Lapseni muistoja ajan menneen

Kun katson pihaa talvista autiota,
keinuja tyhjinä heiluvia,
lumihankija valkoisia koskemattomia,
harhaudun vanhoihin muistikuviin

Vielä hetki sitten aikaan eilisen,
pienet jalanjäljet somat,
kauniit lumiukot mustine hiilinappineen,
talvisin pihaa koristi

Nyt lintulauta iäinen,
vanha puinen lahoinen,
vinossa seisova kohta jo kaatuva,
pihalle mukana lintujen elämää tuo

Lintujen höyhenien pörreiden,
nälkäänsä kylmyydessä tyydyttävien,
ulkona talvenpakkasissa lentävien,
iloinen viserrys pienen tyydytyksen antaa

Pienet sirot olivat kätenne,
tahtoivat suuria tekoja tehdä,
mielikuvitus villi ja vallaton,
ei mitään rajoja ollut

Kaipaan hetkiä pieniä entisiä,
tärkeitä hupaisia kysymyksiä,
aikoja kauniin talvisen pihamaan,
lapsuuttanne

Nyt ovat isoiksi kädet kasvaneet,
pienet lapset aikuisiksi muuttuneet,
lumiukot pihalta kadonneet,
vain linnut seuraani jääneet