Luin tuossa yhdestä kirjasta, että operaatio Bargationiin osallistui noin 2,2 miljoonaa puna-armeijalaista. Tappiot kaatuneina 250 000 eli aika vähän operaation laajuuden ja vihollisen huomioonottaen.
Suomeen hyökkäsi kesällä 1944 Kannaksella 700 000 miestä ja Laatokan Karjalassa n.500 000 plus pohjoisempana olevat. Eli Suomeen, joka täälläkin joidenkin mielestä oli ihan huuhaakeikka, pistettiin yli miljoona miestä.Pelkästään Tali-Ihantalassa kaatuneita oli 25 000. Paljonko oli kokonaistappiot Suomen rintamalla kesällä 1944?
Eli ei se Suomen hulina ihan pikkujuttu sittenkään ollut.
Suomeen hyökkäsi kesällä 1944 Kannaksella 700 000 miestä ja Laatokan Karjalassa n.500 000 plus pohjoisempana olevat. Eli Suomeen, joka täälläkin joidenkin mielestä oli ihan huuhaakeikka, pistettiin yli miljoona miestä.Pelkästään Tali-Ihantalassa kaatuneita oli 25 000. Paljonko oli kokonaistappiot Suomen rintamalla kesällä 1944?
Eli ei se Suomen hulina ihan pikkujuttu sittenkään ollut.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Kannakselle oli varattuna kaikkiaan 280000 neuvostosotilasta, 600 panssarivaunua ja 1600 tykkiä. Itä-Karjalassa oli vielä 150000 sotilasta lisää.
Kokonaismäärä siis vajaat 450000 miestä.
Miksi levität disinformaatiota yleisellä foorumilla?
No Wikipediassa sanotaan suoraan, että Leningradin rintaman (siis Kannaksen, Laatokan pohjoispuoli on Karjalan rintama) joukkojen vahvuus olis tämä: 450 000 miestä, 10 500 tykkiä, 800 panssaria, 1 600 lentokonetta. Nämä siis pelkästään Leningradin rintaman käytössä.
myös sinulta. Kannattaa lukea oikein. Joukot ennen hyökkäyksen alkua Leningradin alueella oli 260000-280000 neuvostosotilasta, 600 panssarivaunua 1600 tykkiä. Eli siis joukot ennen hyökkäyksen alkua, mitä sitten varsinaisen hyöhhäyksen aikana.
http://www.ekopolttoaine.fi/Suurhyokkays.htm
Valkeasaaressa jo pelkästään tykkien määrä 6,5 km2 alueella oli jo kuitenkin 1550, eli kyllähän sitä kalustoa oli huomattavasti enemmän, kuin mitä vastauksessasi.
livahti kirjoitusvirhe, siis Valkeasaaressa 6,5 km leveään läpimurtokohtaan sijoitettujen tykkien määrä oli 1550.
Kannaksella oli ennen hyökkäysvoimien keskittämistä vain muutama neuvostodivisioona. Siksi suomalaisten vahvuuskin oli "vain" 75000 miestä: rintamalohkolla ei katsottu olevan mitään hätää ja aika kului rattoisasti asemasodan pikku askareissa.
Hyökkäystä varten alueelle keskitettiin sitten nuo lisävoimat, jolloin vahvuus nousi tuohon 280000 mieheen.
"Ennen joukkojen keskittämistä Kannakselle siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä"
http://www.ekopolttoaine.fi/Suurhyokkays.htm
Wikipediasta löytyi 450 000 äijää Kannakselle. Ja pikkusen hemmetisti enemmän kuin tuo 1600 tykkiä eli 10 500 tykkiä ja vastaavaa. Tankkejakin sinne on laitettu tuo 800.
Sinne nyt voi kuka tahansa laittaa mitä tahansa. Varsinkin tuo tykkien ja "vastaavien" määrä on täyttä potaskaa, vaikka pitäisi sisällään kevyet korohorot ja IT-tykitkin.
Tuo 450000 miestä voisi olla hyvinkin tykkien määrää lukuunottamatta siis se Leningradin rintaman ja Karjalan rintaman kokonaisvahvuus, mutta ei todellakaan mikään vahvuuslukema pelkällä Kannaksella.
Varmaan tätä juttua tarkoitat:
http://en.wikipedia.org/wiki/Fourth_strategic_offensive
Siinähän puhutaan juurikin Viipuri-Petroskoi-offensiivista ja mainitaan sektoreina Kannas sekä Itä-Karjala. Jutussa ei todellakaan väitetä, että kyseessä olisi pelkät Kannaksella höökineet voimat.
"The operations of each Front had their own limited operations
Vyborg Offensive (10 June 1944 - 20 June 1944) by the Leningrad Front
Svir–Petrozavodsk Offensive (21 June 1944 - 9 August 1944) Karelian Front"
Tuo luku oli Wikipedian suomenkielisessä versiossa ja nimenomaan Leningradin rintaman vahvuus. Siis sen joka vastasi Kannaksen hyökkäyksestä. Se toinen oli Karjalan rintama.
Edelleenkin kyseessä on se kokonaisvahvuus sekä Kannaksella että Karjalassa. Wikiin on vaan päässyt läpi pieni virhe, joka onneksi on korjattu laadukkaammassa englanninkielisessä versiossa.
Neuvostokomentajina sentään mainitaan suomiversiossa sekä Govorov että Meretskov; näistähän Govorov johti juurikin 280000 miehen Kannaksen hyökkäystä ja Meretskov komensi 150000 miehen Karjalan rintamaa.
"Tali-Ihantalassa kaatuneita oli 25 000"
Siellä ei ollut kaatuneita noin paljoa vaikka olisi laskettu yhteen Suomen ja neukkujen kaatuneet. Neukkuja siellä kaatui 5000 ja haavoittuneita on arvioitu olleen 15000. Eli tappiot heillä yhteensä 20000, Suomella 8000.
Kyseessä olikin pieni kahakka maailmansodan mittakaavassa, mutta onhan se eurokin köyhälle jo todella iso summa mitä kelpaa hehkuttaa.
n.5000 punasotilasta, joka oli leikintekoa Tali Ihantalan verilöylyyn verrattuna.
Joo, olet oikeassa, idootit kirjoittelevat mitä kirjoittelevat.
Ihantalassa on tänäkin päivänä silloin Tali-Ihantalassa kaatuneitten venäläisten joukkohauta. Haudalla on jokaisen kaatuneen nimi, joita on noin 5000 kpl.
Lähtivät sinne, niin taisteluvalmiina oli kaiken kaikkiaan noin paljon Venäläisten mukaan. Liikenteen laskijat linjojen takana epäilivät venäläisten tulleen hulluiksi, kun junat veivät panssareita itään. Varmaan partisaanitkin ml. on isoja lukuja ja lääniä yli 150 tkm2.
Ette te ainakaan syynis ole olleet milloinkaan.
http://www.suomensotilas.fi/artikkelit_suurhyokkays.php
Tykistökeskityksen laannuttua jalkaväki aloitti hyökkäyksensä asemiimme panssarivaunujen tukemana. 21. AK lähti hyökkäämään. Hyökkäysalueen keskellä oli Viipuri-Pietari-maantie; hyökkäyskaistan leveys oli noin 6,5 km. Hyökkäyksessä venäläisiä oli 30 000 miestä, joista osa oli XXX Armeijakuntaa eli valiojoukkoja, panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä 100. Niitä oli tukemassa 203 tykkiä ja kranaatinheitintä rintamakilometriä kohden eli yhteensä 1320 putkea. Näiden 21. AK:n kolmen armeijakunnan takana oli käytettävissä lisäksi 4 panssarivaunuprikaatia, 3 panssarivaunurykmenttiä, 4 rynnäkkötykkirykmenttiä eli 421 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Suomalaisten eli JR 1:n asevoimat olivat samalla lohkolla; 3000 miestä tukenaan 40 tykkiä.
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/kilin.htm
..se oli kokonainen armeija, eli 21. armeija,
ja ei se ollut XXX AK, vaan 30. Kaartin AK...
11.6.1944
Tiedusteluosasto 70/UK/MP
d.pvk.N:o 7140/tied.l/sal.
– SALAINEN –
Katsaus vihollistilanteen kehitykseen N:o 11
26.5. - 10.6.1944.
(VTK 11)
Joukot
Kokonaiskuva
– Vihollisryhmityksen yksityiskohdat ovat useilla lohkoilla edelleenkin selvittämättä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että itärintamallamme ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Sitävastoin ovat havainnot ja johtopäätökset uusien joukkojen siirrosta Karjalan kannakselle saaneet täyden vahvistuksen. Uusien joukkojen määrästä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta jo tähänastiset toteamukset osoittavat kysymyksen olevan useista divisioonista sekä melkoisista panssarivoimista ja tykistömuodostelmista. Siirretyt joukot ovat kaikesta päättäen pääasiallisesti Pietarin rintaman reserviin kuuluneita yhtymiä. Joukkojen mukana näyttää siirretyn myös uusi armeijan esikunta (59. tai 21.AE) sekä mahdollisesti useampiakin armeijakunnan esikuntia Kannakselle. Suuret siirrot lienevät alkaneet n. 22.5., jolloin lentotiedustelumme totesi suuria kuljetuksia (VTK 10), mutta ovat jatkuneet edelleen kesäkuun alkupäivinä ja jatkunevat yhä tilanteen kehityksestä riippuen. – Muilla rintamanosilla on joukkojen uudestijärjestely ilmeisesti jatkunut, joskin vaihtohavainnot ja siihen viittaavat saadut tiedot ovat jo huomattavasti vähentyneet. Huomattava on myös eräs tarkistusta kaipaava saatu tieto uudesta Murmanskin rintamasta, joka todennäköisesti käsittäisi itärintaman pohjoiset armeijat (19., ja 14.A sekä mahdollisesti XXXI AK).
Karjalan kannas
– Uusista sotatoimiyhtymistä on tähän mennessä todettu seuraavat viisi:
* 109.D (JR 381, 456, 602, KTR 404) hyökkäyksessä Suomenlahden rannikkolohkolla,
* 45.Ka.D (Ka.JR 129, 131, 134, Ka.TR 96) ja
* 63.Ka.D (entinen 136.D, m.m. Ka.JR 190 ja 192) Kivennavan maantien suunnassa,
* 358.D (JR 1187, 1189, 1191, KTR 919) Tonterin suunnalla sekä
* 372.D (JR 1236, 1238, 1240, KTR 941), josta KTR 941 on toiminut.
XXX=30
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=620
..ja siksipä vihollinen pääsi yllättämään
päämajan luutnantinkin 'housut kintuissa' kun
ikkunat alkoivat Mikkelissä helistä aamulla
9.6.1944.
Ne luulivat, että siellä oli AK, mutta sieltäpä
tulikin kokonainen armeija - 21. armeija.
Ja heitä ne Niämisen sotahistorian laitoksen
paperi jo silppuriin. Ei niillä mitään tee!
Ja jos ei vielä ole eläkkeellä niin olisi jo aika pistää. Säästyisi siinäkin näin laman aikana valtion rahoja.
..lienevätkö vieläkään selvinneet uuden
vuoden pirsekeistään.
No, onneksi laitoksen oveen pistetään piakkoin paksu salpa ja säästötoimenpiteenä valtio laitta luukun kiinni ja ukot varhennetulle eläkkeelle.
tämäkin asia hallitaan. Katsokaa vaikka Jatkosodan historian 5. osaa, niin pääsette asiasta jyvälle.Vähän vanhempi, mutta edelleen vankkaa asiaa on Suomen sota 7.osa. Tuoretta tietoa on mm. Ohto Manninen: Miten Suomi valloitetaan.Saman miehen tekstiä juuri tästä aiheesta voi lukea Jatkosodan Pikkujättilainen ss. 835-843.Siellä on myös oikeat vahvuudet.
Nämä tähän säikeeseen kirjoitelleet höpöhannut eivät tiedä mistään mitään ja kaikkein huonoin lähde on Wikipedia.
Sotahistorian laitoksen lakkauttamisesta on turha haaveilla. Sitä tarvitaan kipeästi edelleen, kuten on viime aikoina selkeästi voitu todeta.
"Sotahistorian laitoksella tämäkin asia hallitaan"
Aivan.
Kuten hallittiin ne Viipurin 419 kadonnuttakin.
:-)
Sankarihautausmailla nämä ns.419 ovat.
"Sankarihautausmailla nämä ns.419 ovat"
Hautausmailla kylläkin, mutta tuskin sentään "sankari" -sellaisilla. Ihan tavallisilla hautausmailla alkaa olla jo suurin osa sotaveteraaneista. Niin lienevät jo 20.Pr:n sotilaista useimmat. Eiköhön ne veteraanit kuitenkin haudata ihan tavallisille hautausmaille siinä missä muutkin kuolleet ja jos omaiset on aktiivisia, niin he itse hommaavat veteraanimerkin hautakiveen.
tämmöinen se on käytäntö.
Luku on Kempin taistelukertomuksesta ja piti siis paikkansa. Sen on Jarmo NIeminen vielä kerran käynyt läpi ja selvittänyt kadonneiden kohtalot. Katso Niemisen sivustat tai "Viipuri 1944".
Esimerkiksi Ylikankaan viime kirjasta on tehty yhdeksän sivun virheluettelo. Kehutusta Oula Silvennoisen tutkimuksesta löytyy helposti 10-15 virhettä. Henrik Mennanderin "Tasavallan tiellä" historian mukaan viime sodat käytiin värvätyllä armeijalla.
Jos siis 10-osaisesta kirjasarjasta löytyy yksi lukuvirhe, niin se on nimenomaan korkean tason osoitus.
>Luku on Kempin taistelukertomuksesta ja piti siis paikkansa.<
Kyseessähän oli siis 20.Pr:n 1. taistelupäivän tappioluettelon tiedot Viipurissa kadonneista. Seuraavina päivinä noistakin (419:sta )ukoista suuri osa taisi tulla soppatykeille, kun nälkä alkoi vaivata... Samalla alkoi tappioluvutkin järkiintyä. Uuno Tarkki oli jo aikoinaan TARKIN tuossakin asiassa.
Suomen Sota I-XI -sarja, jota tarkoittanet, sisältänee varmasti muitakin virheitä, isoja tai pieniä.
Jos se kerran on niin hyvä historiikki, niin miksi se piti korvata uudemmalla ja huomattavasti suppeammalla Jatkosodan historia 1-6 teoksella? Uusi Jatkosodan historiikki eli ns. Norrbackin historiiikki, on vain 6 osainen ja sisältää paljon enemmän valokuvia kuin 11 osainen edeltäjänsä 1950-1960 (1970) luvuilta. Osa 11, Sotatalous, ilmestyi vasta 1975.
Miksi muuten tarvittiin tuo Norpan sievistelty Jatkosotahistoria? Uudempaa tutkimusta, näin tietenkin aina sanotaan. Suomenruotsalaisten maineenko palauttamiseksiko? Voitko väittää ETTEI suomenruotsalaisten tekemisiä ole jätetty suorastaan kertomatta tässä uudemmassa, osin sensuroidussa Jatkosota -historiassa?
Kempin taistelukertomuksessa oli 23.6. 44 tilanne. Jo 25.6. kadonneista oli puolet löytynyt. Se selviää tuon päivän vahvuusilmoituksesta.Kukaan ei vaan ennen Tarkkia tullut asiaa tarkistaneeksi. Tapahtumien kannaltahan tiedolla ei ollut merkitystä.Ehkä se antoi asiantuntemattomille väärän kuvan taistelujen kovuudesta.
Suomen sota 1941-45 perustui paljolti vain sotapäiväkirjoihin ja taistelukertomuksiin. Toisaalta kirjoittajat olivat enimmäkseen olleet kuvaamissaan tapahtumissa mukana.Sen edelleen hyvä historia, mutta vähemmän perehtyneelle ehkä raskasta luettavaa.
Uusittu Jatkosodan historia laadittiin, koska käytettävissä oli huomattavasti enemmän arkistotietoja ja tietysti tutkimuksia, muistelmia, elämäkertoja yms. Myös kirjoittajavoimaa oli enemmän ja tietysti em. historia runkona.
Uusi historia haluttiin tehdä aiempaa luettavammaksi. Siksi siihen tuli runsas kuvitus ja yksityiskohtaiset taistelutapahtumat jäivät vähemmälle.Niitähän on kuvattu loputtomiin joukko-osastohistorioissa ja eri operaatioita sekä aselajeja käsittelevissä tutkimuksissa.Historia oli myös jatkoa jo samalla tavalla laaditulle Talvisodan historialle. Ne muodostavat erinomaisen rungon viime sotien historialle.
Silloisella ministeri Norrbackilla ei ollut mitään tekemistä uusitun sarjan kanssa.Siitä vastasi silloisen Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto. Mitään erityisiä tapahtumia ei ole jätetty pois sen enempää suomen- kuin ruotsinkielisiltäkään joukoilta. Tarkastelu ei ylipäänsä ole tapahtunut kielipohjalta.Se on omia kuvitelmiasi.
Väite sensuroinnista on yhtä mieletön kuin muukin höpinäsi.Se,että sinulla on sairaalloisen epäluuloinen suhtautuminen ruotsinkielisten joukkojen tekemisiin, ei muuta asiaa miksikään.
Suomenruotsalaisten joukkojen vaiheita on kuvattu yksityiskohtaisesti Lars Stenströmin ja Antti Juutilaisen tutkimuksissa.Niistä löytyvät niin hyvät kuin huonot suoritukset.
Keijo Suominen
IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESALLA 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA.
Tästä linkistä löytyy a-tarvikekulutus sekä tappiotilsato.
http://users.tkk.fi/jseppane/vkt.txt
niin monta kertaa kuin haluaa. Ei ne sillä tosiksi muutu.
Kielitaistelua on aivan turha vetää mukaan sotahistorian tutkimukseen.
>>>Kielitaistelua on aivan turha vetää mukaan sotahistorian tutkimukseen.
koteihin ja kouluihin
http://www.ekopolttoaine.fi/Suurhyokkays.htm
Koska Suomi vaihtoi puolta, Viipurin menetyksen jälkeen, ei maatamme miehitetty. Jos eduskunta olisi hylännyt välirauhansopimuksen syyskuussa 1944 olisi puna-armeija hyökännyt uudelleen.
Ilmeisesti sitä samaa plörinää, mitä Niämisen porikat ovat jauhaneet jos vuosikymmeniä...
Myöskään 21. armeijasta suomalaiset EIVÄT TIENNEET MITÄÄN! Ja tämä on se tärkein lähtökohta. Jos sitä ei tiedä, niin ei kyllä pysty ymmärtämään mistään muustakaan mitään.
Silppurikamaa..
sitten ovat olleet jo vuosikymmeniä? Kuka ne on tiennyt sotahistorioitsijoita paremmin?
Sehän on totta, että puna-armeija harhautti ennen suurhyökkäystä tavattoman taitavasti. Se taas ei ole historian tutkijoiden vika lainkaan.
Suosittelen palstan höpöhannuille luettavaksi Ohto Mannisen viimeisimmän eli "Miten Suomi valloitetaan". Saatte hieman perustietoa höpötyksen tilalle.
Tulivat laivalla vähitellen eli ne olivat uusia joukkoja. Ilmatiedustelu oli estetty Kannaksella, kun Pe-2 koneisiin ei ollut moottoreita.
Sotahistorian laitoksen ensimmäinen edeltäjä. Se oli osa Päämajaa. Toimisto kokosi tohtori, kapteeni Arvi Korhosen johdolla koko sodan ajan alkuperäisiä asiakirjoja. Se sai myös kaikki tiedustelukatsaukset tuoreeltaan.
Tutkijoita varten oli siis runsaasti aineistoa valmiina heti sodan päättyessä.Kaikki aineisto luovutettiin sitten vähitellen Sota-arkistoon tutkijoiden käyttöön.
Se, ettei sotatapahtumia olisi tunnettu, on mieletön väite, joka todistaa vain esittäjiensä asiantuntemattomuuden.
puolta Viipurin menetyksen jälkeen, vaan vasta torjuntavoittojen jälkeen syyskuun alussa.Miehitys olisi ollut seuraus antautumisesta.Onnistunut torjunta pelasti maamme.
Suomi vaihtoi puolta.
Stalin antoi mahdollisuuden vaihtaa puolta ilman koko maan miehitystä.
>Se, ettei sotatapahtumia olisi tunnettu, on mieletön väite, joka todistaa vain esittäjiensä asiantuntemattomuuden.<
Sotahistorian laitos olisi varmaankin itse mieluusti kertonut totuuden tuostakin 419 lukemasta. Vaan eipä kertonut. Onko tämä väite mieletön? Samaa 419 -virhettä toistettiin aina Juutalaisen EpäTieto-Finlandiaan saakka!
Sanon edelleenkin että tästäkään Viipurin kadonneitten "asiasta" ei tiedetty, ei välitetty tai ei välitetty tietää. Niinpä heidät sitten yllätettiin ns. "housut kintuissa" tämän Huhtiniemikohun yllyttyä aivan älyttömyyksiin ja kun Viipurin tapahtumia alettiin selvitellä laajemmastikin eri foorumeilla. Tosin kaikki oli jo kirjoitettu ainakin 10 vuotta aikaisemmin
tämän Uuno Tarkin toimesta. Varmaan moni muukin lienee epäillyt Viipurin tappiolukemia kuten Lauri Jäntti kertoo kirjansa tappiolukemien osalta saamastaan kommentista Polojärven taholta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020282944
>Ilmatiedustelu oli estetty Kannaksella, kun Pe-2 koneisiin ei ollut moottoreita.<
Ainahan oli pula jostakin. Aina löytyy verukkeita ja selityksiä.
Kannashan kuvattiin kokonaan juuri ennen suurhyökkäystä, MUTTA tykistön (Sippolan)toimesta kuvat otettiin pistemaalien etsimistä varten ja se oli ratkaiseva, kerrassaan järkyttävän VALTAVA virhe.
Ei NL mitään hämännyt. Suomalaiset oli niin tolloja, Airo vieläpä etunenässä, etteivät he halunneet nähdä selviä merkkejä! Selviä merkkejä naapurin aktiivisuudesta ja uusista joukoista ja tykistön asemista jne. Tuo kaikki eteni vieläpä saksalaisten antaman listan mukaisesti.
Airon käyttämä sanonta tapahtunutta myöhemmin puitaessa, että vihollinen päättää milloin ja missä se hyökkää, sisältää kovasti selittelyä tapahtuneesta. Eihän Kannaksen rintama ollut edes kovin pitkä, joten jonkinlaisenkaan varautumisen järjestäminen ei olisi vaatinut mahdottomia toimia. Mutta MITÄÄN EI tehty.
Aiheesta lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000030549009&view_mode=flat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000027038705#22000000027038705
" Ei NL mitään hämännyt. Suomalaiset oli niin tolloja,".....
Väitteesi on kestämätön, venäläiset salasivat hyökkäyksensä kaikin mahdollisin keinoin. LeRi kiinnitti erityistä huomiota hyökkäyksen salaamiseen, mm. radiohiljaisuus oli ehdoton. Stalin määräsi että suomalaisille on annettava kuva että hyökkäys tapahtuu Petsamon valtaamiseksi. Puna-armeija suoritti valeliikkeitä ja kun olivat onnistuneet niissä saksalaisia vastaan, niin nyt kokeiltiin samaa kaavaa suomalaisia vastaan. Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa. Suomalaisia harhautettiin Stavka - Leningradin ja Karjalanrintamille annetuin käskyin. Erityisen tärkeää osaa harhautuksilla haluttiin osoittaa että hyökkäys tapahtuu Narvan kannaksella, Karjalan kannaksen vasemmalla sivustalla. Venäläisten tiedustelutoimintaa kiihdytettiin Narvan suunnalla, sinne perustettiin radioverkkoja sekä siirrettiin tykistöä panssarivaunuja etulinjaan. Kun operaatiot olivat 3.5 valmiit, nämä operaatiot vaativat vielä Stavkan hyväksynnän..
ollut mahdollista tiedustelulla selvittää, koska joukot siirrettiin laivoilla hyökkäysalueille vasta muutama päivä ennen toimintaa. Tietysti tykistöä, raskasta kalustoa ja ammupumatarvikkeita oli valmiina.
Yllätys onnistui nimenomaan puna-armeijan taitavan toiminnan, ei pelkästään suomalaisen tiedustelun epäonnistumisen takia.
Stavka oletti mm. että suomalaisilla olisi ollut 380 rynnäkkötykkiä ja panssarivaunua. Samoin oli lentokoneiden virhearvio, joka laski suomalaisten koneiden määräksi 350 konetta. Lentokoneylivoima rakentui näin 38-kertaiseksi. Näistä seikoista johtuen, puna-armeija vastasi haasteeseen omalla materiallaan. Vieläpä Mannerheimlinjankin varaan laskeskeltiin - eli venäläiset näkivät kolmannenkin puolustuslinja, jonka LeRi:n esikunta havannoi samojen periaatteiden mukaan rakennetuksi kuin pääasema ja VT-linja. Pääaeman miehityksessä venäläiset arvelivat olleen 67 000 miestä, joka arvio johti voimasuhteet 1:2,7.
Vain pieni osa joukkoja tuotiin laivoilla, rautatiet johtivat sisämaasta suoraan Kannakselle. Yölliset kuljetukset tehtiin suljetuin vaunuin hiiren hiljaa. Joukkoja koulutettiin keväästä alkaen Leningradin lähettyvillä samanlaisissa maastoissa kuin mitä oli Kannaksella.
tekemääni.
" Pääaeman miehityksessä venäläiset arvelivat olleen 67 000 miestä, joka arvio johti voimasuhteet 1:2,7."
Venäläiset erehtyivät etulinjan jalkaväkisuhtessa suomalaisvahvuudessa n.67 000 miehellä, jolloin voimasuhteet olivat todellisuudessa 1.2,7.
Kun lasketaan puna-armeijan Kannaksen joukkojen vahvuudeksi n. 260 000-280 000 miestä, ylivoima muuttui nelinkertaiseksi. Kannaksella oli n. 75000 suomalaista jalkaväkisotilasta.
-- Rautatiet johtivat sisämmaasta suoraan Kannakselle.
Sisämaan ja Kannaksen välissä oli kyllä mahtava Nevajoki. Sen ylitse ei johtanut kuin yksi rautatiesilta, joka lienee tuolloin maannut pommitettuna Nevan pohjassa.
Vuonna 1944 puna-armeija pystyi siirtämään ARMEIJAN rintamalohkolle parissa viikossa, koska he olivat saaneet haltuunsa suuria rautatieverkostoja ja mm. USA:n lähettämiä dodgeja, studebakereita ja ruskiford-kuorma-autoja. Leningradin suunnalla heilla oli toukokuun alussa hyvät rautatieyhteydet Kannakselle. Joukkojen siirtäminen Kannaksen hyökkäyksen lähtöasemiin oli malliesimerkki joukkojen nopean keskittämisen suunnitelmasta ja sen toteuttamisesta myös huoltoa unohtamatta.
Joukkoja kuljetettiin suljetuissa junanvaunuissa. Junat eivät saaneet pysähtyä asemilla, vaan ne ohjattiin sivuraiteille ja metsätaipaleiden ratapihoille. Laivastot purkivat lastinsa öisin. Panssarijoukkoja harjoitettiin rajoitetun näkyvyyden aikaan tai pimeällä. 97.Armeijakunta siirrettiin koulutusalueelta rautateitse. 21.Armeijan joukot (suomalaisille tuntematon) siirrettiin salaamisvalmistelujen puitteissa marssien, rautateitse ja vesitse. 30.Kaartinarmeijakunta ja 109. Armeijakunta kuljetusaluksin Suomenlahden yli, laivojen ruumissa ja naamioituina.
Pjotr Bagration oli venäläinen kenraali, joka valtasi Suomen sodassa mm. Ahvenanmaan venäläisille.