Päinvastoin, meikäläinen ostaa aallonpohjalla lisää vuokra-asuntoja, ja sitten nyhdän köyhät vuokra-asujat kun kysyntä kasvaa. Tätä bisnestä me ollaan ennenkin tehty.
--
Hallituksen ohjelman mukaisesti lisääntyneet
- köyhyys (708.000 köyhää)
- konkurssit (lisäntyivät yli 16 %)
- työttömyys lisääntyy räjähdysmäisesti
- eriarvoisuus kasvanut erittäin voimakkaasti
Muuttaako hallitus ohjelmaansa. Ei muuta.
Näin Suomi jakaantuu yhä edelleen tosirikkaiden yläluokkaan samanaikaisesti kuin köyhien määrä kasvaa miljoonaan.
"Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurituloisimien tulo-osuuden voimakas kasvu ajoittuu samalle ajalle", sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala.
Tuomaalan mukaan Suomi jakaantuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhjien joukkoon. Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - EI SIIS KÖYHIMPÄÄN TALOUTEEN VERRATTUNA.
Tulonjakotilasto
Julkaistu: 19.1.2009 (Tilastokeskus)
Pienituloisia 708 000 vuonna 2007
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007.
Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia. Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.
Professori Tuomala ja Tilastokeskuksen tulonjakotilasto kertovat karua totuutta: Suomi jakaantuu yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon.
Mitä sanoo kokoomuslainen Jyrki Katainen?
Arvatkaapa ellette tiedä!
Ministeri Jyrki Katainen sanoo: "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Professori Matti Tuomala sanoo: "ihmiset eivät ole yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan".
Onko sinivihreän hallituksen hallitusohjelma köyhyyden kasvuun? 55.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää enemmän kuin vuonna 2007. Hallitus toimii. Köyhyys kasvaa.
Hallitus teki ohjelmansa noususuhdanteen huumassa. Oli varaa suunnitella valtion velan lyhennystä. Oli varaa nostaa energiaveroa, korottaa terveydenhuollon maksuja ja suunnitella rikkaiden sukujen perintöverojen poistoa...
vai oliko varaa? Olisiko pitänyt valmistautua "pahan päivän varalle" eli visioida lamaa. Olisiko pitänyt kuunnella taloustieteen professoreita?
Näin ei tehty. Ensi töikseen hallitus päätti
- keventää perintö- ja lahjaveroa 165 miljoonalla eruolla niiltä, joiden varallisuusvero oli poistettu
- alkoholi- ja energiaveroa hallitus korotti 330 miljoonalla eurolla
- kuntien työllistämistukea hallitus vähensi 20 miljoonalla eurolla
- terveydenhuollon ja lasten päivähoitomaksuja hallitus korotti 60 miljoonalla eurolla.
Hallitus kasvatti köyhien lukumäärää ja heikensi näiden toimeentuloa.
Työttömyys ja konkurssit kasvoivat. Esim. kuljetusliikkeet olivat huolissaan energiaverojen korotuksesta - hallitus ei.
Näin konkurssit lisääntyivät vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan.
Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla.
Toisin sanoen hallituksen ohjelma puree eli vuonna 2008 konkursseja 16 % ennemmän kuin edellisenä vuonna.
Köyhyys ja konkurssit lisääntyneet suunnattomasti ennen Suomeen tullutta lamaa, koska hallituksen toimet olivat ohjelman mukaisia. Hallitus ei muuttanut ohjelmaansa vaikka lama ja sen laajat köyhyyttä ja työttömyyttä lisäävät vaikutukset olivat nähtävissä.
Työttömyys kasvaa kilpaa köyhyyden kanssa
Keväällä työttömyys alkaa ekonomistien mukaan kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.
Onko hallitus muuttanut ohjelmaansa laman vuoksi? Ei ole. Hyvinvointivaltion palveluja poistetaan, pieni- ja keskisuuria konkurssiuhan alla olevia yrityksiä ei tueta, kuntien työllistämistukea ei lisätä, sosiaalietuuksia ei sidota elinkustannusindeksiin. Hallitus ei ole mitenkään lisäämässä yli 700.000 köyhän suomalaisen ostovoimaa - hallitus on ohjelmansa mukaan heikentänyt köyhien ostovoimaa ja lisännyt rikkaiden ostovoimaa, joilla ostovoimasta ei ole pulaa ennenkään ollut.
Eriarvoistamalla ja köyhyyttä, työttömyyttä ja konkursseja lisäämällä lamaa ei Suomesta poisteta.
--
Hallituksen ohjelman mukaisesti lisääntyneet
- köyhyys (708.000 köyhää)
- konkurssit (lisäntyivät yli 16 %)
- työttömyys lisääntyy räjähdysmäisesti
- eriarvoisuus kasvanut erittäin voimakkaasti
Muuttaako hallitus ohjelmaansa. Ei muuta.
Näin Suomi jakaantuu yhä edelleen tosirikkaiden yläluokkaan samanaikaisesti kuin köyhien määrä kasvaa miljoonaan.
"Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurituloisimien tulo-osuuden voimakas kasvu ajoittuu samalle ajalle", sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala.
Tuomaalan mukaan Suomi jakaantuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhjien joukkoon. Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - EI SIIS KÖYHIMPÄÄN TALOUTEEN VERRATTUNA.
Tulonjakotilasto
Julkaistu: 19.1.2009 (Tilastokeskus)
Pienituloisia 708 000 vuonna 2007
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007.
Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia. Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.
Professori Tuomala ja Tilastokeskuksen tulonjakotilasto kertovat karua totuutta: Suomi jakaantuu yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon.
Mitä sanoo kokoomuslainen Jyrki Katainen?
Arvatkaapa ellette tiedä!
Ministeri Jyrki Katainen sanoo: "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Professori Matti Tuomala sanoo: "ihmiset eivät ole yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan".
Onko sinivihreän hallituksen hallitusohjelma köyhyyden kasvuun? 55.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää enemmän kuin vuonna 2007. Hallitus toimii. Köyhyys kasvaa.
Hallitus teki ohjelmansa noususuhdanteen huumassa. Oli varaa suunnitella valtion velan lyhennystä. Oli varaa nostaa energiaveroa, korottaa terveydenhuollon maksuja ja suunnitella rikkaiden sukujen perintöverojen poistoa...
vai oliko varaa? Olisiko pitänyt valmistautua "pahan päivän varalle" eli visioida lamaa. Olisiko pitänyt kuunnella taloustieteen professoreita?
Näin ei tehty. Ensi töikseen hallitus päätti
- keventää perintö- ja lahjaveroa 165 miljoonalla eruolla niiltä, joiden varallisuusvero oli poistettu
- alkoholi- ja energiaveroa hallitus korotti 330 miljoonalla eurolla
- kuntien työllistämistukea hallitus vähensi 20 miljoonalla eurolla
- terveydenhuollon ja lasten päivähoitomaksuja hallitus korotti 60 miljoonalla eurolla.
Hallitus kasvatti köyhien lukumäärää ja heikensi näiden toimeentuloa.
Työttömyys ja konkurssit kasvoivat. Esim. kuljetusliikkeet olivat huolissaan energiaverojen korotuksesta - hallitus ei.
Näin konkurssit lisääntyivät vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan.
Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla.
Toisin sanoen hallituksen ohjelma puree eli vuonna 2008 konkursseja 16 % ennemmän kuin edellisenä vuonna.
Köyhyys ja konkurssit lisääntyneet suunnattomasti ennen Suomeen tullutta lamaa, koska hallituksen toimet olivat ohjelman mukaisia. Hallitus ei muuttanut ohjelmaansa vaikka lama ja sen laajat köyhyyttä ja työttömyyttä lisäävät vaikutukset olivat nähtävissä.
Työttömyys kasvaa kilpaa köyhyyden kanssa
Keväällä työttömyys alkaa ekonomistien mukaan kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.
Onko hallitus muuttanut ohjelmaansa laman vuoksi? Ei ole. Hyvinvointivaltion palveluja poistetaan, pieni- ja keskisuuria konkurssiuhan alla olevia yrityksiä ei tueta, kuntien työllistämistukea ei lisätä, sosiaalietuuksia ei sidota elinkustannusindeksiin. Hallitus ei ole mitenkään lisäämässä yli 700.000 köyhän suomalaisen ostovoimaa - hallitus on ohjelmansa mukaan heikentänyt köyhien ostovoimaa ja lisännyt rikkaiden ostovoimaa, joilla ostovoimasta ei ole pulaa ennenkään ollut.
Eriarvoistamalla ja köyhyyttä, työttömyyttä ja konkursseja lisäämällä lamaa ei Suomesta poisteta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Laman aikana pannaan omaisuus kiertoon, rikkaat rikastuvat ja köyhät köytyy, siksi lama pannaankin pystyyn säännöllisin väliajoin!
"Gallup" !
Kirjoittanut: Late Lapista 27.1.2009 klo 07.50
Lama, pula ja puute ! Ei varmaankaan ole koskaan hyv äasia, minua se nykyisin kuitenkin vain hymyilyttää, koska lama ei enään hetkauta minua sinne eikä tänne!
Muistan kuitenkin hyvin sen 90 luvun laman, joka tekemällä tehtiin, minutkin laitettiin silloin väenväkisin kolmipäiväiselle työviikolle, vaikka en kerinnyt tehdä kaikkia saamiani töitä edes viidessä päivässä, vaikka painoin ylitöitäkin!
Eiköhän tämä nykyinenkin lama? ole vain rustattu omaisuuksien uus jakamiseksi !Eli jälleen köyhät köyhdytetään, ja rikkaat rikastutetaan!
Täällä Raine Tiesmies! Huddingen setelipaino !
Juuri ruokkii lamaa. Se vinouttaa tulojaon, jos harvoilla on rahat "käsissä". Ne juuri sekotaa koko kansantalouden. Keskiluokka pitää kansantalouden pystyssä, et sinä ,eikä köyhät (minä).
Josakin näin otsakkeen, että" Sarasvuo voi olla koha vuokraisäntäsi". Tai jotakin sinne päin. En viitsinyt vaivautua lukemaa, kun asia ei ole aktuelli.