Onkohan yhtäkään historiaa tutkivaa ihmistä, joka voisi rehellisesti vastata kysymykseeni?
Lainaus Wikipediasta...
"Puolan sota
Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso-Britannia olivat antaneet Puolalle turvatakuut, ja niiden perusteella ne julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta. Toinen maailmansota oli alkanut. Saksa kukisti Puolan 28 päivässä Neuvostoliiton miehittäessä Puolan itäosat 17. syyskuuta alkaen. Neuvostoliitolle läntiset suurvallat eivät sotaa julistaneet."
Miksi eivät?
Eli lopullinen assosiaatio on, että Länsivallat tarvitsivat toisen diktatuurin Euroopassa, jotta eivät itse tuhoutuisi?
Kommunismi oli ja on tuhoisin keksintö ihmiskunnalle mitä koskaan on ihmismieli keksinyt!
Muun luonnon kannalta taas ajatellen, varmaankin hyväksi:)
Mutta kysymykseeni, onko joku lukenut tai muutoin tietoonsa saanut, miksi Länsi oli niin halukas lyömään taas kerran Saksan eikä NL:ää?
Lainaus Wikipediasta...
"Puolan sota
Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso-Britannia olivat antaneet Puolalle turvatakuut, ja niiden perusteella ne julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta. Toinen maailmansota oli alkanut. Saksa kukisti Puolan 28 päivässä Neuvostoliiton miehittäessä Puolan itäosat 17. syyskuuta alkaen. Neuvostoliitolle läntiset suurvallat eivät sotaa julistaneet."
Miksi eivät?
Eli lopullinen assosiaatio on, että Länsivallat tarvitsivat toisen diktatuurin Euroopassa, jotta eivät itse tuhoutuisi?
Kommunismi oli ja on tuhoisin keksintö ihmiskunnalle mitä koskaan on ihmismieli keksinyt!
Muun luonnon kannalta taas ajatellen, varmaankin hyväksi:)
Mutta kysymykseeni, onko joku lukenut tai muutoin tietoonsa saanut, miksi Länsi oli niin halukas lyömään taas kerran Saksan eikä NL:ää?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ranskalla ja Englannilla oli puolustussopimus Puolan kanssa, ilmeisesti Saksan varalta. Sen perusteella ne toimivat. NL liittyi mukaan myöhemmin, miksi olisi pitänyt laajentaa sotaa johon länsi ei ollut valmis eikä halukas?
Takuiden antaminen Puolalle minua kiinnostaa.
Länsi "takasi" Puolan koskemattomuuden, vihollisten valtioiden hyökkäyksiltä.
Ei minun tietääkseni ko. sopimuksessa ollut nimetty erikseen valtioita joita sopimus koskisi(siis hyökkääjävaltioita).
NL ei myöskään nykyisen tietämyksen mukaan liittynyt "mukaan myöhemmin".
Kaikkihan oli sovittu Ribbentrop_molotovin sopimuksessa jo paljon aiemmin.
Oliko Stalinin vaatimus kohtuuton, hänen vaatiessan vuonna 1939 LÄNNELTÄ, etupiiriinsä Balttiaa ja Suomea?
Hitlerin Stalinille tarjomat raja kelpasivat kuitenkin, mutta vasta vuonna 1943 ja aivan 2MS lopulla lännellekin. Nämä Molotov Ribbentrop sopimuksen rajathan ovat todellisuutta (osaksi) vielä tänäänkin.
Ei varsinaisessa sopimuksessa nimettykään kuin "European Power" mutta Puolan ja brittien välisen sopimuksen salainen lisäpöytäkirja täsmensi että sillä tarkoitettiin Saksaa:
http://lj.rossia.org/users/ibicus/317950.html?mode=reply
1. (a) By the expression "a European Power" employed in the Agreement is to be understood Germany.
(b) In the event of action within the meaning of Article 1 or 2 of the Agreement by a European Power other than Germany, the Contracting Parties will consult together on the measures to be taken in common.
Kiitos linkistä. Kirjoituksesi oli pitkään aikaan ainoa mielenkiintoista tietoa sisältävä kommentti tällä palstalla. Kuvaan sopii, että muut kirjoittajat ovat jättäneet sen kokonaan kommentoimatta. :)
Tuota "miksi ei julistettu sotaa NL:lle"-kysymystähän on toistettu netissä jo vuosikausia. Olen itse ajatellut, että sota julistettiin vain Saksalle sen takia, että NL ei ollut hyökännyt Puolaan siinä vaiheessa kun sota julistettiin, ja sitten kun NL hyökkäsi, oli Puola jo käytännössä lakannut olemasta. Eli mitään turvatakuita ei enää voitu antaa olemattomalle Puolalle.
Linkistäsi oli hyvä huomata, että Saksa merkittiin pääviholliseksi jo Puolan ja Britannian alkuperäisessä sopimuksessa. Tämän tiedon pitäisi lopettaa nyt kyselyt siitä miksi sota julistettiin vain Saksalle, mutta tuskinpa nuo kyselijät tästä opikseen ottavat. Alkuperäislähteen tieto ei sovi heidän valmiiseen maailmankuvaansa.
yhtään mitään, vaan pikemminkin herättää lisäkysymyksiä.
Ensimmäinen ongelma tuossa on se, että miksi lännellä oli intressejä antaa "turvatakuut" VAIN Saksan invaasiolle?
Ja itse asiassa nuo turvatakuuthan eivät olleet turvatakuut vain hyökkäyksen osalta, vaan kaikenlaisten konfliktien osalta. Turvatakuut tulisivat voimaan jopa Puolan aloittamassa konfliktissa.
Tämä oli avoin valtakirja Puolalle provosoida Saksaa mielin määrin. Ja Puolahan provosoi. Puolalla oli mukavan kokoinen saksalaisvähemmistö maallaan, jota simputtamalla saataisiin Hitlerille veri kiehumaan päässä.
Nykyisin tiedetään, että Saksa ei ollutkaan niin suuri aseellinen suurvalta kuin yleensä halutaan antaa ymmärtää. Saksa oli kaikessa sotamateriaalissa -elävävoima mukaanluettuna- jo pelkästään Ranskaa jäljessä. Siihen montasataatuhatta brittiläistä sotilasta päälle, jotka siis olivat Ranskassa.
Tällöin valtakirja Saksaa vastaan osoitti toimivuutensa. Saksa oli helppo narrata nyt kahdenrintaman sotaan -muuta mahdollisuuttahan sillä ei ollut.
Saksa toki teki Stalinin kanssa paktin, mutta niin teki länsikin. Tällöin Stalinilla oli avaimet käsissään laittaa Saksa ja länsi sotimaan toisiaan vastaan, ja tietenkään Stalin ei tätä optiotaan jättänyt käyttämättä.
Ja tullaan toistelemaan jatkossakin, niin kauan kuin tarve siihen vaatii. Edelleenkin jos takuut olivat Puolan hyväksi tehtyjä eikä Saksan tuhoamiseksi tehtyjä, niin silloin kysymys on täysin relevantti.
Sinä voisitkin kaivaa sielä alkuperäislähteistä vastauksen siihen outoon seikkaan, että länsi makasi juoksuhaudoissaan samaan aikaan kun Saksa operoi Puolaa vastaan. Mitä ne oikein odottivat?
"Ensimmäinen ongelma tuossa on se, että miksi lännellä oli intressejä antaa "turvatakuut" VAIN Saksan invaasiolle?"
Tarkoitat varmaankin Puolalle Saksan invaasiota vastaan? No, tuohan onkin jo eri kysymys, eli vaihtakaa kysymyksenne "miksi sota julistettiin vain Saksalle?" uuteen "miksi sovittiin takuista vain Saksaa vastaan?".
Vanhaan kysymykseenne tuli jo vastaus alkuperäislähteen myötä. Voitte katsoa sieltä.
länsi makasi kuin lehmä nevassa samaan aikaan kun Puola kävi taistelua olemassaolostaan?
Eipä ollut varsinaisesti minulle osoitettu mutta... Britit ja ranskalaiset kuluttivat aikansa lähinnä kiistelyyn siitä, mitä ja miten ja kenen toimesta pitäisi hyökätä jotta helpotettaisiin Puolan asemaa. Britit halusivat iskeä vain laivastoa vastaan ja jättää maaoperaatiot ranskalaisille. Brittien sotakabinetti myös uskoi että Puola kestää paljon pidempään. Puolan luhistuttua jatkettiin maasodan valmistelua. Ainakaan sotakabinetin keskustelujen perusteella asiassa ei siis ollut sen suurempaa mystiikkaa.
kollimaattorikin totesi, että 168 ranskalaisdivisioonaa vastassa oli 2 saksalaista. Siihen brittien joukot päälle. Kyllä tuo minusta aika mystiseltä kuulostaa..
Jaa-a, tiesikö ne saksalaisten sijoittelun ja halusivatko kenties välttää viimeiseen asti maasotaa, tiedä häntä. Mutta vastuun siirtelyltä se ainakin lähinnä vaikuttaa brittikabinetin tekstien perusteella.
Todettakoon nyt tuohon vielä, että brittien sotakabinetin käsityksen mukaan saksalaisilla oli lännessä 36 divisioonaa, jota vastaan Ranskan oli tarkoitus hyökätä, mutta Puolan tilanteen nopea heikentyminen lopetti suunnittelun (ranskalaiset etenivät kyllä muutaman kilometrin Saksaan, mutta palasivat takaisin); ongelmana siinä oli erityisesti ettei Belgia suostunut yhteistoimintaan ja se sivusta olisi siten jäänyt auki. Alusta lähtien suunnittelu nojautui pitkän sodan ennusteelle.
Huomioi, että Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle, mutta eivät tehneet Puolan asian hyväksi mitään. Jos Ranskan joukot olisivat lähteneet hyökkäämään Saksaan samantien syyskuun alkuviikkoina, ei toista maailmansotaa olisi syntynyt lainkaan natsi-Saksan lässähdettyä lähtökuoppiinsa.
Ranskalla oli muistaakseni 168 divisioonaa heittää kehään. Montako Saksalla oli syyskuun alussa länsirintamalla, muiden häärätessä idässä? Muistaakseni kaksi. Olisihan siitä syntynyt karmea kahina, mutta eiköhän ranskalaiset olisi selvinneet voittajina kuitenkin. ;)
"Phoney War" oli aloitteen antamisesta natseille käytetty termi. Itse istuttiin peukalo perseessä ihastelemassa vihollisen varustelua ja joukkojen siirtoa omalle rintamalle.
Tarkennettakoon nyt tähänkin, että Jodlin mukaan saksalaisilla oli 20 divisioonaa lännessä, britit arvioivat että 36. Ranska eteni Saksaan 40 divisioonan voimalla jonkun matkaa saamatta edes taistelukosketusta mutta joukot palasivat takaisin Puolan luhistuttua.
Kommunismiahan ei "ihmismieli keksinyt" mistään tyhjästä, vaan se oli suoraa seurausta 1800-luvun karseista olosuhteista poliittisia oikeuksia vailla olevan enemmistön keskuudessa. Tässä merkityksessä kommunismin saivat aikaan sitä edeltäneet väkivallan ja alistamisen muodot.
jo "Valtio":ssaan kommunismia, joka ei tulisi toimimaan muuta kuin tiukan valvonnan alaisena - ei mikään 1800-luvulla syntynyt utopia...
Ennen 1800-lukua saman suuntaista ajattelua oli kehittänyt 1600-luvulla dominikaanimunkki Tommaso Campanella, jolle pystytettiin muistomerkki Kremliin neuvostoaikana, ja voi olla että se on siellä vieläkin. Sama juttu muistaakseni Thomas Moren kohdalla.
onkohan tullu platonin valtiota luettua kunnolla. Enempikin luolavertaus mitä varmaan tarkoitat kuvaa ihmistä tietämättömänä ja tietävänä ei niinkään kommunismia
Puolan miehitys ei ollut laatuaan ensimmäinen Saksan miehitysoperaatio. Ranska ja Englanti olivat jo katsoneet Saksan miehitystoimintaa läpi sormien. Münchenin sopimuksessa annettiin vielä Saksalle myötä, mutta tehtiin selväksi, ettei enään enempää anneta.
Saksa käytti miehitystensä perusteena kunkin alueen saksalaisvästön aseman turvaamista (kuten NL:kin venäläisten, Leningradin yms.). Myös Puolan saksalaisväestöllä oli Saksa-suuntautuneisuutta, jota puolalaiset pyrkivät hillitsemään. Danzigin asema oli kiistojen kohde. Tämä antoi motiivin saksalaisille ja ehkäpä Puola liiaksi nojasi länsimaiden antamiin takuisiin.
Vaikka Stalin-Hitler sopimusta laadittaessa jo viikon päästä tapahtuva Saksan hyökkäys oli tiedossa, Stalin jättäytyi jälkeen ilmoituksensa mukaan sisäpoliittisista syistä. Tälla tavoin operaatiota voitiin perustella Korkeimman Neuvosto puheenjohtajistolle Puolan itäosien venäläisväestön turvaamisella. Tätä argumenttia tarvittiin ennen muuta ulkopoliittisesti. Olihan Stalin sisäpoliittisesti sellaisessa asemassa, että hänen ratkaisunsa puolueen ja Neuvostoliiton johdossa kyllä aina olisi hyväksytty tai - kokouksiin pääsivät osallistumaan vain ne, jotka sen hyväksyivät.
Hitler-Stalin sopimuksen lisäpöytäkirjasta puheenjohtajistolle ei tiettävästi kerrottu, että operaatio oli itse asiassa jo sovittu. Saattoi myös olla, että operaation edellyttämä suunnittelu, valtausryhmitys ym. veivät hiukan enemmän puna-armeijalta aikaa eikä ihan viikossa keritty, kuten pitemmälle valmistautunut Saksa.
Stalin odotti myös lännen reaktiota, sillä yhtäaikainen operaatio olisi saattanut johtaa sodanjulistusta myös Neuvostoliitolle. Diplomaattikirjeenvaihdosta ilmenee, että Stalin joutuikin myöhästymistä selittelemään Hitlerille. Ymmärtääkseni Ranska ja Englanti katsoivat, että oli parempi vaihtoehto, että itäpuolan miehitti tässä vaiheessa Neuvostoliitto kuin että senkin olisi miehittänyt Saksa. Ilmeisesti tuossa vaiheessa hyökkäämättömyyssopimuksen lisäpöytäkirja ei ollut länsimaiden tiedossa eikä tässä vaiheessa kyetty hahmottamaan Hitlerin ja Stalinin koordinoitua kumppanuutta. Tämä tiedonpuute alkoi tosin nopeasti korjaantua, kun Stalinin hallintokoneisto ja propaganda nopeasti muuntui saksamyönteiseksi ja länsivastaiseksi. Samaten Neuvostoliiton ja Saksan laajoista kauppayhteyksistä länsivaltojen täytyi saada vähitellen tietoa. Viimeistään Talvisota osoitti, missä mennään. Tuolloin länsimailla alkoi olla jo muuta mietittävää eikä se kaivannut lisää vihollisia.
Kyse oli silkasta reaalipolitiikasta. Hitlerin Saksa uhkasi heti länttä. Se piti saada pois pelistä. Lisäksi laskelmoitiin, että nämä kaksi kahelia diktaattoria Stalin ja Hitler eivät mahdu samalle hiekkalaatikolle, eivätkä mahtuneetkaan. Lopuksi tarvittiin neukkuja Saksan tuhoamiseen. Siinä ne syyt.
Churchill piti Stalinia ja kommunistista Venäjää koko ajan suuren uhkana. Kuolemansairas Roosevelt ei tajunnut mitään. Lopulta Churchill julisti ns. Kylmän sodan Neuvostoliitolle ja se kestikin muutaman vuosikymmenen, päättyen Neuvostoliiton romahdukseen.
Eli Hitler oli välittömämpi uhka lännelle ja siksi nahkahousut hoideltiin ensin alta pois. Panssarikenraali Patton oli yksi niistä miehistä, jonka mielestä sota Neuvostoliittoa vastaan olisi pitänyt aloittaa heti samaan syssyyn ja ydinasein. Se olisi ollut aika mielenkiintoinen rytinä.
"Mutta kysymykseeni, onko joku lukenut tai muutoin tietoonsa saanut, miksi Länsi oli niin halukas lyömään taas kerran Saksan eikä NL:ää? "
Tehokasta, keskellä Eurooppaa sijaitsevaa Saksaa pidettiin huomattavasti pahempana uhkana kuin perähikiällä sijaitsevaa ja asiansa yleensä lopulta päin prinkkalaa perseilevää Neuvostoliittoa.
NL ei ollut uhka lännelle 30-luvulla, eikä se ollut sitä myöskään kylmän sodan aikana vaikka nasut ja lännen sotakiihkoilijat niin yrittivät höpistä.
"Kommunismi oli ja on tuhoisin keksintö ihmiskunnalle mitä koskaan on ihmismieli keksinyt!"
Höpöhöpö. Hyvä aate se on eikä sitä voi dumata perseilevien toteuttajien takia. Venäjä ja Kiina muut kaukoidän vinkut nyt vaan on ne surkeimmat mahdolliset toteuttajat millekään asialle ja sääli että he antoivat kommunismille sen synkän maineen, mitä aate ei tosiaankaan ansaitsisi. Mieluummin voisi käyttää esimerkkinä vaikka Kuubaa.
Jos kommunismia olisi alkanut ekana toteuttaa joku suuri ja aikaansaava sivistysvaltio (USA, Britannia, Saksa ym.) niin kyseinen aate olisi varmasti tällä hetkellä maailman suosituimpia ja parhaimpia.
Koko kommunismi-nimityshän otettiin alunperin Venäjällä käyttöön hämäävässä tarkoituksessa. Termin varsinainen sisältöhän viittasi oikeassa yhteydessään antiikin ja keskiajan yhteisöllisyyttä korostaviin filosofisiin suuntauksiin, joita Marx kehitteli eteenpäin.
Marraskuussa 1917 bolshevikit päättivät ottaa sanan omaksi nimekseen, koska sillä oli hyvä kaiku historiallisessa kontekstissaan, vaikka opillisesti se ei ollut samaa kuin bolshevikkien oma doktriini. Sitä ennenhän nimitys oli ollut bolshevikki, ja puolue oli ollut Venäjän sosiaalidemokraattinen puolue.
Eli "NL ei ollut oikeaa kommunismia" on ihan paikkansapitävä väite.
Espanja oli sisällissodan aikaan lähellä päästä toteuttamaan omaa kommunismiaan tai sosialismiaan, ja voi olla että NL:n toiminta tuossa sodassa perustui osaltaan siihen, että NL ei halunnut itselleen kilpailijaa Euroopan toiselle laidalle. Tasavaltalaisten tai ainakin "väärien" tasavaltalaisten voitto ei ollut NL:n etu, koska monet Euroopan vasemmistolaiset olisivat varmasti pitäneet Espanjaa itselleen mieluisampana esimerkkinä kuin Venäjää.
Maa on koskaan päällään kantanut.
Tuo "NL ei ollut sitä oikeaa kommunismia" -lause on ollut vasurihihhuleiden huulilla siitä lähtien kun Stalinin rikokset tulivat sensuurin läpi kaikkien kansalaisten tietoon. Sitä ennenkin vasemmisto kyllä tiesi kaikista kommareiden rikoksista, mutta siitä huolimatta kirkuivat NL:n kommunismin nimeen. Joten se siitä uskottavuudesta.
Suomessakaan vasemmitolainen politiikka ei ole tuottanut muuta kuin köyhyyttä, pahaaoloa, sisännäistä mädännäisyyttä ja itsesensuuria. Kateus ja kyynisyys on ollut sosialistien ainoa kantava voima ja johtoajatus koko synkän historiansa aikana. Tästä juontaa juurensa juuri totaalinen kontrollointitarve, josta Suomessakin on vain huonoja kokemuksia.
"vasemmisto kyllä tiesi kaikista kommareiden rikoksista"
Ai vähän samaan tapaan kuin keväällä 2003 tiedettiin varmuudella Irakin joukkotuhoaseista?
"Suomessakaan vasemmitolainen politiikka ei ole tuottanut muuta kuin köyhyyttä, pahaaoloa, sisännäistä mädännäisyyttä ja itsesensuuria. Kateus ja kyynisyys on ollut sosialistien ainoa kantava voima ja johtoajatus koko synkän historiansa aikana."
Unohdit mainita, että lisäksi Tapio Rautavaara on syyllinen kaikkiin Stalinin tekemisiin, koska molemmat ovat kauheita kommunisteja.
Vähän samaan tapaan joo. Kyllähän kommunistista talousjärjestelmää kannattaneet ovat tehneet sitä aivan muista syistä kuin että olisivat halunneet luoda jotakin hyvää ja arvokasta. Kateus ja kyynisyys ovat olleet niitä perusarvoja vasureilla, ja tämän vuoksi ne Stalinin rikokset eivät ole heillä paljoa painaneetkaan. Ovat päinvastoin nähneet ehkä jopa märkiä unia siitä, että heidänkin viholliset olisivat kokeneet saman..
Merkittävä osa kommunisteista on niitä hyväuskoisia hölmöjä. Jos Tapio Rautavaara olisi saanut maistaa kommunismia käytännössä, niin olisiko kommunismin kannattaminen päättynyt siihen?
Lisäksi myös Nelson Mandela on Stalinin kaltainen valtiomies, koska on kommunisti tai ainakin vasuri.
Sodan siemenet kylvettiin ensimmäisen maailmansodan jälkipyykeissä. Saksa oli nujerrettu, mutta ei vielä täysin, kun rauha sovittiin. Saksa solmi rauhan rauhankonferenssissa sovittujen 14:ssa pykälässä määriteltyjen ehtojen perusteella (Wilsonin sopimus). Vain neljä tai osin viisi noista pykälistä länsivallat ottivat huomioon. Saksalaiset yrittivät vedota noihin ehtojen täyttämiseen, mutta eivät tulleet huomioonotetuiksi. Saksalaisilta "vietiin" ehtojen vastaisesti mm. iso osa Länsipreussia mm. Danzig (Dansk) ja yli 2 miljoonaa saksalaista liitettiin Puolaan vastoin sopimuksia. Puolalle annettu turvatakuu koettiin Saksassa petettyjen lupausten laillistamisena. Puolan jakaminen ei pannut koetukselle Neuvostoliiton ja Saksan ystävyyttä. Kumpikin sai niin suuren saaliin kuin niiden ruuansulatukselle oli terveellistä.
Länsivaltojen sopimuksista piittaamaton asenne oli omiaan herättämään revanssihenkeä ja 1900-luvun alkuvuosina perustettu ns. Vapaajoukko alkoi saada kannatusta koska sen nähtiin tarjoavan saksalaisille mahdollisuuden ottaa sopimuksessa luvatut alueet jälleen omistukseensa. Noista vapaajoukoista kehkeytyi sitten se nationalisten puolue joka piti minkä oli luvannutkin, tunnetuin seurauksin.
Mainittakoon että myös Saksa oli maailmansotien välisenä aikana ajautumassa sisällissotaan. Kansallissosialistinen puolue pystyi hillitsemään ja tukahduttamaan eripuolilla Saksaa ilmenneet tulehduspesäkkeet. Kommunismin pelko oli aika yleistä Euroopassa eikä varmastikkaan ihan syyttä.
Rippentrop-sopimuksessa avautui Saksalle tilaisuus ottaa omansa turvallisesti, sillä olihan tuolla sopimuksella sovittu Neuvosliiton ja Saksan ns. etupiirit. Suomi joutui silloin Neuvostoliiton etupiiriin ja kyllähän Suomi joutuikin aikamoiseen uhkaan Neuvostoliiton taholta. Myöskään Talvisota ja Baltian miehitys ei pannut ystävyyssuhteita koetukselle.
Hitler piti Isoa-Britanniaa päävihollisenaan. 9.4.1940 Saksan hyökättyä Tanskaan ja Norjaan se johti Tanskan antautumiseen ja Norjassakin vastarinta loppui 2 kk:ssa kun ranskalais-englantilaiset joukot vetäytyivät sieltä pois. Varsinaisen romahdus koettiin Saksan hyökätessä Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan 10.5 alkaneella suurhyökkäyksellä. Enlantilaiset olivat pakotettuja vetäytymään Dunkerquen kautta kotisaarelleen 4.6 minkä jälkeen Ranska allekirjoitti 24.6 rauhansopimuksen. Näiden operaatioiden tarkoitus oli heikentää päävihollisena pidetyn Ison-Britannian valta-asemaa. Sama tarkoitus oli myös Barbarossa suunnitelmaksi tunnetulla idän retkellä, mutta tämä retki pälkähti Hitlerin päähän jossain elokuun alkupäivinä 1940.
21.7 Hitler keskusteli maa- ja merivoimien ylipäälliköiden kanssa valtakunnankansliassa ja pani toivonsa poliittiseen ratkaisuun, siten että Espanja Italia Ja Venäjä valjastetaan Englantia vastaan. Seuraavina päivinä asenteet yleisesikunnassa muutuivat suopeiksi idänretken toteuttamiselle. Barbarossa suunnitelmaa alettiin muotoilla.
Onhan se tietysti eri asia tehdä Saksan kanssa sopimus sillä tarkoituksella, että saa Saksan hyökkäystä itseä vastaan viivytettyä (NL), kuin sotia Saksan rinnalla siinä toivossa että Saksa voittaa ja itse hyötyy siinä sivussa (Suomi).
Tosiaan hauskaa että sekä Hitler että Stalin uskoivat puijaavansa toisiaan. Stalin tuli kuitenkin yllätetyksi kaikesta huolimatta Saksan hyökätessä. Neuvostojohto uskoi Hitlerin vakuuttelut että saksan armeija tuli lomalle Puolaan vaikka kyseessä oli ilmiselvä naamioitu keskitysmarssi. Hyökkäyksen alkaessa neuvostojoukot ja alueen siviilit kutsuivatkin päällekarkaavia saksalaisia leikillisesti "kylpylävieraiksi".
Eri puolilla ja sama on vahvistettu kirjoissa.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Stalin_petti_Hitleria.htm
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/05/rauha-meidn-ajallemme.html
kun Japani hyökkäsi Pearl Harboriin (ei jaksa tarkistaa oikeinkirjoitusta) 7.12.1941 tai vähän sen jälkeen, kun sotatoimet julistettiin puolin ja toisin.
vasta 1945, kun NL hyökkäsi Japaniin-
11.11.1918
7.7.1937 kun Japani hyökkäsi Kiinaan. Historiankirjoitus on aivan liian länsikeskeistä. Sodan syy oli kiinalainen ilkeys.
Kiina oli ryhmittynyt hyökkäykseen. Se kuljetti joukkoja rajalle valloittaakseen ensin koko maailman ja sitten Japanin, lopuksi. Näin ollen japanilaisten hyökkäys oli vain ennaltaehkäisevä puolustustoimi Kiinan maailmanvalloitusunelmien torjumiseksi.
sotatoimiin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen joutui jo tarkkailuun.
Tietääkseni NL ainoastaan miehitti osan Puolasta, siis puolalaiset eivät tehneet vastarintaa.
2. maailamansota oli seuraus 1.stä maailmansodasta.
Mutta mikä oli 0. maailmansota ??
Mistä tuli saksa vastaan ranska/englanti asettelu ?
Siirtomaavaltaukset. Saksalla ei ollut siirtomaita eikä niistä tulleita orjia. Englanti, Ranska ja Venäjä eivät halunneet Saksaa häiritsemään niiden siirtomaaryöstelyä.
Sirtomaat saivat vapautansa, kun saksa kuritti niiden isäntävaltioita. Saksa oli alistetun maailman vapauttaja ja näin ollen Hitler oli maailman suurin vapaustaistelija. Tosin Aatu ei sitä tainnut tajuta.