä Norjan rannikolla Stavangerin edustalla. Vasta aivan viime hetkellä huomasin ajavani kohti ankkuroidun jättitankkerin kylkeä.

mutta sumutilasto kirjoitti:

koski vain omaa rannikkoamme.
Ilman, että olen etsinyt tilastoja tuekseni, väitän sumuja esiintyvän selvästi enemmän jo Itämeren eteläosissa, Pohjanmerestä puhumattakaan. Liikun veneelläni vuosittain siellä kuten moni muukin "vähemmistöveneilijä".

Esimerkkejä reissuilta: erääseen sveitsiläisveneeseen tuli yli metrin mittainen repeämäalue keulaan, kun se sumussa oli törmännyt troolia nostaneen kalastusaluksen kylkeen.
Itselleni on sattunut muutama "läheltä piti" -tilanne ennen tutkan hankkimista.
Pohjanmerellä olin todella vähällä törmätä öljynporauslautan kiinnityspoijuun, vaikka plotterin mukaan mielestäni sivuutin itse poraustornin riittävän kaukaa. Toinen tiheän sumun vaaratilanne sattui iltahämärässä Norjan rannikolla Stavangerin edustalla. Vasta aivan viime hetkellä huomasin ajavani kohti ankkuroidun jättitankkerin kylkeä.

Lue lisää

Ohjaamo tulee olla yönavigointiinkin sopiva,
muuten on turha tihrustella ulos.

heijastamaton ja pimeä kirjoitti:

Ohjaamo tulee olla yönavigointiinkin sopiva,
muuten on turha tihrustella ulos.

Tärkeä kysymys ohjaamokin on, vaikka purjeveneessä "ohjaamo" on yleensä avoin istuinlaatikko ilman heijastavia pintoja. Siksi itselläni ei ole kokemusta heijastavista pinnoista. Sen jokainen purjehtija lienee huomannut, että sumussa sprayhoodin ikkunat höyrystyy kosteuden takia eikä niiden läpi pysty tähystämään. Sama varmaan koskee ohjaamon laseja.

Joka tapauksessa oli tärkeä, että mainitsit yönavigointia häiritsevät valot. Yksi selvästi hämäränäköä häiritsevä tekijä on plotterin näyttöruutu. Vaikka plotterin laittaa yövalaistukselle, silti se haittaa silmien mukautumista pimeään. Istuinlaatikon/ohjaamon täydellinen pimeys olisi kaikkein paras hämäränäkemisen kannalta.

Itse käytän yöpurjehduksessa mieluummin maston huipun tricoloria kuin kannen kulkuvaloja. Matalalla olevat kulkuvalot haittaavat näkemistä.
Sisällä navigointipöydän karttalampussa on himmeä punavalo. Mielestäni se riittää yleisvaloksi. Samoin pentterissä ja vessassa pitäisi olla yöpurjehdusta varten himmeä yövalo, ettei hämäränäkö sokaistu sisätiloissa käydessä.

Muinaiset merirosvot käyttivät silmälappua nimenomaan hämäränäön säilymisen takia. Silmälapun pitäminen valoisalla kannella takasi sen, että peitetyn silmän hämäränäkö säilyi kun taistelutilanne tapahtui ruumassa. Lappu pois silmän päältä ja adaptaatioaikaa ei tarvittu. Pitäisiköhän vanhaa merirosvokikkaa kokeilla yönavigoinnissa?

mutta sumutilasto kirjoitti:

koski vain omaa rannikkoamme.
Ilman, että olen etsinyt tilastoja tuekseni, väitän sumuja esiintyvän selvästi enemmän jo Itämeren eteläosissa, Pohjanmerestä puhumattakaan. Liikun veneelläni vuosittain siellä kuten moni muukin "vähemmistöveneilijä".

Esimerkkejä reissuilta: erääseen sveitsiläisveneeseen tuli yli metrin mittainen repeämäalue keulaan, kun se sumussa oli törmännyt troolia nostaneen kalastusaluksen kylkeen.
Itselleni on sattunut muutama "läheltä piti" -tilanne ennen tutkan hankkimista.
Pohjanmerellä olin todella vähällä törmätä öljynporauslautan kiinnityspoijuun, vaikka plotterin mukaan mielestäni sivuutin itse poraustornin riittävän kaukaa. Toinen tiheän sumun vaaratilanne sattui iltahämärässä Norjan rannikolla Stavangerin edustalla. Vasta aivan viime hetkellä huomasin ajavani kohti ankkuroidun jättitankkerin kylkeä.

Lue lisää

...pidän näitä kotivesiä jonkinlaisena "oletusarvona" näissä keskusteluissa eli muut vesialueet otetaan huomioon vain, jos ne on erikseen mainittu keskustelun aiheeksi. Pohjanmerellä on varmasti sumuisempaa, Etelä-Itämerestä en ole varma. Vuodenaika vaikuttaa varmasti, koska yksi (mutta ei ainoa) merkittävä tekijä sumujen muodostumisessa on veden ja ilman lämpötilaero. Pohjanmerellä vesi on oikeastaan aina kylmempää kuin Itämerellä.
En malta olla huomauttamatta, että nuo esimerkkisi tuntuisivat kaikki vivahtavan laiminlyödyn tähystyksen puolelle. Ja olikos niitä äänimerkkejäkään annettu?
Oletko muuten varma, että se kiinnityspoiju olisi näkynyt tutkassa? (Kai se olisi, luulisi niiden olevan isompia ja järeämpiä kuin esim. meikäläiset viittapoijut...) Miten kaukana se "riittävän kaukaa" muuten oli?

JRxxx kirjoitti:

...pidän näitä kotivesiä jonkinlaisena "oletusarvona" näissä keskusteluissa eli muut vesialueet otetaan huomioon vain, jos ne on erikseen mainittu keskustelun aiheeksi. Pohjanmerellä on varmasti sumuisempaa, Etelä-Itämerestä en ole varma. Vuodenaika vaikuttaa varmasti, koska yksi (mutta ei ainoa) merkittävä tekijä sumujen muodostumisessa on veden ja ilman lämpötilaero. Pohjanmerellä vesi on oikeastaan aina kylmempää kuin Itämerellä.
En malta olla huomauttamatta, että nuo esimerkkisi tuntuisivat kaikki vivahtavan laiminlyödyn tähystyksen puolelle. Ja olikos niitä äänimerkkejäkään annettu?
Oletko muuten varma, että se kiinnityspoiju olisi näkynyt tutkassa? (Kai se olisi, luulisi niiden olevan isompia ja järeämpiä kuin esim. meikäläiset viittapoijut...) Miten kaukana se "riittävän kaukaa" muuten oli?

Lue lisää

Itämeren säätilastoja on tarkastelavissa vaikkapa täältä
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_7.html#4

Ruotsin kaakkoisrannikolla ja Gotlannin eteläpuollella sumu on huomattavasti tavallisempi ilmiö kuin muualla Itämerellä:
"Fog is most frequent over the open sea in April and May while the seas are still cold but the air temperature is rising. In March and April, fog frequencies are around 25% near the South-east of Sweden and near the South of Gotland and 10% elsewhere. During July and August the frequencies are around 10% and 2% respectively."
http://myweb.tiscali.co.uk/franksweather/baltic_weather.html#fog

" Pohjanmerellä vesi on oikeastaan aina kylmempää kuin Itämerellä". En tiedä mihin perustuu luulosi Pohjanmeren kylmyydestä. Kesäkuukausina Pohjanmeren vesi on keskimäärin pari astetta lämpimämpää kuin Itämeressä. Pintaveden lämpötiloja voi vertailla lämpökartoista. Kannattaa huomata sekin, että Pohjanmeren pohjoisosiin tulee Golf-virran mukana lämmintä vettä joka kulkeutuu Norjan rannikkoa pohjoiseen.
http://www.bsh.de/en/Marine_data/Observations/Sea_surface_temperatures/index.jsp

"... vivahtavan laiminlyödyn tähystyksen puolelle".
Tämän epäilysi kiistän ehdottomasti siltä osin kuin se koskee omia tapauksiani. Molemmissa sumutapauksissa kaksi henkilöä tähysti huolellisesti. Edellisessä erityisesti sen takia, että öljynporaustornin liekki oli ensin erottunut häviten uudelleen sumuun. Poraustornin poijut ovat arvionit mukaan noin 10 metrin läpimittaisia ja olen todennut niiden erottuvan tutkassa kohtalaisen hyvin. Ainakin paperikarttoihin on merkitty poraustornien turvarajat. En anna ulkomuistista mitään lukuja, enkä edes tiedä ovatko turvaetäisyydet kaikilla öljykentillä samat. Ne kannattaa tsekata ennen Pohjanmeren ylityksiä.
Tankkerin havaitseminen vasta viime hetkellä oli kauhun paikka. Syy myöhäiseen havaitsemiseen oli se että sumussa ei erottunut mitään kontrasteja, kun edessä oli korkea ja pitkä tankkeri. Sen keulaa, perää tai kansirakenteita ei erottanut. Vasta lähietäisyydellä yllättäen erottui sumussa vesilinjan ja rungon väriero. Tuuli ja vauhti olivat kohtalaiset.
Troolariin törmänneet sveitsiläisveneen kippari kertoi navakasta tuulesta ja tiheästi sumusta. Ymmärsin, että viime hetken väistöliikkeessä oli ollut jotain hässäkkää ja troolarin väitöliikkeen väärinymmärrystä. En tiedä tarkemmin, mutta sumussa törmäys kuitenkin tapahtui. Kalastava alus ei varmaankaan ollut väistövelvollinen.

ja pari selvennystä... kirjoitti:

Itämeren säätilastoja on tarkastelavissa vaikkapa täältä
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_7.html#4

Ruotsin kaakkoisrannikolla ja Gotlannin eteläpuollella sumu on huomattavasti tavallisempi ilmiö kuin muualla Itämerellä:
"Fog is most frequent over the open sea in April and May while the seas are still cold but the air temperature is rising. In March and April, fog frequencies are around 25% near the South-east of Sweden and near the South of Gotland and 10% elsewhere. During July and August the frequencies are around 10% and 2% respectively."
http://myweb.tiscali.co.uk/franksweather/baltic_weather.html#fog

" Pohjanmerellä vesi on oikeastaan aina kylmempää kuin Itämerellä". En tiedä mihin perustuu luulosi Pohjanmeren kylmyydestä. Kesäkuukausina Pohjanmeren vesi on keskimäärin pari astetta lämpimämpää kuin Itämeressä. Pintaveden lämpötiloja voi vertailla lämpökartoista. Kannattaa huomata sekin, että Pohjanmeren pohjoisosiin tulee Golf-virran mukana lämmintä vettä joka kulkeutuu Norjan rannikkoa pohjoiseen.
http://www.bsh.de/en/Marine_data/Observations/Sea_surface_temperatures/index.jsp

"... vivahtavan laiminlyödyn tähystyksen puolelle".
Tämän epäilysi kiistän ehdottomasti siltä osin kuin se koskee omia tapauksiani. Molemmissa sumutapauksissa kaksi henkilöä tähysti huolellisesti. Edellisessä erityisesti sen takia, että öljynporaustornin liekki oli ensin erottunut häviten uudelleen sumuun. Poraustornin poijut ovat arvionit mukaan noin 10 metrin läpimittaisia ja olen todennut niiden erottuvan tutkassa kohtalaisen hyvin. Ainakin paperikarttoihin on merkitty poraustornien turvarajat. En anna ulkomuistista mitään lukuja, enkä edes tiedä ovatko turvaetäisyydet kaikilla öljykentillä samat. Ne kannattaa tsekata ennen Pohjanmeren ylityksiä.
Tankkerin havaitseminen vasta viime hetkellä oli kauhun paikka. Syy myöhäiseen havaitsemiseen oli se että sumussa ei erottunut mitään kontrasteja, kun edessä oli korkea ja pitkä tankkeri. Sen keulaa, perää tai kansirakenteita ei erottanut. Vasta lähietäisyydellä yllättäen erottui sumussa vesilinjan ja rungon väriero. Tuuli ja vauhti olivat kohtalaiset.
Troolariin törmänneet sveitsiläisveneen kippari kertoi navakasta tuulesta ja tiheästi sumusta. Ymmärsin, että viime hetken väistöliikkeessä oli ollut jotain hässäkkää ja troolarin väitöliikkeen väärinymmärrystä. En tiedä tarkemmin, mutta sumussa törmäys kuitenkin tapahtui. Kalastava alus ei varmaankaan ollut väistövelvollinen.

Lue lisää

...tilastoviitteesi oli täsmälleen sama, josta tarkistin itse aiemmin antamani arvion sumun todennäköisyydestä.
Pohjanmeren ja Itämeren lämpötilaerosta minulla oli kyllä päinvastainen käsitys aiemmin lukemani perusteella (että Pohjanmerellä kesäkuukausien normaali pintalämpö oli n. 15 astetta ja Etelä-Itämerellä n. 17). Mutta kun jälkimmäiselle en nyt löydä lähdettä varmistukseksi, niin uskotaan toistaiseksi sanomasi.

heijastamaton ja pimeä kirjoitti:

Ohjaamo tulee olla yönavigointiinkin sopiva,
muuten on turha tihrustella ulos.

ei pysy tähystämään. Sama varmaan koskee ohjaamon laseja."
On pystynyt tähän saakka pienimmällä ohjaamon puhaltimen nopeudella.
Näkyvyys sisäohjaamosta kaikkiin suuntiin, ei pressuakaan saati WC:tä saa olla estämässä tähystystä.

Ulko-ohjaamo on vielä paremmin järjestetty yönavigointia varten.

Tärkeä kysymys ohjaamokin on, vaikka purjeveneessä "ohjaamo" on yleensä avoin istuinlaatikko ilman heijastavia pintoja. Siksi itselläni ei ole kokemusta heijastavista pinnoista. Sen jokainen purjehtija lienee huomannut, että sumussa sprayhoodin ikkunat höyrystyy kosteuden takia eikä niiden läpi pysty tähystämään. Sama varmaan koskee ohjaamon laseja.

Joka tapauksessa oli tärkeä, että mainitsit yönavigointia häiritsevät valot. Yksi selvästi hämäränäköä häiritsevä tekijä on plotterin näyttöruutu. Vaikka plotterin laittaa yövalaistukselle, silti se haittaa silmien mukautumista pimeään. Istuinlaatikon/ohjaamon täydellinen pimeys olisi kaikkein paras hämäränäkemisen kannalta.
Kulkuuvalot aivät haittaa sisäohjaamon eikä ulko-ohjaamon täjhystystä, koska ne ovat oikeaoppisesti korkealla sivuilla laatikoissa ja tason suojissa joista ei tule heijastuksia väärään paikkaan.
"Sisällä navigointipöydän karttalampussa on himmeä punavalo. Mielestäni se riittää yleisvaloksi. Samoin pentterissä ja vessassa pitäisi olla yöpurjehdusta varten himmeä yövalo, ettei hämäränäkö sokaistu sisätiloissa käydessä. "
Juuri näin myös minulla on yönavgointi hoidettu!

JRxxx kirjoitti:

...tilastoviitteesi oli täsmälleen sama, josta tarkistin itse aiemmin antamani arvion sumun todennäköisyydestä.
Pohjanmeren ja Itämeren lämpötilaerosta minulla oli kyllä päinvastainen käsitys aiemmin lukemani perusteella (että Pohjanmerellä kesäkuukausien normaali pintalämpö oli n. 15 astetta ja Etelä-Itämerellä n. 17). Mutta kun jälkimmäiselle en nyt löydä lähdettä varmistukseksi, niin uskotaan toistaiseksi sanomasi.

Lue lisää

koska katselen asiaa matkapurjehtijan näkökulmasta. Itämeren ylittäjää ei ehkä kiinnosta se montako sumupäivää on Isosaaressa, vaan se montako niitä on vaikkapa Utössä (kesäkuussa 5 sumupäivää) tai Ruotsin kaakkoisrannikolla ja Gotlannin vesillä (numerotieto sumupäivien esiintymisestä annettiin aikaisemmassa viestissä; sumu oli paljon yleisempi kuin täällä).

Lämpötilakeskustelu liittyi sumujen esiintymiseen. Merien pintaveden lämpö riippuu tuulista ja ajankohtaista tietoa kannattaa katsoa lämpötilakartoista (http://www.bsh.de/en/Marine_data/Observations/Sea_surface_temperatures/index.jsp). Pohjanmeren alue on laaja enkä tiedä minkä alueen pintalämpöä keskiarvollasi tarkoitit. Kertoessasi sumuista annoit esimerkin Isosaaresta, mutta nyt hiukan epäjohdonmukaisesti kerrotkin Etelä-Itämeren lämmöstä (pintalämmön maksimista?). Itämeren keskilämpöhän on vain 10 astetta.
Pilottikartan ja -kirjan mukaan eteläisen Pohjanmeren (German Bight) kesälämpö on 2 astetta korkeampi kuin Et.Itämerellä ja talvikuukausina ero on selvästi suurempi. En löytänyt netistä tilastovertailua, jotta voisin antaa linkin.

Lisätieto vielä Pohjanmeren öljynporauslauttojen turvaetäisyydestä niille, jotka ovat lähdössä ensi kesänä. Kartan mukaan se olisi 500m. Mielestäni sumussa purjehtiessa kannattaa muistaa, että porauslauttoja saatetaan hinata paikasta toiseen ja hinausvaijerit on pitkiä.

samoista tilastoista kirjoitti:

koska katselen asiaa matkapurjehtijan näkökulmasta. Itämeren ylittäjää ei ehkä kiinnosta se montako sumupäivää on Isosaaressa, vaan se montako niitä on vaikkapa Utössä (kesäkuussa 5 sumupäivää) tai Ruotsin kaakkoisrannikolla ja Gotlannin vesillä (numerotieto sumupäivien esiintymisestä annettiin aikaisemmassa viestissä; sumu oli paljon yleisempi kuin täällä).

Lämpötilakeskustelu liittyi sumujen esiintymiseen. Merien pintaveden lämpö riippuu tuulista ja ajankohtaista tietoa kannattaa katsoa lämpötilakartoista (http://www.bsh.de/en/Marine_data/Observations/Sea_surface_temperatures/index.jsp). Pohjanmeren alue on laaja enkä tiedä minkä alueen pintalämpöä keskiarvollasi tarkoitit. Kertoessasi sumuista annoit esimerkin Isosaaresta, mutta nyt hiukan epäjohdonmukaisesti kerrotkin Etelä-Itämeren lämmöstä (pintalämmön maksimista?). Itämeren keskilämpöhän on vain 10 astetta.
Pilottikartan ja -kirjan mukaan eteläisen Pohjanmeren (German Bight) kesälämpö on 2 astetta korkeampi kuin Et.Itämerellä ja talvikuukausina ero on selvästi suurempi. En löytänyt netistä tilastovertailua, jotta voisin antaa linkin.

Lisätieto vielä Pohjanmeren öljynporauslauttojen turvaetäisyydestä niille, jotka ovat lähdössä ensi kesänä. Kartan mukaan se olisi 500m. Mielestäni sumussa purjehtiessa kannattaa muistaa, että porauslauttoja saatetaan hinata paikasta toiseen ja hinausvaijerit on pitkiä.

Lue lisää

...matkan varrella (eipä ollut ensimmäinen kerta). Kun ensimmäisen kerran puhuin sumusta, vastasin kirjoitukseen, jossa sanottiin "Nyt, kun plotterinavigointi on helppoa, sumussa tulee vastaan moottoriveneitä ja purkkareita reippaalla matkavauhdilla. Törmäystilanteiden riski on mielestäni lisääntynyt." Ei siinä tarkasti ottaen puhuttu väylistä tai saaristosta, mutta enimmäkseen kai juuri saaristoväylillä suomalaiset veneilijät ajavat. Eikä se plotteri oikeastaan avomerellä mihinkään vaikutakaan. Taisin jo sanoakin, että pidän johdonmukaisena oletuksena suomenkielisellä palstalla sitä, että puhutaan veneilystä Suomen lähivesillä, lähinnä siis Suomenlahdella, Saaristomerellä, Ahvenanmaan saaristossa ja jossain määrin Selkämerellä. Ellei nimenomaan toisin sanota, eikä alunperin sanottu. Pohjanmeren olosuhteet eivät mielestäni ole kovin painava argumentti silloin :)
Sitten vasta tuli kehiin Etelä-Itämeri (sinäkö mahdollisesti sen toit?) ja kommentoin sitä enkä tiedä, mitä epäjohdonmukaista on puhua Etelä-Itämeren vedenlämmöstä, jos kommentoi Etelä-Itämeren sumuisuutta? Mutta kuten sanoin, on mahdollista, että muistikuvani lämpötiloista oli väärä. Joka tapauksessa aihe vähän vaihtui matkan varrella.

Sinänsä tuo Ruotsin rannikon sumuisuus oli mielenkiintoinen tieto. Kaipa siihen jokin looginen syy on?

JRxxx kirjoitti:

...matkan varrella (eipä ollut ensimmäinen kerta). Kun ensimmäisen kerran puhuin sumusta, vastasin kirjoitukseen, jossa sanottiin "Nyt, kun plotterinavigointi on helppoa, sumussa tulee vastaan moottoriveneitä ja purkkareita reippaalla matkavauhdilla. Törmäystilanteiden riski on mielestäni lisääntynyt." Ei siinä tarkasti ottaen puhuttu väylistä tai saaristosta, mutta enimmäkseen kai juuri saaristoväylillä suomalaiset veneilijät ajavat. Eikä se plotteri oikeastaan avomerellä mihinkään vaikutakaan. Taisin jo sanoakin, että pidän johdonmukaisena oletuksena suomenkielisellä palstalla sitä, että puhutaan veneilystä Suomen lähivesillä, lähinnä siis Suomenlahdella, Saaristomerellä, Ahvenanmaan saaristossa ja jossain määrin Selkämerellä. Ellei nimenomaan toisin sanota, eikä alunperin sanottu. Pohjanmeren olosuhteet eivät mielestäni ole kovin painava argumentti silloin :)
Sitten vasta tuli kehiin Etelä-Itämeri (sinäkö mahdollisesti sen toit?) ja kommentoin sitä enkä tiedä, mitä epäjohdonmukaista on puhua Etelä-Itämeren vedenlämmöstä, jos kommentoi Etelä-Itämeren sumuisuutta? Mutta kuten sanoin, on mahdollista, että muistikuvani lämpötiloista oli väärä. Joka tapauksessa aihe vähän vaihtui matkan varrella.

Sinänsä tuo Ruotsin rannikon sumuisuus oli mielenkiintoinen tieto. Kaipa siihen jokin looginen syy on?

Lue lisää

En tosiaan ajatellut suomalaisten enemmistöveneilijöiden kulkualuetta. Arvelin Itämeren ja Pohjanmerenkin kiinnostavan, koska kesäloma riittää siellä kulkemiseen.

Meren lämpötiloissa on tosiaan suuret vaihtelut. Golfvirtasta osa haarautuu Skotlannin kautta Pohjanmeren pohj.osaan ja Norjan rannikon kautta Barentsin merelle. Siksihän meilläkin on keskimäärin 6 astetta korkeampi keskilämpötila kuin vastaavalla latitudilla yleensä. Norjan rannikolla ero on vielä suurempi. Miten lienee tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, siitä käsitykset vaihtelevat.

Pohjanmeren pohjoisosissa veden keskilämpö on kesällä 13 astetta, talvella 7 (Suomessa meri on samalla korkeudella usein jäässä). Pohjanmeren Saksan rannikolla veden kesälämmön sanotaan olevan 16-18 astetta (talvella 2-4), kun Pohj.Itämeren vastaava on 13-15 astetta ja Et.Itämeren eteläisellä rannikolla n. 16 astetta. Itämeren pohjavesi on kesälläkin kuitenkin vain 5 astetta, talvella 4, joten Itämeren pintaveden lämmönvaihtelu on aika suuri.

Meren lämpötilasta lisää kirjoitti:

En tosiaan ajatellut suomalaisten enemmistöveneilijöiden kulkualuetta. Arvelin Itämeren ja Pohjanmerenkin kiinnostavan, koska kesäloma riittää siellä kulkemiseen.

Meren lämpötiloissa on tosiaan suuret vaihtelut. Golfvirtasta osa haarautuu Skotlannin kautta Pohjanmeren pohj.osaan ja Norjan rannikon kautta Barentsin merelle. Siksihän meilläkin on keskimäärin 6 astetta korkeampi keskilämpötila kuin vastaavalla latitudilla yleensä. Norjan rannikolla ero on vielä suurempi. Miten lienee tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, siitä käsitykset vaihtelevat.

Pohjanmeren pohjoisosissa veden keskilämpö on kesällä 13 astetta, talvella 7 (Suomessa meri on samalla korkeudella usein jäässä). Pohjanmeren Saksan rannikolla veden kesälämmön sanotaan olevan 16-18 astetta (talvella 2-4), kun Pohj.Itämeren vastaava on 13-15 astetta ja Et.Itämeren eteläisellä rannikolla n. 16 astetta. Itämeren pohjavesi on kesälläkin kuitenkin vain 5 astetta, talvella 4, joten Itämeren pintaveden lämmönvaihtelu on aika suuri.

Lue lisää

...kunhan se vain puolin ja toisin huomataan :) Nettikeskusteluiden luonteeseenhaan kuuluu rönsyily alkuperäisen aiheen sivuille.

Eivät ne minun muistikuvani näköjään ihan vääriä olleet, noiden sinun esittämisi numeroiden valossa. Pohjanmerestä ajattelin lähinnä Tanskan ja Skotlannin/Englannin välistä avomerialuetta, en niinkään Saksan rannikkoa.

Plotteriin himmeä heijasta... kirjoitti:

ei pysy tähystämään. Sama varmaan koskee ohjaamon laseja."
On pystynyt tähän saakka pienimmällä ohjaamon puhaltimen nopeudella.
Näkyvyys sisäohjaamosta kaikkiin suuntiin, ei pressuakaan saati WC:tä saa olla estämässä tähystystä.

Ulko-ohjaamo on vielä paremmin järjestetty yönavigointia varten.

Tärkeä kysymys ohjaamokin on, vaikka purjeveneessä "ohjaamo" on yleensä avoin istuinlaatikko ilman heijastavia pintoja. Siksi itselläni ei ole kokemusta heijastavista pinnoista. Sen jokainen purjehtija lienee huomannut, että sumussa sprayhoodin ikkunat höyrystyy kosteuden takia eikä niiden läpi pysty tähystämään. Sama varmaan koskee ohjaamon laseja.

Joka tapauksessa oli tärkeä, että mainitsit yönavigointia häiritsevät valot. Yksi selvästi hämäränäköä häiritsevä tekijä on plotterin näyttöruutu. Vaikka plotterin laittaa yövalaistukselle, silti se haittaa silmien mukautumista pimeään. Istuinlaatikon/ohjaamon täydellinen pimeys olisi kaikkein paras hämäränäkemisen kannalta.
Kulkuuvalot aivät haittaa sisäohjaamon eikä ulko-ohjaamon täjhystystä, koska ne ovat oikeaoppisesti korkealla sivuilla laatikoissa ja tason suojissa joista ei tule heijastuksia väärään paikkaan.
"Sisällä navigointipöydän karttalampussa on himmeä punavalo. Mielestäni se riittää yleisvaloksi. Samoin pentterissä ja vessassa pitäisi olla yöpurjehdusta varten himmeä yövalo, ettei hämäränäkö sokaistu sisätiloissa käydessä. "
Juuri näin myös minulla on yönavgointi hoidettu!

Lue lisää

Jäi piiloon neuvo vahingossa.

Plotteriin saa häikäisysuojia yökäyttöön tietokonenäyttöjä myyvistä ammattiliikkeista osastolta Ergonomia.

JRxxx kirjoitti:

...kunhan se vain puolin ja toisin huomataan :) Nettikeskusteluiden luonteeseenhaan kuuluu rönsyily alkuperäisen aiheen sivuille.

Eivät ne minun muistikuvani näköjään ihan vääriä olleet, noiden sinun esittämisi numeroiden valossa. Pohjanmerestä ajattelin lähinnä Tanskan ja Skotlannin/Englannin välistä avomerialuetta, en niinkään Saksan rannikkoa.

Lue lisää

...Kielin kanavan kautta Elben suistoon ja Deutsche Buchtille.
Helgoland on luultavasti suosituin kohde, kun kesälomalla haluaa purjehtia vuorovesialueelle. Siellä meriveden lämpö on korkeampi kuin Itämeren puolella. Eron huomaa, yleensä. Ehkäpä sinäkin innostut....

Pitkänmatkan purjehtijat saattavat arvostaa Pohjanmeren pohjoisosan lämpöä siinä, että huhtikuukaan ei ole liian kylmä. Monet norskit aloittavat purjehduskauden kuukautta aikaisemmin kuin me täällä. Tarvittaessa veneen voi myös jättää talvehtimaan johonkin Pohjois-Norjan venesatamaan. Siellä meri ei jäädy talvella Golf-virran ansiosta.
Se on luonnollista, että kesäkuukausina Etelä-Itämeri on lämpimämpi kuin Pohjanmeri jossain Selkämeren leveysasteella.

Ei tiedoissamme varmaankaan ollut ristiriitaa, mutta ajattelimme ja esitimme asioita eri kantilta.
Onhan se Pohjois-Itämeri keskikesälläkin pirun kylmä, kun tuuli on sotkenut lämpimän pintaveden!

mutta sumutilasto kirjoitti:

koski vain omaa rannikkoamme.
Ilman, että olen etsinyt tilastoja tuekseni, väitän sumuja esiintyvän selvästi enemmän jo Itämeren eteläosissa, Pohjanmerestä puhumattakaan. Liikun veneelläni vuosittain siellä kuten moni muukin "vähemmistöveneilijä".

Esimerkkejä reissuilta: erääseen sveitsiläisveneeseen tuli yli metrin mittainen repeämäalue keulaan, kun se sumussa oli törmännyt troolia nostaneen kalastusaluksen kylkeen.
Itselleni on sattunut muutama "läheltä piti" -tilanne ennen tutkan hankkimista.
Pohjanmerellä olin todella vähällä törmätä öljynporauslautan kiinnityspoijuun, vaikka plotterin mukaan mielestäni sivuutin itse poraustornin riittävän kaukaa. Toinen tiheän sumun vaaratilanne sattui iltahämärässä Norjan rannikolla Stavangerin edustalla. Vasta aivan viime hetkellä huomasin ajavani kohti ankkuroidun jättitankkerin kylkeä.

Lue lisää

Mikä ihme on öljynporauslautan poiju?
En ole koskaan nähnyt, vaikka alalla olen työskennellyt.
Öljynporauslautat eivät todellakaan ole poijussa.

Kerrotko vielä? kirjoitti:

Mikä ihme on öljynporauslautan poiju?
En ole koskaan nähnyt, vaikka alalla olen työskennellyt.
Öljynporauslautat eivät todellakaan ole poijussa.

ei ole koskaan ollutkaan lähellä oljynporauslauttaa.

Kerrotko vielä? kirjoitti:

Mikä ihme on öljynporauslautan poiju?
En ole koskaan nähnyt, vaikka alalla olen työskennellyt.
Öljynporauslautat eivät todellakaan ole poijussa.

Ne öljynporauslautat, jota itse olen purjehtiessani nähnyt Pohjanmerellä, Trinidadin ja Grenadan välillä ja Venezuelan ulkopuolella ovat olleet monen näköisiä ja -kokoisia. Luulen, että niiden akkurointi pohjaan myös vaihtelee. Uutisista muistelen, että Pohjanmerellä on sattunut jopa öljyrikin ajelehtimia, kun ankkurikaapelit ovat pettäneet myrskyssä.

Pohjanmerellä olen purjehtinut toista kymmentä kertaa ja todennut, että joidenkin öljynporaustornien ympärillä on ollut isokokoisia, punaiseksi maalattuja metallipoijuja. Olen arvellut niiden olevan kiinnityspoijuja tankkereille. En tiedä liittyvätkö poijut millään tavalla öljyrikien ankkurointiin. Joidenkin öljykenttien ympärillä on ollut useita punaiseksi maalattuja, tankkereita pienempiä aluksia, ehkä huoltoaluksia.

Sinä varmaankin öljynporauslautta-alalla työskennelleenä tunnet paremmin, mitä ne jättipoijut ovat. En todellakaan väittänyt niiden olevan öljynporauslautan kiinnitysvälineitä.

Netistä löytyy tuhansia linkkejä haulla "oil rig" tai "oil platform". En jaksanut etsiä niin kauan, että kuvia ko poijuista olisi löytynyt. Wikipediassa todetaan porauslauttojen ankkuroinnista:
"Many platforms also have remote wellheads attached by Umbilical cable connections, these may be single wells or a manifold centre for multiple wells.."

"…of the North Sea covering seven oil and gas fields, namely: Ekofisk, West ... field terminal platform, two single point mooring buoys for tanker loadings"
Jälkimmäisen linkin perusteella voisi ajatella, että poijut voivat olla laivoja varten.

Tässä kuva öljyrikistä, jossa näkyy kiinnityskaapeleita (mutta ei poijuja):
http://www.oilrig-photos.com/picture/number133.asp

kerran kysyt .... kirjoitti:

Ne öljynporauslautat, jota itse olen purjehtiessani nähnyt Pohjanmerellä, Trinidadin ja Grenadan välillä ja Venezuelan ulkopuolella ovat olleet monen näköisiä ja -kokoisia. Luulen, että niiden akkurointi pohjaan myös vaihtelee. Uutisista muistelen, että Pohjanmerellä on sattunut jopa öljyrikin ajelehtimia, kun ankkurikaapelit ovat pettäneet myrskyssä.

Pohjanmerellä olen purjehtinut toista kymmentä kertaa ja todennut, että joidenkin öljynporaustornien ympärillä on ollut isokokoisia, punaiseksi maalattuja metallipoijuja. Olen arvellut niiden olevan kiinnityspoijuja tankkereille. En tiedä liittyvätkö poijut millään tavalla öljyrikien ankkurointiin. Joidenkin öljykenttien ympärillä on ollut useita punaiseksi maalattuja, tankkereita pienempiä aluksia, ehkä huoltoaluksia.

Sinä varmaankin öljynporauslautta-alalla työskennelleenä tunnet paremmin, mitä ne jättipoijut ovat. En todellakaan väittänyt niiden olevan öljynporauslautan kiinnitysvälineitä.

Netistä löytyy tuhansia linkkejä haulla "oil rig" tai "oil platform". En jaksanut etsiä niin kauan, että kuvia ko poijuista olisi löytynyt. Wikipediassa todetaan porauslauttojen ankkuroinnista:
"Many platforms also have remote wellheads attached by Umbilical cable connections, these may be single wells or a manifold centre for multiple wells.."

"…of the North Sea covering seven oil and gas fields, namely: Ekofisk, West ... field terminal platform, two single point mooring buoys for tanker loadings"
Jälkimmäisen linkin perusteella voisi ajatella, että poijut voivat olla laivoja varten.

Tässä kuva öljyrikistä, jossa näkyy kiinnityskaapeleita (mutta ei poijuja):
http://www.oilrig-photos.com/picture/number133.asp

Lue lisää

Itse öljynporauslautoillahan ei ole varastotilaa, vaan öljy varastoidaan kelluviin varastoihin (FPSO).
Näistä varastoista tankkerit hakevat öljyä, mutta lastaaminen kovassa kelissä tai aallokossa olisi hankalaa, sekä rajoittaisi lastattavien laivojen yhtäaikasta määrää "varastolla".
Tähän on keksitty sitten tuollainen Well Center, eli "kaivo".
Tämä kaivo tunnetaan yleisemmin nimellä SALM.
Tähän SALMiin menee putki tuolta varastolta, jonka kautta öljy pumpataan tankkeriin.

Kerron kirjoitti:

Itse öljynporauslautoillahan ei ole varastotilaa, vaan öljy varastoidaan kelluviin varastoihin (FPSO).
Näistä varastoista tankkerit hakevat öljyä, mutta lastaaminen kovassa kelissä tai aallokossa olisi hankalaa, sekä rajoittaisi lastattavien laivojen yhtäaikasta määrää "varastolla".
Tähän on keksitty sitten tuollainen Well Center, eli "kaivo".
Tämä kaivo tunnetaan yleisemmin nimellä SALM.
Tähän SALMiin menee putki tuolta varastolta, jonka kautta öljy pumpataan tankkeriin.

Lue lisää

http://www.apachevangogh.com.au/images/maps/FPSO-schematic.gif

Just sama kuin paperikartta,minulle riittää että tiedän missä olen,en tarvitse kaikenmaailman kikkailuja.

hyvä.,., kirjoitti:

Just sama kuin paperikartta,minulle riittää että tiedän missä olen,en tarvitse kaikenmaailman kikkailuja.

Meri-cd ei kerro minulle mitään, mutta eikös tuo paperikartta ja gps kerro juuri tuon?
Mielestäni kertoo erittäinkin tarkasti missä olet.

Jo ikä-seilori kirjoitti:

Meri-cd ei kerro minulle mitään, mutta eikös tuo paperikartta ja gps kerro juuri tuon?
Mielestäni kertoo erittäinkin tarkasti missä olet.

Verrattuna plottereihin ja suuri näyttö,ei sovellu aurigonpaisteeseen avotilaan,se on Mkh:n julkaisema karttaohjelma,nykyiseltä nimeltään muistaakseni Veneily CD,maksoi aikoinaan 60eur.Viipuri-Hki,vanhoja kannettavi tietokoneita jotka riittävät tuolle kartalle saa 20eur alkaen.

halpa.,., kirjoitti:

Verrattuna plottereihin ja suuri näyttö,ei sovellu aurigonpaisteeseen avotilaan,se on Mkh:n julkaisema karttaohjelma,nykyiseltä nimeltään muistaakseni Veneily CD,maksoi aikoinaan 60eur.Viipuri-Hki,vanhoja kannettavi tietokoneita jotka riittävät tuolle kartalle saa 20eur alkaen.

Lue lisää

On Sea Clear, helppokäyttöisempi kuin MeriCD, avautuu yhdellä klikkauksella, reittien teko on helpompaa, samat merikartat configuroitu Sea Cleariin sopiviksi, ohjelma ilmainen. Länsirannikolla pyörii veneilijöiden keskuudessa CD-levy, jossa on ohjelma ja kartat.