Minkälainen tila on ketoosi, tunteeko sen vaiheen ihan selvästi kun keho siirtyy siihen tilaan? Entä kuinka nopeasti saavutetaan se tila yleensä dieetin aloittamisen jälkeen?
Ketoosi
....
122933
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei sitä suoranaisesti "tunne". Ketoosi ei myöskään ole selkeä tila joko joka on tai ei ole. Ketoosi tarkoittaa sitä että ketoaineiden määrä veressä on koholla. Mitä vähemmän syöt hiilihydraatteja, sitä enemmän keho muodostaa ketoaineita -> sitä syvempi ketoosi on.
Jos aloitat tiukalla vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (syöt hiilihydraatteja max 20 g per päivä, jota myös Atkinssin induktiovaiheeksi sanotaan) ei pitäisi mennä montakaan päivää niin olet ketoosissa. Ehkä 2-5 päivää jos noudatat tarkasti ruokavaliota. Tässä "siirtymävaiheessa" voi olla erinäköisiä oireita, varsinkin jos siirryt runsashiilihydraattisesta suoraan erittäin vähähiilihydraattiseen ruokaan. Elimistöltä menee vähän aikaa totutellessa. Tässä vaiheessa elimistö käyttää varastoituneet hiilihydraatit, joiden mukana on paljon nesteitä, jonka takia paino voi pudota monta kiloa jo ensimmäisten päivien aikana.
Ketoosin voi tuntea hieman piristyneempänä olona ja siitä myös että hengitys voi alkaa haisemaan. Se on myös yksilöllistä, ja tietääkseni harva jos kukaan pystyy olostaan suoraan päättelemään että milloin on ketoosi päällä.
Lisätietoa löydät esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ketoosi_(tila)
Ketoosi alkaa kolmen päivän jälkeen,syvimmillään noin viikossa.. On ihmisiä,joille ketoosista ei ole mitään merkitystä.On ihmisiä,joille pitkäaikainenkaan ketoosi ei takaa laihtumista.On ihmisiä,joiden henki ei välttämättä edes haise.On ihmisiä,jotka eivät itse edes tiedä koska on ketoosissa.
Ketoosi on tila jossa elimistön hiilihydraattivarastot on tyhjentyneet ja elimistö alkaa käyttämään rasvaa polttoaineena. Ketoosiin "pääsee" melko helposti välttämällä hiilihydraatteja sisältävää ravintoa. Ketoosin voi todeta esimerkiksi virtsakokeella (ketoaineista) ja siihen on käsittääkseni myös apteekista saatavia testejä. Täytyy kuitenkin olla varovainen ettei joudu ketoasidoosiin joka voi olla hengenvaarallinen myrkytystila.
Ketoasidoosiin ei voi joutua, jos on omaa insuliinineritystä. Koskee siis terveitä ja niitä kakkostyypin diabeetikkoja, joilla on omaa insuliinineritystä jäljellä.
Ykköstyypin diabeetikoilla ketoasidoosin mahdollisuus on huomioitava. Riittämätön insuliinin saanti voi johtaa tilaan riippumatta siitä, onko vhh:lla vai ei.
Ketoosi ei ole elimistön luonnollinen olotila vaan hätätila.
Elimistö pyrkii koko ajan pois ketoosista jos se vaan saa siihen mahdollisuuden.
Jos ketoosi olisi normaalitila elimistö pyrkisi koko ajan ketoositilaan. Mutta näin ei ole.
Todettakoon että mm. karjaeläimillä ketoositila on ei-toivottu tila. Naudoilla se lasketaan sairaudeksi.
"Elimistö pyrkii koko ajan pois ketoosista jos se vaan saa siihen mahdollisuuden."
Tai ehkä toisinpäin, elimistö joutuu pois ketoosista jos saa liikaa hiilyhydraatteja. Elimistö pyrkii kokoajan ketoosiin jos vain mahdollista, mutta jatkuvasti syömällä hiilihydraatteja elimistö ei siihen pääse.
No siis ihan näin asiallisena kysymyksena haluaisin tietää että minkä perusteella ketoosi ei ole elimistön normaalitila? Siksikö että suurinosa nykyihmisistä ei ole ketoosissa? Joskus ennen maanviljelyksen suurimuotoista leviämistä ja hyödyntämistä ihmisillä todennäköisesti oli ketoaineet hieman koholla, koska silloin hiilihydraattien saanti oli luonnostaan melko vähäistä.
En siis väitä että ketoosi olisi ihmiselle luonnollinen tila, mutta haluaisin vain kuulla perustelut että miksi se ei ole?
ja koetan perustella ilman että liikaa puutun tieteellisyyteen
Kysymys on puutteen aiheuttamasta tilasta.
Ketoositilan aiheuttaa hiilihydraattien puute.
Aivan samoin kuin äärimmäinen rasvan saannin karttaminenkin aiheuttaa ongelmia.
Vitamiinienkin puute aiheuttaa ongelmia elimistössä. Yliannostuskin tekee niin mutta vasta äärimmilleen vietynä pitkäkestoisena, mutta hyvin vähän. D-vitamiini on yksi pahimpia siinä, mutta sekin on harvinaista.
Se, mihin tilaan elimistö hakeutuu kun se saa tasaisesti kaikkia aineksia, on normaalitila, tasapainotila.
Kuten sukeltaessasi pitkän matkan elimistö huutaa happea. Alhaiseen happimäärään ei totu.
Tai kovan kuormituksen jälkeen lihasten glykogeenivarastot täydentyvät, ne eivät totu olemaan vajaana.
Ihminen ei myöskään totu lämmön puutteeseen, elimistön lämpötila ei laske vaikka eläisi kylmässä ja yrittäisi totutella kylmään.
Asiaa voi verrata myös silmien näköpurppuraan jota kehittyy silmässä. Pimeään tottuneesta silmästä näköpurppura häviää nopeasti silmän saadessa valoa. Jos pimeys olisi normaalitila voisi ajatella että näköpurppuran puute olisi normaalitila. Näin ei kuitenkaan liene, vaan näköpurppura on apukeino ja silmän on tarkoitus toimia myös valoisassa. Näköpurppuran kehittäminen on normaalia ja tervettä kyllä, mutta silti tilannetta ei ylläpidetä kuin pimeässä, valon puutteessa.
Pohjimmiltaan kysymys on kuitenkin siitä minkälaiseen ympäristöön ihminen on tehty. Ihminen kaikesta huolimatta on syönyt kaikkea mitä syötäväksi kelpaa. Eläinnisäkkäiden luonnollinen ympäristö määrittää aika pitkälle mikä on niiden luonnollinen olotila. Ihmisten osalta ketoositilan luonnollisuudeta kiistellään koska kukaan ei pysty täysin selvittämään minkälainen on ollut alkuihmisen ravitsemus. Kyseisen tilan kaikesta huolimatta aiheuttaa tietyn makroravinteen puute.
Tässä asiassa pätee mielestäni fysikaalisen entropian säännöt aivan täysin.
"Ketoositilan aiheuttaa hiilihydraattien puute.
Aivan samoin kuin äärimmäinen rasvan saannin karttaminenkin aiheuttaa ongelmia."
Mikä on se terveen ihmisen ongelma joka aiheutuu hiilihydraattien vähäisestä määrästä?
"Se, mihin tilaan elimistö hakeutuu kun se saa tasaisesti kaikkia aineksia, on normaalitila, tasapainotila.... Ihmisten osalta ketoositilan luonnollisuudeta kiistellään koska kukaan ei pysty täysin selvittämään minkälainen on ollut alkuihmisen ravitsemus."
Niin, tämän vähän halusinkin tuoda esille. Mitä tarkoittaa "tasaisesti kaikkia aineksia" ja kuka sen pystyy määrittelemään? Senhän tiedämme, että elimistö tuottaa paljon insuliinia kun verensokeri on koholla, ja ketoaineita kun se on alhaalla (näin karkeasti yksinkertaistettuna). No jatketaan:
"Kyseisen tilan kaikesta huolimatta aiheuttaa tietyn makroravinteen puute."
Tästä ei liene epäselvyyttä. Sitten lisäkysymyksenä että kumpi on pitkällä tähtäimellä terveellisempi vaihtoehto: 1. pitää ketoaineet veressä mahdollisimman koholla pitämällä verensokeria alhaalla, vai 2. pitämällä ketoaineet poissa varmistamalla riittävä verensokerin määrä? Vai jotain siltä väliltä? Onko kultainen keskitie löydettävissä vai onko jompikumpi vaihtoehto selvästi parempi?
Tietääkseni itse ketoosin ei ole havaittu vaikuttavan mitenkään epäsuotuisasti terveen ihmisen elimistöön, joskin tutkimukset aiheesta taitavat olla melko vähäisiä. Eräs tilastoitu tapaus oli tyyppi joka on ollut ketoosissa 21 vuotta, ja sillä saatiin onnistuneesti hoidettua epilepsiaa. Tosin tällaisista yhden miehen tuloksista on hankala mennä sen suurempia johtopäätöksia vetämään, mutta ketoosin ei pitäisi olla ihmiselle kovinkaan vaarallinen tai haitallinen tila, oli se sitten kuinka epäluonnollinen tai epänormaali tahansa.
Sanoin mielestäni että asiasta kiistellään tiedepiireissäkin.
En tiedä mikä on ongelma joka aiheutuu hiilihydraattien vähäisestä määrästä. Onko sitä vai eikö, en tiedä.
Mutta kaikesta huolimatta elimistö hakeutuu pois ketoosista jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Tämä mielestäni tuli melkoisen selväksi siitä mitä kirjoitin.
Pimeässä eläminenkään ei tiettävästi vahingoita silää. Ehkei ketoosikaan.
Kaikesta huolimatta pidän ajatuksesta että elimistö hakee itse tasapainotilan. Ja ketoosia ei nimenomaan saavuta nykyään ilman että tietoisesti rajoittaa hiilihydraattien saantia, joka ei ollut mahdollista esim. 150 vuotta sitten. Silloin ei makroravinteita tunnettu. Eli en puhu tässä limonadien enkä lauantaipussien saannin rajoittamiseta.
Elimistö hakeutuu aina poispäin ketoosista. Eikä ketoosin pitkäaikaisvaikutuksista vielä tiedetä riittävästi.
Kiistämätön tosiasia kuitenkin on se, että mm. ihmisen lihaksisto latautuu huomattavasti nopeammin hiilihydraattiravinnolla kuin muuten. Ja se ei ole etu vaikka kuinka selittäisi että lihaksia ei nykään tarvita. Tämä ei ole vähäpätöinen asia jos tarkastelee asiaa alkuaikojen, ihmisen kasvuaikojen perpektiivistä. Ominaisuus, joka heikkenee vähien hiilihydraattien myötä ei puhu hiilihydraattein niukkuuttamisen puolesta.
Terveen ihmisen ei tarvitse rajoittaa hiilihydraatteja millän tavalla. Nykyään tosin tulee toimeen melkein minkälaisella ravinnolla tahansa, kunhan rakentaa elämänsä sen mukaiseksi. Tänä päivänä siihen on monella mahdollisuus.
Ketoosin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa, kuten sanotkin.
Voin vain todeta että ihminen ei ole luotu nykyiseen ympärisöön, vaikka hän siihen halajaakin.
Ketoosi ei liene vaarallinen tila mutta jos sitä pidetään yllä vuosikausia... vaikutuksia ei tunneta.
Verensokerikeskustelut ja sellaiset kuittaisin sanomalla että ne ovat enimmältään nyky-yhteiskunnan tuotosta ja sen seurausta. Asiaan vaikuttaa epäilemättä myös väestön ikääntyminen, mutta nuoremmilla myös muut yhteiskunnan tarpeet.
Se että ketoosista osoitettaisiin olevan yleisesti hyötyä olisi uusi porras tähän elämänmuotoon, mutta silloin mennään jo yhteiskunnan vaatimusten ehdoilla, ei sen ehdoilla johon ihminen on alunperin luotu. Mikäli ketoosia ei todeta ns. alkuperäisolotilaksi.
Vasta sitten kun ihminen syö ja liikkuu niinkuin hän on alunperin syönyt ja liikkunut, voidaan tutkia onko ketoosi hyvästä vai ei. Asiaa pitää tarkastella mijoonien vuotisten kehityksen valossa eikä niin että mihin asti nykyään asiaa voidaan venyttää laboratorio- ja muine kokeineen.
Sopeutuahan tietysti pitää mutta se ei todelllakaan voi tapahtua muutamassa vuosikymmenessä eikä väkisin. Ja tiettävästi aivoissa on osia jotka edellen toimittavat sata miljoonaa vuotta sitten ohjelmoitua koodia.
Asiallinen Aasi kiittää asiallisesta vastauksesta, joita tuntuu saavan liian harvoin näillä palstoilla.