Suomalaiset arvostavat vapaaehtoista verenluovutusta
Suomalaiset suhtautuvat verenluovutukseen varsin positiivisesti ja arvostavat sitä, että verenluovutus on maksutonta ja vapaaehtoista. Verenluovutusta olisi valmis harkitsemaan myös suuri joukko niistä, jotka eivät ole aiemmin luovuttaneet verta.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun teettämään kyselyyn vastanneista lähes puolet oli luovuttanut verta jossakin elämänsä vaiheessa. Nuorista, 18–24-vuotiaista, verta oli luovuttanut 17 %. Sen sijaan kyselyn vanhimmassa ikäryhmässä, 55–65-vuotiaissa, verenluovutus oli tuttua jopa 63 %:lle. Pienemmillä paikkakunnilla luovuttajia oli suhteellisesti enemmän kuin isommissa asutuskeskuksissa. Verta luovuttaneiden joukossa on jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia.
"Luovuttaisin verta, jos voisin"
Lähes 90 % niistä, jotka eivät olleet luovuttaneet verta, voisivat harkita verenluovutusta, ellei sille olisi mitään estettä. Melkein puolet naisvastaajista arveli kuitenkin, että hänellä on jokin verenluovutuksen este. Naisilla verenluovutukseen onkin jonkin verran miehiä useammin esteitä, esimerkiksi alhainen hemoglobiini (alaraja naisilla 125 g/l) tai alle 50 kg:n paino. Miesten kohdalla kysely sen sijaan osoitti, että syyt olla luovuttamatta verta ovat enemmänkin henkisiä: peräti 40 % miesvastaajista ilmoitti, ettei ole tullut ajatelleeksi asiaa. Vastaava luku naisten kohdalla oli vain 15 %. Ei-luovuttaneista 16 % kertoi pelkäävänsä verenluovutusta.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä innostaisi kokeilemaan verenluovutusta. Moni ilmoitti veren tarpeen tai mahdollisen veripulan syyksi ryhtyä verenluovuttajaksi. Naisia motivoi erityisesti auttamisen halu ja miehiä lähiomaisen veren tarve. Myös Veripalvelun tuleminen omalle paikkakunnalle tai työpaikalle tai verenluovutuskutsun saaminen nimettiin luovutushalukkuuteen vaikuttavina seikkoina.
Rahapalkkio tai muu verenluovutuksesta saatava palkkio ei kyselyn mukaan ole tarpeen suomalaisten verenluovuttajien kannustamisessa. Lähes kaikki pitivät maksuttomuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa verenluovutusta tärkeänä. Vastaajien mielikuva Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta oli erittäin positiivinen.
Suomessa noin miljoona verenluovuttajaa
Veripalvelun arvion mukaan Suomessa on kuuden viime vuosikymmenen aikana luovuttanut verta arviolta miljoona eri henkilöä. Vuosittain verta luovuttaa noin 160 000 henkilöä, mikä on noin 5 prosenttia 18–65-vuotiaista. Noin joka kymmenes verenluovuttaja on ensikertalainen.
Veripalvelun teettämän kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimusta varten haastateltiin 814 iältään 18–65-vuotiasta henkilöä. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla joulukuussa 2008.
Suomalaiset suhtautuvat verenluovutukseen varsin positiivisesti ja arvostavat sitä, että verenluovutus on maksutonta ja vapaaehtoista. Verenluovutusta olisi valmis harkitsemaan myös suuri joukko niistä, jotka eivät ole aiemmin luovuttaneet verta.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun teettämään kyselyyn vastanneista lähes puolet oli luovuttanut verta jossakin elämänsä vaiheessa. Nuorista, 18–24-vuotiaista, verta oli luovuttanut 17 %. Sen sijaan kyselyn vanhimmassa ikäryhmässä, 55–65-vuotiaissa, verenluovutus oli tuttua jopa 63 %:lle. Pienemmillä paikkakunnilla luovuttajia oli suhteellisesti enemmän kuin isommissa asutuskeskuksissa. Verta luovuttaneiden joukossa on jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia.
"Luovuttaisin verta, jos voisin"
Lähes 90 % niistä, jotka eivät olleet luovuttaneet verta, voisivat harkita verenluovutusta, ellei sille olisi mitään estettä. Melkein puolet naisvastaajista arveli kuitenkin, että hänellä on jokin verenluovutuksen este. Naisilla verenluovutukseen onkin jonkin verran miehiä useammin esteitä, esimerkiksi alhainen hemoglobiini (alaraja naisilla 125 g/l) tai alle 50 kg:n paino. Miesten kohdalla kysely sen sijaan osoitti, että syyt olla luovuttamatta verta ovat enemmänkin henkisiä: peräti 40 % miesvastaajista ilmoitti, ettei ole tullut ajatelleeksi asiaa. Vastaava luku naisten kohdalla oli vain 15 %. Ei-luovuttaneista 16 % kertoi pelkäävänsä verenluovutusta.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä innostaisi kokeilemaan verenluovutusta. Moni ilmoitti veren tarpeen tai mahdollisen veripulan syyksi ryhtyä verenluovuttajaksi. Naisia motivoi erityisesti auttamisen halu ja miehiä lähiomaisen veren tarve. Myös Veripalvelun tuleminen omalle paikkakunnalle tai työpaikalle tai verenluovutuskutsun saaminen nimettiin luovutushalukkuuteen vaikuttavina seikkoina.
Rahapalkkio tai muu verenluovutuksesta saatava palkkio ei kyselyn mukaan ole tarpeen suomalaisten verenluovuttajien kannustamisessa. Lähes kaikki pitivät maksuttomuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa verenluovutusta tärkeänä. Vastaajien mielikuva Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta oli erittäin positiivinen.
Suomessa noin miljoona verenluovuttajaa
Veripalvelun arvion mukaan Suomessa on kuuden viime vuosikymmenen aikana luovuttanut verta arviolta miljoona eri henkilöä. Vuosittain verta luovuttaa noin 160 000 henkilöä, mikä on noin 5 prosenttia 18–65-vuotiaista. Noin joka kymmenes verenluovuttaja on ensikertalainen.
Veripalvelun teettämän kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimusta varten haastateltiin 814 iältään 18–65-vuotiasta henkilöä. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla joulukuussa 2008.
Vastaukset 11
Vanhimmat
henk koht. kertoja 15 kipaletta, viimeisin suoritettu marraskuulla, arvosanalla 162hb. Eli siitähyvästä kun makaa selällään hetkenaikaa, hoitajatyttöjä katsellen, niin sen jälkeen saakin sitte mennä kaffeelle.. Kiva tilaisuus... Eli kun on kuitenkin ilmeinen riski että jossain elämänvaiheessa itse tarttee verta, syystä tahi toisesta, niin onhan se kiva että on ollut sitä liikennettä ensin toiseen suuntaan.
Tässä yks joka oli ollut onettomuudessa, siitä selvittyään ryhtyi aktiiviseksi luovuttajaksi, kuulemma pitäähän se laina maksaa takaisin :)
LEVIÄVÄT VERENLUOVUTUKSEN KAUTTA!
TÄMÄ ON SYYTÄ MUISTAA!
RAAMATTU KEHOITTAA UT:SSA "KARTA HAUREUTTA, EPÄJUMALAN PALVONTAA JA VERTA!"
Jehovan todistajat ovat uskollisia Raamatun viestille ja muille totuuksille?
Jeesuksestakin on tehty monissa kristillisissä piireissä jumala ja epäjumala; sekin on hengellistä haureutta ja verensä häpäisemistä?
ex-luterilainen
AIDS, SUKUPUOLITAUDIT YMS
Kirjoittanut: SAIRAUDET 31.1.2009 klo 07.58
LEVIÄVÄT VERENLUOVUTUKSEN KAUTTA!
Voitoko antaa esimerkin?
Hän syntyi alle kiloisena, hänellä oli paha anemia tuossa vaiheessa, lapsemme hengen pelastamiseksi tarvittiin luovutettua verta että rautapitoisuus saataisiin normaaliksi..en epäillyt hetkeäkään tuossa vaiheessa asiaa.
Lapsemme on Jumalan siunaus meille, hän sai alkunsakin yhden ehkäisypillerin pudottua maahan, jota en lopulta koskaan löytänyt.
Kiitän Jumalaa siitä että lapsemme selvisi pienuudestaan ja muista ongelmista holimatta, Jumala varjeli poikaamme ja halusi tämän syntyvän, selviävän tähän maailmaan.
hahmottaa sitä todennäköisyyttä, todellista riskiä hepatiitin taika HI-viruksen leviämiseen verensiirtojen välityksellä on? Jos etenemmä tällä logiikalla, miten ihmeessä uskallat vaikkapa ajaa autolla?
ja minulla ei ole HIV-virusta veressä tai muita tauteja. (AIDS on tauti)
Joten olen ehkä pelastanut jonkun hengen hyvällä AB verelläni.
Taudi eivät leviä verenluovutuksen kautta meillä suomessa. Eu sääntelee itseasiassa hyvin tarkoin, kuinka luovutettu veri testataan ja kuinka sitä tulee käsitellä. Väitteesi on täysin katteeton.
Luovutetusta verestä pyritään tekemään mörkö, jota se ei ole. Verensiirto on melko riskitön, jopa hyvin matalariskinen operaatio verratuna useimpiin muihin hoitotoimenpiteisiin.
Tilanne on hiukan erilainen esimerkiksi yhdysvalloissa, jossa verenluovutus ja käyttö on liiketoimintaa. Se lisää riskejä. Kuitenkaan sielläkään riskit eivät ole suuret, kuitenkin suuremmat kuin meillä.
Virheitä/komplikaatioita tapahtuu suomessa yksi 18000-27000 verensiirtoa kohti, riippuen tulkintatavasta. Luku on pieni. Anestesian riskit tai sairaalabakteeri ovat huomattavasti suurempia riskejä, niihin potilaita kuolee joka vuosi. veren siirtoihin ei.
Korvaaviia aineita toki on mutta ne eivät ominaisuuksiltaa pärjää tälle alkuperäiselle luonnontuotteelle. Korvaavat tuotteet ovat aina kuitenkin keinotekoisia, eivätkä sisällä kaikkia verenosaste ominaisuuksia. Korvaavisa tuotteissa on pääsääntöisesti heikompi hoitovaste ja riski sivuvaikutuksiin on suurempi, kuin verituotteella.
Nykyään on kyllä veriplasmaa tehokkaampiakin keinoja kuljettaa happea mutta näissä myös sivuvaikutukset ja riskit kasvavat eivätkä ne siten sovi joka tilanteessa käytettäviksi.
Verituotteet korvataan varmasti synteettisillä tms. valmisteilla heti, kun se on mahdollista. Se toisi eittämättä etuja, ei niinkään hoitoturvallisuuden, kuin kustannustehokkuuden muodossa mutta vielä tällä hetkellä ongelma on korvaavien tuotteiden usein erittäin kalliit hinnat verituotteisiin verrattuna, jotka nekään eivät toki ole halpatuotteita ja niiden soveltumattomuus laajaan yleiskäyttöön.
Eräs ongelma myös on, etteivät liuokset voi koskaan toimia pitempiaikaisina veren korvikkeina, niillä 'ostetaan'
ainoastaan aikaa elimistön kompensaatioille. Tämä on niiden suurin puute: ne kyllä voivat korvata punasolujen tehtävän tilapäisesti ja tehostaa hapen kuljetusta tehokkaastikin mutta verituotteilla on se etu, että niiden avulla voidaan punasolujen määrää nostaa elimistöä kuormittamatta tehokkaasti mikä on heikkokuntoisen potilaan kohdalla selkeä etu hoitoennusteen kannalta. Keinotekoisilla valmisteilla punasolujen määrän palauttaminen normaalitasolle jää elimistön tehtäväksi.
Höpönlöpö. Toistelet kuin papukaija wc-seuran liioiteltuja uhkakuvia. HOHOHOHO. Jessuli on mielikuvitusolento. On ihan sama, mitä sanomisia sellaisen suuhun on pistetty.
Hoidatko muuten sairautesi Raamatun ohjeeiden mukaan vai uskotko ihmisoppeihin?
...mutta ilman koko verenvaihtoa kuolemaksi, oli sitten JT tai ei.
http://www.bts.redcross.fi/asp/system/empty.asp?P=2520&VID=default&SID=991235311153344&S=1&C=18533
JT:t ohittavat täysin sen, ettei aina ole sitä vaihtoehtoista hoitomuotoa.
...noista tapauksista 90-95% potilaista, kun kuolleisuus oli aiemmin 50-60%. Nykyään veren vaihtoa tarvitaan harvoin näissä tapauksissa. Joskus kyllä vasta-aineiden antamisesta huolimatta.
Täydellisiä veren vaihtoja joudutaan kuitenkin tekemään mm. erilaisten myrkytystilojen vuoksi, joissa oma veri on saastunut esimerkiksi elimistön kuona-aineista ja bakteereista.
Potilaan menettäessä paljon verta potilas voi saada käytännössä niin paljon erilaisia verivalmisteita, että veri vaihtuu kokonaan.
Näissä tapauksissa korvaavat valmisteet eivät auta. Niillä kun ei voida korvata kaikkea verta.
Ottaako veren suunkautta vai suoraan suoneen ei muuta asiaa.
3. Moos. 7:27. Ja uhraa polttouhrisi, sekä liha että veri, Herran, sinun Jumalasi, alttarilla. Teurasuhreistasi vuodatettakoon veri Herran, sinun Jumalasi, alttarille, mutta lihan sinä saat syödä.
28. Noudata ja tottele kaikkia näitä sanoja, jotka minä sinulle annan, että menestyisit, sinä ja sinun lapsesi sinun jälkeesi, ikuisesti, kun teet sitä, mikä on hyvää ja oikeata Herran, sinun Jumalasi, silmissä.
Verensyöntikielto
3. Moos. 17:10 "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta. 11 Veressä on elävän olennon elämänvoima. Minä itse olen määrännyt, että veri on tuotava alttarille teidän puolestanne tapahtuvaa sovitusta varten, sillä veressä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen. 12 Sen tähden minä sanon israelilaisille: yksikään teistä ei saa syödä verta, eikä sitä myöskään saa syödä kukaan teidän keskuudessanne asuva siirtolainen.
13 "Kun joku israelilainen tai heidän keskuudessaan asuva siirtolainen pyydystää syötäväksi kelpaavan eläimen tai linnun, hänen tulee valuttaa sen veri maahan ja peittää veri hiekalla, 14 sillä veressä on jokaisen elävän olennon elämänvoima. Siksi minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään elävän olennon verta, sillä veressä on sen elämänvoima. Jokainen, joka syö verta, on poistettava kansansa keskuudesta.
Veri, ei koskenut vain Jaakobin jälkeläisiä, vaan kaikkia Nooan jälkeläisiä:
1. Moos. 9:3. Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken.
4. Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on.
5. Mutta teidän oman verenne minä kostan; jokaiselle eläimelle minä sen kostan, ja myöskin ihmisille minä kostan ihmisen sielun, toiselle toisen sielun.
6. Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.
Asia ei ole vartiotornista, vaikka he sillä ratsastavatkin yrittäen syöttää ohessa omiaan.