Jokohan tähän teho/vääntösekoiluun tulisi jotain tolkkua..
Suora lainaus GTI-lehden virilastutestistä numerosta: 2/2001, sivu12.
"LAAJA VÄÄNTÖ VIE
ns. keskiarvovääntö eli laaja käyttökelpoisen väännön alue, mikä vie autoa eteenpäin.
Pelkästä yksittäisestä huipputehoarvosta ei ole iloa, jos vetoalue on suppea eikä sitä pysty hyödyntämään.
Laajentunut vääntöalue näkyy vääntökäyrän harjanteessa joka on vakiokäyrää leveämpi ja myös isommalta alueelta ylempänä.
Auton kiihdyttämiseen vaikuttaa se, paljonko KÄYTTÖVOIMAA ON RESERVISSÄ.
Ajotilanteessa autoon kohdistuu ajonopeudesta riippuva kokonaisajovastus, joka koostuu mm. ilman-ja vierintävastuksesta.
Ajovastusten voittamiseen kuluu tietty osa moottorin käyttövoimasta ja siitä "ylijäävä" osa on käytettävissä auton kiihdyttämiseen.
ELI KÄYTTÖVOIMA AUTON VETÄVILLÄ PYÖRILLÄ MÄÄRÄÄ MITEN AUTO KIIHTYY.
PYÖRILTÄ SAATAVA KÄYTTÖVOIMA ON SUORAAN VERRANNOLLINEN MOOTTORIN VÄÄNTÖMOMENTTIIN ja voimansiirron välityssuhteeseen, myös renkaan koko (säde) vaikuttaa asiaan.
MOOTTORITEHO ON LASKENNALLINEN SUURE VÄÄNTÖMOMENTISTA, vääntömomentti x moottorin kulmanopeus.
Moottoriteho lukuarvona on lähinnä kaupallinen suure, jolla myydään tuotetta. Tosiasiassa se vain kertoo auton optimaalisen huippunopeuden !!"
Erään toisen lehden testeissä mitattiin myös kiihtyvyyksiä lastutuksen jälkeen.
Huipputehot eivät kasvaneet juuri nimeksikään, mutta vääntömomentit kasvoivat rajusti, jopa yli 40%.
Kiihtyvin auto oli se jossa oli suurin vääntö.
Moottorina oli silloinkin VW:n 1,8 turbo joka on lastuttajien suosikki.
Ei ihme, että niihin pitää vaihtaa kytkin väännönkasvun vuoksi.
Huipputehon kasvuhan ei kytkimelle meinaa mitään.
Miettikääpä vielä asiaa vielä siltä kannalta, mikä on moottorin tuottama vääntö isommalle vaihdettaessa seuraavalla vaihteella.
(suurimmalla tehollahan ei kiihdytetä kuin aavistuksen hetken ajan)
Jos kakkoselta kolmoselle vaihtaessa on käytettävissä normaalin 200Nm:n sijaan 300Nm(lastutus), on selvää, että isommalla momentilla mennään reippaasti rajummin eteenpäin.
Vääntö
65
5097
Vastaukset
- autoa kuten kirjoitit.
TEHO kertoo periaatteessa sen kohdan, jossa vääntöä vapautuu sekuntia kohden eniten moottorissa, eli moottoritehon yksikkö on
Watti = J/s = Nm/s
MAKSIMIVÄÄNTÖ kertoo sen kohdan, jossa vääntö on suurimmillaan, mutta kierrosnopeus on pieni, joten kerrottuna kierrosnopeudella maksimiväännön kohdalla tehot jäävät yleensä alemmaksi. maksimiväännölle yksikkö luonnollisesti
Newtonmetri, eli kierrosnopeutta ei oteta huomioon.
teho on laskennallinen, vääntö on se joka tekee työn.- P = M * n
"teho on laskennallinen, vääntö on se joka tekee työn."?????
Vääntömomentti ilman pyörimisnopeutta ei kerro mistään mitään. Kuten toinen kirjoitti: laita pyöränpulttiin avain, siihen metrinen jatkovarsi ja sen päähän 30 kg paino. Vääntöä on 300 Nm, mutta silti ei mikään liiku, kun on auto paikallaan käsijarrun voimalla.
Sensijaan teholukeman lisänä ei tarvita muita tietoja, koska vääntömomentti kertaa pyörimisnopeus on teho. - ...............
P = M * n kirjoitti:
"teho on laskennallinen, vääntö on se joka tekee työn."?????
Vääntömomentti ilman pyörimisnopeutta ei kerro mistään mitään. Kuten toinen kirjoitti: laita pyöränpulttiin avain, siihen metrinen jatkovarsi ja sen päähän 30 kg paino. Vääntöä on 300 Nm, mutta silti ei mikään liiku, kun on auto paikallaan käsijarrun voimalla.
Sensijaan teholukeman lisänä ei tarvita muita tietoja, koska vääntömomentti kertaa pyörimisnopeus on teho.silloin pulttiin tuotetaan 300 nm vääntövoima, tämä kertoo moottorissakin sen missä saadaan suurin vääntö. voithan sinä laskea pulttia kiertäessäsi tehonkin jos se lohduttaa, mutta ei se auto välttämättä silloinkaan liiku.
tehoalueella vääntö ei ole suurimmillaan, vaan lisäarvoa antaa kierrosluku. taitaa sinulta puuttua ymmärrystä?? yritätkö väittää että moottorissa maksimivääntöalue olisi muka merkityksetön? maksimivääntöalue ilmoitetaan kuitenkin vain Nm muodossa, vaikka miten ymmärtäisit.
- taas kerran
> PYÖRILTÄ SAATAVA KÄYTTÖVOIMA ON SUORAAN VERRANNOLLINEN MOOTTORIN VÄÄNTÖMOMENTTIIN ja voimansiirron välityssuhteeseen, myös renkaan koko (säde) vaikuttaa asiaan.
Jaahsas, taas vääntöpelle yrittää vanhanaikaista ja korostaa pelkkää moottorin vääntöä, vaikka välityssuhteen merkitys on yhtä suuri ja sen "unohtaminen" heittää etenkin bansa/nokivasaravertailut aivan perseelleen.- tehdään yleensä
moottorin ominaisuuksien ja suorituskykykäyrien mukaan, dieselissä yleensä pidemmät välitykset. kyllä tämä kertoo moottoristakin ja huonoilla välityksillä voi saada koko moottorin käyttökelvottomaksi.
- Drehmoment
Jaaha, on siis samantekevää tuleeko kampiakselin päästä 100Nm vai 300Nm ?
Tehopellet luulevat, että auto saadaan voimakkaaksi vaihteistolla ja mopon moottorikin riittää kun käytetään "välityssuhteita"!
Ohhoijaa. - puun ja kuoren välissä
Drehmoment kirjoitti:
Jaaha, on siis samantekevää tuleeko kampiakselin päästä 100Nm vai 300Nm ?
Tehopellet luulevat, että auto saadaan voimakkaaksi vaihteistolla ja mopon moottorikin riittää kun käytetään "välityssuhteita"!
Ohhoijaa.> Jaaha, on siis samantekevää tuleeko kampiakselin päästä 100Nm vai 300Nm ?
Laita pyöränpuolttiin lenkkiavain, lenkkiavaimeen 1 m putkenpätkä jatkovarreksi ja varren päähän 30 kg puntti. Siinä sulle 300 Nm. Hyvinkö kiihtyy ja kulkee?
Ne dieselienkin 300 Nm väännöt kalpenee, kun otetaan huomioon pitemmät välitykset. Esim. dieselillä suurimman vaihteen välitys 3,5:1, bensakoneella 4,7:1. Dieselin vääntö 300 nm -> pyörille menee 300x3,5 = 1050 Nm. Bensakoneella 200x4,7 = 940 Nm. No huppista, 50 % ero kutistuikin 10 prosenttiin. - tuo bensakoneen
puun ja kuoren välissä kirjoitti:
> Jaaha, on siis samantekevää tuleeko kampiakselin päästä 100Nm vai 300Nm ?
Laita pyöränpuolttiin lenkkiavain, lenkkiavaimeen 1 m putkenpätkä jatkovarreksi ja varren päähän 30 kg puntti. Siinä sulle 300 Nm. Hyvinkö kiihtyy ja kulkee?
Ne dieselienkin 300 Nm väännöt kalpenee, kun otetaan huomioon pitemmät välitykset. Esim. dieselillä suurimman vaihteen välitys 3,5:1, bensakoneella 4,7:1. Dieselin vääntö 300 nm -> pyörille menee 300x3,5 = 1050 Nm. Bensakoneella 200x4,7 = 940 Nm. No huppista, 50 % ero kutistuikin 10 prosenttiin.kierrosluku on paljon korkeampi kuin dieselmoottorin ja dieseli saattaa käydä silti taloudellisemmin. bensakoneiden väännöt ovat yläpäässä ja isoinkin vaihde asettaa kierrokset selvästi maksimiväännön alle. dieselissä isoimmalla vaihteella kierrokset asettuvat lähemmäksi suurta vääntöaluetta, joten sitkeys on kuitenkin parempi.
- kuin kissa kuumaa puuroa
tuo bensakoneen kirjoitti:
kierrosluku on paljon korkeampi kuin dieselmoottorin ja dieseli saattaa käydä silti taloudellisemmin. bensakoneiden väännöt ovat yläpäässä ja isoinkin vaihde asettaa kierrokset selvästi maksimiväännön alle. dieselissä isoimmalla vaihteella kierrokset asettuvat lähemmäksi suurta vääntöaluetta, joten sitkeys on kuitenkin parempi.
> kierrosluku on paljon korkeampi kuin dieselmoottorin
No mutta onko tämä dieselpalleroiselle joku yllätys?
Kuulut ilmeisesti niihin, joilla pili seisoo ihan vaan siitä ilosta, että seitsemääkymppiä körötellessä on taulussa vain 1500 rpm.
...tuli muuten sulla aika hätänen puheenaiheen vaihto, kun se sun mahtivääntösi suli käsiin ;-)
Ehkä pitää vielä sen verran kiusata, ettei melutasokaan mene ihan vain ja ainoastaan kierrosten mukaan. Meinaan, että saattaapi tuo nokivasara olla äänekkäämpi @1500 kuin bensakone @2000 rpm
> bensakoneiden väännöt ovat yläpäässä ja isoinkin vaihde asettaa kierrokset selvästi maksimiväännön alle.
Noi voi hellanlettas. Harvemmalla dieselilläkään se max. vääntö löytyy, ainakaan oikeasti = penkitettynä, jostain 1500 rpm kohdalta, vaan pikemminkin 2000...2500 kieppeiltä.
Ja muistetaanhan kanssa vertailla joko vapareita tai ahdettuja keskenään eikä ristiin rastiin, jookos?
....vaikka ymmärrän kyllä halusi verrata 1,9-2,2 l TURBOdieseleitä joihinkin 1,4-1,6 l bensakoneisiin. Kun on sen verran ujoa se ylivertaisuus, ettei tule lainkaan esiin ahdettuihin bensakoneisiin verrattuna. - selitystä
kuin kissa kuumaa puuroa kirjoitti:
> kierrosluku on paljon korkeampi kuin dieselmoottorin
No mutta onko tämä dieselpalleroiselle joku yllätys?
Kuulut ilmeisesti niihin, joilla pili seisoo ihan vaan siitä ilosta, että seitsemääkymppiä körötellessä on taulussa vain 1500 rpm.
...tuli muuten sulla aika hätänen puheenaiheen vaihto, kun se sun mahtivääntösi suli käsiin ;-)
Ehkä pitää vielä sen verran kiusata, ettei melutasokaan mene ihan vain ja ainoastaan kierrosten mukaan. Meinaan, että saattaapi tuo nokivasara olla äänekkäämpi @1500 kuin bensakone @2000 rpm
> bensakoneiden väännöt ovat yläpäässä ja isoinkin vaihde asettaa kierrokset selvästi maksimiväännön alle.
Noi voi hellanlettas. Harvemmalla dieselilläkään se max. vääntö löytyy, ainakaan oikeasti = penkitettynä, jostain 1500 rpm kohdalta, vaan pikemminkin 2000...2500 kieppeiltä.
Ja muistetaanhan kanssa vertailla joko vapareita tai ahdettuja keskenään eikä ristiin rastiin, jookos?
....vaikka ymmärrän kyllä halusi verrata 1,9-2,2 l TURBOdieseleitä joihinkin 1,4-1,6 l bensakoneisiin. Kun on sen verran ujoa se ylivertaisuus, ettei tule lainkaan esiin ahdettuihin bensakoneisiin verrattuna.vaan nyhjää...
- 300 Nm ja siinä kaikki
selitystä kirjoitti:
vaan nyhjää...
Tiesin kyllä, ettei dieselpellet liioilla älynlahjoilla juhli, mutta sinä olet kyllä varsin vaatimaton tapaus jopa tässä kategoriassa.
puun ja kuoren välissä kirjoitti:
> Jaaha, on siis samantekevää tuleeko kampiakselin päästä 100Nm vai 300Nm ?
Laita pyöränpuolttiin lenkkiavain, lenkkiavaimeen 1 m putkenpätkä jatkovarreksi ja varren päähän 30 kg puntti. Siinä sulle 300 Nm. Hyvinkö kiihtyy ja kulkee?
Ne dieselienkin 300 Nm väännöt kalpenee, kun otetaan huomioon pitemmät välitykset. Esim. dieselillä suurimman vaihteen välitys 3,5:1, bensakoneella 4,7:1. Dieselin vääntö 300 nm -> pyörille menee 300x3,5 = 1050 Nm. Bensakoneella 200x4,7 = 940 Nm. No huppista, 50 % ero kutistuikin 10 prosenttiin.......Sillä bensalla se 200Nm löytyy kapealla kierroslukualeella ja yleensä dieseliä HUOMATTAVASTI korkeammalla kierroslukualueella, jonka takia siis tiuhemmat välitykset, kuten totesit.
Mutta kun se dieselin vääntö löytyy jo jostain 1700rpm tuonne vajaa 4000rpm. Miten tämä asia taipuu, oi matemaatikkoni hoi??????????????- diesepellen logiikalla
Tojo-Kölli kirjoitti:
......Sillä bensalla se 200Nm löytyy kapealla kierroslukualeella ja yleensä dieseliä HUOMATTAVASTI korkeammalla kierroslukualueella, jonka takia siis tiuhemmat välitykset, kuten totesit.
Mutta kun se dieselin vääntö löytyy jo jostain 1700rpm tuonne vajaa 4000rpm. Miten tämä asia taipuu, oi matemaatikkoni hoi??????????????> ......Sillä bensalla se 200Nm löytyy kapealla kierroslukualeella
Omassa 1,4 litraisessa noin/vähintään 200 Nm löytyy suunnilleen 2000-5300 rpm haarukassa. Kaipa tämä sitten on kapea kierroslukualue.
> ja yleensä dieseliä HUOMATTAVASTI korkeammalla kierroslukualueella, jonka takia siis tiuhemmat välitykset, kuten totesit.
Samantehoisessa 1,9 l dieselissä vastaava n. 90 % maksimiväännöstä tarjoava alue näyttäisi olevan 1700-3500 rpm.
Max. tehot puolestaan 5300/4000 rpm kieppeillä (bensa/dsl), joten dieselissä oletettavasti kolmanneksen pidemmät välitykset (tarkkaa tietoa en tähän hätään löytänyt)
-> samalla ajonopeudella, millä bensakone kiertää 2000 rpm (OK) on dieselillä vain 1500 rpm lasissa (=liian vähän)
-> @2000 rpm bensavehkeestä irtoaa max. 42 kW, dieselistä @1500 rpm ... 35-40? (penkityskäyrä loppuu kesken)
- maksimiväännöt 230Nm @3000 vs. 305Nm @2500 ... eli bensavehkeellä pikkuisen alemmalla ajonopeudella, olettaen em. 33 % ero välityssuhteissa
- ja pyörille menevät väännötkin prosentin murto-osien tarkkuudella identtiset (230 Nm x 1,33 = 306 Nm "dsl-vastaavuus") -> ohituskiihtyvyyden pitäisi olla liki identtinen
...lukuunottamatta sellaista pikkuseikkaa, että dsl on liki 100 kg painavampi. diesepellen logiikalla kirjoitti:
> ......Sillä bensalla se 200Nm löytyy kapealla kierroslukualeella
Omassa 1,4 litraisessa noin/vähintään 200 Nm löytyy suunnilleen 2000-5300 rpm haarukassa. Kaipa tämä sitten on kapea kierroslukualue.
> ja yleensä dieseliä HUOMATTAVASTI korkeammalla kierroslukualueella, jonka takia siis tiuhemmat välitykset, kuten totesit.
Samantehoisessa 1,9 l dieselissä vastaava n. 90 % maksimiväännöstä tarjoava alue näyttäisi olevan 1700-3500 rpm.
Max. tehot puolestaan 5300/4000 rpm kieppeillä (bensa/dsl), joten dieselissä oletettavasti kolmanneksen pidemmät välitykset (tarkkaa tietoa en tähän hätään löytänyt)
-> samalla ajonopeudella, millä bensakone kiertää 2000 rpm (OK) on dieselillä vain 1500 rpm lasissa (=liian vähän)
-> @2000 rpm bensavehkeestä irtoaa max. 42 kW, dieselistä @1500 rpm ... 35-40? (penkityskäyrä loppuu kesken)
- maksimiväännöt 230Nm @3000 vs. 305Nm @2500 ... eli bensavehkeellä pikkuisen alemmalla ajonopeudella, olettaen em. 33 % ero välityssuhteissa
- ja pyörille menevät väännötkin prosentin murto-osien tarkkuudella identtiset (230 Nm x 1,33 = 306 Nm "dsl-vastaavuus") -> ohituskiihtyvyyden pitäisi olla liki identtinen
...lukuunottamatta sellaista pikkuseikkaa, että dsl on liki 100 kg painavampi.....-puolin ja toisin-......
Tässä ketjussa puhuttiin VÄÄNNÖSTÄ. Sä yleistät tuon vielä automaailmassa harvinaisen TSi:n kun normi-ihmiselle vääntö tarkoittaa joko dieselia tai V8-moottoria..... (tavallisessa 1.4 bensakoneessa ei tuollaisia arvoja ole...) Sori, että unohdin TSi:n. Väännöllähän sekin näyttää kulkevan... -toki ei pärjää kulutuksella ihan dieselille, mutta se käyttövoimavero....- ihmiselle
Tojo-Kölli kirjoitti:
....-puolin ja toisin-......
Tässä ketjussa puhuttiin VÄÄNNÖSTÄ. Sä yleistät tuon vielä automaailmassa harvinaisen TSi:n kun normi-ihmiselle vääntö tarkoittaa joko dieselia tai V8-moottoria..... (tavallisessa 1.4 bensakoneessa ei tuollaisia arvoja ole...) Sori, että unohdin TSi:n. Väännöllähän sekin näyttää kulkevan... -toki ei pärjää kulutuksella ihan dieselille, mutta se käyttövoimavero....VÄÄNTÖ tarkoittaa, ja on aina tarkoittanut, joko dieseliä ja bensakonetta tai ahdettua dieseliä ja ahdettua bensakonetta.
- päivitä tietosi
Tojo-Kölli kirjoitti:
....-puolin ja toisin-......
Tässä ketjussa puhuttiin VÄÄNNÖSTÄ. Sä yleistät tuon vielä automaailmassa harvinaisen TSi:n kun normi-ihmiselle vääntö tarkoittaa joko dieselia tai V8-moottoria..... (tavallisessa 1.4 bensakoneessa ei tuollaisia arvoja ole...) Sori, että unohdin TSi:n. Väännöllähän sekin näyttää kulkevan... -toki ei pärjää kulutuksella ihan dieselille, mutta se käyttövoimavero....> Sä yleistät tuon vielä automaailmassa harvinaisen TSi:n
Harvinaisen? Missä maailmassa sinä elät? Eihän VAG-konsernilta kohta muunlaisia bensakoneita saakaan. Ja 1,4-1,6 l pikkuturboja löytyy muiltakin; Alfa, Citroen, Fiat, Mini, Opel, Peugeot nyt ainakin näitä tarjoaa.
Eikä kyseessä edes ollut mikään TSI... päivitä tietosi kirjoitti:
> Sä yleistät tuon vielä automaailmassa harvinaisen TSi:n
Harvinaisen? Missä maailmassa sinä elät? Eihän VAG-konsernilta kohta muunlaisia bensakoneita saakaan. Ja 1,4-1,6 l pikkuturboja löytyy muiltakin; Alfa, Citroen, Fiat, Mini, Opel, Peugeot nyt ainakin näitä tarjoaa.
Eikä kyseessä edes ollut mikään TSI......myönnän "tappioni" periaattellisella tasolla. -ja päivittä pitää.... jos muka kansanmalleissa ei oo tavallisia "moottorisahoja" enään myytävänä eikä osteta......
Kysyn sinulta vielä, paljonko Suomen autokannasta on noita mainitsemiasi ihme mankeleita ja paljonko löytyy noita "normi"-vääntäjiä?
-mä elän tätä päivää, ehkä vuonna 2015 on toisin....- rudolfd
diesepellen logiikalla kirjoitti:
> ......Sillä bensalla se 200Nm löytyy kapealla kierroslukualeella
Omassa 1,4 litraisessa noin/vähintään 200 Nm löytyy suunnilleen 2000-5300 rpm haarukassa. Kaipa tämä sitten on kapea kierroslukualue.
> ja yleensä dieseliä HUOMATTAVASTI korkeammalla kierroslukualueella, jonka takia siis tiuhemmat välitykset, kuten totesit.
Samantehoisessa 1,9 l dieselissä vastaava n. 90 % maksimiväännöstä tarjoava alue näyttäisi olevan 1700-3500 rpm.
Max. tehot puolestaan 5300/4000 rpm kieppeillä (bensa/dsl), joten dieselissä oletettavasti kolmanneksen pidemmät välitykset (tarkkaa tietoa en tähän hätään löytänyt)
-> samalla ajonopeudella, millä bensakone kiertää 2000 rpm (OK) on dieselillä vain 1500 rpm lasissa (=liian vähän)
-> @2000 rpm bensavehkeestä irtoaa max. 42 kW, dieselistä @1500 rpm ... 35-40? (penkityskäyrä loppuu kesken)
- maksimiväännöt 230Nm @3000 vs. 305Nm @2500 ... eli bensavehkeellä pikkuisen alemmalla ajonopeudella, olettaen em. 33 % ero välityssuhteissa
- ja pyörille menevät väännötkin prosentin murto-osien tarkkuudella identtiset (230 Nm x 1,33 = 306 Nm "dsl-vastaavuus") -> ohituskiihtyvyyden pitäisi olla liki identtinen
...lukuunottamatta sellaista pikkuseikkaa, että dsl on liki 100 kg painavampi.pellen nokkivasarassa on n.630nm takaamassa hyvän kiihtyvyyden/ohituskiihtyvyyden ja rajoitin katkoo menon kahdenpuolensadan kieppeillä,väätöalueesta en tiedä,perstuntumalta vähintäänkin riittävä.
- ei romut kiinnosta
Tojo-Kölli kirjoitti:
...myönnän "tappioni" periaattellisella tasolla. -ja päivittä pitää.... jos muka kansanmalleissa ei oo tavallisia "moottorisahoja" enään myytävänä eikä osteta......
Kysyn sinulta vielä, paljonko Suomen autokannasta on noita mainitsemiasi ihme mankeleita ja paljonko löytyy noita "normi"-vääntäjiä?
-mä elän tätä päivää, ehkä vuonna 2015 on toisin....> Kysyn sinulta vielä, paljonko Suomen autokannasta on noita mainitsemiasi ihme mankeleita ja paljonko löytyy noita "normi"-vääntäjiä?
Jaaha, nyt pelataan sitten tämäkin kortti. Juu ei löydy paljoa bensaturboja käytetyistä, koska kyseessä on vasta nouseva trendi. Vaan eipä ole 130 hv turbodieselitkään mikään vanha ilmiö...
Tarjonnasta taas... jos otetaan niinkin eksoottinen auto kuin Pösö 308 5-ovisena, niin siihen näyttäisi olevan tarjolla
- 2 erilaista bensavaparia (1,4 ja 1,6 l)
- 3 erilaista turbokonetta (120-175 hv, kaikki 1,6 l)
- 3 erilaista dieselmoottoria (90-136 hv, 1,6-2,0 l)
...vaikka PSA:n pitäisi olla yksi pikkudieselien edelläkävijöistä.
Tai sitten budjettiluokasta Fiat Linea, johon löytyy
- 1,4 l bensa (77 hv, 115 Nm @3000 rpm)
- 1,4 l bensaturbo (120 hv, 206 Nm @1750 rpm)
- 1,25 l turbodiedel (90 hv, 200 Nm @1750 rpm)
Tässä molemmat turbokoneet samanhintaiset ja vain tonnin karvalakkimallia kalliimpia. Dieselin valttina on hyvä polttoainetalous, mutta vähän ajavalla tulee toisaalta takkiin veron kanssa. Lisäksi bensaturbo on suorituskyvyltään ihan omassa luokassaan (0-100 luvattu 9,0 s, muilla 13,8-14,6 s). - tsiiffi
Tojo-Kölli kirjoitti:
......Sillä bensalla se 200Nm löytyy kapealla kierroslukualeella ja yleensä dieseliä HUOMATTAVASTI korkeammalla kierroslukualueella, jonka takia siis tiuhemmat välitykset, kuten totesit.
Mutta kun se dieselin vääntö löytyy jo jostain 1700rpm tuonne vajaa 4000rpm. Miten tämä asia taipuu, oi matemaatikkoni hoi??????????????Ja teholla se vääntökin syntyy.
- jaksa väitellä.
300 Nm ja siinä kaikki kirjoitti:
Tiesin kyllä, ettei dieselpellet liioilla älynlahjoilla juhli, mutta sinä olet kyllä varsin vaatimaton tapaus jopa tässä kategoriassa.
viisaampi lopettaa ensin. et osaa muuta kuin pelleillä, argumentit on sinulla hyvin vähissä. en näe mitään syytä yrittää väitellä kanssasi, jos et osaa väitellä pikkukakaraa paremmin.
- .........
tsiiffi kirjoitti:
Ja teholla se vääntökin syntyy.
väännöllä se teho syntyy.
- jeps.
Jos mietitään nopeita autoja, niin siellä on poikkeuksetta autoja, joissa on suuri _huipputeho_. Esimerkiksi formuloissa suurimmat väännöt ovat luokkaa 300-300nm, mutta 7 vaihda vastaa normiauton kakkosvaihdetta.
On täysin merkityksetöntä miten vetäville pyörille tuotetaan vääntömomenttia: korkealle kiertävällä moottorilla ja lyhyillä välityksillä vai suurella momentilla ja pidemmillä vaihteilla. Yleensä autot, jotka ovat nopeita ja kiihtyvät hyvin ovat myös tehokkaita. Ne eivät ole välttämättä kovia vääntämään kuten ferrarit. - edellisiin
Olen seurannut näitä teho-vääntökeskusteluja ja koeajanut erilaisia autoja. Lopputuloksena laitoin tilaukseen Volkkarin 122hv TSI-koneella. Siinä on huipputehoakin ihan tarpeeksi mutta 200Nm/1500-4000rpm vääntönsä ansiosta se on ihan älyttömän miellyttävä ajettava NORMAALIAJOSSA.
Kiitos kaikille keskustelijoille. - ei ole todellista
..taas tätä samaa vääntöä asiasta..pliis,
lopettakaa jo.
Ihan sama mikä ratkaisee, aivan yks lysti.
nimimerkki automaattiautoilija - Kallonkutistaja1
Yksinkertaistettuna voi siis kysyä, kiihtyykö auto paremmin maksimiväännön kierrosnopeudella vai maksimitehon kierrosnopeudella?
- tehoteho
suurimman vääntömomentin kohdalla teho on pienempi, kuin suurimman tehon kohdalla. teho kertoo tehdyn työn määrän tietyssä ajassa, eli mitä suurempi teho on, sitä enemmän moottori tekee työtä tietyssä ajassa.
tämä taas kertoo, että mitä enemmän moottori tekee työtä, sitä voimakkaampi se on.
yksinkertaistettuna suurin kiihtyvyys saadaan suurimmalla teholla.
hyvä vääntömomentti tarkoittaa suurta tehoa myös pienemmillä kierroksilla. teho kertoo sen, miten auto liikkuu. - tehotohtori
tehoteho kirjoitti:
suurimman vääntömomentin kohdalla teho on pienempi, kuin suurimman tehon kohdalla. teho kertoo tehdyn työn määrän tietyssä ajassa, eli mitä suurempi teho on, sitä enemmän moottori tekee työtä tietyssä ajassa.
tämä taas kertoo, että mitä enemmän moottori tekee työtä, sitä voimakkaampi se on.
yksinkertaistettuna suurin kiihtyvyys saadaan suurimmalla teholla.
hyvä vääntömomentti tarkoittaa suurta tehoa myös pienemmillä kierroksilla. teho kertoo sen, miten auto liikkuu."suurimman vääntömomentin kohdalla teho on pienempi, kuin suurimman tehon kohdalla."
Nerokasta! :)
"tämä taas kertoo, että mitä enemmän moottori tekee työtä, sitä voimakkaampi se on."
Vääntö on voimaa, teho on työtä. Työ ei ole voimaa.
"yksinkertaistettuna suurin kiihtyvyys saadaan suurimmalla teholla."
Höpö höpö. Hyppää omaan autoosi, lyö ykkönen silmään ja talla pohjaan. Mieti sitten kiihtyiko se paremmin 3500 kierroksen vai 6500 kierroksen kohdalla.
"hyvä vääntömomentti tarkoittaa suurta tehoa myös pienemmillä kierroksilla. teho kertoo sen, miten auto liikkuu."
Joo, sä tiedät periaatteen, mutta perusteet sulla on täysin hakusessa. - tehoteho
tehotohtori kirjoitti:
"suurimman vääntömomentin kohdalla teho on pienempi, kuin suurimman tehon kohdalla."
Nerokasta! :)
"tämä taas kertoo, että mitä enemmän moottori tekee työtä, sitä voimakkaampi se on."
Vääntö on voimaa, teho on työtä. Työ ei ole voimaa.
"yksinkertaistettuna suurin kiihtyvyys saadaan suurimmalla teholla."
Höpö höpö. Hyppää omaan autoosi, lyö ykkönen silmään ja talla pohjaan. Mieti sitten kiihtyiko se paremmin 3500 kierroksen vai 6500 kierroksen kohdalla.
"hyvä vääntömomentti tarkoittaa suurta tehoa myös pienemmillä kierroksilla. teho kertoo sen, miten auto liikkuu."
Joo, sä tiedät periaatteen, mutta perusteet sulla on täysin hakusessa.teho liikuttaa autoa, ei vääntö.
- tehoteho
tehoteho kirjoitti:
teho liikuttaa autoa, ei vääntö.
ps. auto kiihtyy paremmin 6500 kierroksessa kuin 3500.... tehonsa takia...
- tehotohtori
tehoteho kirjoitti:
ps. auto kiihtyy paremmin 6500 kierroksessa kuin 3500.... tehonsa takia...
Esim. suurimmalla vaihteella sun auto ei kiihdy tasan yhtään enää 6500 kierroksella, vaikka tuottaakin suurimman tehon.
Sen sijaan 3500 kierroksella se kiihtyy. - joku
tehotohtori kirjoitti:
"suurimman vääntömomentin kohdalla teho on pienempi, kuin suurimman tehon kohdalla."
Nerokasta! :)
"tämä taas kertoo, että mitä enemmän moottori tekee työtä, sitä voimakkaampi se on."
Vääntö on voimaa, teho on työtä. Työ ei ole voimaa.
"yksinkertaistettuna suurin kiihtyvyys saadaan suurimmalla teholla."
Höpö höpö. Hyppää omaan autoosi, lyö ykkönen silmään ja talla pohjaan. Mieti sitten kiihtyiko se paremmin 3500 kierroksen vai 6500 kierroksen kohdalla.
"hyvä vääntömomentti tarkoittaa suurta tehoa myös pienemmillä kierroksilla. teho kertoo sen, miten auto liikkuu."
Joo, sä tiedät periaatteen, mutta perusteet sulla on täysin hakusessa.Voisko joku kertoa, että miksi autoni kiihtyy esim 80km/h --> 120 km/h selvästi nopeammin, jos käytän pienempiä vaihteita, vaikka moottori tuottama vääntöä pysyy koko ajan lähes vakiona kyseisellä kierroslukuvälillä olevan tasaisen vääntökäyrän ansiosta (vääntökäyrä leikattu tasaiseksi)? Vaihdettaessa pienemmälle vaihteelle, kierrokset nousee, moottorin tuottama teho kasvaa, vääntö pysyy vakiona ja samalla kiihtyvyys paranee. Miten se voi olla mahdollista, jos kerran moottorin tuottama vääntöä ratkaisee kiihtyvyyden?
- tehotohtori
joku kirjoitti:
Voisko joku kertoa, että miksi autoni kiihtyy esim 80km/h --> 120 km/h selvästi nopeammin, jos käytän pienempiä vaihteita, vaikka moottori tuottama vääntöä pysyy koko ajan lähes vakiona kyseisellä kierroslukuvälillä olevan tasaisen vääntökäyrän ansiosta (vääntökäyrä leikattu tasaiseksi)? Vaihdettaessa pienemmälle vaihteelle, kierrokset nousee, moottorin tuottama teho kasvaa, vääntö pysyy vakiona ja samalla kiihtyvyys paranee. Miten se voi olla mahdollista, jos kerran moottorin tuottama vääntöä ratkaisee kiihtyvyyden?
"Miten se voi olla mahdollista, jos kerran moottorin tuottama vääntöä ratkaisee kiihtyvyyden? "
No mutta tuo oletushan on täysin viturallaan.
Renkaan vääntö ratkaisee kiihtyvyyden, ei moottorin.
Ja suurempi vääntö saadaan renkaalle tietysti pienemmällä vaihteella. As simple as that. - tehoteho
tehotohtori kirjoitti:
Esim. suurimmalla vaihteella sun auto ei kiihdy tasan yhtään enää 6500 kierroksella, vaikka tuottaakin suurimman tehon.
Sen sijaan 3500 kierroksella se kiihtyy.voi perkele näitä einsteineja.
jos onnistut esimerkiksi variaattorilla pitämään moottorin kierrokset tietyllä kierrosluvulla, niin arvaappa kumpi kiihtyy nopeammin. auto, joka kiertää 6500 kierrosta vai auto, joka kiertää 3500 kierrosta.
puhumme autoista, joissa on molemmissa siis sama moottori. 6500 on tehohuippu ja 3500 vääntöhuippu - tehotohtori
tehoteho kirjoitti:
voi perkele näitä einsteineja.
jos onnistut esimerkiksi variaattorilla pitämään moottorin kierrokset tietyllä kierrosluvulla, niin arvaappa kumpi kiihtyy nopeammin. auto, joka kiertää 6500 kierrosta vai auto, joka kiertää 3500 kierrosta.
puhumme autoista, joissa on molemmissa siis sama moottori. 6500 on tehohuippu ja 3500 vääntöhuippuOtitko ässän hihasta? :)
Minusta sun väite oli aika suoraviivainen:
"auto kiihtyy paremmin 6500 kierroksessa kuin 3500.... tehonsa takia..."
Mutta ilmeisesti tuohon lauseeseen pitääkin laittaa variaattori, että se pitää paikkansa, vai? Puuttuuko sieltä jotain muutakin tärkeää? Tela? Kuski? Kaasupoljin? Öljyn viskositeetti, tai renkaan säde? - miten...
tehotohtori kirjoitti:
"Miten se voi olla mahdollista, jos kerran moottorin tuottama vääntöä ratkaisee kiihtyvyyden? "
No mutta tuo oletushan on täysin viturallaan.
Renkaan vääntö ratkaisee kiihtyvyyden, ei moottorin.
Ja suurempi vääntö saadaan renkaalle tietysti pienemmällä vaihteella. As simple as that.Olet asian ytimessä, moottorin tuottamalla väännöllä ei ole merkitystä, koska välityksillä saadaan saadaan renkaan vääntöä muutettua. Joten mikä vaikuttaa auton kiihtyvyyteen: moottorin tuottaman tehon määrä vai väännön määrä? Juuri todistin edellisessä viestissä, että auton kiihtyvyys muuttuu, kun tehoa muutetaan ja vääntö säilyy vakiona. Jos vääntöä muutetaan ja teho säilyy vakiona, niin kiihtyvyys ei muutu.
Eli tehon määrä vaikuttaa kiihtyvyyteen. Se on helppo tajuta, kun otetaan esim 100 hv tehoisia autoja, niin kiihtyvyys 0-100 km/h on lähes poikkeuksetta 10-11 sek riippumatta moottorin tuottamasta väännön määrästä. Jotkut dieselit tuottavat 300 nm vääntöä ja reilu 100 hv ja ovat silti yhtä nopeita kiihtymään kuin 1.6 bensa koneella varustettu auto, jossa vain 150 nm vääntöä ja saman verran tehoa. Eli tuplasti suurempi vääntöä ei vaikuta kiihtyvyyteen. Ihan sama vaikka vääntöä olisi 1000 nm, jos teho säilyy edelleen 100 hv:ssa, niin 0-100km/h kiihtyvyys on tuo 10-11 sek. Mutta jos onkin sama 150 nm vääntöä, mutta 200 hv tehoa, niin kummasti se 0-100km/h kiihtyvyys paranee huomattavasti. - tehotohtori
miten... kirjoitti:
Olet asian ytimessä, moottorin tuottamalla väännöllä ei ole merkitystä, koska välityksillä saadaan saadaan renkaan vääntöä muutettua. Joten mikä vaikuttaa auton kiihtyvyyteen: moottorin tuottaman tehon määrä vai väännön määrä? Juuri todistin edellisessä viestissä, että auton kiihtyvyys muuttuu, kun tehoa muutetaan ja vääntö säilyy vakiona. Jos vääntöä muutetaan ja teho säilyy vakiona, niin kiihtyvyys ei muutu.
Eli tehon määrä vaikuttaa kiihtyvyyteen. Se on helppo tajuta, kun otetaan esim 100 hv tehoisia autoja, niin kiihtyvyys 0-100 km/h on lähes poikkeuksetta 10-11 sek riippumatta moottorin tuottamasta väännön määrästä. Jotkut dieselit tuottavat 300 nm vääntöä ja reilu 100 hv ja ovat silti yhtä nopeita kiihtymään kuin 1.6 bensa koneella varustettu auto, jossa vain 150 nm vääntöä ja saman verran tehoa. Eli tuplasti suurempi vääntöä ei vaikuta kiihtyvyyteen. Ihan sama vaikka vääntöä olisi 1000 nm, jos teho säilyy edelleen 100 hv:ssa, niin 0-100km/h kiihtyvyys on tuo 10-11 sek. Mutta jos onkin sama 150 nm vääntöä, mutta 200 hv tehoa, niin kummasti se 0-100km/h kiihtyvyys paranee huomattavasti.Eikös sen moottorin homma ole juuri tuottaa sitä vääntöä, eli voimaa, joka johdetaan sitten sinne renkaalle, jolla autoa työnnetään eteenpäin?
Ja säkin puhut suu vaahdossa jostain maksimitehosta... Entäs jos kone on täys nuhapumppu, paitsi sillä kapealla maksimitehon kierrosalueella? 0-100 kiihdytyksessä kone käy yleensä kaksi kertaa tuolla alueella. Ensin ykkösvaihteen lopussa, sitten kakkosvaihteen lopussa. Muun ajan kone vetää joillain muilla kieroksilla. Voitko jättää ne kokonaan huomiotta?
Eikun, homma on silläviissiin, että sä voit laskea joko tehoja tai vääntöjä miten haluat, mutta jos lähdetään oikeasti mittaamaan jotain 0-100 kiihtyvyyttä, niin sun tarttee ottaa huomioon sekä välitykset, että tehot/väännöt KOKO TUOLLA ALUEELLA.
Et sä jumalauta voi sanoa, että 150 heppanen 200 newtonin auto kiihtyy paremmin kuin 140 heppanen 210 newtonin auto, kun sä et tiedä niistä mitään muuta kuin vääntö/tehohuiput, vaikka nyrkkisääntönä sitä voisi pitääkin. - Yliasiamies
miten... kirjoitti:
Olet asian ytimessä, moottorin tuottamalla väännöllä ei ole merkitystä, koska välityksillä saadaan saadaan renkaan vääntöä muutettua. Joten mikä vaikuttaa auton kiihtyvyyteen: moottorin tuottaman tehon määrä vai väännön määrä? Juuri todistin edellisessä viestissä, että auton kiihtyvyys muuttuu, kun tehoa muutetaan ja vääntö säilyy vakiona. Jos vääntöä muutetaan ja teho säilyy vakiona, niin kiihtyvyys ei muutu.
Eli tehon määrä vaikuttaa kiihtyvyyteen. Se on helppo tajuta, kun otetaan esim 100 hv tehoisia autoja, niin kiihtyvyys 0-100 km/h on lähes poikkeuksetta 10-11 sek riippumatta moottorin tuottamasta väännön määrästä. Jotkut dieselit tuottavat 300 nm vääntöä ja reilu 100 hv ja ovat silti yhtä nopeita kiihtymään kuin 1.6 bensa koneella varustettu auto, jossa vain 150 nm vääntöä ja saman verran tehoa. Eli tuplasti suurempi vääntöä ei vaikuta kiihtyvyyteen. Ihan sama vaikka vääntöä olisi 1000 nm, jos teho säilyy edelleen 100 hv:ssa, niin 0-100km/h kiihtyvyys on tuo 10-11 sek. Mutta jos onkin sama 150 nm vääntöä, mutta 200 hv tehoa, niin kummasti se 0-100km/h kiihtyvyys paranee huomattavasti.Et ole todistanut yhtään mitään.
Polttomoottori tuottaa ja sen suunnitellaan tuottavan mahdollisimman paljon vääntömomenttia laajalla kierroslukualueella.
Sen vuoksi niissä on lisävempeleitä kuten:
-muuttuvapituuksinen imusarja
-muuttuva venttiilinajoitus
-muuttuva venttiilinnosto-
-jopa tarkasti kierroslukua ja kuormitustilaa seuraava sytytysennakko nakutustuntimineen.
(mahd. aikainen sytytys lisää vääntöä !!!)
Kaikki em. seikat lisäävät vääntömomenttialueen laajuutta ja ovat merkitseviä suorituskyvyn kannalta.
Jos vaikka 3000 kierroksen alueelle halutaan lisää tehoa, ONNISTUU SE VAIN VÄÄNTÖMOMENTTIA LISÄÄMÄLLÄ.
Loppunäpertelysi kruunaa valehtelusi.
Taas pari esimerkkiä.
kaksi samanlaista autoa, mutta toisessa paljon suurempi väännönhuippu esim. 3000 kierroksella.
vaihdetaan kiihdytettäessä kakkoselta kolmoselle.
Jos moottori tuottaakin kolmoselle vaihdettaessa paljon suuremman vääntömomentin, kiihtyy se myös TAKUUVARMASTI PAREMMIN kuin versio joka väänsi vähemmän.
Niin, ja tuossa alussa oli referaatti GTI-lehden testistä joka juuri todisti tämän vääntömomenttieron vaikutuksen kiihtyvyyteen kun on kyseessä sama auto jolloin ei voida spekuloida muulla. - Kallonkutistaja1
tehoteho kirjoitti:
suurimman vääntömomentin kohdalla teho on pienempi, kuin suurimman tehon kohdalla. teho kertoo tehdyn työn määrän tietyssä ajassa, eli mitä suurempi teho on, sitä enemmän moottori tekee työtä tietyssä ajassa.
tämä taas kertoo, että mitä enemmän moottori tekee työtä, sitä voimakkaampi se on.
yksinkertaistettuna suurin kiihtyvyys saadaan suurimmalla teholla.
hyvä vääntömomentti tarkoittaa suurta tehoa myös pienemmillä kierroksilla. teho kertoo sen, miten auto liikkuu.Vanha tuttu(?) kaava: F=ma
Yksinkertaistettuna tuosta voidaan päätellä, että voima on ainoa asia, joka vaikuttaa tietyllä hetkellä kiihtyvyyteen. Ja sitten seuraavaksi voikin jo kysyä, kumman kierrosnopeudella voimaa saadaan pyörille enemmän, maksimiväännön vai maksimitehon? - enää koska
tehotohtori kirjoitti:
Esim. suurimmalla vaihteella sun auto ei kiihdy tasan yhtään enää 6500 kierroksella, vaikka tuottaakin suurimman tehon.
Sen sijaan 3500 kierroksella se kiihtyy.huippunopeus on saavutettu. suurimmalla vaihteella ajettaessa siirryttäessä 3250 kierroksesta 6500 kierrokseen, tehon tarve 8 kertaistuu.
- tehoheto
tehotohtori kirjoitti:
Otitko ässän hihasta? :)
Minusta sun väite oli aika suoraviivainen:
"auto kiihtyy paremmin 6500 kierroksessa kuin 3500.... tehonsa takia..."
Mutta ilmeisesti tuohon lauseeseen pitääkin laittaa variaattori, että se pitää paikkansa, vai? Puuttuuko sieltä jotain muutakin tärkeää? Tela? Kuski? Kaasupoljin? Öljyn viskositeetti, tai renkaan säde?variaattori, eli portaaton vaihteisto, tunnettu myös cvt-automaattina ja käytetään esim skoottereissa.
variaattorin avulla moottori voi käydä jatkuvasti hyvällä kierrosalueella, kun taas portaallisella vaihteistolla on kiinteät välitykset joten usein joudutaan ulos hyvältä kierrosalueelta vaihtaessa ja pienet vaihtoviiveetkin tulevat kuvaan.
"Puuttuuko sieltä jotain muutakin tärkeää? Tela? Kuski? Kaasupoljin? Öljyn viskositeetti, tai renkaan säde? "
-ei puutu, sillä ne ovat molemmissa samat, eli vakioita, eivät muutu. jos nyt verrataan vain kahta samanlaista autoa, eroina vain vaihteistot, eli toisessa variaattori ja toisessa portaallinen vaihteisto, niin variaattoriauto kiihtyy liki poikkeuksetta paremmin.
tehoalueella moottori tekee suurimman työn, eli sillä alueella se kiihtyy parhaiten. - Nimetön
tehoheto kirjoitti:
variaattori, eli portaaton vaihteisto, tunnettu myös cvt-automaattina ja käytetään esim skoottereissa.
variaattorin avulla moottori voi käydä jatkuvasti hyvällä kierrosalueella, kun taas portaallisella vaihteistolla on kiinteät välitykset joten usein joudutaan ulos hyvältä kierrosalueelta vaihtaessa ja pienet vaihtoviiveetkin tulevat kuvaan.
"Puuttuuko sieltä jotain muutakin tärkeää? Tela? Kuski? Kaasupoljin? Öljyn viskositeetti, tai renkaan säde? "
-ei puutu, sillä ne ovat molemmissa samat, eli vakioita, eivät muutu. jos nyt verrataan vain kahta samanlaista autoa, eroina vain vaihteistot, eli toisessa variaattori ja toisessa portaallinen vaihteisto, niin variaattoriauto kiihtyy liki poikkeuksetta paremmin.
tehoalueella moottori tekee suurimman työn, eli sillä alueella se kiihtyy parhaiten."jos nyt verrataan vain kahta samanlaista autoa, eroina vain vaihteistot, eli toisessa variaattori ja toisessa portaallinen vaihteisto, niin variaattoriauto kiihtyy liki poikkeuksetta paremmin."
Nyt voi sanoa että sain kyllä viikon parhaat naurut :) Vois ihmetellä miksi esim Volvo/DAF 340 oli niin paljon parempikulkuinen manuaalina kuin variaattorina vaikka variaattorimalli oli koko ajan parhaalla alueella. Siihen, onko se teho vai vääntö, en viitsi edes ottaa kantaa - se on keskustelun tasoon nähden aivan turhaa :)
On se vaan ihme, ettei kaikki autot ole variaattorivetoisia vaikka se on NIIN erinomainen systeemi.... - tuumaillut
Nimetön kirjoitti:
"jos nyt verrataan vain kahta samanlaista autoa, eroina vain vaihteistot, eli toisessa variaattori ja toisessa portaallinen vaihteisto, niin variaattoriauto kiihtyy liki poikkeuksetta paremmin."
Nyt voi sanoa että sain kyllä viikon parhaat naurut :) Vois ihmetellä miksi esim Volvo/DAF 340 oli niin paljon parempikulkuinen manuaalina kuin variaattorina vaikka variaattorimalli oli koko ajan parhaalla alueella. Siihen, onko se teho vai vääntö, en viitsi edes ottaa kantaa - se on keskustelun tasoon nähden aivan turhaa :)
On se vaan ihme, ettei kaikki autot ole variaattorivetoisia vaikka se on NIIN erinomainen systeemi....mutta moni sanoo että asia on juurikin toisinpäin ja variaattoriauto jättää manuaaliset liikennevaloihin helposti. yleistymistä lienee jarrutanut sama mikä kaikkia automaatteja on tähän asti jarruttanut, eli tiheämmät huollot ja osaksi ennakkoluulotkin/periaatteet.
- Nimetön
tuumaillut kirjoitti:
mutta moni sanoo että asia on juurikin toisinpäin ja variaattoriauto jättää manuaaliset liikennevaloihin helposti. yleistymistä lienee jarrutanut sama mikä kaikkia automaatteja on tähän asti jarruttanut, eli tiheämmät huollot ja osaksi ennakkoluulotkin/periaatteet.
moni sanoo nuin ja mihinkähän nämä sanomiset perustuvat ? Itse ajan vahvistetulla automaatilla, josta on eliminoitu kaikki luisto pois. Momentinmuuntimella on hiukan variaattoria vastaavat ominaisuudet. Pitää olla aika paljon tehoa/vääntöä hukattavaksi ennenkuin todellisuudessa pärjää manuaalille jonka häviöt ovat paljon pienemmät. Toisaalta jos variaattori ei kestä edes pienitehoisissa niin miten sitten jos häviöt korvataan suoritusarvoja parantamalla ? Kunhan tässä tuumailen :)
- ei synny
piiruakaan sitä vääntöä!!
- tehotohtori
Otahan vaikka ovenkahvasta kiinni ja väännä täysillä ylöspäin.
Onko siinä silloin piiruakaan vääntöä? Joo, on siinä, ellet nyt sitten täysin naru ole.
Entä tehoa? Ei yhtään, sillä kahva ei liiku. - kahvasta
tehotohtori kirjoitti:
Otahan vaikka ovenkahvasta kiinni ja väännä täysillä ylöspäin.
Onko siinä silloin piiruakaan vääntöä? Joo, on siinä, ellet nyt sitten täysin naru ole.
Entä tehoa? Ei yhtään, sillä kahva ei liiku.kiiniottamiseen tarvitaan se teho!! eli ei siis vääntöä ilman tehoa
- alguungan
Se vääntö mitään muuta vie eteenpäin kuin traktoria pellolla ja rekka-autoa. Caterpillarissa on helvetillinen vääntö mutta silti Micra menee ohi vaikka peruuttamalla.
- Yliasiamies
On muuten kohtuullisen hauskaa lukea kirjoituksia joissa pidetään yhdentekevänä sitä, tuleeko kytkinakselille esim. se 100Nm vai 300Nm tai vaikka 600Nm !
Jumalauta, siinähän on kyse täysin erilaisista moottoreista. Toisissa on voimaa, toisessa ei.
Asiaa voi kuvitella siten, että yrittää jarruttaa tällaista moottoria jarrupenkissä.
100Nm tarjoava kone nyykähtää äärimmäisen helposti.
Moottorin suunnittelun onnistuneisuutta kuvaa erittäin hyvin vääntö/litratilavuus -vertailu.
Parhaat vaparit tuottavat yli 100Nm/litra
Siitä väännöstä ja kulloisestakin kierrosluvusta saadaan KERTOMALLA se paljon puhuttu teho .....
Ja arvatkaa, se auto lähtee viivalta jonka kone potkii/vääntää rajusti jo tyhjäkierrosten tuntumassa !!!- kokenut..
"Ja arvatkaa, se auto lähtee viivalta jonka kone potkii/vääntää rajusti jo tyhjäkierrosten tuntumassa !!! "
Ja se auto ei ole dieseli, olkoon sillä vääntöä paperilla vaikka kuinka paljon. - ¨fys.maikka¨
Autoa kuljettaa tai kiihdyttää renkaiden tietä vasten vaikuttava voima.
Kun autolla on liikettä niin tämä voima on F=P/v, selkokielellä sanottuna pyörille tuotu teho jaettuna nopeudella.
Se, kuinka teho on muodostunut, kierroksilla, paineella, väännöllä tai miten vain, on täysin yhdentekevää, vain tehon suuruus on ratkaiseva.
Tuntuu tosi naurettavalta kun aikuisentuntuiset miehet aivan vakavissaan viitsivät vääntää mielipiteitä ja luuloja, että tehon suuruuteen vaikuttaisi jotenkin se miten se tehdään. - todellisuudentajuinen
¨fys.maikka¨ kirjoitti:
Autoa kuljettaa tai kiihdyttää renkaiden tietä vasten vaikuttava voima.
Kun autolla on liikettä niin tämä voima on F=P/v, selkokielellä sanottuna pyörille tuotu teho jaettuna nopeudella.
Se, kuinka teho on muodostunut, kierroksilla, paineella, väännöllä tai miten vain, on täysin yhdentekevää, vain tehon suuruus on ratkaiseva.
Tuntuu tosi naurettavalta kun aikuisentuntuiset miehet aivan vakavissaan viitsivät vääntää mielipiteitä ja luuloja, että tehon suuruuteen vaikuttaisi jotenkin se miten se tehdään.Kukaan ei kiellä kirjoittamasi kaavan oikeellisuutta.
Tulkintasi on täyttä paskaa.
Otetaan käyttöön esimerkki joka valaiskoon:
Sama auto ja sama moottori, mutta eri virityksellä ja moottorinohjauksella.
1. Autossa on 150 kW 6000 1/min ja vääntöä 300Nm 3000 1/min
2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella.
Väitätkö edelleenkin, ettei vääntömomenttierolla ole merkitystä auton kiihtyvyyteen tässäkään esimerkkitapauksessa joka voisi olla mahdollinen?
(valmistajathan usein rajaavat huippuvääntöä ja lastuttajat ottavat rajan pois)
Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla. - tuo sitä
todellisuudentajuinen kirjoitti:
Kukaan ei kiellä kirjoittamasi kaavan oikeellisuutta.
Tulkintasi on täyttä paskaa.
Otetaan käyttöön esimerkki joka valaiskoon:
Sama auto ja sama moottori, mutta eri virityksellä ja moottorinohjauksella.
1. Autossa on 150 kW 6000 1/min ja vääntöä 300Nm 3000 1/min
2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella.
Väitätkö edelleenkin, ettei vääntömomenttierolla ole merkitystä auton kiihtyvyyteen tässäkään esimerkkitapauksessa joka voisi olla mahdollinen?
(valmistajathan usein rajaavat huippuvääntöä ja lastuttajat ottavat rajan pois)
Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla."Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla."
Em autoissa 0-100km/h kiihtyvyys on käytännössä sama, kun käytetään vapaasti vaihteita. Optimaalisella variaattorilla kiihtyvyys olisi identtinen. - ! ! ! ! !
todellisuudentajuinen kirjoitti:
Kukaan ei kiellä kirjoittamasi kaavan oikeellisuutta.
Tulkintasi on täyttä paskaa.
Otetaan käyttöön esimerkki joka valaiskoon:
Sama auto ja sama moottori, mutta eri virityksellä ja moottorinohjauksella.
1. Autossa on 150 kW 6000 1/min ja vääntöä 300Nm 3000 1/min
2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella.
Väitätkö edelleenkin, ettei vääntömomenttierolla ole merkitystä auton kiihtyvyyteen tässäkään esimerkkitapauksessa joka voisi olla mahdollinen?
(valmistajathan usein rajaavat huippuvääntöä ja lastuttajat ottavat rajan pois)
Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla.Jos huiput olis 200 niin 4-lovisella laatikollakaan ei tartte konetta kierrättää alle 4000 saati koko aluetta läpi, joten momenttiero 3000 kierroksella ei vaikuta paskaakaan.
- Momenttiavailija
todellisuudentajuinen kirjoitti:
Kukaan ei kiellä kirjoittamasi kaavan oikeellisuutta.
Tulkintasi on täyttä paskaa.
Otetaan käyttöön esimerkki joka valaiskoon:
Sama auto ja sama moottori, mutta eri virityksellä ja moottorinohjauksella.
1. Autossa on 150 kW 6000 1/min ja vääntöä 300Nm 3000 1/min
2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella.
Väitätkö edelleenkin, ettei vääntömomenttierolla ole merkitystä auton kiihtyvyyteen tässäkään esimerkkitapauksessa joka voisi olla mahdollinen?
(valmistajathan usein rajaavat huippuvääntöä ja lastuttajat ottavat rajan pois)
Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla.Aika harvalovinen vaihteisto, jos kierrokset putoavat puoleen vaihdettaessa isommalle. Käytännössä kun vedetään 0-100 kiihdytystä, ajetaan huomattavasti lähempänä huipputehon kierroslukua.
En muuten sinänsä ymmärrä tätä kiistelyä tehon ja väännön välisestä tärkeydestä, sillä teho = vääntömomentti x kierrosluku. Jos jompikumpi muuttuu, muuttuu toinenkin samaan suuntaan automaattisesti. Ja tämä pätee niin huippukierroksilla kuin tyhjäkäynnillä. - on mahdoton
todellisuudentajuinen kirjoitti:
Kukaan ei kiellä kirjoittamasi kaavan oikeellisuutta.
Tulkintasi on täyttä paskaa.
Otetaan käyttöön esimerkki joka valaiskoon:
Sama auto ja sama moottori, mutta eri virityksellä ja moottorinohjauksella.
1. Autossa on 150 kW 6000 1/min ja vääntöä 300Nm 3000 1/min
2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella.
Väitätkö edelleenkin, ettei vääntömomenttierolla ole merkitystä auton kiihtyvyyteen tässäkään esimerkkitapauksessa joka voisi olla mahdollinen?
(valmistajathan usein rajaavat huippuvääntöä ja lastuttajat ottavat rajan pois)
Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla."2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella. "
Jos 6000 kierroksella on tehoa 150 kW, niin vääntöä on samoilla kierroksilla 238,75 Nm.
Eli 3,875 Nm enemmän kuin esittämäsi 230 Nm 3000.
Tuo esimerkkisi paljasti tietämättömyytesi. - edelliseen
on mahdoton kirjoitti:
"2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella. "
Jos 6000 kierroksella on tehoa 150 kW, niin vääntöä on samoilla kierroksilla 238,75 Nm.
Eli 3,875 Nm enemmän kuin esittämäsi 230 Nm 3000.
Tuo esimerkkisi paljasti tietämättömyytesi.Vääntöä on tietenkin 8,75 Nm enemmän. Tuli painovirhe.
- Kallonkutistaja1
todellisuudentajuinen kirjoitti:
Kukaan ei kiellä kirjoittamasi kaavan oikeellisuutta.
Tulkintasi on täyttä paskaa.
Otetaan käyttöön esimerkki joka valaiskoon:
Sama auto ja sama moottori, mutta eri virityksellä ja moottorinohjauksella.
1. Autossa on 150 kW 6000 1/min ja vääntöä 300Nm 3000 1/min
2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella.
Väitätkö edelleenkin, ettei vääntömomenttierolla ole merkitystä auton kiihtyvyyteen tässäkään esimerkkitapauksessa joka voisi olla mahdollinen?
(valmistajathan usein rajaavat huippuvääntöä ja lastuttajat ottavat rajan pois)
Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla.Vaikka noilla numeroarvoilla ei olekaan oikeaa moottoria, niin tarkoittamasi vertailu tarkoittaa, että se, jossa on enemmän vääntöä kiihtyy ripeämmin. Mutta se ei ole ristiriidassa kiihtyvyyteen tarvittavan tehon tarpeen kanssa. Siinä, jossa on enemmän vääntöä 3000 kierroksella, on myös enemmän tehoa samassa suhteessa vastaavalla kierrosnopeudella. Eli myös tehokäyrä on siinä kohdassa korkeammalla, kuin tuossa pienempivääntöisessä. Yksinkertaista?
- jostain...
todellisuudentajuinen kirjoitti:
Kukaan ei kiellä kirjoittamasi kaavan oikeellisuutta.
Tulkintasi on täyttä paskaa.
Otetaan käyttöön esimerkki joka valaiskoon:
Sama auto ja sama moottori, mutta eri virityksellä ja moottorinohjauksella.
1. Autossa on 150 kW 6000 1/min ja vääntöä 300Nm 3000 1/min
2. Autossa on 150 kW 6000 1/min, mutta nyt suurin vääntö onkin vain 230 Nm 3000 1/min kierroksella.
Väitätkö edelleenkin, ettei vääntömomenttierolla ole merkitystä auton kiihtyvyyteen tässäkään esimerkkitapauksessa joka voisi olla mahdollinen?
(valmistajathan usein rajaavat huippuvääntöä ja lastuttajat ottavat rajan pois)
Autollahan kiihdytellään läpi vaihteiden eikä vain vakiosuurimman tehon kierrosluvulla.käsiisi B-mallin opel kadett 1100 ja kokeile sillä kiihdytellä niin tiedät, että ne vaivaiset 36hp on syytä pitää käytössä, jos meinaa esim. rekan ohittaa..
Vääntöhän tuollaisessa ei juuri ole, jos sillä on ajettu 100000km niin se kulkee 3-vaihteella huippunsa ja nelosella voi tasaisella suoralla nipinnapin pitää huippunopeuden..
- Naisen logiikka
Mitä tavallisen autonostajan tarvitsee tuollaisesta tietää, saati sitten kiihdyttää itseään väittelemään toisten kanssa? Kun ostan auton, en ole kiinnostunut tuollaisesta. Kunhan kulkee, kuluttaa sopivasti eikä maksa kivitaloa. Kiinnostaisi tietää, miten moni teistä osaa korjata oman autonsa tai viritellä konetta.
- paljonko löytyy
vääntöä tämän palstan lukijoista, kun väittelevät toisiaan vastaan. kertoohan jo yli 1500 lukukertaa jotain asiasta? tämä topikki on varmaan viisikertaa suositumpi kuin keskiverto keskustelunavaus.
ja miksi ei? onhan vääntö, teho, kierrosnopeudet aina kiinnostaneet ja ne ovat monilla autoista tietävillä kriteerinä auton valinnassa. vielä jos ymmärtää väännön ja tehon luonteen ja erot, niin ymmärtää paremmin moottoria kokonaisuutena.
moniko osaa korjata itse? jotkut osaa jotkut ei, tällä palstalla osaa kaikki, koska olemme joka alan asiantuntijoita pitkän linjan ammattiautoilijoita ja -mekaanikkoja, insinöörejä ja ajokokemusta löytyy ainakin puoli miljoona kilometriä muttei koskaan yli kahta miljoonaa.
- Marxgf
Tämän vuoksi urheiluautoissa käytetään nimenomaan diesel moottoreita, niissähän on aina korkeampi vääntömomentti kuin vastaavassa bensiinikäyttöisessä.
- että urheiluautoissa
ajetaan yleensä tehoilla, eli tarkoitus on saada kaikki teho irti moottorista. maksimitehoalueella vääntöä vapautuu sekuntia kohden eniten suuren kierrosnopeuden ansiosta, joten saadaan maksimiteho ja maksimisuorituskyky irti moottorista kilpakäyttöä ajatellen.
dieselien laaja alavääntöalue on tärkeä raskaita hommia tekevissä moottoriessa, jotta niitä ei tarvitsisi huudattaa hyvän työkyvyn aikaansaamiseksi. tehot laajalla alavääntöalueella ovat yleensä maksimitehoa alemmat, mutta samalla saadaan aikaan hyvä polttoainetaloudellisuus koska moottoriin ei tarvitse syöttää niin paljoa polttoainetta.
- ja sitten lehden toimitukseen
Tulipa taas todistettua että matematiikan ja fysiikan tunnilla nukkuvat tyypit joutuvat joko lehtineekereiksi tai sossun kassalle. Eikä välttämättä tiskin oikealle puolelle.
Oikeaa asiaahan tuossa sivutaan kun puhutaan siitä miten laaja vetoalue on.
Itse asiassa vetoalueen laajuudella ei olisi mitään merkitystä jos käytössä olisi portaaton vaihteisto joka toimii 100% hyötysuhteella ja kattaa koko nopeusalueen vaikka kone kävisi vain yhdellä maksimitehon kierrosnopeudella.
"Vetoalue" kun tarkoittaa sitä että koneen tuottama teho ei putoa vaikka moottorin kierrosnopeutta nostetaan mikä on edellytys sille että pyörät saadaan pyörimään nopeammin ja nopeus kasvaa.
Tästä laajasta vetoalueesta käytetään puhekielessä termiä "vääntö" eikä sillä ole mitään tekemistä saman termin fysikaalisen merkityksen kanssa.- Väännökäs
Tottakai vetoalue syntyy siitä, että on olemassa käyttökelpoista vääntöä !
Alakierroksilla väännötön kone pakottaa jatkuvasti vaihtamaan ja pysyttämään kierroksia ylhäällä, jotta liikkumista tapahtuisi.
Missä noin vittupäisiä fysiikkaidiootteja oikein siksiää ?
Jäikö amis kesken ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996023
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804782Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv963035Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p282833Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262095Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191506Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351067Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851028Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125970- 48774