Onko verbaalinen väkivalta syntiä?
synnin asiantuntijat, hei
olga
12549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ja tässä sitä tulee:painu vittuun senkin idiootti-apinanperse
mikäs tossa nyt noin ärsytti?
ei mikään, se oli vain esimerkki =)
...jättänyt esimerkin tekemättä.
Mun mielestä on syntiä. Mitä on verbaalinen väkivalta? Saanko määritellä edes sen?
Teenpä niin kuitenkin.
Verbaalinen väkivalta
-vähättelee inhimillistä kokemusta
-määrittelee muita ihmisiä
-syyttelee
-kertoo mitä sinun pitäisi tehdä
-määräilee pyytämättä kauniisti
-on mustasukkainen tai kyseenalaistaa henkilökohtaiset asiasi
-puhuu ”me olemme” tai ”me tarvitsemme” sinulta kysymättä
-loukkaa, mutta jos mainitset siitä, sanoo leikinlaskuksi
-loukkaa, mutta siitä mainitessasi, väittää sinun kuvittelevan tai kieltää kaiken
-tuntuu siltä kuin toinen ei näe tai kuule sinua lainkaan
-tuntuu siltä, ettet voi sanoa asioita toista suututtamatta
-saa sinut tuntemaan käveleväsi miinakentällä
Annan lähteen jos jotakuta kiinnostaa. Muutakin varmaan on. Lisätkää listaa vapaasti jos heti tulee mieleen.
Olen tullut asiantuntijaksi ihan tällä foorumilla.
uskovalle on annettu lahjaksi käyttöön
sanomisen taito ettei tarvitsisi käyttää
nyrkkejä tai muuta aseistusta .
Immanuelin ohjeen mukaan sanat ovat kuin
kaksiteräinen miekka ja siksi niitä täytyy
osata taidolla käyttää .
syntiä siitä tulee silloin kuin ne yllyttävät
ihmisiä tappeluun tai tappamiseen tai kapinaan
Luojaa vastaan tai seurakunnan vanhimpia vastaan
tai ne erityisesti pilkkaavat jotain puolustus
kyvytöntä ihmistä .
eli kyllä sanoillakin voi syntiä tehdä , minun
mielestä .
Minä lähtisin vähän toisinpäin. Synti ei ole ensisijaisesti pelkästään tekojamme. Synti on tottelemattomuutta Jumala vastaan. Synti on syvimmiltään asennekysymys.
Olen joskus kirjoittanut :
Mikä sitten on synti ? Monet yrittävät tehdä "syntilistoja". Itse en tee tämänkaltaisia syntilistoja. Ainoastaan voin esittää, mikä suurin synti on. Mielestäni se on tärkeimmän käskyn rikkominen. Jeesuksen opetus Matt. 22 : 36. "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" 37. Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. 38. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. 39. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. 40. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Kuka meistä on pitänyt tämän käskyn ? Tiedämme ja Raamattu sen ilmoittaa : ei kukaan. Joudumme niin kuin Paavali toteamaan, olen suurin syntinen. Mutta syntisille annetaan armo ja anteeksiantamus, kun me nöyränä ja katuvaisena otamme Jumalan lahjan, Jeesuksen, vastaan sydämessämme.
Yleisemmin ilmaistuna on synti tottelemattomuutta Jumalaa ja Hänen tahtoa vastaan. Synti erottaa meidät Jumalasta. Rakastava Jumala on kuitenkin valmistanut meille tien takaisin Hänen yhteyteen.
Pahuuden (synnin) alkujuuret ovat Raamatun mukaan ylpeys, itsekkyys, tottelemattomuus Jumalaa vastaan, vallanhalu. ( http://www.nic.fi/~jlindell/pahuus.htm )
Tuntuuko tutulta ? Eikö tämän päivän pahuus maailmassa johdu ihan näistä samoista alkujuurista ? Entäs meidän omassa elämässämme ? Eivätkö sielläkin nämä samat voimat usein riehu ? Olemme osa syntiin langennutta, kapinoivaa ihmiskuntaa. Jos siis olisit ollut Aadam tai Eeva, olisit tehnyt saman virheen kuin he, olisit kieltäytynyt tottelemasta Jumalaa.
Pahalla on taipumus levittää pahaa, sekä yksilön kohdalla että yhteisössä. Se toimii lumivyöryn tavoin. Tämä on selvästi havaittavissa tämän päivän maailmassa. Tästä Raamattukin puhuu. "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää."
Synnin syvin olemus ei ole siis ensisijaisesti meidän teoissamme, vaan meidän sydämemme asenteissa.
Kaikesta huolimatta Jumala rakastaa meitä edelleen ja kutsuu meidät yhteyteensä.
Enemmän tästä : http://www.nic.fi/~jlindell
Sydämemme asennetta ja tekojemme vilpittömyyttä ei voi kukaan muu tietää, ellemme ole itse sitä heille kertoneet, - jos itsekään sitä aina olemme tietäneet.
Tunnetusti on ihmisiä, jotka oikeuttavat väkivallan jumalan tahtona. Väkivalta on kuitenkin aina myös vallanhalua, jonka yhdeksi pahuuden alkujuureksi myös nimesit. Eli väkivallan avulla on tavallaan vaikea jumalan tahtoa toteuttaa.
Väkivallan kanssa on yleensä turha lähteä väittelemään, koska sitähän väkivalta juuri haluaa tehdä: väittää väkisin vastaan. Väkivallalla koitetaan saada tilanne vastaamaan omia toiveita. Sillä voidaan vain pakottaa jotain. Toisen ihmisen mieltä ei sillä voi muuttaa. Jos joskus näin näyttää tapahtuneen, on se johtunut jostain muusta kuin väkivallasta. Väkivallan saa loppumaan huomaamalla kuinka turhaa se on. Ja huomaamalla kuinka paljon se kertoo omasta asenteestamme.
Että jouduit heti verbaalisen väkivallan kohteeksi. No, maailmaan mahtuu noita "humoristeja", jotka ensin loukkaavat ja sitten vähättelevät koko asiaa.
Eikä Jlinkään viesti ole täysin väkivallaton. Viestissä vähätellään inhimillistä kokemusta Raamatun kustannuksella, siinä määritellään muut ihmiset (kaikki ihmiset) syntisiksi, Jli kertoo mitä sinun pitäisi tehdä ja käyttää "me"-pronominia kysymättä ollenkaan soveltuuko se meihin ( saanhan käyttää tässä yhteydessä sanaa "me"?:)) Ja kyllä ainakin minusta tuntuu että kävelen miinakentällä kun luen Jlin viestiä. Ja on aivan päivänselvää, että Jlin viesti ei ole mikään kaksinen vastaus, hän kirjoittaa aivan kuin hän ei kuulisi sinua, Olga.
Määritelmäsi oli mielenkiintoinen, joskaan ei aivan ongelmaton. Kerro toki lähteesi.
lähteenä oli teinitytöille tehty lista, miten tunnistaa alistava seurustelukumppani, kirjassa nimeltä Teen Torment.
Sitä on aika vaikea kirjoittaa mitään tällaiselle mielipidepalstalle, jos päätarkoitus on olla loukkaamatta ketään. Paljon on kiinni lukijankin vilpittömyydestä. Kumpikin joutuisi tulemaan vastaan. Ei siitä mitään tule, jos tuollaisen listan kanssa alkaa omaa tekstiään sanatarkasti editoida. Alkaa jo itsekin kuvitella itselleen kerroksen taka-ajatuksia toisensa jälkeen, - mikä varmaan on ongelma, jota tarkoitit. Pieniä vinkkejä siitä kieltämättä saa.
On ihan normaalia kiukuspäissään, ja muutenkin, näpytellä jotain harkitsematonta, mitä ei itse asiassa tarkoita. Asian voi aina jälkeenpäin korjata. Systemaattinen ja tarkoituksellinen alistus on asia erikseen.
En lähtenyt kritisoimaan jlin tekstiä. Se on hiottu palvelemaan montaa tarkoitusta.
Kaikkihan me tassa ollaan matkalla sinne "alimpaan osaan". Synnitonta ihmista EI olekaan...no, toivotaan, etta Jeesus (tai vastaava) armahtaa...
Armahtaako se katumattomankin?