Tekopyhät länsivallat talvisodassa

Mitäs kävi sille italialaiselle kalustolle joka meinattiin lähettää saksan kautta.

Ruotsi auttoi kai enemmän kuin Italia, mutta usein olen pohtinut juuri sitä, miksi Mussolini auttoi suomalaisia. Joidenkin mielestä hän epäili saksalaisia petoksesta, vaan vaikeata on tietää mitään varmasti. Eikä apu ollut kovin suurta, mutta tarpeen toki.

Mutta talvisodan tarkoitus oli saada selvyys Stalinin kyvyistä sotia, sillä Hitler halusi elintilaa ja luonnonvaroja kansalleen slaaveilta. Hän kuvitteli muiden seuraavan vierestä, ellei jopa auttavan Neuvostoliiton valloittamisessa.

Netissä on toki Italian osuudesta melko hyviä kirjoituksia. Saapasmaan diktaattori oli itse asiassa yksi kansallissosialismin juurakoista, sillä Italiasta aate levisi myös muualle Eurooppaan. Monet kuvittelevat Hitlerin aatteen alullepanijaksi, vaan ei ole herrake sentään moiseen kyennyt.

http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm

Tilantee herraksi tuli Saksan ilmavoimien komentaja Herman Göring joka neuvoi - VAIN Suomea, tekemään rauhan Neuvostoliiton kanssa.

Näin kaikki tapahtui.

Göringin neuvoo Suomea ja CCCP:tä NAKKARILLA.
Tapahtui nakkijonossa Bulevardin kulmalla lähellä Coiffeurin parturia .

Nakki jonossa alkoi eräs iso korsto piestä pienempää ja heikompaa, väittäen miehen uhkaavalla käytöksellään saattavan olla jotain hänen terveydelleen vaarallista tarkoitusta. Korston auto oli parkissa mittarilla kadun toisella puolella.

Nyt tuolta autosta alkaa sadella neuvoja tuolle alakynteen jääneelle pikkumiehelle: ” Tee nyt sovinto pikku äijä heti, tai se pieksee sinut hengiltä ”. Neuvon antaja on tämän ison korston auton kuljettaja, joka oli hankkiutunut sopimus kuljettajaksi korstolle.

Jo aiemmin oli alakynnessä pieni heiveröinen mies pyytänyt korstoa lopettamaan hakkaamisen, ja tarjonnut sovinnon kättä ilman minkäänlaista tulosta, oli kuin kuuroille korville olisivat pyynnöt menneet. Päinvastoin pyynnöistä välittämättä heitti vielä takkinsa vielä pois ja etsi kättä pitempää jolla nyt loppuvaiheessa alkoi tosissaan pieksää miestä.

Mutta nyt tilanne muuttui, ottelusta ei tullut valmiimpaa pieni mies olikin sitkeää sorttia. Kamppailu näytti kestävän ja kestävän. Tämä hänen ystävänsä autokuski alkoi tuskastua ja kehotti nyt alakynnessä olevaa edelleen tekemään kaikkensa että tämä korsto suostuisi lopettamaan, toiset kioskilla olleet kuulivat tuon kuljettajan uhanneen tulla väliin jos ei lopeta, mutta ilman tulosta.

Nyt päätti kaksi jonossa ollutta sivullista mennä auttamaan uhria, keinoja mietittiin pitkään, mennäänkö vasemmalta vai oikealta, aikaa tuhlaantui. Sitten he päättivät vielä kysyä uhrilta itseltään saavatko he tulla auttamaan.

Nyt uhri oli jo siinä tilassa että ajatukset jo katkeilivat, hän näki nuo kaksi auttajaa mutta epäili heidän todellisia halujaan auttaa koska olivat sen näköisiä etteivät kuitenkaan mitään hänen puolestaan olisivat tehneet, ja vaikutti vielä siltä, että korsto tunsi heidät hyvin, koska hän iski heille silmää.

Nämä kaksi heppua huusivat: ” Jos vain pyydät meitä apuun niin mielellämme tulemme, emme muuten”. Sattui siihen näiden kahden miehen eteen yllättäen astumaan kaksi heille puolituttua naista, jotka asettuivat näitten kahden miehen esteeksi, uhkasivat heitä lopettaa antamisen jos vaan väliin menevät. ” Satamaani ei soudeta ja. arvometallilleni teen mitä lystään huikkasivat naiset”.

Miehet joutuivat nyt todella miettimään kannattaako mennä väliin ja mitenkähän kaikessa käy, nimittäin tuo lipevä autokuski oli iskenyt silmänsä heidän ystäviinsä jotka rohkeutta osoittaen estivät miesten menon auttamaa tuota uhria.

Naisille oli tuottanut katkeruutta puolituttujen miesystäviensä läpinäkyvä halu käyttää heitä vain hyväkseen, ja nyt ollaan sitten niin rohkeaa poikaa. Naiset tiesivät ettei heistä tosipaikan tullen ole tuon uhrin auttajaksi, koska korstohan oli miesten tuttu jo menneiltä ajoilta. Siksi he estivät heitä menemästä tuon onnettoman avuksi.

Nyt tuo lipevä autokuski soitti torvea, ja huusi vielä kerran uhrille jonka kaikki kuulivat, ja myös KORSTOKIN kuuli tuon huudon : ”Nyt käsket sen korston lopettamaan, taikka minä tulen muuten väliin patukkani kanssa”. Kuljettajan oli nyt pakko tehdä kipeä päätös, koska muuten nuo KAKSI, jos he olisivat kerinneet mennä apuun, olisi ollut korston ystävälle katastrofi. Siinä olisi mennyt välit korston kanssa poikki keralla ja kuskin ura olisi loppunut siihen. Lisäksi kuski oli saanut kaiken mahdollisen avun tuolta korstolta. Korsto oli antanut kuskilleen mittavat määrät erilaista tavaraa lämmitysöljyistä alkaen.

Nyt vasta korstokin katsoi parhaaksi lopettaa, voimia oli mennyt tuota sitkeää pientä miehen alkua hakatessaan, verta oli valunut hänestä runsaasti, hän katsoi parhaaksi ryhtyä keräämään voimia uutta ottelua silmällä pitäen. Nimittäin tuo hänen suharinsa ei ollut mikä tahansa kuski.
Autokoski oli harjaantunut tappelupukari hänkin, ja osasi käyttää eritäin väkivaltaisia otteita ellei osannut niihin varautua. Korsto oli syystäkin pelokas, varsinkin jos ei nopeasti saisi paikattua haavojaan joita sai ottelussa tuota miekkosta vastaan.

Kuskissa oli herännyt ajatuksia tuon urhoollisen pienen miehen kamppailua seurattuaan että tuostahan saattaisi olla myöhemmin hyötyä, jos vaikka usutan sen kanssani kostamaan tekosensa korstolle, sehän ryöväsi kuitenkin tuon pienen miehen kaikki rahat ja sai hänen taskuistaan suuren maa-alueen viralliset hallintapaperit jotka otti itselleen.
Kuskin arvio korstoa kohtaan muuttui tämän tappelun myötä, pieni heiveröinen vastustaja osoitti aluksi sitkeytensä mutta lopulta kuitenkin korston ylivertaiset voimat olisivat ratkaisseet miehen kohtalon jollei muut olisi uhanneet väliintulollaan.
Kuski päätteli korston olevan todella heikon ja iskevänsä hänet matalaksi ennen kuin korsto ehtii paikata haavansa.    




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000034876765

"Jos britit ja ranskalaiset ois antanu ne 20 000 sotilasta, Ruotsalaiset oisivat antaneet niille kulkuluvan, Puola ois lähettäny ne lentopilootit ja luvatun sukellusveneen miehistöineen niin talvisota ois voinut päättyä Suomen murskavoittoon."

Jannen pitää vielä hieman opiskella ainakin noita talveen liittyviä asioita. Sukellusvenehän olisi ollut aika mitääntekemätön Suomenlahden jäissä kun siellä ei kulkeneet panssarilaivatkaan kunnolla.

Suosittaisin Jannelle perehtymistä asioiden kulkuun käyttäen vaikkapa Jukka Nevakiven kirjaa Apu jota ei pyydetty tai sen uudempaa painosta Apu jota ei annettu!

Tetysti Pirkko Kanervon kirja Italia ja Suomen Talvisota antaa osaltaa kuvaa siitä puolesta.

Ranska oli yllättäin hyvin iso avustaja ja Suoomen asian ajaja Englanninkin suhteen. Daladier oli kohtuullisen suopea ja siellähän oli oikea mies häntä taivuttelemassa, eli Aladar Paasonen.

Miksi olisivat auttaneet enemmän, kuin nyt tekivät?

Taisivat osata arvata, miten kiitollisia meilläpäin ollaan avusta: ensin Suomi huutaa apua lännestä ja liittoutuu lähes heti sen jälkeen lännen vihollisen kanssa. Sitten huudetaan apua tältä uudelta liittolaiselta kunnes saadaan loisen mahalaukku täyteen ja isketään tällekin auttajalle puukko selkään.

Miten Suomi on auttanut muita maita? Kuinka paljon poliittista sympatiaa, rahaa, kalustoa tai sotilaita meiltä lähti puolustamaan meille tukea antaneita Norjaa, Tanskaa, Ranskaa tai Britanniaa?

Kaiken lisäksi kehdataan vielä itkeä ja valittaa "olemattoman" avun perään. Hyi helvata, mikä meihin fiksuihin suomalaisiin oikein menee kun puheeksi otetaan talvisodan itkunsekaiset antisankarimyytit.

Juu! Apua ei siis tullut Italialtakaan, vaan he sentään myivät aseita ja panoksia meillekin, vaikka saksalaiset harasivat vastaan. Eivät tainneet vielä silloin tietää kaikkea niistä sopimuksista, joita Hitler ja Stalin olivat allekirjoittaneet.

Stalin ei tarvinnut lähettää edes vakoilijoita seuraamaan, kuinka tarkoin Hitler pysyi sopimuksissa, koska länsimainen vapaa lehdistö auttoi paljastamaan kaupat. Ja senkin, millä tavoin Saksa suhtautui hankkeisiin. Aika härskiä toimintaa länsimaiden taholta Suomi sai tosiaan kokea, ja joutuu vastakin tuntemaan nahoissaan, jos ei liity eurooppalaiseen puolustukselliseen järjestöön pikimmiten.

ollut, vaan strategiaa, joka tehosi Hitleriin kuten englantilaiset olivat laskeskelleetkin. Invaasio Englantiin vaihtuikin invaasioksi Pohjoismaihin.