Ruotsalainen Dagens Nyheter -lehti kertoi, että Ranskan viranomaiset olivat yrittäneet estää Ruotsin viranomaisia kertomasta salmonellan saastuttamista ranskalaisista elintarvikkeista.
Ranskalaiset olivat harjoittaneet tällaista painostusta mm. tapauksessa, jossa joukko ruotsalaisia suurkeittiöitä, sairaaloita ja muita laitoksia, oli ostanut erän savustettua kalkkunaa, joka osoittautui salmonellan saastuttamaksi. Noin 30 ruotsalaista sairastui ja heistä kaksi kuoli.
Dagens Nyheter -lehti oli haastatellut Ruotsin elintarvikeviraston johtavaa juristia Åsa Bredingiä, joka kertoi, että Ranskan viranomaisten mukaan tällaiset asiat pitäisi hoitaa eri maiden viranomaisten kesken ilman, että niitä annettaisiin yleiseen tietoon. Ranskan viranomaiset olivat tässä yhteydessä vedonneet EU:n salassapitosäännöksiin.
Ranskan yritys vaientaa Ruotsin viranomaiset epäonnistui ja salmonellaepidemian lähde ilmoitettiin tiedotusvälineille.
Tämä tapaus ei ollut ainoa laatuaan, vaan useissa muissakin yhteyksissä on Ruotsin viranomaisia yritetty estää kertomasta salmonellan saastuttamista ranskalaisista elintarvikkeista.
Myös muiden EU-maiden kuin Ranskan viranomaiset ovat olleet yhteydessä Ruotsin elintarvikevirastoon ja valittaneet "epäkohdasta", joka aiheutuu ruotsalaisesta julkisuusperiaatteesta.
Ruotsin elintarvikeviraston ohella myös Ruotsin kemikaalien tarkastuslaitos, ympäristönsuojeluhallitus ja maataloushallitus ovat joutuneet muiden EU-maiden lähetystöjen painostuksen kohteeksi, kun noille maille kiusallisia asiakirjoja on tullut julkisuuteen. Noiden asiakirjojen julkaiseminen on tapahtunut Ruotsin lain julkisuusperiaatteen mukaisesti, mutta se on ollut ristiriidassa EU:n salassapitosäännösten kanssa.
Ruotsissa kuten Suomessakin ovat kaikki viranomaisten asiakirjat periaatteessa julkisia, ellei niitä ole julistettu salaisiksi. Mutta EU:ssa tilanne on suurin piirtein päinvastainen: enin osa asiakirjoista ei ole julkisia.
Nähtäväksi jää, jaksavatko Ruotsi ja Suomi EU-oloissa pitää kiinni pohjoismaisesta asiakirjojen julkisuusperiaatteesta, vai korvautuuko se yhä enemmän EU-sääntöjen mukaisella salailulla.
Useimmat Dagens Nyheter -lehden haastattelemat ruotsalaiset viranomaiset väittivät aikovansa jatkossakin soveltaa Ruotsin lakia asiakirjojen julkisuudesta. Mutta toisaalta useat viranomaiset vastasivat samalla, että he aikovat kaikesta huolimatta ottaa huomioon myös EU:n salassapitosäännökset.
Arvoitus on, miten molempia voi noudattaa silloin, kun ne ovat ristiriidassa keskenään.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Ranskalaiset olivat harjoittaneet tällaista painostusta mm. tapauksessa, jossa joukko ruotsalaisia suurkeittiöitä, sairaaloita ja muita laitoksia, oli ostanut erän savustettua kalkkunaa, joka osoittautui salmonellan saastuttamaksi. Noin 30 ruotsalaista sairastui ja heistä kaksi kuoli.
Dagens Nyheter -lehti oli haastatellut Ruotsin elintarvikeviraston johtavaa juristia Åsa Bredingiä, joka kertoi, että Ranskan viranomaisten mukaan tällaiset asiat pitäisi hoitaa eri maiden viranomaisten kesken ilman, että niitä annettaisiin yleiseen tietoon. Ranskan viranomaiset olivat tässä yhteydessä vedonneet EU:n salassapitosäännöksiin.
Ranskan yritys vaientaa Ruotsin viranomaiset epäonnistui ja salmonellaepidemian lähde ilmoitettiin tiedotusvälineille.
Tämä tapaus ei ollut ainoa laatuaan, vaan useissa muissakin yhteyksissä on Ruotsin viranomaisia yritetty estää kertomasta salmonellan saastuttamista ranskalaisista elintarvikkeista.
Myös muiden EU-maiden kuin Ranskan viranomaiset ovat olleet yhteydessä Ruotsin elintarvikevirastoon ja valittaneet "epäkohdasta", joka aiheutuu ruotsalaisesta julkisuusperiaatteesta.
Ruotsin elintarvikeviraston ohella myös Ruotsin kemikaalien tarkastuslaitos, ympäristönsuojeluhallitus ja maataloushallitus ovat joutuneet muiden EU-maiden lähetystöjen painostuksen kohteeksi, kun noille maille kiusallisia asiakirjoja on tullut julkisuuteen. Noiden asiakirjojen julkaiseminen on tapahtunut Ruotsin lain julkisuusperiaatteen mukaisesti, mutta se on ollut ristiriidassa EU:n salassapitosäännösten kanssa.
Ruotsissa kuten Suomessakin ovat kaikki viranomaisten asiakirjat periaatteessa julkisia, ellei niitä ole julistettu salaisiksi. Mutta EU:ssa tilanne on suurin piirtein päinvastainen: enin osa asiakirjoista ei ole julkisia.
Nähtäväksi jää, jaksavatko Ruotsi ja Suomi EU-oloissa pitää kiinni pohjoismaisesta asiakirjojen julkisuusperiaatteesta, vai korvautuuko se yhä enemmän EU-sääntöjen mukaisella salailulla.
Useimmat Dagens Nyheter -lehden haastattelemat ruotsalaiset viranomaiset väittivät aikovansa jatkossakin soveltaa Ruotsin lakia asiakirjojen julkisuudesta. Mutta toisaalta useat viranomaiset vastasivat samalla, että he aikovat kaikesta huolimatta ottaa huomioon myös EU:n salassapitosäännökset.
Arvoitus on, miten molempia voi noudattaa silloin, kun ne ovat ristiriidassa keskenään.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.