Helluntailaiset väittivät tulleensa Niilo Ylivainion kokouksissa ihmeparanemisen kohteeksi.
Mutta kun heidän väitteensä tutkittiin (1400-tapausta) niin yhtään todellista ihmeparemista ei ollut. (lääk.tri Miettisen väitöskirja)
Kysymys kuuluu: mikä henki pani helluntaalaiset valehtelemaan?
Moniko teistä meni noiden perättömien tarinoiden johdatuksesta helluntailiikkeen jäseneksi?
Mutta kun heidän väitteensä tutkittiin (1400-tapausta) niin yhtään todellista ihmeparemista ei ollut. (lääk.tri Miettisen väitöskirja)
Kysymys kuuluu: mikä henki pani helluntaalaiset valehtelemaan?
Moniko teistä meni noiden perättömien tarinoiden johdatuksesta helluntailiikkeen jäseneksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
kuollutta ihmistä panettelevasta ja helluntailaisia herjaavasta viestistäsi ylläpidolle. Se poistetaan kohta.
Asiallinen aloitus, joka perustui factatietoihin.
väitöskirjatasoista tutkimusta on vaikeata poistaa?
Viesti saatetaan poistaa tarpeen vaatiessa myös ohi ylläpidon, ylhäältä käsin.
Vaikka lääkäri tutki 1400 ihmeparanemiksi väitettyä tapausta, niin mitään ihmettä ei ollut tapahtunut.
Parempi uskoa lääkäreitä, kuin potilaita?
Ihan eri asia on uskoa siihen että aikanaan Jeesus paransi ja herätti jopta mätänemistilassa olleen Lasaruksen. Niissä paranemisissa ei ollut mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraista.
kuin lääkäreihin, väitöskirjoihin ja omaan ymmärrykseen. Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän ja Hänen seuraajansa, Pyhästä Hengestä uudestisyntyneet ja Hengen täyteyden saaneet parantavat sairaita tänäkin päivänä, aivan niin kuin apostolisena aikana. Niilo Yli- Vainiolla oli Jumalan Sanan julistajan armoitus ja terveeksi tekemisen armolahja. Älä ole epäuskoinen vaan uskovainen.
Lääketieteen väitöskirja on tarkastettu perusteellisesti. Pakkohan siihen on uskoa.
On täysin eri asia puhua Raamatun ihmeistä. Ne oli tosia ja tapahtui 2000 vuotta sitten. Niihin minäkin uskon.
tiiviistä tutkimuksista: ainoatakaan ihmeparantumista ei ollut tapahtunut. Ja kuinka hänen olikaan käydä? Kun väitöskirja tuli julkisuuteen, uskovaiset halusivat tappaa hänet.
Hän kirjoittaa kirjassaan "Sinä paranet nyt" : "Vielä kolmisensataa vuotta sitten olisi tällaisen tutkimuksen tekijä saatettu polttaa roviolla. Saamani palaute kertoo, että jos asia olisi tiettyjen ihmisten vallassa, se tapahtuisi vielä tänäänkin."
Arvaatte keitä nämä "tietyt ihmiset olivat". Monet heistä opettavat pyhäkouluissa lapsia rakastamaan lähimmäisiään.
Raamattu sanoo,että näiden lopun ajan väitettyjen ihmeparanemisten tarkoituksena onkin EKSYTTÄÄ VALITUT?
VALITUT=LAPSIKASTETUT USKOVAT, ASIAN YMMÄRRÄN. Eli Jumalan VALITSEMAT.
Matt.24:24 "Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin."
Kirjoittajahan kertoi saaneensa henkeen ja terveyteen kohdistuneita uhkauksia tietyiltä uskonnollisilta tahoilta. Tämä osoitaa, että kristinuskossakin ollaan edelleen tänä päivänäkin valmiita turvautumaan väkivaltaan "tarpeen vaatiessa".
Hyvin harva näin tietenkin ajattelee ja vielä harvempi olisi valmis toimimaan mutta sama reaktiohan tässä on kyseessä, kuin mihin ääri-islaministit ovat syyllistyneet uhatessaan uskonsa arvostelijoita.
ote kirjasta ”Sinä paranet - nyt?” s. 49 (ei liity Miettisen omiin tutkimuksiin, vaan hänen kirjalliseen tutkimukseen muiden tutkijoiden töistä):
Pattison, Lapins ja Doerr julkaisivat vuonna 1973 tutkimuksen, joka koski 43 helluntailiikkeen jäsentä, jotka olivat kokeneet 71 parantumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko uskolla parantamisen takana olemassa tyypillinen persoonallisuuden rakenne, miksi henkilöt osallistuivat uskonnollisiin parantamisrituaaleihin, saako uskolla parantaminen aikaan muutoksia oireissa ja aiheuttaako uskolla parantaminen muutoksia elämäntavassa. Persoonallisuuden ja mielenterveyden tila tutkittiin psykologisilla testeillä. Tutkittujen ikä vaihteli 16-80 vuoteen keski-iän ollessa 52 vuotta. Parantumiskokemukset olivat tapahtuneet 51 vuoden ja kahden viikon välisenä aikana ennen haastattelua. Parantuneista sairauksista 12 arvioitiin hengenvaarallisiksi, 38 kohtalaisen invalidisoivaksi ja 21 tapausta arvioitiin vähäpätöisiksi vaivoiksi. Ainoassakaan tapauksessa tutkijat eivät voineet todeta sairauksien parantumista tai oireiston vähenemistä. Psykologiset testit osoittivat sekä naisten että miesten mielenterveyden tilan ehdottomasti ja merkittävästi normaaliväestön tilaa huonommaksi. Tämä löydös tulkittiin siten, että mitä huonomman tilan todetaan kohentuneen, sitä paremmin uskonnollisesti ja psykologisesti menestyneiksi nämä ihmiset voivat itsensä arvioida. He torjuivat ja kielsivät vaikeuksien olemassaolon, he pyrkivät antamaan itsestään suositun ja suvaitsevan kuvan. Heille oli tärkeää selittää paraneminen lopulliseksi lainkaan riippumatta oireitten läsnäolosta tai poissaolosta, ottamatta huomioon lääketieteellistä hoitoa. Tutkijat päättelivätkin, että uskolla parantamisessa parantuminen ei ole pääasia, vaan uskollisen järjestelmän ja siihen liittyvän elämäntavan vahvistamisen keino.
Simson ja työryhmä julkaisi vuonna 1977 raportin tunnettujen amerikkalaisten parantajaevankelistojen Kathryn Kuhlmannin, Oral Robertsin, Mac Personin, Amineen., Semplen ym. toiminnasta. Työryhmään kuului lääkäreitä, pappeja ja lakimiehiä. Tulos oli lyhyesti seuraava: niistä 350 henkilöstä, jotka oli ilmoitettu parantuneiksi, 301 oli sellaisia, joiden terveydentila ei jälkeenpäin ollut todettavissa mitään muutosta tai oireiden häviämistä, 39 oli kuollut puolen vuoden kuluessa, 5 oli tullut mielisairaaksi ja loput 5 olivat sellaisia, joilla oli ollut erilaisia hermostollisia häiriöitä ja jotka ilmeisesti olivat parantuneet.
Ness ja Wintrob julkaisivat 1980 selvityksen amerikkalaisessa helluntaiseurakunnassa New Foulandissa tehdystä tutkimuksesta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin 51:n parantuneeksi itsensä ilmoittaneen ruumiillinen ja henkinen tila ja heitä seurattiin vuoden ajan. Lisäksi pyrittiin selvittämään uskonnollisissa kokouksissa ilmenevien käyttäytymistapojen vaikutusta asianomaisen vointiin.
Miesten keskuudessa uskon todistaminen vähensi aggressiivisuutta , riittämättömyyden tunnetta ja itsetunnon puutetta, mutta lisäsi jännittyneisyyden tunteita. Pyhän Hengen kokeminen vähensi aggressiivisuutta, mielialan herkkyyttä ja masentuneisuutta.
Naisten keskuudessa kielillä puhuminen ja Pyhällä Hengellä täyttyminen lisäsivät fyysisiä vaivoja. Todistaminen vähensi psyykkistä oireistoa, masentuneisuutta, herkkyyttä ja jännittyneisyyttä. Kokonaisuutena näytti siltä, että mitä enemmän yhteisön jäsenet osallistuivat uskonnollisiin toimintoihin, sitä vähemmän heillä oli ahdistuneisuuden oireita. Tämänkin tutkimuksen lopputoteamukset ovat edellisten suuntaiset: osallistuminen uskonnollisiin rituaaleihin yhdistyneenä samanaikaisen yhteisön läsnäoloon vaikuttaa myönteisesti henkilöihin, joilta puuttuu itseluottamus. Radikaalit, jyrkkiä muutoksia vaativat uskonnolliset yhteisöt viehättävät yksilöitä, joitten persoonallisuus on hauras tai hajonnut. Lopuksi on ehkä syytä mainita vielä Nolenin 1974 julkaistu romaaniluontoinen, englanninkielinen kirja, jonka nimi suomeksi on ”Tohtori etsimässä ihmeitä”. Hän oli saanut Kathryn Kuhlmanilta luvan parantuneiksi ilmoittautuneiden henkilöiden nimien ja osoitteiden käyttämiseen tutkimuksiaan varten. Nolen ei mielestään todennut mitään ihmeellisiä parantumisia. Hän sanoo suoraan, että halvaantuneet, joitten vamman takana on selkäytimen vaurioituminen, eivät koskaan ole parantuneet eivätkä koskaan voikaan parantua neiti Kuhlmanin avulla. ”Potilaalla, joka Kuhlmanin kokouksessa äkkiä havaitsee, että nyt voi liikuttaa aikaisemmin halvaantuneena ollutta kättä tai jalkaa, on ollut tämä halvaus tunne-elämän eikä ruumiillisen häiriön seurauksena. Neurootikot ja hysteerikot parantuvat usein oireistaan karismaattisten parantajien palvelujen vaikutuksesta. Tämän laatuisten potilaiden käsittelemisessä parantajat ansaitsevat riemuvoittonsa”. Nolen osoittaa tilastollisesti, miten ihmeparantuminen syövästä tapahtuu: suuressa määrässä sairaita on tietty määrä tapauksia, joista tilastojen mukaan yhden kohdalla tapahtuu spontaanisti eli itsestään parantumista. Tämä huomataan, tästä tulee ihmekertomus, kaikki muut unohdetaan. Ihmeparantajan on helppo olettaa, että ”täällä on tänä iltana sellaisia ja sellaisia tapauksia”, kuulija hämmentyy ja kohdistaa sanat itseensä. Parantajien voima on siinä, että he uhraavat aikaansa ja ovat lämpimiä sekä sääliviä potilasta kohtaan.