Kun ei tullut aikoinaan osallistuttua MrKATin silmäresoluutiokeskusteluun, niin sallittaneen tämä uusi aloitus.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000040297005
(Tietenkin voisi kirjoittaa tuonne jatkoksi, mutta sehän olisi ehkä jo epäkeskustelua? Ja ehkä samalla voin kertoa, että silmistä tiedät lähinnä käyttäjän näkökulmasta jotain, mitä nyt vähän olen perehtynyt yleistajuisesti näkemisen fysiikkaan.)
Muistelisin, että silmähermon tiedonsiirtokapasiteetti olisi 10Mb/s, mikä suruusluokaltaa vastaisi 0,1Mt videokameran tuottamaa tietovirtaa.
Vertailu ontuu tosin sikäli, että silmä on selvästi dynaamisesmpi laite kuin digivideokamera. En ainakaan tiedä, että kameroissa olisi resoluution fokusointia. Siis käytännössä joku 10 Mt valokuva ei vaikuta "liian suurelta", jos se esitetään diana tms. Eikä alle 1Mt kuvia taida kannattaa dioina esittääkään?
Näkeminen on monimutkainen prosessi, jossa on paljon tietojenkäsittelyä, myös ihmisen verkkokalvolla. Aina voidaan ajatella, että kun ihmisellä ei ole "teräsmiehen" superkatsetta, kyse on huonosta suunnittelusta. Huono suunnittelu -väite on vain aika onneton, jos sen esittää parempaan suunnitteluun kyvytön yksilö.
Mitä muuten tulee siihen, että silmä näkee terävästi vain kapealla kohdistusvyöhykkeellä, niin sitähän voisi hyödyntää älykkäästi suunniteltuihin stereokatselulaitteisiin. Laite tunnistaisi silmien kohdistuksen (ehkä pään asennonkin?), jolloin paljon pienemmällä tietovirralla saataisiin silmän täyttä näkökykyä vastaava kuvanlaatu superlaajakangas-laajuudella. Ehkäpä se vastaisi sitten sitä n. 500Mt kuvan kokoa, johon aiemmasssa keskustelussa viitattiin. Useamman katselijan näyttölaitteissa tämä olisi jo varsin haastava tavoite (näin äkkipäätä sanottuna mahdotonta).
Kiitollinen ihminen kiittää Luojaansa vähästäkin näkökyvystä, kielteinen vastustajan oma kiroaa, vaikka näkisi miten hyvin tahansa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000040297005
(Tietenkin voisi kirjoittaa tuonne jatkoksi, mutta sehän olisi ehkä jo epäkeskustelua? Ja ehkä samalla voin kertoa, että silmistä tiedät lähinnä käyttäjän näkökulmasta jotain, mitä nyt vähän olen perehtynyt yleistajuisesti näkemisen fysiikkaan.)
Muistelisin, että silmähermon tiedonsiirtokapasiteetti olisi 10Mb/s, mikä suruusluokaltaa vastaisi 0,1Mt videokameran tuottamaa tietovirtaa.
Vertailu ontuu tosin sikäli, että silmä on selvästi dynaamisesmpi laite kuin digivideokamera. En ainakaan tiedä, että kameroissa olisi resoluution fokusointia. Siis käytännössä joku 10 Mt valokuva ei vaikuta "liian suurelta", jos se esitetään diana tms. Eikä alle 1Mt kuvia taida kannattaa dioina esittääkään?
Näkeminen on monimutkainen prosessi, jossa on paljon tietojenkäsittelyä, myös ihmisen verkkokalvolla. Aina voidaan ajatella, että kun ihmisellä ei ole "teräsmiehen" superkatsetta, kyse on huonosta suunnittelusta. Huono suunnittelu -väite on vain aika onneton, jos sen esittää parempaan suunnitteluun kyvytön yksilö.
Mitä muuten tulee siihen, että silmä näkee terävästi vain kapealla kohdistusvyöhykkeellä, niin sitähän voisi hyödyntää älykkäästi suunniteltuihin stereokatselulaitteisiin. Laite tunnistaisi silmien kohdistuksen (ehkä pään asennonkin?), jolloin paljon pienemmällä tietovirralla saataisiin silmän täyttä näkökykyä vastaava kuvanlaatu superlaajakangas-laajuudella. Ehkäpä se vastaisi sitten sitä n. 500Mt kuvan kokoa, johon aiemmasssa keskustelussa viitattiin. Useamman katselijan näyttölaitteissa tämä olisi jo varsin haastava tavoite (näin äkkipäätä sanottuna mahdotonta).
Kiitollinen ihminen kiittää Luojaansa vähästäkin näkökyvystä, kielteinen vastustajan oma kiroaa, vaikka näkisi miten hyvin tahansa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
On jo käytössä kaupallisissa hävittäjä- ja helikopterisimulaattoreissa. Anturi seuraa pilotin pään ja silmän asentoa, ja näyttää erittäin korkean resoluution kuvan vain hieman silmän fovean kokoa laajemmalle alueelle. Muu osa näytettävästa alueesta on karkealla resoluutiolla, mutta pilotti näkee kaiken tarkkana.
Ei ole mahdottomuus, että olisinkin tuosta lukenut ja se olisi ollut sitten taustalla. Mutta joka tapauksessa, menetelmä on sitten toimiva, vaan ilmeisesti huvi-, viihde ja ylseiseen asiakäyttöön vielä turhan arvokas?
Että kuinkas helkkarissa niitä silmiä on niin monenlaisia? Jokaisella silmällä on omat sopeutumansa? Luonnollisesti...
"Silmä" on kehittynyt n. 40 kertaa eri tavalla evoluution historiassa.
...älykäs suunnittelija tuli keksineeksi niin monta erilaista silmää, ettei osannut päättää mitä käyttäisi, joten präiski niitä vähän vasemmalla kädellä minkä mihinkin pääjaksoon. Ei kai missään sanota että älykkään lisäksi suunnittelijan pitäisi olla järkevä? ;)
Esim. hyönteisen ja selkärankaisen rakenneratkaisussa on melkoisesti eroa, jos vaikka osa soluista olisi lähes samanlaisia (?). Silmä on molemmille eliötyypeille tarpeen, muttei samanlainen silmä varmaan sovellu parhaiten kaikille?
Evoluutioselityshän menee jotenkin niin, että jos samaa funtkiota hoitavilla elimillä on eroa, ensin yritetään selittää asiaa vaiheittaisesti ja samanalkuisesti. Kutsunevat homologioiksi näitä.
Jos ensimmäiseen selitystapaan ei olla tyytyväisiä, voidaan aina vetää analogia esille, eri elimet ovatkin erialkuisia.
Simissä käsittääkseni osa DNA-koodista on yhteistä selkärankaisille ja hyönteisille, jolloin homologiakin sopisi selitykseksi. Jotkut rakennepiirteet ja yksilön kehityksen vaiheet ja ym. havainnot lienevät sitten paremmin analogiaan sopivia.
Suunnittelulähtökohdasta (tai luomisnäkökulmasta) asiaa voisi lähteä tarkastelemaan hyväksyen tosiasiat (silmien moninaisuus) ja pyrkien selvittämään, miten ne toimivat jne.
Tässä on uudehko havainto aiemmin tuntemattomasta valoaistista:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-loysivat-merikaarmelajin-joka-nakee-hannallaan/
Ilmeisesti vähäinenkin aistimus on parempi kuin ei mitään.
Mitenkähän se valonaistimuskyky siirtyi yläpäästä hännänpäähän.
Enqvist selittää: On vaikeeta... ensin se ei ollut ja jotenkin se vain oli ja sitten se sekottui peräpäähän ja on niin vaikeaa...
Miksi Enqvist selittäisi jotain biologian alueelta? Hän on teoreettinen hiukkasfyysikko.
Taidat olla vähän pöljä, lapsi parka. Se "vähän" oli tietenkin mielistelyä, jos et itse olisi sattunut huomaamaan.
Oman arvaukseni mukaan valonaistimiskyky ei siirtynyt yläpäästä vaan syntyi hännänpäähän. Kun vähäinenkin valonaistimiskyky syntyi häntään ja oli hyödyllinen, käärmeen elämää varjeleva, niin ominaisuus on sitten säilynyt.
Eliöillä on aisteja muissakin ruumiinosissa kuin mitä meidän nisäkkäiden ja selkärankaisten esimerkit osoittavat. Ihminen ei liene mikään standardimalli. Hyönteisillä on kuuloelimiä oudon tuntuisissa paikoissa, jaloissa ym.
( Esim. https://suomenluonto.fi/uutiset/kuulevatko-hyonteiset/ )
😊
Ihmeellisiä sattumia. Ihan sama kuin että Suomeen on itsestään ilmestynyt rannikkovartiosto, tutkat, ilmatieteenlaitos, taksiasemat. rautatiet, finnair...
Evoluutio on niin uskottavaa että ainakin tyhmät uskoo siihen.
""Näkeminen on monimutkainen prosessi, jossa on paljon tietojenkäsittelyä, myös ihmisen verkkokalvolla. Aina voidaan ajatella, että kun ihmisellä ei ole "teräsmiehen" superkatsetta, kyse on huonosta suunnittelusta. Huono suunnittelu -väite on vain aika onneton, jos sen esittää parempaan suunnitteluun kyvytön yksilö.""
Tietääkseni ihmisen silmää ei ole todistettu suunnitelluksi tai sitä edes sellaiseksi epäiltäisiin, lähinnä kysymys on joidenkin uskonnollisten piirien toiveajattelusta. Selvää kuitenkin on, että näkökykymme on puutteellinen ja vajavainen verrattuna esim. tähän sirkkaäyriäiseen, joka paitsi aistii 12 pääväriä myös polarisaatiosuunnan:
http://www.sciencedaily.com/releases/2008/05/080513210456.htm
Ihmisen näköaisti on geenitutkimusten mukaan peräisin vanhanmaanapinoilta, niin kuin muutkin ominaisuutemme:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000039532735#22000000039532735
Turkana: [Tietääkseni ihmisen silmää ei ole todistettu suunnitelluksi...]
Aukotonta todistamista ei olekaan, aina tarvitaan lähtökohtaoletuksia, eli uskonvaraista osuutta. Se, että esim. luomisnäkemyksessä tuo uskonvarainen osuus on sentään esille tuotu, on minusta etu siihen nähden, että uskonvaraista osuutta piilotellaan. Suunnittelunäkökulmasta voidaan tiedettä kuitenkin tehdä, joten siltä osin ei mitään ongelmaa.
Osaatko itse kertoa, mitkä ovat sinun uskonvaraiset lähtökohtasi?
Turkana:[Selvää kuitenkin on, että näkökykymme on puutteellinen ja vajavainen verrattuna esim. tähän sirkkaäyriäiseen, joka paitsi aistii 12 pääväriä myös polarisaatiosuunnan:]
Jos sama suunnittelija tekee esim. erilaisia autoja, onko niiden nopeuseroista pääteltävissä, ettei hitaimmat ole hänen suunnittelemiaan, tai ettei yksikään ole?
""Aukotonta todistamista ei olekaan, aina tarvitaan lähtökohtaoletuksia, eli uskonvaraista osuutta. Se, että esim. luomisnäkemyksessä tuo uskonvarainen osuus on sentään esille tuotu, on minusta etu siihen nähden, että uskonvaraista osuutta piilotellaan. Suunnittelunäkökulmasta voidaan tiedettä kuitenkin tehdä, joten siltä osin ei mitään ongelmaa.""
Ja kuten kerroin, todellisuudessa ihmisen silmää eivät epäile suunnitelluksi muut kuin jotkin uskonnolliset piirit, joilla on vaikeuksia hyväksyä esim. geneettisiä todisteita, joiden mukaan ihmisen näkökyky on peräisin vanhanmaailmanapinoilta. Osaatko itse muuten ottaa kantaa siihen, että miksi mölyapinoiden kolmivärinäkö on peräisin eri mutaatiosta kuin kaikkien vanhanmaailmanapinoiden, vaikka ratkaisevat aminohappomuutokset, jotka virittävät tuon opsiiniproteiinin herkäksi punaiselle valolle ovat sitten kuitenkin samat?
""Osaatko itse kertoa, mitkä ovat sinun uskonvaraiset lähtökohtasi?""
Osaan. Uskon kaikkivaltiaaseen Jumalaan, jonka uskon tehneen alkuräjähdyksen juuri sellaiseksi, että se tuottaa maapallon, siihen elämän ja mm. sinut ja minut.
""Jos sama suunnittelija tekee esim. erilaisia autoja, onko niiden nopeuseroista pääteltävissä, ettei hitaimmat ole hänen suunnittelemiaan, tai ettei yksikään ole?""
Miksi tuo suunnittelija tekisi tietoisesti puutteen joihinkin autoihin, kun hän osaa selvästi suunnitella puutteettomia autoja, vrt. sokea täplä?
Eli näköaistimiseen tarvittavat osat vain syntyy ja sitten ne vaeltavat eri oliossa eri paikkoihin ja sitten ne alkavat näkemään. Olipa kökkö selitys.
Erilaisia värisokeuksia löytyy kait n. sataa eri lajia. Lisäksi löytyy erilaisia taittovikoja ja jopa karkeassa optiikassa on vaihtelua. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että silmän evoluutio on riittävä, eikä se ehkä enää huonosta toiminnastaan huolimatta ole tärkeä luonnonvalinnan kelpoisuuskriteerinä. Voisi tehdä johtopäätöksen että silmä on kehityksessään jäänyt keskeneräiseksi tai sitten joku ääliö on suunnitellut silmän päin persettä.
Esimerkkisi olivat nähdäseni lähinnä mutaatoiden aiheuttamaa rappeutumista. Niiden esiintyminen todellakin kertoo jotain siitä, ettei evoluutio ihan niin toimikaan kuin kuvitellaan.
Et myöskään tuonut esille omia ansioitasi silmän suunnittelijana, joten asiattomalta vaikuttava suunnitteluun kohdistuva kritiikkisi onkin ehkä vain sitä?
Mitähän hyötyä suuresta resoluutiosta olisi aivojen suorittaman hahmontunnistuksen kannalta? Lisäksi jonnekin ne kuvat tallentuvat, eikä ole mitenkään selvää, että suuri resoluutio auttaisi näköhavaintojen tallettamisessa muistiin.
Joitenkin kriitikkojen mielestä resoluution varmaan pitäisi olla ääretön, että se "riittäsi" hyvään suunnitteluun.
Optimoitu juttuhan silmä on monelta osaltaan. Kiikareilla näkee yleensä kauemmaksi kuin paljaalla silmällä, muttei laajemmalle jne.
Ylipäätään aineen ominaisuudet eivät ole äärettömiä. Jos tästä sitten moititaan Luojaa, niin eipähän moittijat ainakaan ole alkaneet kilpailla tuotannossa.
Mainitsemasi muistin tarve voisi olla yksi optimoinnissa huomioitava tekijä. Jos liikkeelle lähdetään hermoston rakenteesta, näköhermon tiedonsiirtokapasiteetti voi olla myös tekijä, joka vaikuttaa.
Kuvankäsittelyn kannaltahan osa tehtävistä on siirrettykin verkkokalvolle, jolloin saadaan aikaan pakatun tiedon siirto näköhermossa.
["Huono suunnittelu -väite on vain aika onneton, jos sen esittää parempaan suunnitteluun kyvytön yksilö"]
Tuota minä en ole koskaan ymmärtänyt, etkä koskaan vastannut..
Kouluttamaton työväki ei voisi koskaan arvostella työvehkeitään suunnitellutta tehtaan insinöörejä ja pomoja huonosta suunnittelusta, koska he taviksina ovat kyvyttömiä korkeampaan insinöörimatikkaan ja -ajatteluun..
Ainahan voi keksiä valittamista. Siksi onkin annettu mahdollisuus kiitollisuuteen siitä, mitä on saanut, eikä ole pakko aina valittaa siitä, mitä puuttuu.
Parempi ja toteutettu suunnittelu olisi minusta paljon vakuuttavampi esimerkki aiemmasta huonosta suunnittelusta.
miksi sinä suollat tuota paskaa tänne kun muutaman minuutin vaivannäöllä voisit todeta että paskaahan tämä?
Vai onko niin että haluat vain huomioita ja sinulle sen saamiseen sopiva keino on paskan levittäminen?
http://apina.nwpshost.com/medium/m_12083.jpg
Naula silmässä, wörkkii huonosti ?
Loistavat oli nuo SUP:in argumentit. Missäköhän SUP luuraa, saisi tulla takaisin palstalle näyttämään evouskovaisille kaapin paikan.
En lukenut viittaamastani keskustelusta läheskään kaikkia viestejä, enkä siksi pysty sanomaan, olenko samaa mieltä kanssasi.