http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/turvallisuus-ja-puolustuspoliittinen-selonteko/selonteko.pdf
Otaksun, että tämä selontekomenettely tässä muodossaan muuttuu jatkossa.
Natosta on kirjattu seuraavaa:
Suomi pitää Natoa keskeisimpänä sotilaallisen turvallisuusyhteistyön alalla toimivana
järjestönä. Suomi edistää laajempaa transatlanttista turvallisuuspoliittista yhteistyötä
myös Naton kautta.
Suomi seuraa tiiviisti Naton toiminnassa ja tehtävissä
tapahtuvaa kehitystä sekä Naton yhteistyöverkoston laajentumista. Naton yhteistyön
kehittyminen Euroopan unionin, YK:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten ja alueellisten
järjestöjen kanssa on Suomelle tärkeätä.
Suomi kannattaa Naton kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämistä nykyisten
rakenteiden puitteissa ja kannustaa samalla joustavampien yhteistyömuotojen hyödyntämiseen.
On tärkeää ottaa huomioon Naton kumppani- ja yhteistyömaiden
asettamat erilaiset tarpeet ja tavoitteet.
Keskeistä Suomen rauhankumppanuusyhteistyössä on osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin
sekä niissä tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen.
Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan ja on
mukana kumppanimaille avoimissa kriisinhallintaharjoituksissa. Tätä kautta Suomi
kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyään sekä saa tietotaitoa ja kokemusta
kansallisen puolustuksen kehittämiseen.
Suomi edistää Nato-johtoisiin operaatioihin osallistuvien kumppani- ja yhteistyömaiden
mahdollisuuksia vaikuttaa operaatioita koskevaan päätöksentekoon.
Tiivistä yhteistyötä pohjoismaiden kanssa jatketaan. Kriisinhallintaoperaatiot ja
muun muassa Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan osallistuminen
tarjoavat merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia. Naton kumppanuus- ja
yhteistyöohjelmien kehittämisessä painotetaan erityisesti yhteistyötä toisen pohjoismaisen
rauhankumppanimaan Ruotsin kanssa.
Suomi lisää osallistumistaan kumppanuus- ja yhteistyömaiden vakautta ja puolustussektorien
kehitystä edistävään Naton toimintaan. Naton ulkosuhdetoiminnassa
korostuu tämän ohella Naton vapaaehtoisten rauhankumppanuusrahastojen merkitys.
Suomi lisää osallistumistaan Naton vakautta edistävään toimintaan ja vapaaehtoisrahastoihin
kohdentaen osallistumisen Suomen kannalta keskeisiin hankkeisiin.
Suomi jatkaa osallistumista Naton siviili- ja pelastuspalvelutoimintaan ja varautumiseen
liittyvään suunnitteluun kehittääkseen omaa osaamistaan.
Siviili- ja sotilasasiantuntijoiden
lähettämistä Naton päämajaan, esikuntatehtäviin ja koulutukseen
lisätään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja palvelee Suomen tavoitteita.
Suomi kehittää edelleen yhteistyön muotoja ja jatkaa tehostettua vuoropuhelua
Naton kanssa.
Otaksun, että tämä selontekomenettely tässä muodossaan muuttuu jatkossa.
Natosta on kirjattu seuraavaa:
Suomi pitää Natoa keskeisimpänä sotilaallisen turvallisuusyhteistyön alalla toimivana
järjestönä. Suomi edistää laajempaa transatlanttista turvallisuuspoliittista yhteistyötä
myös Naton kautta.
Suomi seuraa tiiviisti Naton toiminnassa ja tehtävissä
tapahtuvaa kehitystä sekä Naton yhteistyöverkoston laajentumista. Naton yhteistyön
kehittyminen Euroopan unionin, YK:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten ja alueellisten
järjestöjen kanssa on Suomelle tärkeätä.
Suomi kannattaa Naton kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämistä nykyisten
rakenteiden puitteissa ja kannustaa samalla joustavampien yhteistyömuotojen hyödyntämiseen.
On tärkeää ottaa huomioon Naton kumppani- ja yhteistyömaiden
asettamat erilaiset tarpeet ja tavoitteet.
Keskeistä Suomen rauhankumppanuusyhteistyössä on osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin
sekä niissä tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen.
Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan ja on
mukana kumppanimaille avoimissa kriisinhallintaharjoituksissa. Tätä kautta Suomi
kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyään sekä saa tietotaitoa ja kokemusta
kansallisen puolustuksen kehittämiseen.
Suomi edistää Nato-johtoisiin operaatioihin osallistuvien kumppani- ja yhteistyömaiden
mahdollisuuksia vaikuttaa operaatioita koskevaan päätöksentekoon.
Tiivistä yhteistyötä pohjoismaiden kanssa jatketaan. Kriisinhallintaoperaatiot ja
muun muassa Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan osallistuminen
tarjoavat merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia. Naton kumppanuus- ja
yhteistyöohjelmien kehittämisessä painotetaan erityisesti yhteistyötä toisen pohjoismaisen
rauhankumppanimaan Ruotsin kanssa.
Suomi lisää osallistumistaan kumppanuus- ja yhteistyömaiden vakautta ja puolustussektorien
kehitystä edistävään Naton toimintaan. Naton ulkosuhdetoiminnassa
korostuu tämän ohella Naton vapaaehtoisten rauhankumppanuusrahastojen merkitys.
Suomi lisää osallistumistaan Naton vakautta edistävään toimintaan ja vapaaehtoisrahastoihin
kohdentaen osallistumisen Suomen kannalta keskeisiin hankkeisiin.
Suomi jatkaa osallistumista Naton siviili- ja pelastuspalvelutoimintaan ja varautumiseen
liittyvään suunnitteluun kehittääkseen omaa osaamistaan.
Siviili- ja sotilasasiantuntijoiden
lähettämistä Naton päämajaan, esikuntatehtäviin ja koulutukseen
lisätään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja palvelee Suomen tavoitteita.
Suomi kehittää edelleen yhteistyön muotoja ja jatkaa tehostettua vuoropuhelua
Naton kanssa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nato –optio säilyy
• Suomi pitää Natoa keskeisimpänä sotilaallisen
turvallisuusyhteistyön alalla toimivana järjestönä. Naton
tavoitteet, tehtävät ja velvoitteet ovat yhteensopivat
Suomen ja Euroopan unionin ulko- ja
turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa.
• Jäsenenä Suomi olisi täysivaltaisesti mukana liittokunnan
päätöksenteossa. Toisaalta jäsenenä Suomeen kohdistuisi
entistä voimakkaammin yleisen taakanjaon ja
solidaarisuuden perusteella poliittisia odotuksia.
• Hallitus toteaa, että on olemassa jatkossakin vahvoja
perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä.
• Laaja poliittinen yhteisymmärrys on välttämätöntä ja
kansalaismielipiteen huomioiminen tärkeää mahdollisesta
jäsenyydestä päätettäessä.
Yle Teksti-TV Sivu 110/1
KOTIMAA YLE PERJANTAI
Nato-option sanamuoto muuttui
Uuden turvallisuuspoliittisen selonteon
mukaan "on olemassa jatkossakin vahvoja
perusteita harkita Suomen Nato-
jäsenyyttä".
Selonteko julkistetaan tänään.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen
kertoo olevansa tyytyväinen selontekoon
Turvallisuuspoliittisen selonteossa
suurin julkinen mielenkiinto on
ennakkoon kohdistunut Nato-muotoiluun.
Edellisen selonteon määritelmän mukaan
Nato-jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen
mahdollisuutena tulevaisuudessakin.
Uusi muotoilu on merkitykseltään
jokseenkin sama.
Nyt on muka vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä, kun aiemmin se oli vain auki oleva mahdollisuus ilman, että olisi mitään vahvoja ja ajankohtaisia perusteita harkita jäsenyyttä.
Selonteko on sanamuodoiltaan muuttunut Nato-myönteisemmäksi kuin aiemmin. Näyttää siltä, että kokkarit ovat kovasti yrittäneet nyt vaikuttaa muotoiluihin.
Selonteossa Nato tuodaan carsin painokkaasti ja etupäässä myönteisessä muodossa esiin. Piilosanomana on se, että vaikka Nato-optiota jatketaankin edelleen vain optiona, Natoon liittymisen mahdollisuus on aikaisempaakin konkreettisempana mahdollisuutena esillä. Tällainen Nato-myönteisyys on hiipinyt selontekoon, vaikka mikään ei ole muuttunut maailmassa olennaisesti edellisiin selontekoihin ja arvioihin nähden.
Selonteossa sanotaan lyhyesti sekin, että liittyminen edellyttää suurta yksituumaisuutta. Se näyttääkin olevan Natointoilijoiden suurin pulma. Miten saada kansalaismielipide myönteisemmäksi Natolle.
On epäiltävissä, että myötämielisyys nyt ainakin aluksi kasvaa. Todennäköisimmin kasvu ei tule johtumaan tästä selonteosta, vaan Barack Obaman valitsemisesta presidentiksi. Hänet mielletään neuvottelijaksi eikä sotahulluksi johtajiksi kuten Bush ja Bushin hallinto (erityisesti Cheney, Rumsfelt). Demokraatit eivät kuitenkaan hsitoriallisesti ole erottuneet mitenkään erityisen rauhantahtoisena ja USAn muiden maiden ylle tähtäävää hegemoniaa vähentävänä poliittisena voimana. Obamankin todellinen ulkopoliittinen tulikaste on siinä, miten hän ratkaisee Irakin, Afganistanin ja nousevan Iranin ongelmat. Muitakin konflikteja voi nousta esiin.
Kepun Tanjakin on nyt Natomyönteinen
Olisiko siis Kepunkin kynänjälki nähtävissä.
Ja Halonenkin on tyytyväinen, onko siis demareillakin ollut selonteossa osuutta
Vihdoinkin alkaa olla tilanne, ettei K-linjan vanhaa liturgiaa löydä enää seloneosta.
perseennuolenta voi pitemmälle mennä. Kyllä kansaa ei taaskaan kuunnella millään muotoa. Halosella on pyyhitty Naton eteisen mattoa tosi huolella. Ja tämän jälkeen meillä puhutaan kauniin sanoin läntisestä demokratiasta. Ei kai meillä ole muuta kuin näennäisdemokratiaa. Valitettavasti meillä ei ole enää rauhanliikettä, joka voisi edes jotenkin haastaa nykyhallinnon debattiin.