http://www.spiritlessons.com/Documents/7_Jovenes/Finnish_7_Youths_Heaven.htm
Mitä kuoleman jälkeen? Lue linkistä kahdesta vaihtoehdosta!
Mitä kuoleman jälkeen? Lue linkistä kahdesta vaihtoehdosta!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kuvata ystävällisesti omin sanoin tuota linkkiä. Kaksi todellisuutta, missä ihminen viettäisi iäisyytensä. kovaa peliä kohtalola!
Minulle naristaan täällä että jankutan samoja asioita ja olisi hyvä että poistuisin. Miksi? Siksikö että uskovaiset saisivat rauhassa jankuttaa helvettiin joutumisesta?
Olen sitä mieltä että minulla on sama oikeus jankutukseen kuin heilläkin joten huomautan jälleen että helvettiä ei ole. Olemme ikuisia henkiä ja olemme Jumalasta lähtöisin joten olemme osa Jumalaa.
Emme ole osa Jumalaa vaan Jumala LOI meidät erillisiksi olennoiksi, lapsikseen, joiden kanssa elää yhteydessä. Raamattu kertoo ihmisen alkuperän hyvin selkeästi, sen missä asemassa ihminen on Jumalaan nähden. Kaikki muu on vain pelkkää ihmisen ylpeyttä korottaa itsensä Jumalan paikalle. Sama synti, jonka Saatana teki ja jota se kuiskuttelee ihmisten korviin edelleenkin: ette kuole.
perusteluita kuin niillä jotka ovat eri mieltä.
Saatanaa siis ei ole.
Aritta on vastustaja, niinkuin Mirka rukouspalstalla.Saatanan yksi nimi on vastustaja. Tämä ei tarkoita mitään henk. koht., Mutta sinun roolisi on vastustaa uskiksia. Se on hyvin ymmärrettävää ja on oma merkityksensä. Muttta mielipiteissäsi heijastuu kuitenkin riippuvuus siitä, että sinun pitääkin juuri vastustaa. Ei ole niinkään kysymys mielipiteistäsi, kuin siitä innosta ja palosta tehdä vastaavasti uskovien käsitykset tyhjäksi.
ole mitenkään henkilökohtaista. Uskovaiset vain tuntevat että heidän on pakko varoitella muita meikäläisistä.
Minun roolini ei ole vastustaa uskovaisia. Minun roolini on paremminkin kirjoittaa siitä mikä on todellista eikä pelotella ketään niin kuin taas uskovaisten rooli on.
Sinun tapaisiasi ei saa tässä elämässä uskomaan muuta kuin saatanaa ja helvettiä mutta on muita jotka jo nyt epäilevät kirkon ja pappien oppeja ja heitä yritän auttaa pääsemään helvetin pelosta eroon.
Ja uskovaisista puheenollen, on monen sortin uskovaisia. Täällä vaikuttaa suurimmaksi osaksi saatanaan uskovat kristityt.
Älä yleistä että kaikilla on helvetin pelko.
Minä en ole uskis, mutta tiedän että helvetti on olemassa, mutta en pelkää sitä, enkä yleensä mitään.
Miksi sitten uskot helvettiin?
silti ole. Kyllä se Jumala on meissä kaikissa itsessämme. Maailmakaan ei ole mustavalkoinen, joten miten ihmeessä olisi vain kaksi vaihtoehtoa kuoleman jälkeen, taivas tai helvetti?
Kun täällä kirjoittavia ihmisiä miettii ja sitä millainen vaikutelma heistä tulee ihmisinä, niin kyllä on pakko sanoa, että omalla tavallaan tätä maailmaa tallaavat ja uskovat tuntuvat paljon ihmisystävällisemmiltä ja hehkuvat elämäniloa ihan toisella tavalla kuin sitten varsinaiset uskovaiset, jotka lähes joka kirjoituksessa todistavat, kuinka elämänkirjassa on vain heidän nimensä. Tuossakin äskeisessä todistuksessa yksi oli abortin tehnyt ja niin sekin synti vain poispyyhittiin ja nimi oli kuin olikin siellä elämänkirjassa, paikka hääaterialla taattu. Hänhän vannoo Jeesuksen nimeen. Sekö siis riitti?
Meille muille sen sijaan tarjottaisiin helvettiä, jotka annamme arvoa jokaiselle ihmiselle sellaisena kuin he ovat hyvine ja huonoine puolineen. Ei käy mun sydämeen eikä järkeen.
Joskus aiemmin täällä kysyin, antaako Jeesus ja Jumala uskovaisille oikeuden sitten arvostella meitä muita oman tiemme kulkijoita täällä elämässä, sillä sitähän tuo helvetillä pelottelu ja muu mielestäni on? Missä on se kauas hehkuva suvaitsevaisuus, jonka puute taitaa olla suurin syy sotiin ja muihin ristiriitoihin ihmisten välillä? Vai onko kristinusko todellakin sitten sitä, että ei väliä miten muita ihmisiä kohtelee ja elämänsä elää, pääasia että uskoo Herraan Jeesukseen Jumalan ainoaan poikaan?
omalla tavallaan uskovia? Saatanasta sekin vastustus lähtöisin?
Kysymys ei ole siitä mitä me uskovat oman mielemme mukaisesti kerromme ja julistamme vaan siitä että RAAMATTU julistaa niin. Silloin jokainen joka raamattuun uskoo julistaa raamatunmuksisesti, ellei, niin silloin on julistaja väärässä, ei raamattu.
Ihmettelit kuinka abortin tehneen nimi oli elämänkirjassa: Joka saa armon syntyä uudesti ylhäältä, hänen kaikki syntinsä pesee Jeesuksen veri puhtaaksi, eikä hän joudu niistä enää vastuuseen, sillä Jeesus on maksanut ne ristillä ja ko. ihminen on ottanut tämän armon vastaan.
Se armo on sinullekin tarjolla: Jos kadut syntejäsi ja käännyt Jeesuksen puoleen anomaan armoa, hän armahtaa sinutkin!
Emme me uskovat pidä itseämme muita parempina. Samaan vapauteen ja iloon me haluaisimme teidät kaikki. Se että raamattu kertoo vain kahdesta vaihtoehdosta kuoleman jälkeen, ei ole meidän keksintömme!
ei ole musta-valkoinen, niin mitä itse asiassa sillä tarkoitat? Värejähän maailmassa on, ja ihmisten mielissä on monenlaisia mietteitä, mutta miksi sen pitäisi olla tae siitä, että kuoleman jälkeinen elämä pitäisi olla samanlaista moninaisuutta kahden paikan sijaan? Onhan tässäkin maailmassa kaksinaisuutta: valo-pimeys, hyvä-paha.
Vai todistavat uskovat että elämänkirjassa on vain heidän nimensä. No itse en ole kertaakaan kirjoittanut siten. Mutta onhan se ihan raamatullista. On sitten merkillistä miten Raamatun sanoja lainaavia syytetään milloin mistäkin. Jumalahan lupaa sanassaan omilleen paljon hyviä asioita. Jos uskova kertoo näistä lupauksista, te olette nyreissänne ja syytätte uskovia itsensä korottamisesta. Tämä ei mene millään minulle jakeluun.
Teille on yli ymmärryksen käyvää, että synnit, raskaimmatkin pyyhitään pois Jeesuksen nimessä ja se paikka hääaterialla on tarjolla. No näin on. Se on Jumalan suunnitelmaa, EI USKOVIEN. Jos saat kutsun ystäviesi häihin, oletko sinä syyllinen että sait kutsun ja pääset nauttimaan hääpöydän antimista? Miltäs tuntuisi, jos ne, jotka kutsua ei saaneet, alkaisi sättimään sinua ylpeäksi itsensä korottajaksi, jos kerrot heille saaneesi kutsun?
Te vänkäätte alinomaa että on se nyt kumma kun ne, jotka elävät hyvää elämää, mutta uskon ulkopuolella, eivät sinne taivaaseen pääse, mutta pahimmat rikollisetkin pääsevät kunhan vain pyytävät syntinsä anteeksi. Se on se Jumalan valmistama hullutus, joka menee langenneen ja synnin pimentämän ihmisen järkeilyn ohi.
Muuten, uskovat eivät sitten tarjoa helvettiä. Sen tien valitsee ihminen itse. Asiasta on ilmoitettu Raamatussa. Vain Jeesus puhui helvetistä useasti. Jeesus "pelotteli" helvetillä, kuten te siitä puhumisen tulkitsette. Vain hän tietää asioiden todellisen laidan ja on siten oikeutettu siitä puhumaan. Joten jospa lakkaisitte syyttämästä uskovia, että me helvettiin olemme teitä lähettämässä, jos me Jeesuksen sanoja lainaamme.
Kristillinen suvaitsevuus ei ole sitä, että hyväksyy kaiken. Jos me keskustelupalstalla kerromme kristillisestä näkemyksestä, joka poikkeaa teidän käsityksistä, niin ei se ole suvaitsemattomuutta. Jeesuskin käytti kovia sanoja, ei niiden käyttö kiellettyä ole. Ja totuus, varsinkin se oikea totuus Raamatusta, sattuu ihmiseen. Se on yksi merkki sen totuuden puolesta. Ihminen on erossa ja kapinassa Jumalaa vastaan ja kaikki mikä tulee sieltä suunnalta, koetaan kiusallisena. Ainoastaan Jumalan määrääminä aikoina voidaan Raamatun sanoma löytää, muulloin sen sana satuttaa.
Yleistät suuresti. Kristinusko ei ole sitä että kohtelee muita miten sattuu. Päinvastoin. Jeesus on uskovalle esikuva, johon on pyrittävä. Jos kaikki ei siihen kykene, älä kuitenkaan yleistä sitä koskemaan kaikkia uskovia.
Uskon kyllä Jumalaan, mutta Raamattuun en niin sinisilmäisesti. Raamattu on kuitenkin ihmisen kirjoittama ja useiden ihmisten muistitietoon pohjautuen kirjoitettu. Mistä voit olla varma etteivät valtaapitävät olisi siihen aikaan päässeet vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että reinkarnaatio olis jäänyt pois? Ei ole aikaakaan kun luin juuri tästä jostain kirjasta, kuinka toisinajattelijat kokivat kuoleman, oli ihan mainittu nimeltäkin historian henkilöitä raamatun syntyajoilta. Laitan viitteen tarkemmin tänne joskus kun löydän käsiini uudelleen. Olen valitettavasti nähnyt kans kahdenlaisia uskovaisia, sellaisia joiden lähelle on helppo päästä, he eivät tuputa uskoaan tai ala heti etsimään minulle pelastusta/kadotusta. Ja sitten on niitä, joille se tuntuu olevan elämäntehtävä. Arvaapa kummat ihmisinä tuntuvat mukavimmilta ja sellaisilta, joiden kanssa voi esimerkiksi harrastaa lasten kanssa jotain? Ilman että synnin taakka painaa harteilla enemmän kuin yhteinen ilo.
Enkä tule kyllä ymmärtämään, että raamatun sanoihin voi aina vedota, että kun siellä näin sanotaan, niin uskovaiset voivat niiden turvin sanoa toisille ihmisille monenlaisia asioita. Niin käskettiinhän siellä tietyissä tilanteissa tappamaankin, avionrikkojia ja muita. Ehkäpä nämä Suomenkin synkät murhatilastot juontavatkin raamatusta, siellä sekään ei ole synneistä suurin, ennemminkin tämä, että uskoo Jumalaan omalla tavallaan.
kaksi vaihtoehtoa joista voit valita!
http://www.youtube.com/watch?v=fsqy9F1pVzg