Kuka on autuas?

Niin autuas voi olla myös omaan itseensä.

Mielestäni autuaalla tarkoitetaan Raamatussa ”Jumalan siunaamaa” ja Hänen hyväksymäänsä ihmistä.
Se merkitsee miltei samaa kuin vanhurskauttaminen.
Autuas sanan vastakohta on ”Jumalan hylkäämä”.
--
Ps. 73:28
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi".

Tapio522 kirjoitti:

Mielestäni autuaalla tarkoitetaan Raamatussa ”Jumalan siunaamaa” ja Hänen hyväksymäänsä ihmistä.
Se merkitsee miltei samaa kuin vanhurskauttaminen.
Autuas sanan vastakohta on ”Jumalan hylkäämä”.
--
Ps. 73:28
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi".

Lue lisää

Kiitos asiallisesta vastauksestasi.

Tapio522 kirjoitti:

Mielestäni autuaalla tarkoitetaan Raamatussa ”Jumalan siunaamaa” ja Hänen hyväksymäänsä ihmistä.
Se merkitsee miltei samaa kuin vanhurskauttaminen.
Autuas sanan vastakohta on ”Jumalan hylkäämä”.
--
Ps. 73:28
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi".

Lue lisää

nyt että millainen on ihminen, jonka Jumala on siunannut.

Parhaiten autuas tila ilmentyy ihmisessä kun hän on pieni lapsi.Jos ymmärtää lapsen sisäistä maailmaa, niin todella se on kirjaimellisesti autuaallinen.Jeesushan otti esimerkikisi pienen lapsn juuri tämän/kin asian tähden.

Esim. pieni alle 3-vuotias lapsi ei osaa edes valehdella. Puhumattakaan, että osaisi vihata tai olla katkeroitunut jne..Samoin ei ymmärrä huolestua lamasta tai tulevaisuudesta, vaan on autuaallisessa tilassa ja iloitsee kohtaamistaan pienistä hetkistään ja asioistaan.Pieni kukkanen/lelu voi tuottaa täydellisen onnellisuuden tunteen.
Niin, pienessä lapsessa ei ole aktivoitunut (vielä) turmeltuneen ihmisen kehitys, vaikkakin se on valmiustilassa geneettisesti ajateltuna.

Yks-tämmönen kirjoitti:

nyt että millainen on ihminen, jonka Jumala on siunannut.

Yks-tämmönen "millainen on ihminen, jonka Jumala on siunannut".
---
Tässä hajanaisia ajatuksia kysymykseesi!

Onnettomuuksiinkin ja esim. sairauteen voi kätkeytyä siunaus.
Sillä hetkellä se voi tuntua pahalta, mutta koituu siunaukseksi.

Herra voi siunata meitä monin tavoin.
Ef. 1:3
"Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,.."
--
Paavalikin joutui moniin vaikeuksiin ja kärsimyksiin.
Hän kirjoittaa Filip. 1:29-30
--
1:29 Sillä teidän on suotu, Kristuksen tähden, ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä,
1:30 teidän, joilla on sama taistelu, mitä näitte ja nyt kuulette minun taistelevan.
--
Paavali on kirjettä kirjoittaessaan vankilassa ja tietoinen siitä, että hän voi saada kuolemantuomion (19,20).
Tämä asia täyttää hänet enemmän ilolla kuin pelolla.

Paavalilla on elävä yhteys Kristukseen ja hän tietää kuuluvansa Hänelle.
Hän kokee olevansa turvassa ja siunattu Hänen käsissään.
Niinpä hän voikin todeta: ”... elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto” (21).
Jos hän kuolee, niin hän saa olla aina Kristuksen luona (23).
Siellä taivaassa on parempi olla, kuin täällä maan päällä kiusojen ja ahdistusten keskellä.

Myös Filippin seurakuntaa on alettu vainoamaan. Vihollinen haluaa aina hajoittaa ja saada aikaan eripuraisuutta Kristuksen omien välille. Vihollisen hyökätessä on tärkeätä pitää yhtä ja yksimielisesti taistella ”evankeliumin uskon puolesta” (27).

Julmatkaan uhkaukset eivät voi meitä pelottaa, kun pysymme lujina.
Kun meitä kohdellaan huonosti, tulee meidän silloinkin käyttäytyä ”Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti” (26).
Kun kuulumme yhteen Kristuksen kanssa, saamme Kristuksen tavoin mekin osamme kärsimyksistä ja pilkasta (29,30).

Kun meitä vainotaan ja pilkataan, muistakaamme:
1.Piet. 3:9
"Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte".
---
Luimme Vuorisaarnasta Matt.5:10-13
--
5:10. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta.

5:11. "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.

5:12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

Tapio522 kirjoitti:

Mielestäni autuaalla tarkoitetaan Raamatussa ”Jumalan siunaamaa” ja Hänen hyväksymäänsä ihmistä.
Se merkitsee miltei samaa kuin vanhurskauttaminen.
Autuas sanan vastakohta on ”Jumalan hylkäämä”.
--
Ps. 73:28
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi".

Lue lisää

ihminen on autuas!
* Sitten voidaan kysyä, kuka on Jumalan hyväksymä ihminen? Mikä tekee ihmisestä hyväksyttävän Jumalalle kelpaavaksi?

* Autas ja on sama kuin onnellinen.
* Laulun tekijä laulaa:
* "Olen onnellinen olen onnellinen, sillä Jeesuksen oma mä oon.
* Olen onnellinen olen onnellinen. sillä Jeeusksen oma mä oon!"

* Vain ukso Jeesukseen, ja Sanan kautta uudestisyntynyt Hengessä kastettu Kristukseen, on autuas ja onnellinen, meidän tekomme ei meistä onnellisia saa, ei tekemälläkään, Siksi Daavidkin sanoi, minun onneni on olla Jumalaa lähellä, ja vain Jeesuksen kautta voi syntinen olla Jeesusta = Jumalaa lähellä!

siunattu ihminen on lähde. Jumalan armo ja rakkaus on tullut hänessä niin suureksi, että hän haluaa jakaa tätä kaikkien ihmisten kanssa. Hän haluaa armahtaa ihmisiä vaikka olisi sitten mitä tehnyt, koska hän tuntee itsekin saaneensa ansaitsemattoman armon. Hän rakastaa ihmisiä aivan ehdoitta sellaisena kuin he ovat, ja antaa jäsenensä Jumalan palvelukseen. Hän johdattaa ihmisiä Jeesuksen luo, että näistäkin voisi tulla elävän veden lähteitä.

Jumala ei siunaa meitä itseämme varten, vaan toisia varten. Jos Jumala on siunannut sinua esim. ylimääräisellä mammonalla, niin se ylimääräinen ei ole sinua itseäsi varten, vaan toisia varten. Se, että annamme ja jaamme omastamme (koskee myös aikaamme) avaa monesti sydämiä.

Joh. 4:14
mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".


Room. 6:13
   
Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.

Yks-tämmönen kirjoitti:

siunattu ihminen on lähde. Jumalan armo ja rakkaus on tullut hänessä niin suureksi, että hän haluaa jakaa tätä kaikkien ihmisten kanssa. Hän haluaa armahtaa ihmisiä vaikka olisi sitten mitä tehnyt, koska hän tuntee itsekin saaneensa ansaitsemattoman armon. Hän rakastaa ihmisiä aivan ehdoitta sellaisena kuin he ovat, ja antaa jäsenensä Jumalan palvelukseen. Hän johdattaa ihmisiä Jeesuksen luo, että näistäkin voisi tulla elävän veden lähteitä.

Jumala ei siunaa meitä itseämme varten, vaan toisia varten. Jos Jumala on siunannut sinua esim. ylimääräisellä mammonalla, niin se ylimääräinen ei ole sinua itseäsi varten, vaan toisia varten. Se, että annamme ja jaamme omastamme (koskee myös aikaamme) avaa monesti sydämiä.

Joh. 4:14
mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".


Room. 6:13
   
Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.

Lue lisää

Yks-tämmönen: "Jumala ei siunaa meitä itseämme varten, vaan toisia varten. Jos Jumala on siunannut sinua esim. ylimääräisellä mammonalla, niin se ylimääräinen ei ole sinua itseäsi varten, vaan toisia varten. Se, että annamme ja jaamme omastamme (koskee myös aikaamme) avaa monesti sydämiä".
--
Toit hyviä asioita esiin.

Lainasin edellä Paavalin Filippiläiskirjettä.
Paavalikaan ei tahtonut elää itselleen mieliksi, vaan toteaa:

Filipp. 1:22-26
--
1:22 Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä valitsisin.

1:23 Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;
1:24 mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.

1:25 Ja kun olen tästä varma, niin minä tiedän jääväni eloon ja viipyväni kaikkien teidän luonanne teidän edistymiseksenne ja iloksenne uskossa,
1:26 että teidän kerskaamisenne minusta olisi yhä runsaampi Kristuksessa Jeesuksessa, kun minä taas tulen teidän tykönne.
--
Yhä uudelleen Paavali kehoittaa kirjeen saajia iloitsemaan ja elämään evankeliumin arvon mukaan.
Niinpä filippiläiskirjettä onkin sanottu ”ilon kirjeeksi”.

Tapio522 kirjoitti:

Yks-tämmönen: "Jumala ei siunaa meitä itseämme varten, vaan toisia varten. Jos Jumala on siunannut sinua esim. ylimääräisellä mammonalla, niin se ylimääräinen ei ole sinua itseäsi varten, vaan toisia varten. Se, että annamme ja jaamme omastamme (koskee myös aikaamme) avaa monesti sydämiä".
--
Toit hyviä asioita esiin.

Lainasin edellä Paavalin Filippiläiskirjettä.
Paavalikaan ei tahtonut elää itselleen mieliksi, vaan toteaa:

Filipp. 1:22-26
--
1:22 Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä valitsisin.

1:23 Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;
1:24 mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.

1:25 Ja kun olen tästä varma, niin minä tiedän jääväni eloon ja viipyväni kaikkien teidän luonanne teidän edistymiseksenne ja iloksenne uskossa,
1:26 että teidän kerskaamisenne minusta olisi yhä runsaampi Kristuksessa Jeesuksessa, kun minä taas tulen teidän tykönne.
--
Yhä uudelleen Paavali kehoittaa kirjeen saajia iloitsemaan ja elämään evankeliumin arvon mukaan.
Niinpä filippiläiskirjettä onkin sanottu ”ilon kirjeeksi”.

Lue lisää

oikeassa olet Tapio 522. Sairaus tai joku muu vastoinkäyminen voi olla siunaus. Monesti Jumala pysäyttää meidät juuri tälläisten asioiden kautta. Jumala voi ottaa jotain sinulta pois, että huomaisit, että elämä on Jeesuksessa ja Jumalan huolenpidossa. Raamatusta voimme lukea kuinka Jumala kutsuu meitä huolenpitoonsa ja rakkauteensa. Jeesus haluaa, että hän tulee tärkeimmäksi asiaksi elämässämme.


5. Moos. 8:3
   
Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opettaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee.

Yks-tämmönen kirjoitti:

oikeassa olet Tapio 522. Sairaus tai joku muu vastoinkäyminen voi olla siunaus. Monesti Jumala pysäyttää meidät juuri tälläisten asioiden kautta. Jumala voi ottaa jotain sinulta pois, että huomaisit, että elämä on Jeesuksessa ja Jumalan huolenpidossa. Raamatusta voimme lukea kuinka Jumala kutsuu meitä huolenpitoonsa ja rakkauteensa. Jeesus haluaa, että hän tulee tärkeimmäksi asiaksi elämässämme.


5. Moos. 8:3
   
Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opettaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee.

Lue lisää

Yks-tämmönen: "Jumala voi ottaa jotain sinulta pois, että huomaisit, että elämä on Jeesuksessa ja Jumalan huolenpidossa".
--
Koko vuorisaarnan hätkähdyttävin kohta on Jeesuksen aloitus: "Autuaita ovat hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta" (5:3).
Luultavasti jo nämä Jeesuksen alkusanat ällistyttivät monia vuoren rinteelle kokoontuneesta väkijoukosta. Olihan kuulijoina fariseusten ja lainopettajien halveksimaa tavallista kansaa.
-----
Jumalan valtakunta kuuluu ahdistuksessa oleville ja kiusatuille ihmisille.
Juuri murheelliset, vammoittuneet ja lyödyt ihmiset tarvitsevat evankeliumia, ilosanomaa.

Vuosia sitten minullakin oli paljon huolia ja vaikeuksia, (eikä niitä nytkään puutu).
Monen läheisen ihmisen kuolema pani ajattelemaan asioita eri kantilta: mikä tässä elämässä on tärkeintä.
Jumala voi ottaa yht`äkkiä pois rakkaamme, irrottaa meidät normaalista elinympäristöstämme tai voimme sairastua vakavasti.
Silloin elämä voi tuntua tosi tyhjältä. Elämältä putoaa ikään kuin pohja pois.

Mutta kaikki vastoinkäymisetkin voimme ottaa ”Isän kädestä”. Hän kouluttaa meitä vaikka se ei aina hyvältä tunnukkaan. Hän ei hylkää meitä.
Tämä on varmaan tuttua tekstiä sinullekin ja muille palstalaisille.

Vaikeuksissani käännyin erään sielunhoitajan puoleen.
Hän rukoili puolestani. Lohduttavalta tuntuivat hänen sanansa: ”Jumala voi antaa jotain paljon parempaa tilalle”.
--
Virsi 384
--
1.
Autuas, ken elämänsä
uskoo huomaan Jumalan,
elää hänen lähellänsä,
suostuu tahtoon Korkeimman.
Ilo, onni, menestys,
murhe, köyhyys, kärsimys,
kaikki koituu parhaaksemme,
myöskin kuolo voitoksemme.

2.
Häilyvä on elämämme,
varjo vaelluksemme.
Monet vaiheet päivinämme
täällä aina koemme.
Eivät kestä aarteet maan,
tieto, arvo, valtakaan.
Emme saata yhtään jatkaa
elämämme juoksun matkaa.

3.
Herralla on tiedossansa
salaisimmat toiveemme.
Ilman hänen apuansa
raukenevat aikeemme.
Herralla on vallassaan
kaikki maassa, taivaassaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet vuosiemme.

Tapio522 kirjoitti:

Yks-tämmönen: "Jumala voi ottaa jotain sinulta pois, että huomaisit, että elämä on Jeesuksessa ja Jumalan huolenpidossa".
--
Koko vuorisaarnan hätkähdyttävin kohta on Jeesuksen aloitus: "Autuaita ovat hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta" (5:3).
Luultavasti jo nämä Jeesuksen alkusanat ällistyttivät monia vuoren rinteelle kokoontuneesta väkijoukosta. Olihan kuulijoina fariseusten ja lainopettajien halveksimaa tavallista kansaa.
-----
Jumalan valtakunta kuuluu ahdistuksessa oleville ja kiusatuille ihmisille.
Juuri murheelliset, vammoittuneet ja lyödyt ihmiset tarvitsevat evankeliumia, ilosanomaa.

Vuosia sitten minullakin oli paljon huolia ja vaikeuksia, (eikä niitä nytkään puutu).
Monen läheisen ihmisen kuolema pani ajattelemaan asioita eri kantilta: mikä tässä elämässä on tärkeintä.
Jumala voi ottaa yht`äkkiä pois rakkaamme, irrottaa meidät normaalista elinympäristöstämme tai voimme sairastua vakavasti.
Silloin elämä voi tuntua tosi tyhjältä. Elämältä putoaa ikään kuin pohja pois.

Mutta kaikki vastoinkäymisetkin voimme ottaa ”Isän kädestä”. Hän kouluttaa meitä vaikka se ei aina hyvältä tunnukkaan. Hän ei hylkää meitä.
Tämä on varmaan tuttua tekstiä sinullekin ja muille palstalaisille.

Vaikeuksissani käännyin erään sielunhoitajan puoleen.
Hän rukoili puolestani. Lohduttavalta tuntuivat hänen sanansa: ”Jumala voi antaa jotain paljon parempaa tilalle”.
--
Virsi 384
--
1.
Autuas, ken elämänsä
uskoo huomaan Jumalan,
elää hänen lähellänsä,
suostuu tahtoon Korkeimman.
Ilo, onni, menestys,
murhe, köyhyys, kärsimys,
kaikki koituu parhaaksemme,
myöskin kuolo voitoksemme.

2.
Häilyvä on elämämme,
varjo vaelluksemme.
Monet vaiheet päivinämme
täällä aina koemme.
Eivät kestä aarteet maan,
tieto, arvo, valtakaan.
Emme saata yhtään jatkaa
elämämme juoksun matkaa.

3.
Herralla on tiedossansa
salaisimmat toiveemme.
Ilman hänen apuansa
raukenevat aikeemme.
Herralla on vallassaan
kaikki maassa, taivaassaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet vuosiemme.

Lue lisää

itselläni on kasvain selkäydinkanavan ja hermojuuripussin välissä, mutta ei se huolestuta minua yhtään, koska tiedän olevani Jumalan käsissä. Leikkaukseen en aio mennä, koska minä uskon, että lääkärit tai ketkään muutkaan eivät päätä Jumalan lapsen päivistä, vaan Jumala, jonka käsissä elämäni on. Jumalan hyvä suunnitelma toteutuu kaikesta huolimatta.

Kristitty panee avuttomuudessaan turvansa yksin
Kristukseen.

Jeesus otti päällensä Jumalan vanhurskaan vihan meidän sijastamme. Siinä on jokaisen syntisen toivo.
Jeesus on itse ollut köyhä ja ottaa vastaan myös meidät hengessämme köyhät.
--
Jes. 53

53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.