"Tutkimuksen alussa kartoitettiin tietoja koehenkilöiden elämänhistoriasta ja persoonallisuudesta, kuten kuinka aktiivista sosiaalista elämää he viettivät, hermoilivatko he helposti vai olivatko he rauhallisia ja tyytyväisiä elämäänsä".
http://www.hs.fi/artikkeli/1135242912154?ref=rss
Tosin suomessa on mahdotonta viettää rentoa elämää. Ihmisen elämä menee, jahdatessa elintarvikkeita leipäjonossa, sosiaalitoimistossa, taikka työhaussa työvoimatoimistossa.
http://www.hs.fi/artikkeli/1135242912154?ref=rss
Tosin suomessa on mahdotonta viettää rentoa elämää. Ihmisen elämä menee, jahdatessa elintarvikkeita leipäjonossa, sosiaalitoimistossa, taikka työhaussa työvoimatoimistossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tutkimuksista saa olla mitä mieltä tahansa, vaan en itse allekirjoita niistä juuri mitään, mitä demetian tiimoilta on kirjoiteltu.
On ollut sellaista tietoa että monipuolinen ja tasapainoa kehittävä liikkuminen ja terveellisesti syöminen ja älyllinen toiminta, kuten ristikoiden ratkominen ym suojaa demetialta ja nyt tuo mainitsemasi.
Mikään niistä ei pitänyt paikkansa viime marraskuussa edesmenneen isäni kohdalla, hän oli hyvin rauhallinen ja elämään positiivisesti suhtautuva, ulkoili paljon, kävi sienimetsällä, söi monipuolisesti, oli kova tekemään ristikoita, ja oli kiinnostunut luonnosta, mutta demetia tuli alle 70vuotiaana, hän oli liikkuvainen ja kokeili niitä ristikoitakin ratkoa ihan viime päiviin asti jolloin se sairauden edetessä kävi mahdottomaksi.
Hänen ainoa paheensa oli tupakka, silti keuhkot aina terveet, verenkiertoon se tietysti vaikutti haitallisesti.
On hyvä että tutkimuksia tehdään ja yritetään saada selvyyttä miten demetiaa voitaisiin ehkäistä ja hoitaa, mutta ehdottomia totuuksia niiden tuloksista ei saa tehdä koskaan, ellei ole näyttöä pitemmältä seuranta-ajalta ja laajasta tutkimusaineistosta.
Stressi ja kiire ei kaiken kaikkiaanole ihmiselle hyväksi, mutta miten sovitat se nykyisen elämänmenon kanssa, se on jo toinen juttu.
Kaikkea hyvää ja ennenkaikkea terveyttä, niin tutkijoille kuin muillekin kanssaihmisille.
T. Isäänsä ikävöivä
Olen kyllä sitä mieltä,nyt puhun itsestäni,että yksinäisyys näivettää ihmisen ja aiheuttaa dementiaa.
Kun jäin työkyvyttömyys eläkkeelle ja muukin sosiaalinen kanssakäyminen loppui miltei kokonaan ,eikä sukulaisia tai lapsia ole lähellä,niin se aiheuttaa muistissa ongelmia.
Nyt joku sanoo,että pääsehän sieltä sisältä pois,mutta mihin ? Vapaaehtoistyössä pitää olla edes jonkinlainen kunto ja jaksaminen.Kirjastossa kaikki on hiljaa.Ravintoloissa en käy,liian kallista ja olen raitis.
Luen ja teen ristikoita ja seikkailen täällä netissä,mutta yleensä menee päiviä etten puhu kellekkään,kaupassa korkeintaan kassalle.
Syön terveellisesti ja liikunkin sen minkä pystyn.
Rauhallinen olen ollut aina ja ratkonut ristikoita.
Elän muutenkin terveellisesti,mutta muisti pätkii aina enemmän ja enemmän,voihan olla ettei tästä kehity dementiaa ,mutta äidilläni se on jotenka olisiko jotenkin perinnöllistä ?