Jehovan päivä on

Lasketaanko koo kookin pilkkaajen joukkoon. Ei kai nyt sentään. Hänhän on täällä aina niin fiksu ja korekti eikä vaikuta ollenkaan tyhmääkin tyhmemmältä.

Just just.... kirjoitti:

Lasketaanko koo kookin pilkkaajen joukkoon. Ei kai nyt sentään. Hänhän on täällä aina niin fiksu ja korekti eikä vaikuta ollenkaan tyhmääkin tyhmemmältä.

Toivottavasti lasket nimmarin wc-seuran pilkkaajien joukkoon. Älä suotta laske ihastuksesta allesi. No niin minustakin tosi fiksu ja korrekti. Ei sinulla taaskaan ole _asiasta_ mitään huomautettavaa?

”Katso! Minä teen kaiken uudeksi”
12 Monet ennallistusprofetiat eivät näytä jäävän vain hengelliseen ennallistamiseen. Esimerkiksi Jesaja kirjoitti ajasta, jolloin sairaat, rammat, sokeat ja kuurot parannettaisiin ja itse kuolemakin nieltäisiin iäksi (Jesaja 25:8; 35:1–7). Sellaiset lupaukset eivät täyttyneet kirjaimellisesti muinaisessa Israelissa. Vaikka olemme nähneet noiden lupausten täyttyvän hengellisessä mielessä nykyään, on kaikki syyt uskoa, että tulevaisuudessa ne täyttyvät täydessä mitassa kirjaimellisesti. Mistä tiedämme sen?
13 Jehova teki Eedenissä selväksi maata koskevan tarkoituksensa: Täällä asuisi onnellinen, terve ja yksimielinen ihmissuku. Miehet ja naiset huolehtisivat maapallosta ja kaikista sen luomuksista ja tekisivät siitä paratiisin. (1. Mooseksen kirja 1:28.) Asiat ovat nykyään aivan toisella tolalla. Voimme silti olla varmoja, että Jehovan tarkoitukset eivät milloinkaan jää täyttymättä (Jesaja 55:10, 11). Jeesus tulee Jehovan asettamana messiaanisena Kuninkaana toteuttamaan tämän maailmanlaajuisen paratiisin (Luukas 23:43).
14 Kuvittele näkeväsi, miten koko maapallo muutetaan paratiisiksi! Jehova sanoo tuosta ajasta: ”Katso! Minä teen kaiken uudeksi.” (Ilmestys 21:5.) Mietihän, mitä se merkitsee. Kun Jehova on päättänyt tuhovoimansa käytön tätä jumalatonta vanhaa järjestelmää vastaan, jäljelle jäävät ”uudet taivaat ja uusi maa”: uusi hallitus hallitsee taivaasta käsin uutta maanpäällistä yhteiskuntaa, joka koostuu Jehovaa rakastavista ja hänen tahtonsa tekevistä ihmisistä (2. Pietarin kirje 3:13). Saatana demoneineen menettää toimintamahdollisuutensa (Ilmestys 20:3). Ensimmäistä kertaa tuhansiin vuosiin ihmiskunta on vapaa tuosta turmeltuneesta, vihamielisestä ja kielteisestä vaikutuksesta. Helpotuksen tunne on varmasti valtava.
15 Vihdoinkin voimme huolehtia tästä kauniista planeetasta sillä tavoin kuin oli alun perin tarkoitus. Ympäristöllä on luonnostaan kyky palautua ennalleen. Saastuneet järvet ja joet voivat puhdistua, jos saastumisen syy poistetaan, ja taistelujen tärvelemät alueet voivat elpyä, jos sota lakkaa. Tulee olemaan hyvin nautittavaa työskennellä luonnon ehdoilla ja auttaa sitä muuttumaan puutarhamaiseksi puistoksi, maailmanlaajuiseksi Eedeniksi, jonka moninaisuus on loputonta! Ihminen ei enää vastuuttomasti tuhoa eläin- ja kasvilajeja, vaan elää rauhassa koko luomakunnan kanssa. Ei edes lasten tarvitse pelätä villieläimiä. (Jesaja 9:6, 7; 11:1–9.)
16 Ennalleen saattaminen kohdistuu myös meihin ihmisiin henkilökohtaisesti. Harmagedonista eloon jääneet näkevät ihmeparannuksia ympäri maailman. Jeesus toimii samalla tavalla kuin ollessaan maan päällä ja käyttää Jumalalta saamaansa voimaa palauttaakseen näön sokeille, kuulon kuuroille sekä terveen ruumiin rammoille ja raihnaisille (Matteus 15:30). Iäkkäät saavat iloita uudistuneesta nuoruuden voimasta, terveydestä ja tarmosta (Job 33:25). Rypyt siliävät, jäsenet oikenevat, ja lihakset jäntevöityvät. Koko uskollinen ihmiskunta tuntee, miten synnin ja epätäydellisyyden vaikutukset vähitellen heikkenevät ja häviävät. Miten tulemmekaan kiittämään Jehova Jumalaa hänen ihmeellisestä ennallistavasta voimastaan! Keskitytäänpä nyt tämän jännittävän ennallistamisen ajan erityisen koskettavaan piirteeseen.
Elämän palauttaminen kuolleille
17 Ensimmäisellä vuosisadalla uskonnollisista johtajista saddukeukset eivät uskoneet ylösnousemukseen. Jeesus nuhteli heitä sanoen: ”Te erehdytte, koska ette tunne Raamatun kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Matteus 22:29.) Raamattu tosiaan paljastaa, että Jehovalla on voimaa tällaiseen ennallistamiseen.
18 Maalaahan silmiesi eteen, mitä tapahtui Elian päivinä. Muuan leski piteli sylissään ainoan lapsensa velttoa ruumista. Poika oli kuollut. Profeetta Elia, joka oli ollut lesken vieraana jonkin aikaa, oli varmasti järkyttynyt. Hän oli aiemmin myötävaikuttanut saman lapsen pelastumiseen nälkiintymiseltä. Hän oli hyvinkin saattanut kiintyä tuohon pikkumieheen. Äiti oli murtunut. Tämä poika oli ollut ainoa elävä muisto hänen kuolleesta miehestään. Hän oli ehkä toivonut, että poika huolehtisi hänestä hänen vanhoilla päivillään. Surun sokaisemana leski pelkäsi, että häntä rangaistiin jostakin menneestä erheestä. Elia ei kestänyt katsella murhenäytelmän syvenemistä tällä tavalla. Hän otti ruumiin hellävaraisesti äidin povelta, kantoi sen ylös huoneeseensa ja pyysi Jehova Jumalaa palauttamaan lapsen sielun eli elämän. (1. Kuninkaiden kirja 17:8–21.)
19 Elia ei ollut ensimmäinen, joka uskoi ylösnousemukseen. Satoja vuosia aikaisemmin Abraham uskoi, että Jehovalla oli tällaista ennallistavaa voimaa, ja syystäkin. Kun hän oli 100-vuotias ja Saara 90-vuotias, Jehova palautti ennalleen heidän jo menettämänsä lisääntymiskyvyn ja sai ihmeen välityksellä Saaran synnyttämään pojan (1. Mooseksen kirja 17:17; 21:2, 3). Kun poika oli myöhemmin varttunut aikuiseksi, Jehova pyysi Abrahamia uhraamaan hänet. Abraham ilmaisi uskoa ja laski, että Jehova voisi palauttaa rakkaan Iisakin henkiin. (Heprealaisille 11:17–19.) Abrahamin vahva usko saattaa selittää, miksi hän vakuutti palvelijoilleen ennen kuin nousi vuorelle uhraamaan poikaansa, että he palaisivat Iisakin kanssa yhdessä (1. Mooseksen kirja 22:5).
20 Jehova säästi Iisakin, joten ylösnousemusta ei silloin tarvittu. Elian tapauksessa lesken poika oli kuitenkin jo kuollut, mutta hän ei olisi kuolleena kauan. Jehova palkitsi profeetan uskon herättämällä lapsen eloon! Sitten Elia ojensi pojan takaisin äidille ja lausui unohtumattomat sanat: ”Katso, poikasi on elossa.” (1. Kuninkaiden kirja 17:22–24.)
21 Ensimmäistä kertaa Raamatun kertomuksessa näemme siis Jehovan käyttävän voimaansa ihmiselämän ennallistamiseen. Myöhemmin Jehova antoi myös Elisalle, Jeesukselle, Paavalille ja Pietarille voimaa palauttaa kuolleita eloon. Kuolleista herätetyt kuolivat tietysti aikanaan uudelleen. Heitä koskevat Raamatun kertomukset antavat kuitenkin suurenmoista esimakua tulevasta.
22 Paratiisissa Jeesus täyttää osansa ”ylösnousemuksena ja elämänä” (Johannes 11:25). Hän herättää kuolleista lukemattomia miljoonia ihmisiä ja antaa heille mahdollisuuden elää ikuisesti paratiisissa maan päällä (Johannes 5:28, 29). Kuvittele, millaisia jälleennäkemisiä koetaan, kun kuoleman pitkään erottamat läheiset ystävät ja sukulaiset halaavat toisiaan ja ovat pakahtua ilosta! Koko ihmiskunta ylistää Jehovaa hänen ennallistavasta voimastaan.
23 Jehova on antanut raudanlujan takeen tällaisten toiveiden täyttymisestä. Kaikkein suurimmassa voimannäytteessään hän herätti kuolleista Poikansa, Jeesuksen, mahtavaksi henkiluomukseksi ja asetti tämän asemaan, jossa ainoastaan hän itse on ylempi. Ylösnoussut Jeesus näyttäytyi sadoille ihmisille (1. Korinttilaisille 15:5, 6). Todisteiden pitäisi riittää epäilijöillekin. Jehovalla on voimaa ennallistaa elämää.
24 Jehovalla ei ole ainoastaan voimaa herättää kuolleita vaan myös halu tehdä niin. Uskollinen Job henkeytettiin sanomaan, että Jehova ikävöitsee kuolleiden tuomista takaisin (Job 14:15). Eikö sinuun vetoakin Jumala, joka haluaa innokkaasti käyttää ennallistavaa voimaansa näin rakkaudellisesti? Muista kuitenkin, että ylösnousemus on vain yksi piirre edessä olevasta Jehovan suuresta ennallistustyöstä. Kun Jehova tulee sinulle yhä läheisemmäksi, vaali aina sitä kallisarvoista toivoa, että voit olla näkemässä, kun Jehova tekee ”kaiken uudeksi” (Ilmestys 21:5).
[Alaviitteet]
”Kaiken – – ennallistamisen ajat” alkoivat, kun messiaaninen Valtakunta perustettiin ja uskollisen kuningas Daavidin perillinen asetettiin valtaistuimelle. Jehova oli luvannut Daavidille, että tämän perillinen hallitsisi ikuisesti (Psalmit 89:35–37). Mutta Babylonian tuhottua Jerusalemin vuonna 607 eaa. Jumalan valtaistuimella ei istunut ketään Daavidin ihmisjälkeläistä. Jeesuksesta, joka syntyi maan päälle Daavidin perillisenä, tuli tuo kauan aikaisemmin luvattu Kuningas, kun hänet asetettiin valtaistuimelle taivaassa.
Esimerkiksi Mooses, Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Hoosea, Joel, Aamos, Obadja, Miika ja Sefanja kehittelivät kaikki tätä teemaa.

ennallistetaan kirjoitti:

”Katso! Minä teen kaiken uudeksi”
12 Monet ennallistusprofetiat eivät näytä jäävän vain hengelliseen ennallistamiseen. Esimerkiksi Jesaja kirjoitti ajasta, jolloin sairaat, rammat, sokeat ja kuurot parannettaisiin ja itse kuolemakin nieltäisiin iäksi (Jesaja 25:8; 35:1–7). Sellaiset lupaukset eivät täyttyneet kirjaimellisesti muinaisessa Israelissa. Vaikka olemme nähneet noiden lupausten täyttyvän hengellisessä mielessä nykyään, on kaikki syyt uskoa, että tulevaisuudessa ne täyttyvät täydessä mitassa kirjaimellisesti. Mistä tiedämme sen?
13 Jehova teki Eedenissä selväksi maata koskevan tarkoituksensa: Täällä asuisi onnellinen, terve ja yksimielinen ihmissuku. Miehet ja naiset huolehtisivat maapallosta ja kaikista sen luomuksista ja tekisivät siitä paratiisin. (1. Mooseksen kirja 1:28.) Asiat ovat nykyään aivan toisella tolalla. Voimme silti olla varmoja, että Jehovan tarkoitukset eivät milloinkaan jää täyttymättä (Jesaja 55:10, 11). Jeesus tulee Jehovan asettamana messiaanisena Kuninkaana toteuttamaan tämän maailmanlaajuisen paratiisin (Luukas 23:43).
14 Kuvittele näkeväsi, miten koko maapallo muutetaan paratiisiksi! Jehova sanoo tuosta ajasta: ”Katso! Minä teen kaiken uudeksi.” (Ilmestys 21:5.) Mietihän, mitä se merkitsee. Kun Jehova on päättänyt tuhovoimansa käytön tätä jumalatonta vanhaa järjestelmää vastaan, jäljelle jäävät ”uudet taivaat ja uusi maa”: uusi hallitus hallitsee taivaasta käsin uutta maanpäällistä yhteiskuntaa, joka koostuu Jehovaa rakastavista ja hänen tahtonsa tekevistä ihmisistä (2. Pietarin kirje 3:13). Saatana demoneineen menettää toimintamahdollisuutensa (Ilmestys 20:3). Ensimmäistä kertaa tuhansiin vuosiin ihmiskunta on vapaa tuosta turmeltuneesta, vihamielisestä ja kielteisestä vaikutuksesta. Helpotuksen tunne on varmasti valtava.
15 Vihdoinkin voimme huolehtia tästä kauniista planeetasta sillä tavoin kuin oli alun perin tarkoitus. Ympäristöllä on luonnostaan kyky palautua ennalleen. Saastuneet järvet ja joet voivat puhdistua, jos saastumisen syy poistetaan, ja taistelujen tärvelemät alueet voivat elpyä, jos sota lakkaa. Tulee olemaan hyvin nautittavaa työskennellä luonnon ehdoilla ja auttaa sitä muuttumaan puutarhamaiseksi puistoksi, maailmanlaajuiseksi Eedeniksi, jonka moninaisuus on loputonta! Ihminen ei enää vastuuttomasti tuhoa eläin- ja kasvilajeja, vaan elää rauhassa koko luomakunnan kanssa. Ei edes lasten tarvitse pelätä villieläimiä. (Jesaja 9:6, 7; 11:1–9.)
16 Ennalleen saattaminen kohdistuu myös meihin ihmisiin henkilökohtaisesti. Harmagedonista eloon jääneet näkevät ihmeparannuksia ympäri maailman. Jeesus toimii samalla tavalla kuin ollessaan maan päällä ja käyttää Jumalalta saamaansa voimaa palauttaakseen näön sokeille, kuulon kuuroille sekä terveen ruumiin rammoille ja raihnaisille (Matteus 15:30). Iäkkäät saavat iloita uudistuneesta nuoruuden voimasta, terveydestä ja tarmosta (Job 33:25). Rypyt siliävät, jäsenet oikenevat, ja lihakset jäntevöityvät. Koko uskollinen ihmiskunta tuntee, miten synnin ja epätäydellisyyden vaikutukset vähitellen heikkenevät ja häviävät. Miten tulemmekaan kiittämään Jehova Jumalaa hänen ihmeellisestä ennallistavasta voimastaan! Keskitytäänpä nyt tämän jännittävän ennallistamisen ajan erityisen koskettavaan piirteeseen.
Elämän palauttaminen kuolleille
17 Ensimmäisellä vuosisadalla uskonnollisista johtajista saddukeukset eivät uskoneet ylösnousemukseen. Jeesus nuhteli heitä sanoen: ”Te erehdytte, koska ette tunne Raamatun kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Matteus 22:29.) Raamattu tosiaan paljastaa, että Jehovalla on voimaa tällaiseen ennallistamiseen.
18 Maalaahan silmiesi eteen, mitä tapahtui Elian päivinä. Muuan leski piteli sylissään ainoan lapsensa velttoa ruumista. Poika oli kuollut. Profeetta Elia, joka oli ollut lesken vieraana jonkin aikaa, oli varmasti järkyttynyt. Hän oli aiemmin myötävaikuttanut saman lapsen pelastumiseen nälkiintymiseltä. Hän oli hyvinkin saattanut kiintyä tuohon pikkumieheen. Äiti oli murtunut. Tämä poika oli ollut ainoa elävä muisto hänen kuolleesta miehestään. Hän oli ehkä toivonut, että poika huolehtisi hänestä hänen vanhoilla päivillään. Surun sokaisemana leski pelkäsi, että häntä rangaistiin jostakin menneestä erheestä. Elia ei kestänyt katsella murhenäytelmän syvenemistä tällä tavalla. Hän otti ruumiin hellävaraisesti äidin povelta, kantoi sen ylös huoneeseensa ja pyysi Jehova Jumalaa palauttamaan lapsen sielun eli elämän. (1. Kuninkaiden kirja 17:8–21.)
19 Elia ei ollut ensimmäinen, joka uskoi ylösnousemukseen. Satoja vuosia aikaisemmin Abraham uskoi, että Jehovalla oli tällaista ennallistavaa voimaa, ja syystäkin. Kun hän oli 100-vuotias ja Saara 90-vuotias, Jehova palautti ennalleen heidän jo menettämänsä lisääntymiskyvyn ja sai ihmeen välityksellä Saaran synnyttämään pojan (1. Mooseksen kirja 17:17; 21:2, 3). Kun poika oli myöhemmin varttunut aikuiseksi, Jehova pyysi Abrahamia uhraamaan hänet. Abraham ilmaisi uskoa ja laski, että Jehova voisi palauttaa rakkaan Iisakin henkiin. (Heprealaisille 11:17–19.) Abrahamin vahva usko saattaa selittää, miksi hän vakuutti palvelijoilleen ennen kuin nousi vuorelle uhraamaan poikaansa, että he palaisivat Iisakin kanssa yhdessä (1. Mooseksen kirja 22:5).
20 Jehova säästi Iisakin, joten ylösnousemusta ei silloin tarvittu. Elian tapauksessa lesken poika oli kuitenkin jo kuollut, mutta hän ei olisi kuolleena kauan. Jehova palkitsi profeetan uskon herättämällä lapsen eloon! Sitten Elia ojensi pojan takaisin äidille ja lausui unohtumattomat sanat: ”Katso, poikasi on elossa.” (1. Kuninkaiden kirja 17:22–24.)
21 Ensimmäistä kertaa Raamatun kertomuksessa näemme siis Jehovan käyttävän voimaansa ihmiselämän ennallistamiseen. Myöhemmin Jehova antoi myös Elisalle, Jeesukselle, Paavalille ja Pietarille voimaa palauttaa kuolleita eloon. Kuolleista herätetyt kuolivat tietysti aikanaan uudelleen. Heitä koskevat Raamatun kertomukset antavat kuitenkin suurenmoista esimakua tulevasta.
22 Paratiisissa Jeesus täyttää osansa ”ylösnousemuksena ja elämänä” (Johannes 11:25). Hän herättää kuolleista lukemattomia miljoonia ihmisiä ja antaa heille mahdollisuuden elää ikuisesti paratiisissa maan päällä (Johannes 5:28, 29). Kuvittele, millaisia jälleennäkemisiä koetaan, kun kuoleman pitkään erottamat läheiset ystävät ja sukulaiset halaavat toisiaan ja ovat pakahtua ilosta! Koko ihmiskunta ylistää Jehovaa hänen ennallistavasta voimastaan.
23 Jehova on antanut raudanlujan takeen tällaisten toiveiden täyttymisestä. Kaikkein suurimmassa voimannäytteessään hän herätti kuolleista Poikansa, Jeesuksen, mahtavaksi henkiluomukseksi ja asetti tämän asemaan, jossa ainoastaan hän itse on ylempi. Ylösnoussut Jeesus näyttäytyi sadoille ihmisille (1. Korinttilaisille 15:5, 6). Todisteiden pitäisi riittää epäilijöillekin. Jehovalla on voimaa ennallistaa elämää.
24 Jehovalla ei ole ainoastaan voimaa herättää kuolleita vaan myös halu tehdä niin. Uskollinen Job henkeytettiin sanomaan, että Jehova ikävöitsee kuolleiden tuomista takaisin (Job 14:15). Eikö sinuun vetoakin Jumala, joka haluaa innokkaasti käyttää ennallistavaa voimaansa näin rakkaudellisesti? Muista kuitenkin, että ylösnousemus on vain yksi piirre edessä olevasta Jehovan suuresta ennallistustyöstä. Kun Jehova tulee sinulle yhä läheisemmäksi, vaali aina sitä kallisarvoista toivoa, että voit olla näkemässä, kun Jehova tekee ”kaiken uudeksi” (Ilmestys 21:5).
[Alaviitteet]
”Kaiken – – ennallistamisen ajat” alkoivat, kun messiaaninen Valtakunta perustettiin ja uskollisen kuningas Daavidin perillinen asetettiin valtaistuimelle. Jehova oli luvannut Daavidille, että tämän perillinen hallitsisi ikuisesti (Psalmit 89:35–37). Mutta Babylonian tuhottua Jerusalemin vuonna 607 eaa. Jumalan valtaistuimella ei istunut ketään Daavidin ihmisjälkeläistä. Jeesuksesta, joka syntyi maan päälle Daavidin perillisenä, tuli tuo kauan aikaisemmin luvattu Kuningas, kun hänet asetettiin valtaistuimelle taivaassa.
Esimerkiksi Mooses, Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Hoosea, Joel, Aamos, Obadja, Miika ja Sefanja kehittelivät kaikki tätä teemaa.

Lue lisää

Ei nuo lainaukset auta, pelkkää uskonnollista sananhelinää. Ei ole mitään todisteita tai faktatietoa. Ei mistään.

auta... kirjoitti:

Ei nuo lainaukset auta, pelkkää uskonnollista sananhelinää. Ei ole mitään todisteita tai faktatietoa. Ei mistään.

NYKYAJAN materialististen ihmisten on hyödytöntä väittää, ettei pyhää henkeä ole olemassa. Tuote sen vaikutuksesta entisaikain ihmisiin on yhä meillä kautta maailman. Tämä tuote on säilynyt huolimatta ihmisten ja kansojen ponnistuksista sen tuhoamiseksi. Mikä se on? Häviämätön kirja, jota kutsutaan Pyhäksi Raamatuksi. Ihmisten ja demonien ankarasta vastustuksesta huolimatta tämä pyhä Kirja on levinnyt laajemmalle kuin mikään ihmisten kirjoittamista kirjoista. On olemassa miehiä ja naisia, jotka puolustavat tätä Kirjaa henkensä uhalla.
2 Pyhä Raamattu on tunnustetusti erilainen kuin kaikki muut kirjat. Miksi? Ei siksi, että sen ovat kirjoittaneet ihmisperheeseemme kuuluvat ihmiset. Kukaan ei väitä, että Raamatun olisivat kirjoittaneet muut kuin pelkät ihmiskädet. Mutta millaisia ihmisiä he olivat? Olivatko heidän kirjoituksensa lähtöisin heistä itsestään? Tällä on merkitystä asiassa.
3 Raamattu itse kertoo, että sen 66 pienemmän kirjan sisällys on ihmisten kirjoittama. Raamattu itse kertoo, millaisia miehiä sen kirjoittajat olivat. Se osoittaa myös, mikä se näkymätön voima oli, joka pani nuo miehet kirjoittamaan. Heidän takanaan oli henki, kun he kirjoittivat. Tämän hengen ei voida sanoa kuuluvan Saatana Panettelijalle, sillä hänellä on kaiken aikaa ollut mielessä koko asutun maan eksyttäminen. Raamatun kirjoittamisen taustahenki ei ollut se henki, joka on nykyisen vanhan asiainjärjestyksen takana. Mutta pankaamme merkille apostoli Pietarin, tosi kristillisyyden marttyyrin, lyhyt lausunto siitä, millaiset miehet Raamatun kirjoittivat ja millainen henki pani heidät kirjoittamaan:
4 ”Niinpä teen myös kaikkeni joka aika voidaksenne minun poislähtöni [marttyyrina] jälkeen itse mainita näitä asioita. Ei, emme tehneet teille tunnetuksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja läsnäoloa seuraamalla viekkaasti keksittyjä valheellisia kertomuksia, vaan siten, että meistä tuli hänen valtasuuruutensa silminnäkijöitä. Sillä hän sai Jumalalta, Isältä, kunnian ja kirkkauden, kun suurenmoisesta kirkkaudesta kantautui hänelle tällaiset sanat: ’Tämä on minun poikani, minun rakkaani, jonka minä itse olen hyväksynyt.’ Niin, näiden sanojen me kuulimme kantautuvan taivaasta ollessamme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
5 ”Näin ollen meillä on profeetallinen sana varmempana, ja teette hyvin kiinnittäessänne siihen huomiota niin kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun sydämessänne, kunnes päivä sarastaa ja kointähti nousee. Sillä te tiedätte ensiksi sen, että yksikään Raamatun profetia ei ole lähtöisin mistään yksityisestä tulkinnasta. Sillä profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” – 2. Piet. 1:15–21.
6 Pietarista itsestään tuli yksi niistä miehistä, jotka kirjoittivat ja puhuivat Jumalalta saamaansa ”pyhän hengen johtamina”. Tämän vuoksi Pietari antoi uskollisen todistuksen siitä, mitä hän ja apostolit Jaakob ja Johannes silminnäkijöinä olivat nähneet ja kuulleet, kun Jeesuksen Kristuksen muoto muuttui heidän edessään eräällä korkealla vuorella Palestiinassa. Kolme muuta Kristuksen opetuslasta on tehnyt kirjallisen muistiinmerkinnän tästä Jeesuksen Kristuksen muodon muuttumisesta, joka tapahtui muutamia kuukausia ennen kuin hän sai väkivaltaisen kuoleman Jerusalemin muurien ulkopuolella. (Matt. 17:1–9; Mark. 9:2–9; Luuk. 9:28–36) Luotettavat miehet vahvistavat siis Pietarin todistuksen. Kaksi Raamatussa olevaa Pietarin nimeä kantavaa kirjettä on hänen kirjoittamiaan, ihmisen kirjoittamia; mutta se ei tee hänen kirjeistään pelkkää ihmisen keksintöä olevia kirjoituksia. Pietarin kirjeitten takana oli pyhä henki. Siksi ne olivat Jehova Jumalan, pyhän hengen Lähteen, henkeyttämiä.
7 Toisessa kirjeessään Pietari luokittelee apostoli Paavalin kirjoitukset osaksi Raamatun henkeytettyjä kirjoituksia. Pietari sanoi: ”Pitäkää . . . Herramme kärsivällisyyttä pelastuksena, kuten rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaisesti teille myös kirjoitti puhuessaan näistä asioista niin kuin myös kaikissa kirjeissään. Niissä on kuitenkin muutamia vaikeatajuisia asioita, joita oppimattomat ja epävakaat vääristelevät, niin kuin muitakin Raamatun kirjoituksia, omaksi tuhokseen.” (2. Piet. 3:15, 16) Jotkut kriitikot väittävät nykyään, että nuo kirjeet kirjoitti pelkkä ihminen (Paavali), joten ne ovat ihmisen keksimiä. Sellaiset kriitikot vääristelevät Raamattua ”omaksi tuhokseen”.
8 Apostoli Paavali sanoi Pyhästä Raamatusta, jonka kirjoittivat miehet, jotka kirjoittivat ja puhuivat Jumalalta saamaansa: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä [kirjaimellisesti: Jumalan hengittämä (theópneustos)] ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” – 2. Tim. 3:16, 17, ja Kingdom Interlinear.
9 Paavali itse oli sellainen pätevä ”Jumalan ihminen”. Hän oli täysin perehtynyt muinaisiin Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin. Viittaamalla noihin henkeytettyihin kirjoituksiin Paavali kykeni todistamaan, että tosi kristillisyydellä oli Jumalan antama perusta. – Apt. 17:3.
10 Siihen, että Raamattuun sisältyvät profetiat jatkuvasti täyttyvät meidänkin vuosisadallamme, on olemassa syy. Syy siihen on se, että nämä profetiat eivät ole pelkkien ihmisten ennustuksia, jotka yrittävät esittää omia tulkintojaan siitä, millaiseksi suuntaus maailman asioissa kehittyy. Päinvastoin Raamatun profetiat ovat Jumalalta, ja ne on annettu Hänelle omistautuneitten miesten välityksellä. Jumala toteuttaa profetiansa, vaikka ihmiset eivät tiedäkään täsmälleen, miten Jumala sen tekee. Pietari tähdensi tätä seikkaa, kun hän sanoi joukolle juutalaisia Jerusalemin temppelissä: ”Tällä tavoin Jumala on täyttänyt sen, minkä hän ilmoitti etukäteen kaikkien profeettojensa suulla, että hänen Kristuksensa kärsisi. . . . joka taivaan tosin täytyy pitää itsellään kaiken sen ennallistamisen aikoihin saakka, mistä Jumala on puhunut vanhan ajan pyhien profeettojensa suulla.” (Apt. 3:18–21) Raamattu säilyttää sen Jumalan profetiat, joka ei valehtele, vaikka hän puhuikin profeettojen välityksellä.
11 Koska Raamatun profetiat ovat tulleet Jumalalta hänen pyhän henkensä välityksellä, niiden on suorastaan pakko käydä toteen. Pietari ilmaisi edelleen tämän tosiasian, kun hän sanoi noin 120 Kristuksen opetuslasta käsittävälle seurakunnalle Jerusalemissa: ”Miehet, veljet, sen raamatunkohdan täytyi täyttyä, jonka pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suulla Juudaasta, josta tuli Jeesuksen pidättäjien opas.” – Apt. 1:15, 16.
12 Myöhemmin Pietari yhtyi toisten opetuslasten kanssa rukoukseen, joka korosti sitä, miten erään toisen Daavidin profetian piti käydä toteen. Apostolien tekojen 4:24, 25 sanoo: ”He korottivat yksimielisesti äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ’Suvereeni Herra, sinä olet Se, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, ja joka pyhän hengen kautta olet sanonut palvelijasi, esi-isämme Daavidin suulla: ”Miksi kansakunnat tulivat melskeisiksi ja kansat mietiskelivät turhia?”’” (Ps. 2:1) Nuo ensimmäisen vuosisadan kristityt ymmärsivät siis, että Raamatun pyhät heprealaiset kirjoitukset olivat entisaikojen miehissä toimineen Jumalan pyhän hengen tuote.
13 Koska psalminkirjoittaja Daavid mainitaan tässä suoraan nimeltä, voisimme hyvin kysyä: Mitä hän ajatteli sen puhumisesta ja kirjoittamisesta, mistä tehtiin osa Raamatun pyhistä heprealaisista kirjoituksista? Hän ei ota itselleen kunniaa kirjoituksistaan, jotka on säilytetty erittäin arvokkaina ja tärkeinä meille nykyään. Tämän todistukseksi on tästä koko Israelin voidellusta kuninkaasta kirjoitettu muistiin meitä varten seuraavaa: ”Nämä olivat Daavidin viimeiset sanat: Näin puhuu Daavid, Iisain poika, näin puhuu korkealle korotettu mies, Jaakobin Jumalan voideltu, ihana Israelin ylistysvirsissä: ’Herran Henki [Jehovan henki, UM] on puhunut minulle, ja hänen sanansa on minun kielelläni; Israelin Jumala on sanonut, Israelin kallio on puhunut minulle.’” (2. Sam. 23:1–3) Daavidin välityksellä esitettyjen ennustusten täyttyminen ei siis johtunut hänen kaukokatseisuudestaan ja kyvystään esittää omia tulkintoja asioista. Daavidissa vaikuttava Jumalan henki ja se, että Jumala ohjasi asioita, sai aikaan niiden täyttymisen.
14 Daavid ei ole ainoa, joka myöntää, etteivät hänen Pyhään Raamattuun muistiin merkitsemänsä osat olleet hänen itsensä sepittämiä alun perin. Toisetkin profeetat, joiden henkeytettyjä kirjoja on säilytetty Raamatussa, tunnustavat rehellisesti, että heille tuli Jehova Jumalan sana. Esimerkiksi Jesaja aloittaa tärkeän ennustuskirjansa sanomalla: ”Jesajan, Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä. Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra [Jehova, UM] puhuu.” (Jes. 1:1, 2) Jeremia esittelee tärkeän ennustuskirjansa sanomalla: ”Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Tämä oli Anatotissa, Benjaminin maassa, asuvia pappeja. Hänelle tuli Herran [Jehovan, UM] sana Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä, tämän kolmantenatoista hallitusvuotena.” – Jer. 1:1, 2.
PYHÄN HENGEN VÄLITYKSELLÄ SUORITETTUJA MUINAISIA UROTEKOJA
15 Älköön kukaan hymähtäkö ylenkatseellisesti sille, mitä pyhä henki on saanut aikaan pyhien kirjoitusten muodossa. Kynä, jota Jumalan pyhä henki liikutti raamatunkirjoittajien kädessä, on osoittautunut paljon mahtavammaksi kuin Caesarin, Napoleon Bonaparten tai Adolf Hitlerin miekka. Itse asiassa pyhä henki on kyennyt saamaan aikaan paljon silmiinpistävämpää kuin kynällä ja musteella kirjoittamisen. Muistiinmerkinnät kertovat entisaikojen ihmisten suorittaneen rohkeita tekoja tämän näkymättömältä Kaikkivaltiaalta Jumalalta tulevan mahtavan voiman avulla.
16 Tarkastelkaamme valaisevana esimerkkinä Raamatun viiden ensimmäisen kirjan kirjoittajaa, Moosesta. Vuonna 1513 eaa. hän seisoi Punaisenmeren länsirannalla. Hän ojensi oikeassa kädessään olevan sauvan meren ylle. Katsohan! Vedet jakautuivat ja sallivat israelilaisten kulkea yli, ennen kuin takaa ajavat egyptiläiset ehtivät saada heidät kiinni. Aiheuttiko tämän ihmeen jokin Mooseksesta lähtenyt dynaaminen energia? Mahdotonta! Ei profeetta Mooseksesta vaan kaiken dynaamisen energian taivaallisesta Lähteestä tuli se vastustamaton voima, joka kykeni jakamaan sen vesiesteen, joka oli ehkäissyt israelilaisia pakenemasta suurta vaaraa. (2. Moos. 14:21–15:21) Niinpä nykyäänkin, kun Jehovan kansaa kuritetaan ja se havaitsee olevansa vaikeuksissa, sen on aika palauttaa mieleensä Jehovan muinainen teko ja kysyä:
17 ”Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät ynnä hänen laumansa paimenen [paimenet, UM (Mooseksen ja Aaronin)]? Missä on hän, joka pani tämän sydämeen Pyhän Henkensä; hän, joka antoi kunniansa [voimallisen] käsivarren kulkea Mooseksen oikealla puolella, joka halkaisi [meren] vedet heidän edestänsä tehdäkseen itsellensä iankaikkisen nimen; hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin hevosia erämaassa, eivätkä he kompastelleet? Niinkuin karja astuu alas laaksoon, niin vei Herran Henki heidät lepoon. Niin sinä olet kansaasi johdattanut, tehdäksesi itsellesi kunniallisen nimen.” – Jes. 63:11–14.
18 Nämä Jesajan profetiasta otetut jakeet viittaavat aikaan, jolloin Mooseksen kansa vapautettiin muinaisten egyptiläisten aiheuttamasta orjuudestaan. Vuoden 1513 eaa. keväällä Jumala teki itselleen katoamattoman nimen, verrattoman kauniin, kunniallisen nimen. Mutta myös nyt, tällä 20. vuosisadalla, on tullut aika saman Jumalan tehdä ’itselleen kunniallinen nimi’. Paljon suuremmassa mitassa hän suorittaa vapautuksen, joka muistuttaa sitä, minkä hän suoritti Punaisellamerellä. Onnellisia tulevat olemaan kaikki ne ihmiset, joille Jumalan nimi Jehova tulee silloin ”kunnialliseksi”.
19 Älkäämme siis aliarvioiko Jehovan pyhän toimivan voiman dynaamista energiaa. Se on aivan yhtä voimakasta nykyään kuin 3500 vuotta sitten. Profeetta Mooses ei aliarvioinut sen voimaa. Hän uskoi tämän ihmeitä tekevän hengen Jumalalliseen Lähteeseen. Tapahtui niin kuin Mooses uskoi: ”Uskon vaikutuksesta he kulkivat Punaisenmeren halki kuin kuivaa maata, mutta uskaltautuessaan siihen egyptiläiset hukkuivat.” (Hepr. 11:29) Sillä tavalla osoitettiin, että Jumala palkitsee ne, jotka uskovat häneen. (Hepr. 11:6) Pane merkille myös kertomus, jonka 4. Mooseksen kirjan 11:16, 17, 24–29 esittää uskollisesta Mooseksesta ja hengestä.
20 Usko on ”hengen hedelmän” osa. Niin sanotaan Galatalaiskirjeen 5:22, 23:ssa. Ilmeisesti niillä, jotka osoittavat uskoa Jumalaan, täytyy olla hänen henkeään. Heprealaiskirjeen 11. luvussa esitetään osittainen luettelo entisaikain uskon miehistä ja naisista. He muodostavat osan ’ympärillämme olevasta suuresta pilvestä todistajia’. (Hepr. 12:1) Tämä todistajien luettelo menee taaksepäin aina ensimmäiseen mainittuun Jehova Jumalan puolesta todistajaan, nimittäin Aabeliin, Aadamin ja Eevan pojan Kainin nuorempaan veljeen, asti. Noina aikoina ennen vuosina 2370–2369 eaa. ollutta maailmanlaajuista vedenpaisumusta oli muitakin Jehovan todistajia. Heprealaiskirjeen 11:4–7 esittää kolmen ennen vedenpaisumusta eläneen Korkeimman Jumalan todistajan nimet. Siinä sanotaan:
21 ”Uskon vaikutuksesta uhrasi Aabel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu. Uskon vaikutuksesta siirrettiin Hanok pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä löytynyt mistään, koska Jumala oli siirtänyt hänet pois, sillä ennen pois siirtämistään hän sai todistuksen, että hän oli miellyttänyt Jumalaa hyvin. Sitä paitsi ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä hyvin, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä. Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi, ja tämän uskon välityksellä hän langetti maailmalle tuomion, ja hänestä tuli uskon mukaisen vanhurskauden perillinen.”
22 Aabel, Hanok ja Nooa mainitaan erikoisesti nimeltä, koska he olivat huomattavia uskon osoittamisessa. Mutta oli myös Nooan vaimo ja kolme poikaa ja kolme miniää, jotka menivät arkkiin Nooan kanssa ja jotka varjeltiin maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen läpi. (1. Piet. 3:19, 20) Aabelilla on täytynyt olla pyhää henkeä, sillä hänellä oli yksi sen hedelmistä, nimittäin usko. Ei ole epäilystäkään, että myös Hanokilla, Jeredin pojalla, oli pyhää henkeä, sillä sen valossa, mitä Juudaan 14, 15 kertoo, Jumala käytti Hanokia esittämään ensimmäisen muistiin merkityn ihmisen lausuman ennustuksen. (1. Moos. 5:18–24) Nooaa käytettiin, myös Jehovan profeettana. Hän oli ”vanhurskauden saarnaaja”. (2. Piet. 2:5; 1. Moos. 9:24–29) Kuka voisi kiistää sen, että Nooa suoritti merkittävän uroteon keskellä jumalattomien ihmisten maailmaa? Mutta hän ei suorittanut tätä rohkeaa urotekoa omassa voimassaan. Hänen takanaan oli Jumalan pyhä toimiva voima.
23 Nooan päivinä Jumalan henki toimi myös ihmiskunnan hyväksi. Arkin rakentamisen ajalle oli ominaista ”Jumalan kärsivällisyys”. (1. Piet. 3:20) Jumala ilmaisi suurta itsehillintää, kärsivällisyyttä, mikä antoi tottelemattomille ihmisille tilaisuuden katua, kun he näkivät arkkia rakennettavan ja kuulivat Nooan ’saarnaavan vanhurskautta’. Mutta ketkä ilmaisivat vastakaikua Jumalan hengen toiminnalle? Vain Nooa ja hänen vaimonsa ja heidän poikansa Seem, Haam ja Jaafet sekä heidän vaimonsa. Jumalan tarkoitus ei ollut tehdä erikoisponnisteluja ihmisten hyväksi määrättömästi ikään kuin kamppaillen heidän kanssaan heidän tähtensä. 1. Mooseksen kirjan 6:1–3 kertoo, mitä Jumala päätti ja millaiset olivat olosuhteet maan päällä, kun hän teki päätöksen:
24 ”Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat. Silloin Herra sanoi: ’Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta.’”
25 Miten pöyristyttäviä aineellistuneitten ”Jumalan poikien” ja ”ihmisten tyttärien” väliset seka-avioliitot olivatkaan! Tällaisen tapahtumain käänteen ei pitäisi jatkua määrättömästi. Niin Jumala päätti. Siksi vain satakaksikymmentä vuotta hänen henkensä vielä ilmenisi kärsivällisyytenä, jona se oli ilmennyt ihmiskuntaa kohtaan. Kun aika olisi täysi, hän aiheuttaisi suunnattoman muutoksen! Hänen kauan osoittamansa itsehillintä loppuisi. Aineellistuneitten henkienkeleitten seka-avioliitot lihaa olevien naisten kanssa lopettaisi maailmanlaajuinen vedenpaisumus, joka hautaisi alleen vuorten huiputkin! Nooa ja hänen perheensä, jotka olivat puhdasta, saastuttamatonta ihmissukua, säilyisivät suunnattomassa vedenpitävässä arkissa turvassa luonnonmullistuksen läpi antaakseen ihmiskunnalle uuden alun. Jumalattomien ihmisten maailman ei sallittaisi enää ärsyttää eikä murehduttaa Jumalan henkeä. Hän ei soisi heille vapautusta rangaistuksesta. – Huomaa Ef. 4:30; Jes. 63:10; Hepr. 10:29.
26 Täten Jumala antoi ihmissuvulle uuden, vanhurskaan alun Jumalaa pelkäävien hengissä säilyneitten ihmisten välityksellä, jotka eivät olleet mitään ihmissuvun sekamuotoja. Tätä varten Jumala oli tukenut Nooan rakennustoimia. Yli 800 vuotta myöhemmin Jumala tuki toista tärkeää rakennusohjelmaa. Profeetta Moosekselle Siinainvuoren luona annetussa lakikokoelmassa Jumala vaati rakentamaan pyhän tabernaakkelin.
27 Tässä pyhässä kohtaamisteltassa Mooseksen kansan kahdentoista sukukunnan, Israelin kansan, oli määrä kohdata säännöllisesti Jumalansa ja hänen pappiensa oli määrä palvella synnit sovittavien uhrien uhraamisessa koko kansan puolesta. Tämä tabernaakkeli ja sen aidattu piha eivät olleet suunnattoman suuria rakennelmia niin kuin Nooan arkki oli. Nooan arkki oli niin suuri, että siihen olisi mahtunut yhdeksän tabernaakkelipihaa, kolme pihaa Nooan arkin kuhunkin kerrokseen. Nooan arkin rakentaminen vaati paljon insinööritaitoa, jota Jumala voi varata Nooalle ja hänen pojilleen. Israelin tabernaakkeli vaati taiteellista kykyä.
28 Koska Jumala määräsi Israelin palvontatabernaakkelin rakennettavaksi, niin hän tuki sen rakentamista. Mutta miten? 2. Mooseksen kirjan 31:1–6 esittää vastauksen, ja panehan merkille viittaukset Jumalan toimivaan voimaan:
”Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ’Katso, minä olen nimeltään kutsunut Besalelin, Uurin pojan, Huurin pojanpojan, Juudan sukukunnasta; ja minä olen täyttänyt hänet Jumalan hengellä, taidollisuudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikkinaisella kätevyydellä sommittelemaan taidokkaita teoksia ja valmistamaan niitä kullasta, hopeasta ja vaskesta, hiomaan ja kiinnittämään kiviä ja veistämään puuta, tekemään kaikkinaisia töitä. Ja katso, minä olen antanut hänelle apulaiseksi Oholiabin, Ahisamakin pojan, Daanin sukukunnasta, ja olen antanut kaikkien taidollisten sydämeen taidollisuuden tehdä kaikki, mitä minä olen sinun käskenyt teettää.’”
Näin ollen mestarityöntekijä Besalel täytettiin Jumalan hengellä.
29 Koska työntekijöiden takana oli tällainen kaiken dynaamisen energian Lähteeltä tuleva voima, pyhän tabernaakkelin ja kaiken sen kaluston rakentaminen oli tuleva varmasti valmiiksi. Kuuvuoden loppuun mennessä kaikki esineet olivat valmiita koottaviksi ja tabernaakkeli oli valmis pystytettäväksi. 2. Mooseksen kirjan 38:22, 23 kertoo tästä sykähdyttävästä valmistumisesta sanoen: ”Ja Besalel, Uurin poika, Huurin pojanpoika, Juudan sukukunnasta, oli tehnyt kaikki, mistä Herra oli Moosekselle käskyn antanut, ja hänellä oli apulaisena Oholiab, Ahisamakin poika, Daanin sukukunnasta, seppä ja kuvakudosten tekijä; tämä valmisti kirjokankaita punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja valkoisista pellavalangoista.” Besalelille ja Oholiabille uuden kuuvuoden ensimmäinen päivä (niisankuun 1. päivä 1512 eaa.) on varmasti ollut sydäntä sykähdyttävä päivä. Sinä päivänä ”kohtaamisteltan tabernaakkeli” (UM) pystytettiin Jehovan käskystä, ja Besalel ja Oholiab näkivät ihmeen:
30 ”Pilvi alkoi peittää kohtaamistelttaa, ja Jehovan kirkkaus täytti tabernaakkelin.” (UM) Tämä oli Besalelille ja Oholiabille todistus siitä, että he olivat tehneet työnsä hyvin ja että Jehova hyväksyi sen. Hänen henkensä oli työskennellyt heidän kauttaan. – 2. Moos. 40:1–34.
31 Tämä kohtaamisteltan tabernaakkeli oli olemassa ja palveli tarkoitustaan 485 vuotta, kunnes kuningas Salomo sai temppelin valmiiksi Jerusalemissa vuonna 1027 eaa. ja vihki sen Jumalan palvontaa varten.
32 Tätä Salomon, Daavidin pojan, teettämän temppelin rakentamista tuki myös Jumalan henki, sillä Daavid sai tämän uuden rakennuksen arkkitehtonisen mallin henkeytyksestä. 1. Aikakirjan 28:11–19 sanookin: ”Tämä kaikki on kirjoituksessa, joka on lähtenyt Herran kädestä; hän on opettanut minulle kaikki tämän mallin mukaan tehtävät työt.” Kun tämä loistava temppeli vihittiin Moorianvuorella Jerusalemissa, Jehova ilmaisi hyväksyvänsä uuden rakennuksen palvontaansa: ”Pilvi täytti huoneen, Herran temppelin, niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.” – 2. Aikak. 5:13, 14.
33 Olkaamme siis varmat yhdestä tärkeästä asiasta: pyhä henki on Jehovan puhtaan palvonnan takana. Se on voimallisen toimiva niiden hyväksi, jotka harjoittavat ja kannattavat ainoan tosi Jumalan puhdasta palvontaa. Tästä on valaisevia esimerkkejä ajalta, jolloin erityisesti valitut tuomarit hallitsivat Israelia Luvatussa maassa.
SEN KANNUSTAVA TOIMINTA TUOMARIEN HALLITESSA
34 Koska israelilaiset luopuivat puhtaasta palvonnasta, he joutuivat Syyrian kuninkaan sortavan vallan alaisuuteen. ”Mutta israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti israelilaisille vapauttajan, joka heidät vapautti, Otnielin, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, pojan.” Mitä nyt tapahtui? ”Ja Herran henki tuli häneen, ja hän oli tuomarina Israelissa; hän lähti sotaan, ja Herra antoi Kuusan-Risataimin, Aramin kuninkaan, hänen käsiinsä, ja Kuusan-Risataim sai tuntea hänen kätensä voimaa. Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta.” – Tuom. 3:9–11.
35 Ajan mittaan tilanne kehittyi sellaiseksi, että se vaati Jehovaa herättämään toisen tuomarin kansansa Israelin vapauttamiseksi. ”Kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja Idän miehet olivat kokoontuneet yhteen, tulleet virran yli ja leiriytyneet Jisreelin tasangolle. Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan, ja niin abieserilaiset kutsuttiin koolle seuraamaan häntä.” (Tuom. 6:33, 34) Käyttämällä tätä uskon miestä Jehova antoi merkittävän voiton kansalleen, voiton, joka mainitaan myöhemmin Raamatun historiassa. – Jes. 9:3–5; 10:26; Ps. 83:10–13; Hepr. 11:32, 33.
36 Kerran toisensa jälkeen Jehovalta tuleva pyhä toimiva voima alkoi toimia niiden uskon miesten hyväksi, joita Hän käytti suorittamaan mainetekoja historiassa. Sellaisen aika oli, kun sorrettujen israelilaisten oli kohdattava hyökkäävät ammonilaiset taistelussa. ”Silloin Herran henki tuli Jeftaan, ja hän kulki Gileadin . . . läpi . . . ammonilaisia vastaan.” Innokkaana saamaan voiton Jehovan ylistykseksi tuomari Jefta vannoi valan, joka osoittautui hänelle kalliiksi. Siksi Jehova käytti häntä nujertamaan ammonilaiset. – Tuom. 11:29–12:7.
37 Vuosia myöhemmin filistealaiset alkoivat erikoisesti sortaa israelilaisia. Niinpä Jumala järjesti Simson-nimisen epätavallisen miehen syntymisen. Hän oli ottava johdon ”Israelin vapauttamisessa filistealaisten käsistä”. Sitä varten Jumalan toimiva voima tuki häntä. ”Ja Herran henki alkoi hänessä vaikuttaa Daanin leirissä, Soran ja Estaolin välillä.” Se, että Simson näytti olevan voimakkaampi kuin kukaan ihminen maan päällä on tähän mennessä ollut, ei siis johtunut Simsonin omista fyysisistä voimista. – Tuom. 13:5, 25.
38 Kerran, kun Simson oli kävelemässä yksin, ”nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan”. Miten aseettomalle Simsonille kävi? ”Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin.” Pian sen jälkeen filistealaiset pettivät häntä erään arvoituksen suhteen aiheuttaakseen hänelle suuria menoja. Se heijastui kuitenkin takaisin filistealaisiin. ”Silloin Herran henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin [Filisteaan], löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille.” – Tuom. 14:5–19.
39 Eivät edes uudet köydet osoittautuneet liian lujiksi Simsonille, kun hänet luovutettiin sidottuna vihamielisille filistealaisille. ”Herran henki tuli häneen, ja samalla köydet hänen käsivarsissaan olivat kuin tulen polttamat aivinalangat, ja hänen siteensä sulivat pois hänen käsistänsä. Ja hän huomasi tuoreen aasinleukaluun, ojensi kätensä, otti sen ja löi sillä kuoliaaksi tuhat miestä.” – Tuom. 15:11–15.
40 Jumalan suurin suoritus Simsonin välityksellä väärän Daagon-jumalan filistealaisia palvojia vastaan oli viimeinen. Se osoitti, ettei Jumalan henki väsy eikä heikkene.
41 Delila-nimisen naisen pettämänä ja kostonhaluisten filistealaisten sokaisemana Simson seisoi kahden pylvään välissä Daagonin temppelissä Gazassa Filisteassa. Tässä avainasemassa ollessaan ”Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan. Ja Simson sanoi: ’Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!’ Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.” – Tuom. 16:23–30.
42 Simson luetellaan niiden entisaikain miesten joukossa, joilla oli Jumalaan se usko, joka on Hänen henkensä hedelmä. ”Ja mitä minä vielä sanoisin?” Niin kysyy Heprealaiskirjeen kirjoittaja 11. luvussa ja vastaa: ”Sillä minulta loppuu aika, jos kerron edelleen Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista sekä Samuelista ja toisista profeetoista, jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa, toteuttivat vanhurskautta, saivat lupauksia, tukkivat leijonien suut, ehkäisivät tulen voiman, pääsivät miekanterää pakoon, voimistuivat heikkouden tilasta, tulivat urhoollisiksi sodassa, ajoivat pakoon ulkomaalaisten sotajoukot.” – Hepr. 11:32–34.
JEHOVAN VOIDELTU
43 Huomattava nimi, jonka Heprealaiskirjeen kirjoittaja mainitsee, on Daavid. Hän oli Betlehemistä olevan Iisain poika. Kun Daavid oli teini-ikäinen paimenpoika, profeetta Samuel voiteli hänet öljyllä kaikkien Israelin kahdentoista sukukunnan tulevaksi kuninkaaksi. Mitä tapahtui heti hänen voitelemisensa jälkeen? ”Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan. Mutta Herran henki poistui [silloin hallitsevasta kuninkaasta] Saulista.” (1. Sam. 16:13, 14) Lopulta uskoton kuningas Saul kääntyi epätoivoissaan meedion puoleen, jotta tämä olisi mikäli mahdollista saattanut hänet yhteyteen kuolleitten kanssa. Pian sen jälkeen hän kuoli taistelussa filistealaisia vastaan.
44 Daavid ryhtyi vähitellen hoitamaan kuninkuutta, johon Samuel oli hänet voidellut. Jumala, jota hän järkkymättömästi palvoi, antoi hänelle voimaa tehdä urotekoja, jopa alistaa valtaansa koko Luvatun maan. Sen lisäksi Jumala henkeytti hänet lausumaan ja kirjoittamaan profetioita. Hän osoittautui tosi profeetaksi: Sen tähden ”sen raamatunkohdan täytyi täyttyä, jonka pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suulla”. – Apt. 1:16; 4:24, 25.
45 Kaikista noista entisaikojen ihmisten suorittamista epätavallisista uroteoista kuuluu ylistys ehtymättömän dynaamisen energian Jumalalle. Sellaisiin urotekoihin sisältyy Raamatun henkeytettyjen heprealaisten kirjoitusten 39 kirjan kirjoittaminen, siis kirjojen 1. Mooseksen kirjasta Malakiaan. Sakarjan profeetallisessa kirjassa esitetään rohkaisun sana maaherra Serubbaabelille, jonka tehtäväksi annettiin rakentaa uudelleen Jerusalemin temppeli, jonka babylonialaiset olivat tuhonneet vuonna 607 eaa. Temppelin rakentajalle sanottiin: ”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.” (Sak. 4:6) Tukenaan suurempi voima kuin sotavoima tai muu fyysinen voima maaherra Serubbaabel ja hänen kanssaan työskentelevä ylimmäinen pappi Joosua uhmasivat rohkeasti vihollisen vastustusta ja saivat siten edun juhlia uudelleen rakennetun Jehovan temppelin valmistumista Jerusalemissa vuonna 515 eaa.
ENNAKKOVÄLÄHDYKSIÄ MEIDÄN AIKAMME UROTEOISTA
46 Rohkaisun sana Serubbaabelille esitettiin henkeytyksestä yli puoli vuosituhatta ennen ajanlaskumme alkua. Mutta sillä on aivan yhtä paljon merkitystä meille nykyään kuin sillä oli profeetta Sakarjan päivinä. Miksi niin? Koska me uskomme, että Jehova on yli-inhimillisen dynaamisen energian jumalallinen Lähde. Ne rohkeuden ja uskon uroteot, jotka Kaikkivaltias Jumala suoritti hänen pyhän henkensä vaikuttaessa entisaikojen miehiin ja naisiin, ovat enemmän kuin historiallisia tosiasioita. Ne olivat myös ennakkovälähdyksiä uroteoista, joita Hän aikaansaisi Messiaansa, Voideltunsa, ajasta lähtien aina meidän oman sukupolvemme aikaan asti.
47 Ennustetun Messiaan esitteli 1900 vuotta sitten eräs toinen mies, jonka omakin syntymä oli epätavallinen. Hän ei syntynyt isänsä ja äitinsä normaalin lisääntymiskyvyn ansiosta. He olivat silloin ohittaneet lastensaamisiän. Heidän lisääntymiskykynsä täytyi elpyä, jotta he voivat saada ainoan lapsensa, pojan, jolle isän, pappi Sakarjan, oli määrä antaa nimi Johannes.
48 Kertoessaan tämän suuresti halutun pojan tulemisesta enkeli Gabriel sanoi Sakarjalle temppelissä: ”Hän on pyhän hengen täyttämä jo äitinsä kohdusta saakka; ja monet Israelin lapsista hän kääntää takaisin Jehovan, heidän Jumalansa, puoleen. Hän myös kulkee hänen edellään Elian hengessä ja voimassa kääntääkseen takaisin isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskaiden käytännölliseen viisauteen toimittaakseen Jehovalle valmistetun kansan.” – Luuk. 1:5–17; vrt. Mal. 4:5, 6.
49 Koska tosi Messiaan esittelisi sellainen edelläkävijä, Messiaan ei pitänyt olla kunnianhimoinen henkilö, joka teeskentelisi olevansa Messias ja joka ilmoittaisi itsensä Israelin kansalle ja kulkisi ympäriinsä tekemässä tunnetuksi itseään houkutellakseen seuraajajoukon. (Jes. 42:2–4) Sen sijaan hänet esittelisi muodollisesti Messiaan etsijöille mies, joka olisi Jumalan lähettämä ja jolla olisi Jumalan tuki. – Jes. 40:3–5; Joh. 1:6, 7.
50 Messiaan tulemisen jälkeen oli Jooelin 2:28–32:n sävähdyttävän ennustuksen määrä täyttyä: ”Ja tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeäni kaikenlaisen lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne totisesti profetoivat. Vanhat miehenne unia uneksivat. Nuoret miehenne näkyjä näkevät. Ja palvelijoiden ja palvelijattarienkin päälle minä niinä päivinä vuodatan henkeäni. Ja minä annan ennakoivia ihmeitä taivaissa ja maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Itse aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi ennen Jehovan suuren ja pelkoa herättävän päivän tuloa. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Jehovan nimeä, selviytyy turvassa; sillä Siioninvuorella ja Jerusalemissa tulevat olemaan pakoon päässeet, juuri niin kuin Jehova on sanonut, ja elossa olevien keskuudessa ne, jotka Jehova kutsuu.” – UM.
51 Nyt on aika kysyä: keitä ovat ne, jotka saavat sen, mitä Jehova lupasi vuodattaa kaikenlaisen lihan päälle? Sen pakottavan voiman alaisina, jota vuodatetaan, sellaisten täytyy profetoida. Heidän profetoimisensa on hyvin ajankohtaista, koska sen on määrä edeltää ja ennustaa ”Jehovan suuren ja pelkoa herättävän päivän tuloa”. Ihmiset, jotka ottavat vaarin sellaisesta profetoimisesta, saattavat havaita olevansa pakoon päässeitten keskuudessa. He voivat olla ”elossa olevien” keskuudessa. Kaikista aikamme olosuhteista vuodesta 1914 lähtien päätellen ’Jehovan päivä’, joka on edessämme, on todella oleva ”suuri ja pelkoa herättävä”. Haluammeko me ’selviytyä turvassa’? Jos haluamme, niin meidän on viisasta ”huutaa avuksi Jehovan nimeä”, Hänen jonka henki on tulevan uuden järjestyksen takana.

 

Jumalan sana kirjoitti:

NYKYAJAN materialististen ihmisten on hyödytöntä väittää, ettei pyhää henkeä ole olemassa. Tuote sen vaikutuksesta entisaikain ihmisiin on yhä meillä kautta maailman. Tämä tuote on säilynyt huolimatta ihmisten ja kansojen ponnistuksista sen tuhoamiseksi. Mikä se on? Häviämätön kirja, jota kutsutaan Pyhäksi Raamatuksi. Ihmisten ja demonien ankarasta vastustuksesta huolimatta tämä pyhä Kirja on levinnyt laajemmalle kuin mikään ihmisten kirjoittamista kirjoista. On olemassa miehiä ja naisia, jotka puolustavat tätä Kirjaa henkensä uhalla.
2 Pyhä Raamattu on tunnustetusti erilainen kuin kaikki muut kirjat. Miksi? Ei siksi, että sen ovat kirjoittaneet ihmisperheeseemme kuuluvat ihmiset. Kukaan ei väitä, että Raamatun olisivat kirjoittaneet muut kuin pelkät ihmiskädet. Mutta millaisia ihmisiä he olivat? Olivatko heidän kirjoituksensa lähtöisin heistä itsestään? Tällä on merkitystä asiassa.
3 Raamattu itse kertoo, että sen 66 pienemmän kirjan sisällys on ihmisten kirjoittama. Raamattu itse kertoo, millaisia miehiä sen kirjoittajat olivat. Se osoittaa myös, mikä se näkymätön voima oli, joka pani nuo miehet kirjoittamaan. Heidän takanaan oli henki, kun he kirjoittivat. Tämän hengen ei voida sanoa kuuluvan Saatana Panettelijalle, sillä hänellä on kaiken aikaa ollut mielessä koko asutun maan eksyttäminen. Raamatun kirjoittamisen taustahenki ei ollut se henki, joka on nykyisen vanhan asiainjärjestyksen takana. Mutta pankaamme merkille apostoli Pietarin, tosi kristillisyyden marttyyrin, lyhyt lausunto siitä, millaiset miehet Raamatun kirjoittivat ja millainen henki pani heidät kirjoittamaan:
4 ”Niinpä teen myös kaikkeni joka aika voidaksenne minun poislähtöni [marttyyrina] jälkeen itse mainita näitä asioita. Ei, emme tehneet teille tunnetuksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja läsnäoloa seuraamalla viekkaasti keksittyjä valheellisia kertomuksia, vaan siten, että meistä tuli hänen valtasuuruutensa silminnäkijöitä. Sillä hän sai Jumalalta, Isältä, kunnian ja kirkkauden, kun suurenmoisesta kirkkaudesta kantautui hänelle tällaiset sanat: ’Tämä on minun poikani, minun rakkaani, jonka minä itse olen hyväksynyt.’ Niin, näiden sanojen me kuulimme kantautuvan taivaasta ollessamme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
5 ”Näin ollen meillä on profeetallinen sana varmempana, ja teette hyvin kiinnittäessänne siihen huomiota niin kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun sydämessänne, kunnes päivä sarastaa ja kointähti nousee. Sillä te tiedätte ensiksi sen, että yksikään Raamatun profetia ei ole lähtöisin mistään yksityisestä tulkinnasta. Sillä profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” – 2. Piet. 1:15–21.
6 Pietarista itsestään tuli yksi niistä miehistä, jotka kirjoittivat ja puhuivat Jumalalta saamaansa ”pyhän hengen johtamina”. Tämän vuoksi Pietari antoi uskollisen todistuksen siitä, mitä hän ja apostolit Jaakob ja Johannes silminnäkijöinä olivat nähneet ja kuulleet, kun Jeesuksen Kristuksen muoto muuttui heidän edessään eräällä korkealla vuorella Palestiinassa. Kolme muuta Kristuksen opetuslasta on tehnyt kirjallisen muistiinmerkinnän tästä Jeesuksen Kristuksen muodon muuttumisesta, joka tapahtui muutamia kuukausia ennen kuin hän sai väkivaltaisen kuoleman Jerusalemin muurien ulkopuolella. (Matt. 17:1–9; Mark. 9:2–9; Luuk. 9:28–36) Luotettavat miehet vahvistavat siis Pietarin todistuksen. Kaksi Raamatussa olevaa Pietarin nimeä kantavaa kirjettä on hänen kirjoittamiaan, ihmisen kirjoittamia; mutta se ei tee hänen kirjeistään pelkkää ihmisen keksintöä olevia kirjoituksia. Pietarin kirjeitten takana oli pyhä henki. Siksi ne olivat Jehova Jumalan, pyhän hengen Lähteen, henkeyttämiä.
7 Toisessa kirjeessään Pietari luokittelee apostoli Paavalin kirjoitukset osaksi Raamatun henkeytettyjä kirjoituksia. Pietari sanoi: ”Pitäkää . . . Herramme kärsivällisyyttä pelastuksena, kuten rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaisesti teille myös kirjoitti puhuessaan näistä asioista niin kuin myös kaikissa kirjeissään. Niissä on kuitenkin muutamia vaikeatajuisia asioita, joita oppimattomat ja epävakaat vääristelevät, niin kuin muitakin Raamatun kirjoituksia, omaksi tuhokseen.” (2. Piet. 3:15, 16) Jotkut kriitikot väittävät nykyään, että nuo kirjeet kirjoitti pelkkä ihminen (Paavali), joten ne ovat ihmisen keksimiä. Sellaiset kriitikot vääristelevät Raamattua ”omaksi tuhokseen”.
8 Apostoli Paavali sanoi Pyhästä Raamatusta, jonka kirjoittivat miehet, jotka kirjoittivat ja puhuivat Jumalalta saamaansa: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä [kirjaimellisesti: Jumalan hengittämä (theópneustos)] ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” – 2. Tim. 3:16, 17, ja Kingdom Interlinear.
9 Paavali itse oli sellainen pätevä ”Jumalan ihminen”. Hän oli täysin perehtynyt muinaisiin Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin. Viittaamalla noihin henkeytettyihin kirjoituksiin Paavali kykeni todistamaan, että tosi kristillisyydellä oli Jumalan antama perusta. – Apt. 17:3.
10 Siihen, että Raamattuun sisältyvät profetiat jatkuvasti täyttyvät meidänkin vuosisadallamme, on olemassa syy. Syy siihen on se, että nämä profetiat eivät ole pelkkien ihmisten ennustuksia, jotka yrittävät esittää omia tulkintojaan siitä, millaiseksi suuntaus maailman asioissa kehittyy. Päinvastoin Raamatun profetiat ovat Jumalalta, ja ne on annettu Hänelle omistautuneitten miesten välityksellä. Jumala toteuttaa profetiansa, vaikka ihmiset eivät tiedäkään täsmälleen, miten Jumala sen tekee. Pietari tähdensi tätä seikkaa, kun hän sanoi joukolle juutalaisia Jerusalemin temppelissä: ”Tällä tavoin Jumala on täyttänyt sen, minkä hän ilmoitti etukäteen kaikkien profeettojensa suulla, että hänen Kristuksensa kärsisi. . . . joka taivaan tosin täytyy pitää itsellään kaiken sen ennallistamisen aikoihin saakka, mistä Jumala on puhunut vanhan ajan pyhien profeettojensa suulla.” (Apt. 3:18–21) Raamattu säilyttää sen Jumalan profetiat, joka ei valehtele, vaikka hän puhuikin profeettojen välityksellä.
11 Koska Raamatun profetiat ovat tulleet Jumalalta hänen pyhän henkensä välityksellä, niiden on suorastaan pakko käydä toteen. Pietari ilmaisi edelleen tämän tosiasian, kun hän sanoi noin 120 Kristuksen opetuslasta käsittävälle seurakunnalle Jerusalemissa: ”Miehet, veljet, sen raamatunkohdan täytyi täyttyä, jonka pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suulla Juudaasta, josta tuli Jeesuksen pidättäjien opas.” – Apt. 1:15, 16.
12 Myöhemmin Pietari yhtyi toisten opetuslasten kanssa rukoukseen, joka korosti sitä, miten erään toisen Daavidin profetian piti käydä toteen. Apostolien tekojen 4:24, 25 sanoo: ”He korottivat yksimielisesti äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ’Suvereeni Herra, sinä olet Se, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, ja joka pyhän hengen kautta olet sanonut palvelijasi, esi-isämme Daavidin suulla: ”Miksi kansakunnat tulivat melskeisiksi ja kansat mietiskelivät turhia?”’” (Ps. 2:1) Nuo ensimmäisen vuosisadan kristityt ymmärsivät siis, että Raamatun pyhät heprealaiset kirjoitukset olivat entisaikojen miehissä toimineen Jumalan pyhän hengen tuote.
13 Koska psalminkirjoittaja Daavid mainitaan tässä suoraan nimeltä, voisimme hyvin kysyä: Mitä hän ajatteli sen puhumisesta ja kirjoittamisesta, mistä tehtiin osa Raamatun pyhistä heprealaisista kirjoituksista? Hän ei ota itselleen kunniaa kirjoituksistaan, jotka on säilytetty erittäin arvokkaina ja tärkeinä meille nykyään. Tämän todistukseksi on tästä koko Israelin voidellusta kuninkaasta kirjoitettu muistiin meitä varten seuraavaa: ”Nämä olivat Daavidin viimeiset sanat: Näin puhuu Daavid, Iisain poika, näin puhuu korkealle korotettu mies, Jaakobin Jumalan voideltu, ihana Israelin ylistysvirsissä: ’Herran Henki [Jehovan henki, UM] on puhunut minulle, ja hänen sanansa on minun kielelläni; Israelin Jumala on sanonut, Israelin kallio on puhunut minulle.’” (2. Sam. 23:1–3) Daavidin välityksellä esitettyjen ennustusten täyttyminen ei siis johtunut hänen kaukokatseisuudestaan ja kyvystään esittää omia tulkintoja asioista. Daavidissa vaikuttava Jumalan henki ja se, että Jumala ohjasi asioita, sai aikaan niiden täyttymisen.
14 Daavid ei ole ainoa, joka myöntää, etteivät hänen Pyhään Raamattuun muistiin merkitsemänsä osat olleet hänen itsensä sepittämiä alun perin. Toisetkin profeetat, joiden henkeytettyjä kirjoja on säilytetty Raamatussa, tunnustavat rehellisesti, että heille tuli Jehova Jumalan sana. Esimerkiksi Jesaja aloittaa tärkeän ennustuskirjansa sanomalla: ”Jesajan, Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä. Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra [Jehova, UM] puhuu.” (Jes. 1:1, 2) Jeremia esittelee tärkeän ennustuskirjansa sanomalla: ”Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Tämä oli Anatotissa, Benjaminin maassa, asuvia pappeja. Hänelle tuli Herran [Jehovan, UM] sana Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä, tämän kolmantenatoista hallitusvuotena.” – Jer. 1:1, 2.
PYHÄN HENGEN VÄLITYKSELLÄ SUORITETTUJA MUINAISIA UROTEKOJA
15 Älköön kukaan hymähtäkö ylenkatseellisesti sille, mitä pyhä henki on saanut aikaan pyhien kirjoitusten muodossa. Kynä, jota Jumalan pyhä henki liikutti raamatunkirjoittajien kädessä, on osoittautunut paljon mahtavammaksi kuin Caesarin, Napoleon Bonaparten tai Adolf Hitlerin miekka. Itse asiassa pyhä henki on kyennyt saamaan aikaan paljon silmiinpistävämpää kuin kynällä ja musteella kirjoittamisen. Muistiinmerkinnät kertovat entisaikojen ihmisten suorittaneen rohkeita tekoja tämän näkymättömältä Kaikkivaltiaalta Jumalalta tulevan mahtavan voiman avulla.
16 Tarkastelkaamme valaisevana esimerkkinä Raamatun viiden ensimmäisen kirjan kirjoittajaa, Moosesta. Vuonna 1513 eaa. hän seisoi Punaisenmeren länsirannalla. Hän ojensi oikeassa kädessään olevan sauvan meren ylle. Katsohan! Vedet jakautuivat ja sallivat israelilaisten kulkea yli, ennen kuin takaa ajavat egyptiläiset ehtivät saada heidät kiinni. Aiheuttiko tämän ihmeen jokin Mooseksesta lähtenyt dynaaminen energia? Mahdotonta! Ei profeetta Mooseksesta vaan kaiken dynaamisen energian taivaallisesta Lähteestä tuli se vastustamaton voima, joka kykeni jakamaan sen vesiesteen, joka oli ehkäissyt israelilaisia pakenemasta suurta vaaraa. (2. Moos. 14:21–15:21) Niinpä nykyäänkin, kun Jehovan kansaa kuritetaan ja se havaitsee olevansa vaikeuksissa, sen on aika palauttaa mieleensä Jehovan muinainen teko ja kysyä:
17 ”Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät ynnä hänen laumansa paimenen [paimenet, UM (Mooseksen ja Aaronin)]? Missä on hän, joka pani tämän sydämeen Pyhän Henkensä; hän, joka antoi kunniansa [voimallisen] käsivarren kulkea Mooseksen oikealla puolella, joka halkaisi [meren] vedet heidän edestänsä tehdäkseen itsellensä iankaikkisen nimen; hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin hevosia erämaassa, eivätkä he kompastelleet? Niinkuin karja astuu alas laaksoon, niin vei Herran Henki heidät lepoon. Niin sinä olet kansaasi johdattanut, tehdäksesi itsellesi kunniallisen nimen.” – Jes. 63:11–14.
18 Nämä Jesajan profetiasta otetut jakeet viittaavat aikaan, jolloin Mooseksen kansa vapautettiin muinaisten egyptiläisten aiheuttamasta orjuudestaan. Vuoden 1513 eaa. keväällä Jumala teki itselleen katoamattoman nimen, verrattoman kauniin, kunniallisen nimen. Mutta myös nyt, tällä 20. vuosisadalla, on tullut aika saman Jumalan tehdä ’itselleen kunniallinen nimi’. Paljon suuremmassa mitassa hän suorittaa vapautuksen, joka muistuttaa sitä, minkä hän suoritti Punaisellamerellä. Onnellisia tulevat olemaan kaikki ne ihmiset, joille Jumalan nimi Jehova tulee silloin ”kunnialliseksi”.
19 Älkäämme siis aliarvioiko Jehovan pyhän toimivan voiman dynaamista energiaa. Se on aivan yhtä voimakasta nykyään kuin 3500 vuotta sitten. Profeetta Mooses ei aliarvioinut sen voimaa. Hän uskoi tämän ihmeitä tekevän hengen Jumalalliseen Lähteeseen. Tapahtui niin kuin Mooses uskoi: ”Uskon vaikutuksesta he kulkivat Punaisenmeren halki kuin kuivaa maata, mutta uskaltautuessaan siihen egyptiläiset hukkuivat.” (Hepr. 11:29) Sillä tavalla osoitettiin, että Jumala palkitsee ne, jotka uskovat häneen. (Hepr. 11:6) Pane merkille myös kertomus, jonka 4. Mooseksen kirjan 11:16, 17, 24–29 esittää uskollisesta Mooseksesta ja hengestä.
20 Usko on ”hengen hedelmän” osa. Niin sanotaan Galatalaiskirjeen 5:22, 23:ssa. Ilmeisesti niillä, jotka osoittavat uskoa Jumalaan, täytyy olla hänen henkeään. Heprealaiskirjeen 11. luvussa esitetään osittainen luettelo entisaikain uskon miehistä ja naisista. He muodostavat osan ’ympärillämme olevasta suuresta pilvestä todistajia’. (Hepr. 12:1) Tämä todistajien luettelo menee taaksepäin aina ensimmäiseen mainittuun Jehova Jumalan puolesta todistajaan, nimittäin Aabeliin, Aadamin ja Eevan pojan Kainin nuorempaan veljeen, asti. Noina aikoina ennen vuosina 2370–2369 eaa. ollutta maailmanlaajuista vedenpaisumusta oli muitakin Jehovan todistajia. Heprealaiskirjeen 11:4–7 esittää kolmen ennen vedenpaisumusta eläneen Korkeimman Jumalan todistajan nimet. Siinä sanotaan:
21 ”Uskon vaikutuksesta uhrasi Aabel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu. Uskon vaikutuksesta siirrettiin Hanok pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä löytynyt mistään, koska Jumala oli siirtänyt hänet pois, sillä ennen pois siirtämistään hän sai todistuksen, että hän oli miellyttänyt Jumalaa hyvin. Sitä paitsi ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä hyvin, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä. Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi, ja tämän uskon välityksellä hän langetti maailmalle tuomion, ja hänestä tuli uskon mukaisen vanhurskauden perillinen.”
22 Aabel, Hanok ja Nooa mainitaan erikoisesti nimeltä, koska he olivat huomattavia uskon osoittamisessa. Mutta oli myös Nooan vaimo ja kolme poikaa ja kolme miniää, jotka menivät arkkiin Nooan kanssa ja jotka varjeltiin maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen läpi. (1. Piet. 3:19, 20) Aabelilla on täytynyt olla pyhää henkeä, sillä hänellä oli yksi sen hedelmistä, nimittäin usko. Ei ole epäilystäkään, että myös Hanokilla, Jeredin pojalla, oli pyhää henkeä, sillä sen valossa, mitä Juudaan 14, 15 kertoo, Jumala käytti Hanokia esittämään ensimmäisen muistiin merkityn ihmisen lausuman ennustuksen. (1. Moos. 5:18–24) Nooaa käytettiin, myös Jehovan profeettana. Hän oli ”vanhurskauden saarnaaja”. (2. Piet. 2:5; 1. Moos. 9:24–29) Kuka voisi kiistää sen, että Nooa suoritti merkittävän uroteon keskellä jumalattomien ihmisten maailmaa? Mutta hän ei suorittanut tätä rohkeaa urotekoa omassa voimassaan. Hänen takanaan oli Jumalan pyhä toimiva voima.
23 Nooan päivinä Jumalan henki toimi myös ihmiskunnan hyväksi. Arkin rakentamisen ajalle oli ominaista ”Jumalan kärsivällisyys”. (1. Piet. 3:20) Jumala ilmaisi suurta itsehillintää, kärsivällisyyttä, mikä antoi tottelemattomille ihmisille tilaisuuden katua, kun he näkivät arkkia rakennettavan ja kuulivat Nooan ’saarnaavan vanhurskautta’. Mutta ketkä ilmaisivat vastakaikua Jumalan hengen toiminnalle? Vain Nooa ja hänen vaimonsa ja heidän poikansa Seem, Haam ja Jaafet sekä heidän vaimonsa. Jumalan tarkoitus ei ollut tehdä erikoisponnisteluja ihmisten hyväksi määrättömästi ikään kuin kamppaillen heidän kanssaan heidän tähtensä. 1. Mooseksen kirjan 6:1–3 kertoo, mitä Jumala päätti ja millaiset olivat olosuhteet maan päällä, kun hän teki päätöksen:
24 ”Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat. Silloin Herra sanoi: ’Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta.’”
25 Miten pöyristyttäviä aineellistuneitten ”Jumalan poikien” ja ”ihmisten tyttärien” väliset seka-avioliitot olivatkaan! Tällaisen tapahtumain käänteen ei pitäisi jatkua määrättömästi. Niin Jumala päätti. Siksi vain satakaksikymmentä vuotta hänen henkensä vielä ilmenisi kärsivällisyytenä, jona se oli ilmennyt ihmiskuntaa kohtaan. Kun aika olisi täysi, hän aiheuttaisi suunnattoman muutoksen! Hänen kauan osoittamansa itsehillintä loppuisi. Aineellistuneitten henkienkeleitten seka-avioliitot lihaa olevien naisten kanssa lopettaisi maailmanlaajuinen vedenpaisumus, joka hautaisi alleen vuorten huiputkin! Nooa ja hänen perheensä, jotka olivat puhdasta, saastuttamatonta ihmissukua, säilyisivät suunnattomassa vedenpitävässä arkissa turvassa luonnonmullistuksen läpi antaakseen ihmiskunnalle uuden alun. Jumalattomien ihmisten maailman ei sallittaisi enää ärsyttää eikä murehduttaa Jumalan henkeä. Hän ei soisi heille vapautusta rangaistuksesta. – Huomaa Ef. 4:30; Jes. 63:10; Hepr. 10:29.
26 Täten Jumala antoi ihmissuvulle uuden, vanhurskaan alun Jumalaa pelkäävien hengissä säilyneitten ihmisten välityksellä, jotka eivät olleet mitään ihmissuvun sekamuotoja. Tätä varten Jumala oli tukenut Nooan rakennustoimia. Yli 800 vuotta myöhemmin Jumala tuki toista tärkeää rakennusohjelmaa. Profeetta Moosekselle Siinainvuoren luona annetussa lakikokoelmassa Jumala vaati rakentamaan pyhän tabernaakkelin.
27 Tässä pyhässä kohtaamisteltassa Mooseksen kansan kahdentoista sukukunnan, Israelin kansan, oli määrä kohdata säännöllisesti Jumalansa ja hänen pappiensa oli määrä palvella synnit sovittavien uhrien uhraamisessa koko kansan puolesta. Tämä tabernaakkeli ja sen aidattu piha eivät olleet suunnattoman suuria rakennelmia niin kuin Nooan arkki oli. Nooan arkki oli niin suuri, että siihen olisi mahtunut yhdeksän tabernaakkelipihaa, kolme pihaa Nooan arkin kuhunkin kerrokseen. Nooan arkin rakentaminen vaati paljon insinööritaitoa, jota Jumala voi varata Nooalle ja hänen pojilleen. Israelin tabernaakkeli vaati taiteellista kykyä.
28 Koska Jumala määräsi Israelin palvontatabernaakkelin rakennettavaksi, niin hän tuki sen rakentamista. Mutta miten? 2. Mooseksen kirjan 31:1–6 esittää vastauksen, ja panehan merkille viittaukset Jumalan toimivaan voimaan:
”Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ’Katso, minä olen nimeltään kutsunut Besalelin, Uurin pojan, Huurin pojanpojan, Juudan sukukunnasta; ja minä olen täyttänyt hänet Jumalan hengellä, taidollisuudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikkinaisella kätevyydellä sommittelemaan taidokkaita teoksia ja valmistamaan niitä kullasta, hopeasta ja vaskesta, hiomaan ja kiinnittämään kiviä ja veistämään puuta, tekemään kaikkinaisia töitä. Ja katso, minä olen antanut hänelle apulaiseksi Oholiabin, Ahisamakin pojan, Daanin sukukunnasta, ja olen antanut kaikkien taidollisten sydämeen taidollisuuden tehdä kaikki, mitä minä olen sinun käskenyt teettää.’”
Näin ollen mestarityöntekijä Besalel täytettiin Jumalan hengellä.
29 Koska työntekijöiden takana oli tällainen kaiken dynaamisen energian Lähteeltä tuleva voima, pyhän tabernaakkelin ja kaiken sen kaluston rakentaminen oli tuleva varmasti valmiiksi. Kuuvuoden loppuun mennessä kaikki esineet olivat valmiita koottaviksi ja tabernaakkeli oli valmis pystytettäväksi. 2. Mooseksen kirjan 38:22, 23 kertoo tästä sykähdyttävästä valmistumisesta sanoen: ”Ja Besalel, Uurin poika, Huurin pojanpoika, Juudan sukukunnasta, oli tehnyt kaikki, mistä Herra oli Moosekselle käskyn antanut, ja hänellä oli apulaisena Oholiab, Ahisamakin poika, Daanin sukukunnasta, seppä ja kuvakudosten tekijä; tämä valmisti kirjokankaita punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja valkoisista pellavalangoista.” Besalelille ja Oholiabille uuden kuuvuoden ensimmäinen päivä (niisankuun 1. päivä 1512 eaa.) on varmasti ollut sydäntä sykähdyttävä päivä. Sinä päivänä ”kohtaamisteltan tabernaakkeli” (UM) pystytettiin Jehovan käskystä, ja Besalel ja Oholiab näkivät ihmeen:
30 ”Pilvi alkoi peittää kohtaamistelttaa, ja Jehovan kirkkaus täytti tabernaakkelin.” (UM) Tämä oli Besalelille ja Oholiabille todistus siitä, että he olivat tehneet työnsä hyvin ja että Jehova hyväksyi sen. Hänen henkensä oli työskennellyt heidän kauttaan. – 2. Moos. 40:1–34.
31 Tämä kohtaamisteltan tabernaakkeli oli olemassa ja palveli tarkoitustaan 485 vuotta, kunnes kuningas Salomo sai temppelin valmiiksi Jerusalemissa vuonna 1027 eaa. ja vihki sen Jumalan palvontaa varten.
32 Tätä Salomon, Daavidin pojan, teettämän temppelin rakentamista tuki myös Jumalan henki, sillä Daavid sai tämän uuden rakennuksen arkkitehtonisen mallin henkeytyksestä. 1. Aikakirjan 28:11–19 sanookin: ”Tämä kaikki on kirjoituksessa, joka on lähtenyt Herran kädestä; hän on opettanut minulle kaikki tämän mallin mukaan tehtävät työt.” Kun tämä loistava temppeli vihittiin Moorianvuorella Jerusalemissa, Jehova ilmaisi hyväksyvänsä uuden rakennuksen palvontaansa: ”Pilvi täytti huoneen, Herran temppelin, niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.” – 2. Aikak. 5:13, 14.
33 Olkaamme siis varmat yhdestä tärkeästä asiasta: pyhä henki on Jehovan puhtaan palvonnan takana. Se on voimallisen toimiva niiden hyväksi, jotka harjoittavat ja kannattavat ainoan tosi Jumalan puhdasta palvontaa. Tästä on valaisevia esimerkkejä ajalta, jolloin erityisesti valitut tuomarit hallitsivat Israelia Luvatussa maassa.
SEN KANNUSTAVA TOIMINTA TUOMARIEN HALLITESSA
34 Koska israelilaiset luopuivat puhtaasta palvonnasta, he joutuivat Syyrian kuninkaan sortavan vallan alaisuuteen. ”Mutta israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti israelilaisille vapauttajan, joka heidät vapautti, Otnielin, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, pojan.” Mitä nyt tapahtui? ”Ja Herran henki tuli häneen, ja hän oli tuomarina Israelissa; hän lähti sotaan, ja Herra antoi Kuusan-Risataimin, Aramin kuninkaan, hänen käsiinsä, ja Kuusan-Risataim sai tuntea hänen kätensä voimaa. Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta.” – Tuom. 3:9–11.
35 Ajan mittaan tilanne kehittyi sellaiseksi, että se vaati Jehovaa herättämään toisen tuomarin kansansa Israelin vapauttamiseksi. ”Kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja Idän miehet olivat kokoontuneet yhteen, tulleet virran yli ja leiriytyneet Jisreelin tasangolle. Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan, ja niin abieserilaiset kutsuttiin koolle seuraamaan häntä.” (Tuom. 6:33, 34) Käyttämällä tätä uskon miestä Jehova antoi merkittävän voiton kansalleen, voiton, joka mainitaan myöhemmin Raamatun historiassa. – Jes. 9:3–5; 10:26; Ps. 83:10–13; Hepr. 11:32, 33.
36 Kerran toisensa jälkeen Jehovalta tuleva pyhä toimiva voima alkoi toimia niiden uskon miesten hyväksi, joita Hän käytti suorittamaan mainetekoja historiassa. Sellaisen aika oli, kun sorrettujen israelilaisten oli kohdattava hyökkäävät ammonilaiset taistelussa. ”Silloin Herran henki tuli Jeftaan, ja hän kulki Gileadin . . . läpi . . . ammonilaisia vastaan.” Innokkaana saamaan voiton Jehovan ylistykseksi tuomari Jefta vannoi valan, joka osoittautui hänelle kalliiksi. Siksi Jehova käytti häntä nujertamaan ammonilaiset. – Tuom. 11:29–12:7.
37 Vuosia myöhemmin filistealaiset alkoivat erikoisesti sortaa israelilaisia. Niinpä Jumala järjesti Simson-nimisen epätavallisen miehen syntymisen. Hän oli ottava johdon ”Israelin vapauttamisessa filistealaisten käsistä”. Sitä varten Jumalan toimiva voima tuki häntä. ”Ja Herran henki alkoi hänessä vaikuttaa Daanin leirissä, Soran ja Estaolin välillä.” Se, että Simson näytti olevan voimakkaampi kuin kukaan ihminen maan päällä on tähän mennessä ollut, ei siis johtunut Simsonin omista fyysisistä voimista. – Tuom. 13:5, 25.
38 Kerran, kun Simson oli kävelemässä yksin, ”nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan”. Miten aseettomalle Simsonille kävi? ”Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin.” Pian sen jälkeen filistealaiset pettivät häntä erään arvoituksen suhteen aiheuttaakseen hänelle suuria menoja. Se heijastui kuitenkin takaisin filistealaisiin. ”Silloin Herran henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin [Filisteaan], löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille.” – Tuom. 14:5–19.
39 Eivät edes uudet köydet osoittautuneet liian lujiksi Simsonille, kun hänet luovutettiin sidottuna vihamielisille filistealaisille. ”Herran henki tuli häneen, ja samalla köydet hänen käsivarsissaan olivat kuin tulen polttamat aivinalangat, ja hänen siteensä sulivat pois hänen käsistänsä. Ja hän huomasi tuoreen aasinleukaluun, ojensi kätensä, otti sen ja löi sillä kuoliaaksi tuhat miestä.” – Tuom. 15:11–15.
40 Jumalan suurin suoritus Simsonin välityksellä väärän Daagon-jumalan filistealaisia palvojia vastaan oli viimeinen. Se osoitti, ettei Jumalan henki väsy eikä heikkene.
41 Delila-nimisen naisen pettämänä ja kostonhaluisten filistealaisten sokaisemana Simson seisoi kahden pylvään välissä Daagonin temppelissä Gazassa Filisteassa. Tässä avainasemassa ollessaan ”Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan. Ja Simson sanoi: ’Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!’ Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.” – Tuom. 16:23–30.
42 Simson luetellaan niiden entisaikain miesten joukossa, joilla oli Jumalaan se usko, joka on Hänen henkensä hedelmä. ”Ja mitä minä vielä sanoisin?” Niin kysyy Heprealaiskirjeen kirjoittaja 11. luvussa ja vastaa: ”Sillä minulta loppuu aika, jos kerron edelleen Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista sekä Samuelista ja toisista profeetoista, jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa, toteuttivat vanhurskautta, saivat lupauksia, tukkivat leijonien suut, ehkäisivät tulen voiman, pääsivät miekanterää pakoon, voimistuivat heikkouden tilasta, tulivat urhoollisiksi sodassa, ajoivat pakoon ulkomaalaisten sotajoukot.” – Hepr. 11:32–34.
JEHOVAN VOIDELTU
43 Huomattava nimi, jonka Heprealaiskirjeen kirjoittaja mainitsee, on Daavid. Hän oli Betlehemistä olevan Iisain poika. Kun Daavid oli teini-ikäinen paimenpoika, profeetta Samuel voiteli hänet öljyllä kaikkien Israelin kahdentoista sukukunnan tulevaksi kuninkaaksi. Mitä tapahtui heti hänen voitelemisensa jälkeen? ”Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan. Mutta Herran henki poistui [silloin hallitsevasta kuninkaasta] Saulista.” (1. Sam. 16:13, 14) Lopulta uskoton kuningas Saul kääntyi epätoivoissaan meedion puoleen, jotta tämä olisi mikäli mahdollista saattanut hänet yhteyteen kuolleitten kanssa. Pian sen jälkeen hän kuoli taistelussa filistealaisia vastaan.
44 Daavid ryhtyi vähitellen hoitamaan kuninkuutta, johon Samuel oli hänet voidellut. Jumala, jota hän järkkymättömästi palvoi, antoi hänelle voimaa tehdä urotekoja, jopa alistaa valtaansa koko Luvatun maan. Sen lisäksi Jumala henkeytti hänet lausumaan ja kirjoittamaan profetioita. Hän osoittautui tosi profeetaksi: Sen tähden ”sen raamatunkohdan täytyi täyttyä, jonka pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suulla”. – Apt. 1:16; 4:24, 25.
45 Kaikista noista entisaikojen ihmisten suorittamista epätavallisista uroteoista kuuluu ylistys ehtymättömän dynaamisen energian Jumalalle. Sellaisiin urotekoihin sisältyy Raamatun henkeytettyjen heprealaisten kirjoitusten 39 kirjan kirjoittaminen, siis kirjojen 1. Mooseksen kirjasta Malakiaan. Sakarjan profeetallisessa kirjassa esitetään rohkaisun sana maaherra Serubbaabelille, jonka tehtäväksi annettiin rakentaa uudelleen Jerusalemin temppeli, jonka babylonialaiset olivat tuhonneet vuonna 607 eaa. Temppelin rakentajalle sanottiin: ”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.” (Sak. 4:6) Tukenaan suurempi voima kuin sotavoima tai muu fyysinen voima maaherra Serubbaabel ja hänen kanssaan työskentelevä ylimmäinen pappi Joosua uhmasivat rohkeasti vihollisen vastustusta ja saivat siten edun juhlia uudelleen rakennetun Jehovan temppelin valmistumista Jerusalemissa vuonna 515 eaa.
ENNAKKOVÄLÄHDYKSIÄ MEIDÄN AIKAMME UROTEOISTA
46 Rohkaisun sana Serubbaabelille esitettiin henkeytyksestä yli puoli vuosituhatta ennen ajanlaskumme alkua. Mutta sillä on aivan yhtä paljon merkitystä meille nykyään kuin sillä oli profeetta Sakarjan päivinä. Miksi niin? Koska me uskomme, että Jehova on yli-inhimillisen dynaamisen energian jumalallinen Lähde. Ne rohkeuden ja uskon uroteot, jotka Kaikkivaltias Jumala suoritti hänen pyhän henkensä vaikuttaessa entisaikojen miehiin ja naisiin, ovat enemmän kuin historiallisia tosiasioita. Ne olivat myös ennakkovälähdyksiä uroteoista, joita Hän aikaansaisi Messiaansa, Voideltunsa, ajasta lähtien aina meidän oman sukupolvemme aikaan asti.
47 Ennustetun Messiaan esitteli 1900 vuotta sitten eräs toinen mies, jonka omakin syntymä oli epätavallinen. Hän ei syntynyt isänsä ja äitinsä normaalin lisääntymiskyvyn ansiosta. He olivat silloin ohittaneet lastensaamisiän. Heidän lisääntymiskykynsä täytyi elpyä, jotta he voivat saada ainoan lapsensa, pojan, jolle isän, pappi Sakarjan, oli määrä antaa nimi Johannes.
48 Kertoessaan tämän suuresti halutun pojan tulemisesta enkeli Gabriel sanoi Sakarjalle temppelissä: ”Hän on pyhän hengen täyttämä jo äitinsä kohdusta saakka; ja monet Israelin lapsista hän kääntää takaisin Jehovan, heidän Jumalansa, puoleen. Hän myös kulkee hänen edellään Elian hengessä ja voimassa kääntääkseen takaisin isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskaiden käytännölliseen viisauteen toimittaakseen Jehovalle valmistetun kansan.” – Luuk. 1:5–17; vrt. Mal. 4:5, 6.
49 Koska tosi Messiaan esittelisi sellainen edelläkävijä, Messiaan ei pitänyt olla kunnianhimoinen henkilö, joka teeskentelisi olevansa Messias ja joka ilmoittaisi itsensä Israelin kansalle ja kulkisi ympäriinsä tekemässä tunnetuksi itseään houkutellakseen seuraajajoukon. (Jes. 42:2–4) Sen sijaan hänet esittelisi muodollisesti Messiaan etsijöille mies, joka olisi Jumalan lähettämä ja jolla olisi Jumalan tuki. – Jes. 40:3–5; Joh. 1:6, 7.
50 Messiaan tulemisen jälkeen oli Jooelin 2:28–32:n sävähdyttävän ennustuksen määrä täyttyä: ”Ja tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeäni kaikenlaisen lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne totisesti profetoivat. Vanhat miehenne unia uneksivat. Nuoret miehenne näkyjä näkevät. Ja palvelijoiden ja palvelijattarienkin päälle minä niinä päivinä vuodatan henkeäni. Ja minä annan ennakoivia ihmeitä taivaissa ja maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Itse aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi ennen Jehovan suuren ja pelkoa herättävän päivän tuloa. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Jehovan nimeä, selviytyy turvassa; sillä Siioninvuorella ja Jerusalemissa tulevat olemaan pakoon päässeet, juuri niin kuin Jehova on sanonut, ja elossa olevien keskuudessa ne, jotka Jehova kutsuu.” – UM.
51 Nyt on aika kysyä: keitä ovat ne, jotka saavat sen, mitä Jehova lupasi vuodattaa kaikenlaisen lihan päälle? Sen pakottavan voiman alaisina, jota vuodatetaan, sellaisten täytyy profetoida. Heidän profetoimisensa on hyvin ajankohtaista, koska sen on määrä edeltää ja ennustaa ”Jehovan suuren ja pelkoa herättävän päivän tuloa”. Ihmiset, jotka ottavat vaarin sellaisesta profetoimisesta, saattavat havaita olevansa pakoon päässeitten keskuudessa. He voivat olla ”elossa olevien” keskuudessa. Kaikista aikamme olosuhteista vuodesta 1914 lähtien päätellen ’Jehovan päivä’, joka on edessämme, on todella oleva ”suuri ja pelkoa herättävä”. Haluammeko me ’selviytyä turvassa’? Jos haluamme, niin meidän on viisasta ”huutaa avuksi Jehovan nimeä”, Hänen jonka henki on tulevan uuden järjestyksen takana.

 

Lue lisää

OLIPAS KERRAN jeesusaprabam niminen poika joka käveli Kapernaumin kaupunkin katulla, ja ototti maailmanloppua. Yhtäkkiä se tulikin ja jeesusaprabam pelästyi vähäsen. Mutta ei se ollutkaan oikea maailmanloppu. aasivankkureiden pakoputki vaan paukahti vahingossa. Selvisi että se oli vain sellainen jonkun uskonnollisen hörhölauman masinoima "tuomiopäivä". jeesusaprabam lähti iloisesti tasajalkaa hypellen kotia kohti syömään myrhaa, näkyleipiä ja juomaan päälle kupillisen kuumaa kurnaalia. Sillä sitä jaksaa Kapernaumin katulla taas maailmanloppuja odotella.

Jumalan sana kirjoitti:

NYKYAJAN materialististen ihmisten on hyödytöntä väittää, ettei pyhää henkeä ole olemassa. Tuote sen vaikutuksesta entisaikain ihmisiin on yhä meillä kautta maailman. Tämä tuote on säilynyt huolimatta ihmisten ja kansojen ponnistuksista sen tuhoamiseksi. Mikä se on? Häviämätön kirja, jota kutsutaan Pyhäksi Raamatuksi. Ihmisten ja demonien ankarasta vastustuksesta huolimatta tämä pyhä Kirja on levinnyt laajemmalle kuin mikään ihmisten kirjoittamista kirjoista. On olemassa miehiä ja naisia, jotka puolustavat tätä Kirjaa henkensä uhalla.
2 Pyhä Raamattu on tunnustetusti erilainen kuin kaikki muut kirjat. Miksi? Ei siksi, että sen ovat kirjoittaneet ihmisperheeseemme kuuluvat ihmiset. Kukaan ei väitä, että Raamatun olisivat kirjoittaneet muut kuin pelkät ihmiskädet. Mutta millaisia ihmisiä he olivat? Olivatko heidän kirjoituksensa lähtöisin heistä itsestään? Tällä on merkitystä asiassa.
3 Raamattu itse kertoo, että sen 66 pienemmän kirjan sisällys on ihmisten kirjoittama. Raamattu itse kertoo, millaisia miehiä sen kirjoittajat olivat. Se osoittaa myös, mikä se näkymätön voima oli, joka pani nuo miehet kirjoittamaan. Heidän takanaan oli henki, kun he kirjoittivat. Tämän hengen ei voida sanoa kuuluvan Saatana Panettelijalle, sillä hänellä on kaiken aikaa ollut mielessä koko asutun maan eksyttäminen. Raamatun kirjoittamisen taustahenki ei ollut se henki, joka on nykyisen vanhan asiainjärjestyksen takana. Mutta pankaamme merkille apostoli Pietarin, tosi kristillisyyden marttyyrin, lyhyt lausunto siitä, millaiset miehet Raamatun kirjoittivat ja millainen henki pani heidät kirjoittamaan:
4 ”Niinpä teen myös kaikkeni joka aika voidaksenne minun poislähtöni [marttyyrina] jälkeen itse mainita näitä asioita. Ei, emme tehneet teille tunnetuksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja läsnäoloa seuraamalla viekkaasti keksittyjä valheellisia kertomuksia, vaan siten, että meistä tuli hänen valtasuuruutensa silminnäkijöitä. Sillä hän sai Jumalalta, Isältä, kunnian ja kirkkauden, kun suurenmoisesta kirkkaudesta kantautui hänelle tällaiset sanat: ’Tämä on minun poikani, minun rakkaani, jonka minä itse olen hyväksynyt.’ Niin, näiden sanojen me kuulimme kantautuvan taivaasta ollessamme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
5 ”Näin ollen meillä on profeetallinen sana varmempana, ja teette hyvin kiinnittäessänne siihen huomiota niin kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun sydämessänne, kunnes päivä sarastaa ja kointähti nousee. Sillä te tiedätte ensiksi sen, että yksikään Raamatun profetia ei ole lähtöisin mistään yksityisestä tulkinnasta. Sillä profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” – 2. Piet. 1:15–21.
6 Pietarista itsestään tuli yksi niistä miehistä, jotka kirjoittivat ja puhuivat Jumalalta saamaansa ”pyhän hengen johtamina”. Tämän vuoksi Pietari antoi uskollisen todistuksen siitä, mitä hän ja apostolit Jaakob ja Johannes silminnäkijöinä olivat nähneet ja kuulleet, kun Jeesuksen Kristuksen muoto muuttui heidän edessään eräällä korkealla vuorella Palestiinassa. Kolme muuta Kristuksen opetuslasta on tehnyt kirjallisen muistiinmerkinnän tästä Jeesuksen Kristuksen muodon muuttumisesta, joka tapahtui muutamia kuukausia ennen kuin hän sai väkivaltaisen kuoleman Jerusalemin muurien ulkopuolella. (Matt. 17:1–9; Mark. 9:2–9; Luuk. 9:28–36) Luotettavat miehet vahvistavat siis Pietarin todistuksen. Kaksi Raamatussa olevaa Pietarin nimeä kantavaa kirjettä on hänen kirjoittamiaan, ihmisen kirjoittamia; mutta se ei tee hänen kirjeistään pelkkää ihmisen keksintöä olevia kirjoituksia. Pietarin kirjeitten takana oli pyhä henki. Siksi ne olivat Jehova Jumalan, pyhän hengen Lähteen, henkeyttämiä.
7 Toisessa kirjeessään Pietari luokittelee apostoli Paavalin kirjoitukset osaksi Raamatun henkeytettyjä kirjoituksia. Pietari sanoi: ”Pitäkää . . . Herramme kärsivällisyyttä pelastuksena, kuten rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaisesti teille myös kirjoitti puhuessaan näistä asioista niin kuin myös kaikissa kirjeissään. Niissä on kuitenkin muutamia vaikeatajuisia asioita, joita oppimattomat ja epävakaat vääristelevät, niin kuin muitakin Raamatun kirjoituksia, omaksi tuhokseen.” (2. Piet. 3:15, 16) Jotkut kriitikot väittävät nykyään, että nuo kirjeet kirjoitti pelkkä ihminen (Paavali), joten ne ovat ihmisen keksimiä. Sellaiset kriitikot vääristelevät Raamattua ”omaksi tuhokseen”.
8 Apostoli Paavali sanoi Pyhästä Raamatusta, jonka kirjoittivat miehet, jotka kirjoittivat ja puhuivat Jumalalta saamaansa: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä [kirjaimellisesti: Jumalan hengittämä (theópneustos)] ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” – 2. Tim. 3:16, 17, ja Kingdom Interlinear.
9 Paavali itse oli sellainen pätevä ”Jumalan ihminen”. Hän oli täysin perehtynyt muinaisiin Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin. Viittaamalla noihin henkeytettyihin kirjoituksiin Paavali kykeni todistamaan, että tosi kristillisyydellä oli Jumalan antama perusta. – Apt. 17:3.
10 Siihen, että Raamattuun sisältyvät profetiat jatkuvasti täyttyvät meidänkin vuosisadallamme, on olemassa syy. Syy siihen on se, että nämä profetiat eivät ole pelkkien ihmisten ennustuksia, jotka yrittävät esittää omia tulkintojaan siitä, millaiseksi suuntaus maailman asioissa kehittyy. Päinvastoin Raamatun profetiat ovat Jumalalta, ja ne on annettu Hänelle omistautuneitten miesten välityksellä. Jumala toteuttaa profetiansa, vaikka ihmiset eivät tiedäkään täsmälleen, miten Jumala sen tekee. Pietari tähdensi tätä seikkaa, kun hän sanoi joukolle juutalaisia Jerusalemin temppelissä: ”Tällä tavoin Jumala on täyttänyt sen, minkä hän ilmoitti etukäteen kaikkien profeettojensa suulla, että hänen Kristuksensa kärsisi. . . . joka taivaan tosin täytyy pitää itsellään kaiken sen ennallistamisen aikoihin saakka, mistä Jumala on puhunut vanhan ajan pyhien profeettojensa suulla.” (Apt. 3:18–21) Raamattu säilyttää sen Jumalan profetiat, joka ei valehtele, vaikka hän puhuikin profeettojen välityksellä.
11 Koska Raamatun profetiat ovat tulleet Jumalalta hänen pyhän henkensä välityksellä, niiden on suorastaan pakko käydä toteen. Pietari ilmaisi edelleen tämän tosiasian, kun hän sanoi noin 120 Kristuksen opetuslasta käsittävälle seurakunnalle Jerusalemissa: ”Miehet, veljet, sen raamatunkohdan täytyi täyttyä, jonka pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suulla Juudaasta, josta tuli Jeesuksen pidättäjien opas.” – Apt. 1:15, 16.
12 Myöhemmin Pietari yhtyi toisten opetuslasten kanssa rukoukseen, joka korosti sitä, miten erään toisen Daavidin profetian piti käydä toteen. Apostolien tekojen 4:24, 25 sanoo: ”He korottivat yksimielisesti äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ’Suvereeni Herra, sinä olet Se, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, ja joka pyhän hengen kautta olet sanonut palvelijasi, esi-isämme Daavidin suulla: ”Miksi kansakunnat tulivat melskeisiksi ja kansat mietiskelivät turhia?”’” (Ps. 2:1) Nuo ensimmäisen vuosisadan kristityt ymmärsivät siis, että Raamatun pyhät heprealaiset kirjoitukset olivat entisaikojen miehissä toimineen Jumalan pyhän hengen tuote.
13 Koska psalminkirjoittaja Daavid mainitaan tässä suoraan nimeltä, voisimme hyvin kysyä: Mitä hän ajatteli sen puhumisesta ja kirjoittamisesta, mistä tehtiin osa Raamatun pyhistä heprealaisista kirjoituksista? Hän ei ota itselleen kunniaa kirjoituksistaan, jotka on säilytetty erittäin arvokkaina ja tärkeinä meille nykyään. Tämän todistukseksi on tästä koko Israelin voidellusta kuninkaasta kirjoitettu muistiin meitä varten seuraavaa: ”Nämä olivat Daavidin viimeiset sanat: Näin puhuu Daavid, Iisain poika, näin puhuu korkealle korotettu mies, Jaakobin Jumalan voideltu, ihana Israelin ylistysvirsissä: ’Herran Henki [Jehovan henki, UM] on puhunut minulle, ja hänen sanansa on minun kielelläni; Israelin Jumala on sanonut, Israelin kallio on puhunut minulle.’” (2. Sam. 23:1–3) Daavidin välityksellä esitettyjen ennustusten täyttyminen ei siis johtunut hänen kaukokatseisuudestaan ja kyvystään esittää omia tulkintoja asioista. Daavidissa vaikuttava Jumalan henki ja se, että Jumala ohjasi asioita, sai aikaan niiden täyttymisen.
14 Daavid ei ole ainoa, joka myöntää, etteivät hänen Pyhään Raamattuun muistiin merkitsemänsä osat olleet hänen itsensä sepittämiä alun perin. Toisetkin profeetat, joiden henkeytettyjä kirjoja on säilytetty Raamatussa, tunnustavat rehellisesti, että heille tuli Jehova Jumalan sana. Esimerkiksi Jesaja aloittaa tärkeän ennustuskirjansa sanomalla: ”Jesajan, Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä. Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra [Jehova, UM] puhuu.” (Jes. 1:1, 2) Jeremia esittelee tärkeän ennustuskirjansa sanomalla: ”Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Tämä oli Anatotissa, Benjaminin maassa, asuvia pappeja. Hänelle tuli Herran [Jehovan, UM] sana Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä, tämän kolmantenatoista hallitusvuotena.” – Jer. 1:1, 2.
PYHÄN HENGEN VÄLITYKSELLÄ SUORITETTUJA MUINAISIA UROTEKOJA
15 Älköön kukaan hymähtäkö ylenkatseellisesti sille, mitä pyhä henki on saanut aikaan pyhien kirjoitusten muodossa. Kynä, jota Jumalan pyhä henki liikutti raamatunkirjoittajien kädessä, on osoittautunut paljon mahtavammaksi kuin Caesarin, Napoleon Bonaparten tai Adolf Hitlerin miekka. Itse asiassa pyhä henki on kyennyt saamaan aikaan paljon silmiinpistävämpää kuin kynällä ja musteella kirjoittamisen. Muistiinmerkinnät kertovat entisaikojen ihmisten suorittaneen rohkeita tekoja tämän näkymättömältä Kaikkivaltiaalta Jumalalta tulevan mahtavan voiman avulla.
16 Tarkastelkaamme valaisevana esimerkkinä Raamatun viiden ensimmäisen kirjan kirjoittajaa, Moosesta. Vuonna 1513 eaa. hän seisoi Punaisenmeren länsirannalla. Hän ojensi oikeassa kädessään olevan sauvan meren ylle. Katsohan! Vedet jakautuivat ja sallivat israelilaisten kulkea yli, ennen kuin takaa ajavat egyptiläiset ehtivät saada heidät kiinni. Aiheuttiko tämän ihmeen jokin Mooseksesta lähtenyt dynaaminen energia? Mahdotonta! Ei profeetta Mooseksesta vaan kaiken dynaamisen energian taivaallisesta Lähteestä tuli se vastustamaton voima, joka kykeni jakamaan sen vesiesteen, joka oli ehkäissyt israelilaisia pakenemasta suurta vaaraa. (2. Moos. 14:21–15:21) Niinpä nykyäänkin, kun Jehovan kansaa kuritetaan ja se havaitsee olevansa vaikeuksissa, sen on aika palauttaa mieleensä Jehovan muinainen teko ja kysyä:
17 ”Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät ynnä hänen laumansa paimenen [paimenet, UM (Mooseksen ja Aaronin)]? Missä on hän, joka pani tämän sydämeen Pyhän Henkensä; hän, joka antoi kunniansa [voimallisen] käsivarren kulkea Mooseksen oikealla puolella, joka halkaisi [meren] vedet heidän edestänsä tehdäkseen itsellensä iankaikkisen nimen; hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin hevosia erämaassa, eivätkä he kompastelleet? Niinkuin karja astuu alas laaksoon, niin vei Herran Henki heidät lepoon. Niin sinä olet kansaasi johdattanut, tehdäksesi itsellesi kunniallisen nimen.” – Jes. 63:11–14.
18 Nämä Jesajan profetiasta otetut jakeet viittaavat aikaan, jolloin Mooseksen kansa vapautettiin muinaisten egyptiläisten aiheuttamasta orjuudestaan. Vuoden 1513 eaa. keväällä Jumala teki itselleen katoamattoman nimen, verrattoman kauniin, kunniallisen nimen. Mutta myös nyt, tällä 20. vuosisadalla, on tullut aika saman Jumalan tehdä ’itselleen kunniallinen nimi’. Paljon suuremmassa mitassa hän suorittaa vapautuksen, joka muistuttaa sitä, minkä hän suoritti Punaisellamerellä. Onnellisia tulevat olemaan kaikki ne ihmiset, joille Jumalan nimi Jehova tulee silloin ”kunnialliseksi”.
19 Älkäämme siis aliarvioiko Jehovan pyhän toimivan voiman dynaamista energiaa. Se on aivan yhtä voimakasta nykyään kuin 3500 vuotta sitten. Profeetta Mooses ei aliarvioinut sen voimaa. Hän uskoi tämän ihmeitä tekevän hengen Jumalalliseen Lähteeseen. Tapahtui niin kuin Mooses uskoi: ”Uskon vaikutuksesta he kulkivat Punaisenmeren halki kuin kuivaa maata, mutta uskaltautuessaan siihen egyptiläiset hukkuivat.” (Hepr. 11:29) Sillä tavalla osoitettiin, että Jumala palkitsee ne, jotka uskovat häneen. (Hepr. 11:6) Pane merkille myös kertomus, jonka 4. Mooseksen kirjan 11:16, 17, 24–29 esittää uskollisesta Mooseksesta ja hengestä.
20 Usko on ”hengen hedelmän” osa. Niin sanotaan Galatalaiskirjeen 5:22, 23:ssa. Ilmeisesti niillä, jotka osoittavat uskoa Jumalaan, täytyy olla hänen henkeään. Heprealaiskirjeen 11. luvussa esitetään osittainen luettelo entisaikain uskon miehistä ja naisista. He muodostavat osan ’ympärillämme olevasta suuresta pilvestä todistajia’. (Hepr. 12:1) Tämä todistajien luettelo menee taaksepäin aina ensimmäiseen mainittuun Jehova Jumalan puolesta todistajaan, nimittäin Aabeliin, Aadamin ja Eevan pojan Kainin nuorempaan veljeen, asti. Noina aikoina ennen vuosina 2370–2369 eaa. ollutta maailmanlaajuista vedenpaisumusta oli muitakin Jehovan todistajia. Heprealaiskirjeen 11:4–7 esittää kolmen ennen vedenpaisumusta eläneen Korkeimman Jumalan todistajan nimet. Siinä sanotaan:
21 ”Uskon vaikutuksesta uhrasi Aabel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu. Uskon vaikutuksesta siirrettiin Hanok pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä löytynyt mistään, koska Jumala oli siirtänyt hänet pois, sillä ennen pois siirtämistään hän sai todistuksen, että hän oli miellyttänyt Jumalaa hyvin. Sitä paitsi ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä hyvin, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä. Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi, ja tämän uskon välityksellä hän langetti maailmalle tuomion, ja hänestä tuli uskon mukaisen vanhurskauden perillinen.”
22 Aabel, Hanok ja Nooa mainitaan erikoisesti nimeltä, koska he olivat huomattavia uskon osoittamisessa. Mutta oli myös Nooan vaimo ja kolme poikaa ja kolme miniää, jotka menivät arkkiin Nooan kanssa ja jotka varjeltiin maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen läpi. (1. Piet. 3:19, 20) Aabelilla on täytynyt olla pyhää henkeä, sillä hänellä oli yksi sen hedelmistä, nimittäin usko. Ei ole epäilystäkään, että myös Hanokilla, Jeredin pojalla, oli pyhää henkeä, sillä sen valossa, mitä Juudaan 14, 15 kertoo, Jumala käytti Hanokia esittämään ensimmäisen muistiin merkityn ihmisen lausuman ennustuksen. (1. Moos. 5:18–24) Nooaa käytettiin, myös Jehovan profeettana. Hän oli ”vanhurskauden saarnaaja”. (2. Piet. 2:5; 1. Moos. 9:24–29) Kuka voisi kiistää sen, että Nooa suoritti merkittävän uroteon keskellä jumalattomien ihmisten maailmaa? Mutta hän ei suorittanut tätä rohkeaa urotekoa omassa voimassaan. Hänen takanaan oli Jumalan pyhä toimiva voima.
23 Nooan päivinä Jumalan henki toimi myös ihmiskunnan hyväksi. Arkin rakentamisen ajalle oli ominaista ”Jumalan kärsivällisyys”. (1. Piet. 3:20) Jumala ilmaisi suurta itsehillintää, kärsivällisyyttä, mikä antoi tottelemattomille ihmisille tilaisuuden katua, kun he näkivät arkkia rakennettavan ja kuulivat Nooan ’saarnaavan vanhurskautta’. Mutta ketkä ilmaisivat vastakaikua Jumalan hengen toiminnalle? Vain Nooa ja hänen vaimonsa ja heidän poikansa Seem, Haam ja Jaafet sekä heidän vaimonsa. Jumalan tarkoitus ei ollut tehdä erikoisponnisteluja ihmisten hyväksi määrättömästi ikään kuin kamppaillen heidän kanssaan heidän tähtensä. 1. Mooseksen kirjan 6:1–3 kertoo, mitä Jumala päätti ja millaiset olivat olosuhteet maan päällä, kun hän teki päätöksen:
24 ”Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat. Silloin Herra sanoi: ’Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta.’”
25 Miten pöyristyttäviä aineellistuneitten ”Jumalan poikien” ja ”ihmisten tyttärien” väliset seka-avioliitot olivatkaan! Tällaisen tapahtumain käänteen ei pitäisi jatkua määrättömästi. Niin Jumala päätti. Siksi vain satakaksikymmentä vuotta hänen henkensä vielä ilmenisi kärsivällisyytenä, jona se oli ilmennyt ihmiskuntaa kohtaan. Kun aika olisi täysi, hän aiheuttaisi suunnattoman muutoksen! Hänen kauan osoittamansa itsehillintä loppuisi. Aineellistuneitten henkienkeleitten seka-avioliitot lihaa olevien naisten kanssa lopettaisi maailmanlaajuinen vedenpaisumus, joka hautaisi alleen vuorten huiputkin! Nooa ja hänen perheensä, jotka olivat puhdasta, saastuttamatonta ihmissukua, säilyisivät suunnattomassa vedenpitävässä arkissa turvassa luonnonmullistuksen läpi antaakseen ihmiskunnalle uuden alun. Jumalattomien ihmisten maailman ei sallittaisi enää ärsyttää eikä murehduttaa Jumalan henkeä. Hän ei soisi heille vapautusta rangaistuksesta. – Huomaa Ef. 4:30; Jes. 63:10; Hepr. 10:29.
26 Täten Jumala antoi ihmissuvulle uuden, vanhurskaan alun Jumalaa pelkäävien hengissä säilyneitten ihmisten välityksellä, jotka eivät olleet mitään ihmissuvun sekamuotoja. Tätä varten Jumala oli tukenut Nooan rakennustoimia. Yli 800 vuotta myöhemmin Jumala tuki toista tärkeää rakennusohjelmaa. Profeetta Moosekselle Siinainvuoren luona annetussa lakikokoelmassa Jumala vaati rakentamaan pyhän tabernaakkelin.
27 Tässä pyhässä kohtaamisteltassa Mooseksen kansan kahdentoista sukukunnan, Israelin kansan, oli määrä kohdata säännöllisesti Jumalansa ja hänen pappiensa oli määrä palvella synnit sovittavien uhrien uhraamisessa koko kansan puolesta. Tämä tabernaakkeli ja sen aidattu piha eivät olleet suunnattoman suuria rakennelmia niin kuin Nooan arkki oli. Nooan arkki oli niin suuri, että siihen olisi mahtunut yhdeksän tabernaakkelipihaa, kolme pihaa Nooan arkin kuhunkin kerrokseen. Nooan arkin rakentaminen vaati paljon insinööritaitoa, jota Jumala voi varata Nooalle ja hänen pojilleen. Israelin tabernaakkeli vaati taiteellista kykyä.
28 Koska Jumala määräsi Israelin palvontatabernaakkelin rakennettavaksi, niin hän tuki sen rakentamista. Mutta miten? 2. Mooseksen kirjan 31:1–6 esittää vastauksen, ja panehan merkille viittaukset Jumalan toimivaan voimaan:
”Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ’Katso, minä olen nimeltään kutsunut Besalelin, Uurin pojan, Huurin pojanpojan, Juudan sukukunnasta; ja minä olen täyttänyt hänet Jumalan hengellä, taidollisuudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikkinaisella kätevyydellä sommittelemaan taidokkaita teoksia ja valmistamaan niitä kullasta, hopeasta ja vaskesta, hiomaan ja kiinnittämään kiviä ja veistämään puuta, tekemään kaikkinaisia töitä. Ja katso, minä olen antanut hänelle apulaiseksi Oholiabin, Ahisamakin pojan, Daanin sukukunnasta, ja olen antanut kaikkien taidollisten sydämeen taidollisuuden tehdä kaikki, mitä minä olen sinun käskenyt teettää.’”
Näin ollen mestarityöntekijä Besalel täytettiin Jumalan hengellä.
29 Koska työntekijöiden takana oli tällainen kaiken dynaamisen energian Lähteeltä tuleva voima, pyhän tabernaakkelin ja kaiken sen kaluston rakentaminen oli tuleva varmasti valmiiksi. Kuuvuoden loppuun mennessä kaikki esineet olivat valmiita koottaviksi ja tabernaakkeli oli valmis pystytettäväksi. 2. Mooseksen kirjan 38:22, 23 kertoo tästä sykähdyttävästä valmistumisesta sanoen: ”Ja Besalel, Uurin poika, Huurin pojanpoika, Juudan sukukunnasta, oli tehnyt kaikki, mistä Herra oli Moosekselle käskyn antanut, ja hänellä oli apulaisena Oholiab, Ahisamakin poika, Daanin sukukunnasta, seppä ja kuvakudosten tekijä; tämä valmisti kirjokankaita punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja valkoisista pellavalangoista.” Besalelille ja Oholiabille uuden kuuvuoden ensimmäinen päivä (niisankuun 1. päivä 1512 eaa.) on varmasti ollut sydäntä sykähdyttävä päivä. Sinä päivänä ”kohtaamisteltan tabernaakkeli” (UM) pystytettiin Jehovan käskystä, ja Besalel ja Oholiab näkivät ihmeen:
30 ”Pilvi alkoi peittää kohtaamistelttaa, ja Jehovan kirkkaus täytti tabernaakkelin.” (UM) Tämä oli Besalelille ja Oholiabille todistus siitä, että he olivat tehneet työnsä hyvin ja että Jehova hyväksyi sen. Hänen henkensä oli työskennellyt heidän kauttaan. – 2. Moos. 40:1–34.
31 Tämä kohtaamisteltan tabernaakkeli oli olemassa ja palveli tarkoitustaan 485 vuotta, kunnes kuningas Salomo sai temppelin valmiiksi Jerusalemissa vuonna 1027 eaa. ja vihki sen Jumalan palvontaa varten.
32 Tätä Salomon, Daavidin pojan, teettämän temppelin rakentamista tuki myös Jumalan henki, sillä Daavid sai tämän uuden rakennuksen arkkitehtonisen mallin henkeytyksestä. 1. Aikakirjan 28:11–19 sanookin: ”Tämä kaikki on kirjoituksessa, joka on lähtenyt Herran kädestä; hän on opettanut minulle kaikki tämän mallin mukaan tehtävät työt.” Kun tämä loistava temppeli vihittiin Moorianvuorella Jerusalemissa, Jehova ilmaisi hyväksyvänsä uuden rakennuksen palvontaansa: ”Pilvi täytti huoneen, Herran temppelin, niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.” – 2. Aikak. 5:13, 14.
33 Olkaamme siis varmat yhdestä tärkeästä asiasta: pyhä henki on Jehovan puhtaan palvonnan takana. Se on voimallisen toimiva niiden hyväksi, jotka harjoittavat ja kannattavat ainoan tosi Jumalan puhdasta palvontaa. Tästä on valaisevia esimerkkejä ajalta, jolloin erityisesti valitut tuomarit hallitsivat Israelia Luvatussa maassa.
SEN KANNUSTAVA TOIMINTA TUOMARIEN HALLITESSA
34 Koska israelilaiset luopuivat puhtaasta palvonnasta, he joutuivat Syyrian kuninkaan sortavan vallan alaisuuteen. ”Mutta israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti israelilaisille vapauttajan, joka heidät vapautti, Otnielin, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, pojan.” Mitä nyt tapahtui? ”Ja Herran henki tuli häneen, ja hän oli tuomarina Israelissa; hän lähti sotaan, ja Herra antoi Kuusan-Risataimin, Aramin kuninkaan, hänen käsiinsä, ja Kuusan-Risataim sai tuntea hänen kätensä voimaa. Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta.” – Tuom. 3:9–11.
35 Ajan mittaan tilanne kehittyi sellaiseksi, että se vaati Jehovaa herättämään toisen tuomarin kansansa Israelin vapauttamiseksi. ”Kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja Idän miehet olivat kokoontuneet yhteen, tulleet virran yli ja leiriytyneet Jisreelin tasangolle. Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan, ja niin abieserilaiset kutsuttiin koolle seuraamaan häntä.” (Tuom. 6:33, 34) Käyttämällä tätä uskon miestä Jehova antoi merkittävän voiton kansalleen, voiton, joka mainitaan myöhemmin Raamatun historiassa. – Jes. 9:3–5; 10:26; Ps. 83:10–13; Hepr. 11:32, 33.
36 Kerran toisensa jälkeen Jehovalta tuleva pyhä toimiva voima alkoi toimia niiden uskon miesten hyväksi, joita Hän käytti suorittamaan mainetekoja historiassa. Sellaisen aika oli, kun sorrettujen israelilaisten oli kohdattava hyökkäävät ammonilaiset taistelussa. ”Silloin Herran henki tuli Jeftaan, ja hän kulki Gileadin . . . läpi . . . ammonilaisia vastaan.” Innokkaana saamaan voiton Jehovan ylistykseksi tuomari Jefta vannoi valan, joka osoittautui hänelle kalliiksi. Siksi Jehova käytti häntä nujertamaan ammonilaiset. – Tuom. 11:29–12:7.
37 Vuosia myöhemmin filistealaiset alkoivat erikoisesti sortaa israelilaisia. Niinpä Jumala järjesti Simson-nimisen epätavallisen miehen syntymisen. Hän oli ottava johdon ”Israelin vapauttamisessa filistealaisten käsistä”. Sitä varten Jumalan toimiva voima tuki häntä. ”Ja Herran henki alkoi hänessä vaikuttaa Daanin leirissä, Soran ja Estaolin välillä.” Se, että Simson näytti olevan voimakkaampi kuin kukaan ihminen maan päällä on tähän mennessä ollut, ei siis johtunut Simsonin omista fyysisistä voimista. – Tuom. 13:5, 25.
38 Kerran, kun Simson oli kävelemässä yksin, ”nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan”. Miten aseettomalle Simsonille kävi? ”Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin.” Pian sen jälkeen filistealaiset pettivät häntä erään arvoituksen suhteen aiheuttaakseen hänelle suuria menoja. Se heijastui kuitenkin takaisin filistealaisiin. ”Silloin Herran henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin [Filisteaan], löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille.” – Tuom. 14:5–19.
39 Eivät edes uudet köydet osoittautuneet liian lujiksi Simsonille, kun hänet luovutettiin sidottuna vihamielisille filistealaisille. ”Herran henki tuli häneen, ja samalla köydet hänen käsivarsissaan olivat kuin tulen polttamat aivinalangat, ja hänen siteensä sulivat pois hänen käsistänsä. Ja hän huomasi tuoreen aasinleukaluun, ojensi kätensä, otti sen ja löi sillä kuoliaaksi tuhat miestä.” – Tuom. 15:11–15.
40 Jumalan suurin suoritus Simsonin välityksellä väärän Daagon-jumalan filistealaisia palvojia vastaan oli viimeinen. Se osoitti, ettei Jumalan henki väsy eikä heikkene.
41 Delila-nimisen naisen pettämänä ja kostonhaluisten filistealaisten sokaisemana Simson seisoi kahden pylvään välissä Daagonin temppelissä Gazassa Filisteassa. Tässä avainasemassa ollessaan ”Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan. Ja Simson sanoi: ’Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!’ Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.” – Tuom. 16:23–30.
42 Simson luetellaan niiden entisaikain miesten joukossa, joilla oli Jumalaan se usko, joka on Hänen henkensä hedelmä. ”Ja mitä minä vielä sanoisin?” Niin kysyy Heprealaiskirjeen kirjoittaja 11. luvussa ja vastaa: ”Sillä minulta loppuu aika, jos kerron edelleen Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista sekä Samuelista ja toisista profeetoista, jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa, toteuttivat vanhurskautta, saivat lupauksia, tukkivat leijonien suut, ehkäisivät tulen voiman, pääsivät miekanterää pakoon, voimistuivat heikkouden tilasta, tulivat urhoollisiksi sodassa, ajoivat pakoon ulkomaalaisten sotajoukot.” – Hepr. 11:32–34.
JEHOVAN VOIDELTU
43 Huomattava nimi, jonka Heprealaiskirjeen kirjoittaja mainitsee, on Daavid. Hän oli Betlehemistä olevan Iisain poika. Kun Daavid oli teini-ikäinen paimenpoika, profeetta Samuel voiteli hänet öljyllä kaikkien Israelin kahdentoista sukukunnan tulevaksi kuninkaaksi. Mitä tapahtui heti hänen voitelemisensa jälkeen? ”Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan. Mutta Herran henki poistui [silloin hallitsevasta kuninkaasta] Saulista.” (1. Sam. 16:13, 14) Lopulta uskoton kuningas Saul kääntyi epätoivoissaan meedion puoleen, jotta tämä olisi mikäli mahdollista saattanut hänet yhteyteen kuolleitten kanssa. Pian sen jälkeen hän kuoli taistelussa filistealaisia vastaan.
44 Daavid ryhtyi vähitellen hoitamaan kuninkuutta, johon Samuel oli hänet voidellut. Jumala, jota hän järkkymättömästi palvoi, antoi hänelle voimaa tehdä urotekoja, jopa alistaa valtaansa koko Luvatun maan. Sen lisäksi Jumala henkeytti hänet lausumaan ja kirjoittamaan profetioita. Hän osoittautui tosi profeetaksi: Sen tähden ”sen raamatunkohdan täytyi täyttyä, jonka pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suulla”. – Apt. 1:16; 4:24, 25.
45 Kaikista noista entisaikojen ihmisten suorittamista epätavallisista uroteoista kuuluu ylistys ehtymättömän dynaamisen energian Jumalalle. Sellaisiin urotekoihin sisältyy Raamatun henkeytettyjen heprealaisten kirjoitusten 39 kirjan kirjoittaminen, siis kirjojen 1. Mooseksen kirjasta Malakiaan. Sakarjan profeetallisessa kirjassa esitetään rohkaisun sana maaherra Serubbaabelille, jonka tehtäväksi annettiin rakentaa uudelleen Jerusalemin temppeli, jonka babylonialaiset olivat tuhonneet vuonna 607 eaa. Temppelin rakentajalle sanottiin: ”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.” (Sak. 4:6) Tukenaan suurempi voima kuin sotavoima tai muu fyysinen voima maaherra Serubbaabel ja hänen kanssaan työskentelevä ylimmäinen pappi Joosua uhmasivat rohkeasti vihollisen vastustusta ja saivat siten edun juhlia uudelleen rakennetun Jehovan temppelin valmistumista Jerusalemissa vuonna 515 eaa.
ENNAKKOVÄLÄHDYKSIÄ MEIDÄN AIKAMME UROTEOISTA
46 Rohkaisun sana Serubbaabelille esitettiin henkeytyksestä yli puoli vuosituhatta ennen ajanlaskumme alkua. Mutta sillä on aivan yhtä paljon merkitystä meille nykyään kuin sillä oli profeetta Sakarjan päivinä. Miksi niin? Koska me uskomme, että Jehova on yli-inhimillisen dynaamisen energian jumalallinen Lähde. Ne rohkeuden ja uskon uroteot, jotka Kaikkivaltias Jumala suoritti hänen pyhän henkensä vaikuttaessa entisaikojen miehiin ja naisiin, ovat enemmän kuin historiallisia tosiasioita. Ne olivat myös ennakkovälähdyksiä uroteoista, joita Hän aikaansaisi Messiaansa, Voideltunsa, ajasta lähtien aina meidän oman sukupolvemme aikaan asti.
47 Ennustetun Messiaan esitteli 1900 vuotta sitten eräs toinen mies, jonka omakin syntymä oli epätavallinen. Hän ei syntynyt isänsä ja äitinsä normaalin lisääntymiskyvyn ansiosta. He olivat silloin ohittaneet lastensaamisiän. Heidän lisääntymiskykynsä täytyi elpyä, jotta he voivat saada ainoan lapsensa, pojan, jolle isän, pappi Sakarjan, oli määrä antaa nimi Johannes.
48 Kertoessaan tämän suuresti halutun pojan tulemisesta enkeli Gabriel sanoi Sakarjalle temppelissä: ”Hän on pyhän hengen täyttämä jo äitinsä kohdusta saakka; ja monet Israelin lapsista hän kääntää takaisin Jehovan, heidän Jumalansa, puoleen. Hän myös kulkee hänen edellään Elian hengessä ja voimassa kääntääkseen takaisin isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskaiden käytännölliseen viisauteen toimittaakseen Jehovalle valmistetun kansan.” – Luuk. 1:5–17; vrt. Mal. 4:5, 6.
49 Koska tosi Messiaan esittelisi sellainen edelläkävijä, Messiaan ei pitänyt olla kunnianhimoinen henkilö, joka teeskentelisi olevansa Messias ja joka ilmoittaisi itsensä Israelin kansalle ja kulkisi ympäriinsä tekemässä tunnetuksi itseään houkutellakseen seuraajajoukon. (Jes. 42:2–4) Sen sijaan hänet esittelisi muodollisesti Messiaan etsijöille mies, joka olisi Jumalan lähettämä ja jolla olisi Jumalan tuki. – Jes. 40:3–5; Joh. 1:6, 7.
50 Messiaan tulemisen jälkeen oli Jooelin 2:28–32:n sävähdyttävän ennustuksen määrä täyttyä: ”Ja tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeäni kaikenlaisen lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne totisesti profetoivat. Vanhat miehenne unia uneksivat. Nuoret miehenne näkyjä näkevät. Ja palvelijoiden ja palvelijattarienkin päälle minä niinä päivinä vuodatan henkeäni. Ja minä annan ennakoivia ihmeitä taivaissa ja maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Itse aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi ennen Jehovan suuren ja pelkoa herättävän päivän tuloa. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Jehovan nimeä, selviytyy turvassa; sillä Siioninvuorella ja Jerusalemissa tulevat olemaan pakoon päässeet, juuri niin kuin Jehova on sanonut, ja elossa olevien keskuudessa ne, jotka Jehova kutsuu.” – UM.
51 Nyt on aika kysyä: keitä ovat ne, jotka saavat sen, mitä Jehova lupasi vuodattaa kaikenlaisen lihan päälle? Sen pakottavan voiman alaisina, jota vuodatetaan, sellaisten täytyy profetoida. Heidän profetoimisensa on hyvin ajankohtaista, koska sen on määrä edeltää ja ennustaa ”Jehovan suuren ja pelkoa herättävän päivän tuloa”. Ihmiset, jotka ottavat vaarin sellaisesta profetoimisesta, saattavat havaita olevansa pakoon päässeitten keskuudessa. He voivat olla ”elossa olevien” keskuudessa. Kaikista aikamme olosuhteista vuodesta 1914 lähtien päätellen ’Jehovan päivä’, joka on edessämme, on todella oleva ”suuri ja pelkoa herättävä”. Haluammeko me ’selviytyä turvassa’? Jos haluamme, niin meidän on viisasta ”huutaa avuksi Jehovan nimeä”, Hänen jonka henki on tulevan uuden järjestyksen takana.

 

Lue lisää

Ystävä hyvä, halu uskoa ei tee asiosta totta!

Raamattuko on jumalan sana? No kuka sen todistaa? Sekö todistaa että raamatussa lukee niin?

Tuossa puhuttiin vieläpä nooan arkista. Siis sehän on vain muinanen tarina, joka on lainattu sumerilaisilta. Sumerilaisilla on yksityiskohtiaan myöten samanlainen tarina joka babylonialaisten välittämänä siirtyi heprealaiseen perinteeseen ja sitä kautta raamattuun.


Vedenpaisumus, Nooan arkki ja tulvageologia uppoavat tieteellisten tosiasioiden edessä. Luehan tuosta:

http://www.argumentti.fi/vedenpaisumus/vedenpaisumus_nooan_arkki.php?id=6

Miksi on tärkeää tunnistaa antikristus?
”Olette kuulleet, että antikristus on tulossa”, kirjoitti apostoli Johannes kauan sitten Jumalan hengen ohjauksessa (1. Johanneksen kirje 2:18). Ihmiset ovat pohtineet näiden arvoituksellisten sanojen merkitystä satoja vuosia. Kuka antikristus on? Milloin hän tulee? Mitä hän tekee, kun hän tulee?
NIIDEN luettelo, joita historian saatossa on syytetty antikristukseksi, on pitkä. Antikristuksena on pidetty muun muassa juutalaisia, paaveja ja Rooman keisareita. Esimerkiksi kun keisari Fredrik II (1194–1250) päätti olla lähtemättä ristiretkelle, paavi Gregorius IX leimasi hänet antikristukseksi ja julisti hänet pannaan. Gregoriuksen seuraaja Innocentius IV julisti hänet pannaan vielä uudelleen. Vastaukseksi Fredrik julisti puolestaan Innocentiuksen olevan antikristus.
Apostoli Johannes on ainoa raamatunkirjoittaja, joka käyttää sanaa ”antikristus”. Se esiintyy kahdessa hänen kirjeessään viisi kertaa, sekä yksikössä että monikossa. Jakeet, joissa tuo sana esiintyy, on koottu seuraavalla sivulla olevaan tekstiruutuun. Näistä jakeista havaitsemme, että antikristus on valehtelija ja eksyttäjä, joka on päättänyt tuhota ihmisen suhteen Kristukseen ja Jumalaan. Siksi Johannes kehotti kristittyjä: ”Rakkaat, älkää uskoko jokaista henkeytettyä ilmausta, vaan koetelkaa henkeytetyt ilmaukset nähdäksenne, ovatko ne Jumalasta, koska monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” (1. Johanneksen kirje 4:1.)
Myös Jeesus varoitti eksyttäjistä eli vääristä profeetoista: ”[He] tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta ovat sisältä saaliinhimoisia susia. Heidän hedelmistään [eli teoistaan] te tunnette heidät.” (Matteus 7:15, 16.)

vastaus- kirjoitti:

Miksi on tärkeää tunnistaa antikristus?
”Olette kuulleet, että antikristus on tulossa”, kirjoitti apostoli Johannes kauan sitten Jumalan hengen ohjauksessa (1. Johanneksen kirje 2:18). Ihmiset ovat pohtineet näiden arvoituksellisten sanojen merkitystä satoja vuosia. Kuka antikristus on? Milloin hän tulee? Mitä hän tekee, kun hän tulee?
NIIDEN luettelo, joita historian saatossa on syytetty antikristukseksi, on pitkä. Antikristuksena on pidetty muun muassa juutalaisia, paaveja ja Rooman keisareita. Esimerkiksi kun keisari Fredrik II (1194–1250) päätti olla lähtemättä ristiretkelle, paavi Gregorius IX leimasi hänet antikristukseksi ja julisti hänet pannaan. Gregoriuksen seuraaja Innocentius IV julisti hänet pannaan vielä uudelleen. Vastaukseksi Fredrik julisti puolestaan Innocentiuksen olevan antikristus.
Apostoli Johannes on ainoa raamatunkirjoittaja, joka käyttää sanaa ”antikristus”. Se esiintyy kahdessa hänen kirjeessään viisi kertaa, sekä yksikössä että monikossa. Jakeet, joissa tuo sana esiintyy, on koottu seuraavalla sivulla olevaan tekstiruutuun. Näistä jakeista havaitsemme, että antikristus on valehtelija ja eksyttäjä, joka on päättänyt tuhota ihmisen suhteen Kristukseen ja Jumalaan. Siksi Johannes kehotti kristittyjä: ”Rakkaat, älkää uskoko jokaista henkeytettyä ilmausta, vaan koetelkaa henkeytetyt ilmaukset nähdäksenne, ovatko ne Jumalasta, koska monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” (1. Johanneksen kirje 4:1.)
Myös Jeesus varoitti eksyttäjistä eli vääristä profeetoista: ”[He] tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta ovat sisältä saaliinhimoisia susia. Heidän hedelmistään [eli teoistaan] te tunnette heidät.” (Matteus 7:15, 16.)

Lue lisää

On vähän ympäripyöreä tuo vastaus.

Tuossa Paavalin 2. Tess. luvussa 2. kuvataan selvästi, että ensin ilmestyy " antikristus" ja
vasta sen jälkeen tapahtuu Herramme Jeesuksen
paluu.

Vt-seura taas opettaa, että Jeesuksen paluu olisi
jo tapahtunut.
Näinollen myös " antikristuksen " tulisi olla jo
ilmestynyt, eikö vaan ?

Repe-Pekka kirjoitti:

On vähän ympäripyöreä tuo vastaus.

Tuossa Paavalin 2. Tess. luvussa 2. kuvataan selvästi, että ensin ilmestyy " antikristus" ja
vasta sen jälkeen tapahtuu Herramme Jeesuksen
paluu.

Vt-seura taas opettaa, että Jeesuksen paluu olisi
jo tapahtunut.
Näinollen myös " antikristuksen " tulisi olla jo
ilmestynyt, eikö vaan ?

Lue lisää

Näitä satuolentoja nyt ilmaantuu miten milloinkin. Ei näistä kristinuskon tai jehovalahkon satuolennoista tarvitse yhtään sen enempää välittää kuin muistakaan satuhahmoista.

Esim. Teräsmies ihan satavarmasti pystyisi hävittämään koko maapallon. Mutta koska on kiltti luonteeltaan, niin en usko että hän tekee sen. Kun taas rakastava jehova-setä on jo muutaman vuosituhannen ajan uhkaillut ja pelotellut tulikivenkatkuisin sanankääntein Harmasta, jossa kaikki palaa ja tuhoutuu yhtenä rytinänä. Mutta vuskua mitä vuskua tuonkin mielikuvitusolennon turinat. HOHOHOHOHOO!

koo.koo kirjoitti:

Näitä satuolentoja nyt ilmaantuu miten milloinkin. Ei näistä kristinuskon tai jehovalahkon satuolennoista tarvitse yhtään sen enempää välittää kuin muistakaan satuhahmoista.

Esim. Teräsmies ihan satavarmasti pystyisi hävittämään koko maapallon. Mutta koska on kiltti luonteeltaan, niin en usko että hän tekee sen. Kun taas rakastava jehova-setä on jo muutaman vuosituhannen ajan uhkaillut ja pelotellut tulikivenkatkuisin sanankääntein Harmasta, jossa kaikki palaa ja tuhoutuu yhtenä rytinänä. Mutta vuskua mitä vuskua tuonkin mielikuvitusolennon turinat. HOHOHOHOHOO!

Lue lisää

Lisäksi Raamattu sisältää profetioita, jotka keskittyvät meidän aikaamme. Tarkastelkaamme nyt näiden ennustusten tärkeimpiin kuuluvaa profetiaa. Se kuvailee sille ajanjaksolle tunnusmerkkinä olevan tapahtumasarjan, joka edeltäisi välittömästi Jumalan valtakunnan voimakasta puuttumista maailman asioihin. Näihin tapahtumiin sisältyvät muun muassa maailmansodat, maanjäristykset, epidemiat, nälänhädät ja lisääntyvä laittomuus. Eikö tällaisten tapahtumien lisääntyminen olekin pistänyt silmään maailman uutisista tällä 1900-luvulla? – Matteus 24:3, 7–14; Luukas 21:7, 10, 11; 2. Timoteukselle 3:1–5.
Jeesus selitti, että näiden profetioiden täyttymys ilmoittaisi hänen Valtakuntansa tulosta aivan yhtä varmasti kuin nuppujen ilmaantuminen puihin ilmoittaa kevään saapumisesta. Hän jopa mainitsi erityisesti, että niiden täytyisi täyttyä vain yhden sukupolven aikana. Kaikki tunnusmerkin piirteet, mukaan luettuina edellä mainitut yksityiskohdat, ovat täyttyneet silmiemme edessä vuodesta 1914 lähtien. Me voimme siksi olla täysin vakuuttuneita siitä, että Valtakunta ryhtyy toimintaan hyvin pian. – Luukas 21:29–33.
Tälle ajalle ennustettiin myös olevan tunnusomaista ”kansojen ahdinko, kun ne eivät tunne pääsytietä”. (Luukas 21:25) Miksi siis astrologialla ja muilla okkultismin muodoilla on nykyään niin suuri viehätysvoima? Ranskalainen sanomalehti Le Monde Dimanche vastaa: ”Kriisin edessä ihmiset eivät kaihda mitään, mistä he voisivat saada tukea ja luottamusta. Parapsykologia antaa pienin ponnistuksin suurta lohtua, ja tänä pelkoa herättävien tieteellisten saavutusten aikakautena, jonka urotekoja ovat esimerkiksi ydinvoiman taidonnäytteet ja geenien siirto, ihmisillä on houkutus paeta tuntemattomaan ja järjenvastaiseen yrittäen löytää uudelleen tarkoitusta elämälle.” Suuren kiinnostuksen okkulttisia tapoja, esimerkiksi astrologiaa, kohtaan ei siis pitäisi yllättää meitä. Se on yksi sen ”ahdingon” oireista, jota ihmiset nykyään kokevat Jeesuksen profetian täyttymykseksi.
’Nosta pääsi’
Mitä kristittyjen pitäisi tehdä, kun he näkevät kaiken tämän? Tulisiko heidän antaa sijaa pelolle, kuten heidän ympärillään olevat ihmiset tekevät? Jeesus antoi seuraavan neuvon: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” – Luukas 21:28.
Haluaisitko saada tarkempia tietoja tulevaisuudestasi? Jos haluaisit, niin varaa silloin aikaa tutkiaksesi Raamattua syvällisesti ja ’koetellaksesi henkeytettyjä ilmaisuja nähdäksesi, ovatko ne Jumalasta’. (1. Johannes 4:1) Voit tehdä sen Vartiotorni-lehden avulla, joka tarkastelee säännöllisesti Raamatun profetioita ja selittää niiden sovellutusta omaan aikaamme. Kun tulet siten vakuuttuneeksi siitä, että nykyisen rauhattoman maailman loppu on lähellä, sinäkin voit ’nostaa pääsi’. Saat myös selville, mitä sinun täytyy tehdä päästäksesi nauttimaan siunauksista, joita messiaaninen Valtakunta tuo pian puututtuaan maailman asioihin kaikkien vanhurskaiden ihmisten hyväksi.

Reino kirjoitti:

Lisäksi Raamattu sisältää profetioita, jotka keskittyvät meidän aikaamme. Tarkastelkaamme nyt näiden ennustusten tärkeimpiin kuuluvaa profetiaa. Se kuvailee sille ajanjaksolle tunnusmerkkinä olevan tapahtumasarjan, joka edeltäisi välittömästi Jumalan valtakunnan voimakasta puuttumista maailman asioihin. Näihin tapahtumiin sisältyvät muun muassa maailmansodat, maanjäristykset, epidemiat, nälänhädät ja lisääntyvä laittomuus. Eikö tällaisten tapahtumien lisääntyminen olekin pistänyt silmään maailman uutisista tällä 1900-luvulla? – Matteus 24:3, 7–14; Luukas 21:7, 10, 11; 2. Timoteukselle 3:1–5.
Jeesus selitti, että näiden profetioiden täyttymys ilmoittaisi hänen Valtakuntansa tulosta aivan yhtä varmasti kuin nuppujen ilmaantuminen puihin ilmoittaa kevään saapumisesta. Hän jopa mainitsi erityisesti, että niiden täytyisi täyttyä vain yhden sukupolven aikana. Kaikki tunnusmerkin piirteet, mukaan luettuina edellä mainitut yksityiskohdat, ovat täyttyneet silmiemme edessä vuodesta 1914 lähtien. Me voimme siksi olla täysin vakuuttuneita siitä, että Valtakunta ryhtyy toimintaan hyvin pian. – Luukas 21:29–33.
Tälle ajalle ennustettiin myös olevan tunnusomaista ”kansojen ahdinko, kun ne eivät tunne pääsytietä”. (Luukas 21:25) Miksi siis astrologialla ja muilla okkultismin muodoilla on nykyään niin suuri viehätysvoima? Ranskalainen sanomalehti Le Monde Dimanche vastaa: ”Kriisin edessä ihmiset eivät kaihda mitään, mistä he voisivat saada tukea ja luottamusta. Parapsykologia antaa pienin ponnistuksin suurta lohtua, ja tänä pelkoa herättävien tieteellisten saavutusten aikakautena, jonka urotekoja ovat esimerkiksi ydinvoiman taidonnäytteet ja geenien siirto, ihmisillä on houkutus paeta tuntemattomaan ja järjenvastaiseen yrittäen löytää uudelleen tarkoitusta elämälle.” Suuren kiinnostuksen okkulttisia tapoja, esimerkiksi astrologiaa, kohtaan ei siis pitäisi yllättää meitä. Se on yksi sen ”ahdingon” oireista, jota ihmiset nykyään kokevat Jeesuksen profetian täyttymykseksi.
’Nosta pääsi’
Mitä kristittyjen pitäisi tehdä, kun he näkevät kaiken tämän? Tulisiko heidän antaa sijaa pelolle, kuten heidän ympärillään olevat ihmiset tekevät? Jeesus antoi seuraavan neuvon: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” – Luukas 21:28.
Haluaisitko saada tarkempia tietoja tulevaisuudestasi? Jos haluaisit, niin varaa silloin aikaa tutkiaksesi Raamattua syvällisesti ja ’koetellaksesi henkeytettyjä ilmaisuja nähdäksesi, ovatko ne Jumalasta’. (1. Johannes 4:1) Voit tehdä sen Vartiotorni-lehden avulla, joka tarkastelee säännöllisesti Raamatun profetioita ja selittää niiden sovellutusta omaan aikaamme. Kun tulet siten vakuuttuneeksi siitä, että nykyisen rauhattoman maailman loppu on lähellä, sinäkin voit ’nostaa pääsi’. Saat myös selville, mitä sinun täytyy tehdä päästäksesi nauttimaan siunauksista, joita messiaaninen Valtakunta tuo pian puututtuaan maailman asioihin kaikkien vanhurskaiden ihmisten hyväksi.

Lue lisää

Kuule Raamattu-Reiska, tuo satukirja on täynnänsä toteutumattomia ennustuksia so. ennustuksia ja satuja, jotka ovat TÄYTTÄ PUPPUA. Aina uskikset ovat löytäneet juuri omaan aikaansa sopivia ennustuksia. Montako Raamattuun perustuvaa maailmanloppua tiedät historiasta? Niitä on kymmeniä ellei satoja. Eiköhän jo wc-seurakin ole tehtaillut niitä parikymmentä reilussa sadassa vuodessa. Herää unestasi!

koo.koo kirjoitti:

Kuule Raamattu-Reiska, tuo satukirja on täynnänsä toteutumattomia ennustuksia so. ennustuksia ja satuja, jotka ovat TÄYTTÄ PUPPUA. Aina uskikset ovat löytäneet juuri omaan aikaansa sopivia ennustuksia. Montako Raamattuun perustuvaa maailmanloppua tiedät historiasta? Niitä on kymmeniä ellei satoja. Eiköhän jo wc-seurakin ole tehtaillut niitä parikymmentä reilussa sadassa vuodessa. Herää unestasi!

Lue lisää

Tuossa enemmän "maailmanloppuja" kuin lääkäri määrää.

http://www.ilmatar.net/~np/misc/maailmanloppu.html

Reino kirjoitti:

Lisäksi Raamattu sisältää profetioita, jotka keskittyvät meidän aikaamme. Tarkastelkaamme nyt näiden ennustusten tärkeimpiin kuuluvaa profetiaa. Se kuvailee sille ajanjaksolle tunnusmerkkinä olevan tapahtumasarjan, joka edeltäisi välittömästi Jumalan valtakunnan voimakasta puuttumista maailman asioihin. Näihin tapahtumiin sisältyvät muun muassa maailmansodat, maanjäristykset, epidemiat, nälänhädät ja lisääntyvä laittomuus. Eikö tällaisten tapahtumien lisääntyminen olekin pistänyt silmään maailman uutisista tällä 1900-luvulla? – Matteus 24:3, 7–14; Luukas 21:7, 10, 11; 2. Timoteukselle 3:1–5.
Jeesus selitti, että näiden profetioiden täyttymys ilmoittaisi hänen Valtakuntansa tulosta aivan yhtä varmasti kuin nuppujen ilmaantuminen puihin ilmoittaa kevään saapumisesta. Hän jopa mainitsi erityisesti, että niiden täytyisi täyttyä vain yhden sukupolven aikana. Kaikki tunnusmerkin piirteet, mukaan luettuina edellä mainitut yksityiskohdat, ovat täyttyneet silmiemme edessä vuodesta 1914 lähtien. Me voimme siksi olla täysin vakuuttuneita siitä, että Valtakunta ryhtyy toimintaan hyvin pian. – Luukas 21:29–33.
Tälle ajalle ennustettiin myös olevan tunnusomaista ”kansojen ahdinko, kun ne eivät tunne pääsytietä”. (Luukas 21:25) Miksi siis astrologialla ja muilla okkultismin muodoilla on nykyään niin suuri viehätysvoima? Ranskalainen sanomalehti Le Monde Dimanche vastaa: ”Kriisin edessä ihmiset eivät kaihda mitään, mistä he voisivat saada tukea ja luottamusta. Parapsykologia antaa pienin ponnistuksin suurta lohtua, ja tänä pelkoa herättävien tieteellisten saavutusten aikakautena, jonka urotekoja ovat esimerkiksi ydinvoiman taidonnäytteet ja geenien siirto, ihmisillä on houkutus paeta tuntemattomaan ja järjenvastaiseen yrittäen löytää uudelleen tarkoitusta elämälle.” Suuren kiinnostuksen okkulttisia tapoja, esimerkiksi astrologiaa, kohtaan ei siis pitäisi yllättää meitä. Se on yksi sen ”ahdingon” oireista, jota ihmiset nykyään kokevat Jeesuksen profetian täyttymykseksi.
’Nosta pääsi’
Mitä kristittyjen pitäisi tehdä, kun he näkevät kaiken tämän? Tulisiko heidän antaa sijaa pelolle, kuten heidän ympärillään olevat ihmiset tekevät? Jeesus antoi seuraavan neuvon: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” – Luukas 21:28.
Haluaisitko saada tarkempia tietoja tulevaisuudestasi? Jos haluaisit, niin varaa silloin aikaa tutkiaksesi Raamattua syvällisesti ja ’koetellaksesi henkeytettyjä ilmaisuja nähdäksesi, ovatko ne Jumalasta’. (1. Johannes 4:1) Voit tehdä sen Vartiotorni-lehden avulla, joka tarkastelee säännöllisesti Raamatun profetioita ja selittää niiden sovellutusta omaan aikaamme. Kun tulet siten vakuuttuneeksi siitä, että nykyisen rauhattoman maailman loppu on lähellä, sinäkin voit ’nostaa pääsi’. Saat myös selville, mitä sinun täytyy tehdä päästäksesi nauttimaan siunauksista, joita messiaaninen Valtakunta tuo pian puututtuaan maailman asioihin kaikkien vanhurskaiden ihmisten hyväksi.

Lue lisää

Nythän vain on niin, että jos sukupolven pituudeksi oletetaan 80-vuotta, niin tuo 1914
on jo aikansa elänyt.

Repe-Pekka kirjoitti:

Nythän vain on niin, että jos sukupolven pituudeksi oletetaan 80-vuotta, niin tuo 1914
on jo aikansa elänyt.

Raamatussa sanalla ”sukupolvi” tarkoitetaan yleensä eri-ikäisiä ihmisiä, jotka elävät tietyn ajanjakson tai tapahtuman aikana. Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjan 1:6:ssa sanotaan: ”Lopulta Joosef kuoli ja myös kaikki hänen veljensä ja koko se sukupolvi.” Joosef ja hänen veljensä olivat eri-ikäisiä, mutta heillä oli yhteisiä kokemuksia samalta aikakaudelta. ”Siihen sukupolveen” kuului joitakin sellaisia Joosefin veljiä, jotka olivat syntyneet ennen häntä. Jotkut heistä elivät pitempään kuin Joosef (1. Moos. 50:24). Toiset ”siihen sukupolveen” kuuluvista, kuten Benjamin, syntyivät myöhemmin kuin Joosef ja saattoivat elää edelleen sen jälkeen, kun tämä kuoli.
Näin ollen kun sanaa ”sukupolvi” käytetään jonakin tiettynä aikana elävistä ihmisistä, tuon ajan pituutta ei voida sanoa sen täsmällisemmin kuin että sillä on loppu ja että se ei olisi kohtuuttoman pitkä. Kun Jeesus käytti ilmausta ”tämä sukupolvi”, kuten Matteuksen 24:34:ssä on mainittu, hän ei siis tarjonnut opetuslapsilleen keinoa sen määrittelemiseen, milloin ”viimeiset päivät” loppuisivat. Sen sijaan hän tämän jälkeen korosti, että he eivät tietäisi ”sitä päivää ja hetkeä”. (2. Tim. 3:1; Matt. 24:36.)

Repe-Pekka kirjoitti:

Nythän vain on niin, että jos sukupolven pituudeksi oletetaan 80-vuotta, niin tuo 1914
on jo aikansa elänyt.

Kun Jeesuksen apostolit kysyivät hänen läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen ”tunnusmerkkiä”, hän esitti kuuluisan ennustuksensa tulevista sodista, nälänhädästä, maanjäristyksistä ja Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisesta ennen loppua. (Matt. 24, 25; Mark. 13; Luuk. 21) Hän sanoi myös: ”Totisesti minä sanon teille, että tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.” – Matt. 24:34.
Raamatun ja sen historiallisen täyttymisen perusteella Jehovan todistajat ovat usein osoittaneet, että Kristuksen ennustuksella oli oleva kaksi sovellutusta: ensimmäinen vuoden 33 ja vuonna 70 tapahtuneen Jerusalemin tuhon välillä ja toinen, suurempi täyttymys tänä ”lopun aikana” vuodesta 1914 lähtien.
Jotkut Raamatun selittäjät eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet tämän ennustuksen kaksoissovellutusta. Siksi he ovat olleet sitä mieltä, että Jeesus tarkoitti sanalla ”sukupolvi” heimoa tai kansaa, esimerkiksi Juudan kansaa tai kautta vuosisatojen esiintyneiden pahojen ihmisten luokkaa. He saattavat jopa viitata Pietarin 1. kirjeen 2:9:ään, jossa Kuningas Jaakon käännös (engl.) puhuu voidellusta kristillisestä seurakunnasta ”valittuna sukupolvena”. Raamatunoppineet tunnustavat kuitenkin nykyään, että Pietarin 1. kirjeen 2:9:ssä oleva kreikkalainen sana pitäisi kääntää ”heimoksi” tai ”sukukunnaksi” ja että se on eri sana kuin Matteuksen 24:34:n ”sukupolveksi” käännetty sana.
Jeesus ei tarkoittanut vuosisadasta toiseen elävää heimoa tai sukukuntaa eikä pelkästään kristittyjä. Hän tarkoitti ennen kaikkea kuulijoitaan ja toisia senaikaisia juutalaisia. Tämän ilmaisee se, että aikaisemmin samana päivänä Jeesus tuomitessaan juutalaiset uskonnolliset johtajat sanoi heidän murhaavan profeetat ja mainitsi: ”Nämä kaikki tulevat tämän sukupolven päälle.” (Matt. 23:36) Nämä sanat täyttyivät silloisessa sukupolvessa, kun Jerusalemissa olleet juutalaiset vuonna 70 kohtasivat sen tulisen tuhon. (Luuk. 3:16, 17) Se merkitsi myös ’juutalaisen asiainjärjestelmän päättymistä’ Kristuksen ennustuksen ensimmäisessä täyttymyksessä.
Tämä auttaa meitä ymmärtämään ”sukupolven” merkityksen Matteuksen 24:34:ssä. Nykysuomessa ”sukupolvea” voitaisiin käyttää tarkoittamaan 1) kaikkia ihmisiä, jotka ovat syntyneet ja jotka elävät suunnilleen samoihin aikoihin, tai 2) keskimääräistä väliaikaa vanhempien ja heidän lastensa syntymän välillä, joka on tavallisesti 20–30 vuotta. Kumpaa Jeesus tarkoitti? Ilmeisestikään ei jälkimmäistä, sillä ensimmäisessä sovellutuksessa ”sukupolvi” kesti vuodesta 33 vuoteen 70, siis ainakin 37 vuotta.
On myös ilmeistä, että Jeesus ei tarkoittanut sanalla ”sukupolvi” vain vuonna 33 syntyneitä juutalaisia lapsia. Luukas kertoo, että kun fariseukset olivat kysyneet, milloin valtakunta tulisi, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”[Ihmisen Pojan] täytyy . . . kärsiä paljon ja joutua tämän sukupolven hylkäämäksi.” (Luuk. 17:20–25) Kysymys ei varmaankaan ollut siitä, että vastasyntyneet lapset olisivat hylänneet hänet. Samoin asiaintilan kehittyminen osoittaa, että siihen ”sukupolveen”, josta hän puhui Matteuksen 24:34:ssä, sisältyivät hänen kuulijansa ja muut, jotka voivat ymmärtää hänen sanojensa täyttymisen vuodesta 33 eteenpäin Jerusalemin tuhoon saakka.
Niinpä kun on kysymys sanan ”sukupolvi” soveltamisesta meidän aikaamme, se ei johdonmukaisesti ajatellen soveltuisi ensimmäisen maailmansodan aikana syntyneisiin lapsiin. Se soveltuu Kristuksen seuraajiin ja muihin, jotka kykenivät panemaan merkille tuon sodan ja muut seikat, jotka ovat tapahtuneet Jeesuksen esittämän monesta osasta koostuvan ”tunnusmerkin” täyttymykseksi. Jotkut tällaisista ihmisistä ’eivät missään tapauksessa katoa, ennen kuin’ kaikki se, mitä Kristus ennusti, tapahtuu, mukaan luettuna nykyisen pahan järjestelmän loppu.
Jeesus ei kehottanut seuraajiaan yrittämään laskea tämän ”sukupolven” tarkkaa pituutta. (Ps. 90:10) Sen sijaan että kristityt yrittäisivät laskea kuinka monta vuotta vielä enintään lopun tulemiseen saattaa olla, heidän pitäisi muistaa Jeesuksen varoitus: ”Pysykää . . . valveilla, . . . koska hetkenä, jota ette sellaiseksi luule, Ihmisen Poika tulee.” – Matt. 24:42–44.
Meillä on runsaasti todisteita siitä, että Matteuksen 24. luku on täyttymässä nyt ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana. Yksi todistus siitä on perustetun messiaanisen Valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen maailmanlaajuisesti, mikä Jeesuksen sanojen mukaan täytyy suorittaa ennen kuin loppu tulee. (Matt. 24:14) Niinpä sen sijaan että tosi kristityt yrittäisivät pohdiskella ajankohtaa, jota me emme voi tietää, osallistukoot he toimeliaasti tähän tärkeään saarnaamistyöhön, samalla kun he odottavat luottavaisesti niiden Jeesuksen sanojen täyttymistä, jotka hän esitti Matteuksen 24:34:ssä ”tästä sukupolvesta”.

-------- kirjoitti:

Kun Jeesuksen apostolit kysyivät hänen läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen ”tunnusmerkkiä”, hän esitti kuuluisan ennustuksensa tulevista sodista, nälänhädästä, maanjäristyksistä ja Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisesta ennen loppua. (Matt. 24, 25; Mark. 13; Luuk. 21) Hän sanoi myös: ”Totisesti minä sanon teille, että tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.” – Matt. 24:34.
Raamatun ja sen historiallisen täyttymisen perusteella Jehovan todistajat ovat usein osoittaneet, että Kristuksen ennustuksella oli oleva kaksi sovellutusta: ensimmäinen vuoden 33 ja vuonna 70 tapahtuneen Jerusalemin tuhon välillä ja toinen, suurempi täyttymys tänä ”lopun aikana” vuodesta 1914 lähtien.
Jotkut Raamatun selittäjät eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet tämän ennustuksen kaksoissovellutusta. Siksi he ovat olleet sitä mieltä, että Jeesus tarkoitti sanalla ”sukupolvi” heimoa tai kansaa, esimerkiksi Juudan kansaa tai kautta vuosisatojen esiintyneiden pahojen ihmisten luokkaa. He saattavat jopa viitata Pietarin 1. kirjeen 2:9:ään, jossa Kuningas Jaakon käännös (engl.) puhuu voidellusta kristillisestä seurakunnasta ”valittuna sukupolvena”. Raamatunoppineet tunnustavat kuitenkin nykyään, että Pietarin 1. kirjeen 2:9:ssä oleva kreikkalainen sana pitäisi kääntää ”heimoksi” tai ”sukukunnaksi” ja että se on eri sana kuin Matteuksen 24:34:n ”sukupolveksi” käännetty sana.
Jeesus ei tarkoittanut vuosisadasta toiseen elävää heimoa tai sukukuntaa eikä pelkästään kristittyjä. Hän tarkoitti ennen kaikkea kuulijoitaan ja toisia senaikaisia juutalaisia. Tämän ilmaisee se, että aikaisemmin samana päivänä Jeesus tuomitessaan juutalaiset uskonnolliset johtajat sanoi heidän murhaavan profeetat ja mainitsi: ”Nämä kaikki tulevat tämän sukupolven päälle.” (Matt. 23:36) Nämä sanat täyttyivät silloisessa sukupolvessa, kun Jerusalemissa olleet juutalaiset vuonna 70 kohtasivat sen tulisen tuhon. (Luuk. 3:16, 17) Se merkitsi myös ’juutalaisen asiainjärjestelmän päättymistä’ Kristuksen ennustuksen ensimmäisessä täyttymyksessä.
Tämä auttaa meitä ymmärtämään ”sukupolven” merkityksen Matteuksen 24:34:ssä. Nykysuomessa ”sukupolvea” voitaisiin käyttää tarkoittamaan 1) kaikkia ihmisiä, jotka ovat syntyneet ja jotka elävät suunnilleen samoihin aikoihin, tai 2) keskimääräistä väliaikaa vanhempien ja heidän lastensa syntymän välillä, joka on tavallisesti 20–30 vuotta. Kumpaa Jeesus tarkoitti? Ilmeisestikään ei jälkimmäistä, sillä ensimmäisessä sovellutuksessa ”sukupolvi” kesti vuodesta 33 vuoteen 70, siis ainakin 37 vuotta.
On myös ilmeistä, että Jeesus ei tarkoittanut sanalla ”sukupolvi” vain vuonna 33 syntyneitä juutalaisia lapsia. Luukas kertoo, että kun fariseukset olivat kysyneet, milloin valtakunta tulisi, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”[Ihmisen Pojan] täytyy . . . kärsiä paljon ja joutua tämän sukupolven hylkäämäksi.” (Luuk. 17:20–25) Kysymys ei varmaankaan ollut siitä, että vastasyntyneet lapset olisivat hylänneet hänet. Samoin asiaintilan kehittyminen osoittaa, että siihen ”sukupolveen”, josta hän puhui Matteuksen 24:34:ssä, sisältyivät hänen kuulijansa ja muut, jotka voivat ymmärtää hänen sanojensa täyttymisen vuodesta 33 eteenpäin Jerusalemin tuhoon saakka.
Niinpä kun on kysymys sanan ”sukupolvi” soveltamisesta meidän aikaamme, se ei johdonmukaisesti ajatellen soveltuisi ensimmäisen maailmansodan aikana syntyneisiin lapsiin. Se soveltuu Kristuksen seuraajiin ja muihin, jotka kykenivät panemaan merkille tuon sodan ja muut seikat, jotka ovat tapahtuneet Jeesuksen esittämän monesta osasta koostuvan ”tunnusmerkin” täyttymykseksi. Jotkut tällaisista ihmisistä ’eivät missään tapauksessa katoa, ennen kuin’ kaikki se, mitä Kristus ennusti, tapahtuu, mukaan luettuna nykyisen pahan järjestelmän loppu.
Jeesus ei kehottanut seuraajiaan yrittämään laskea tämän ”sukupolven” tarkkaa pituutta. (Ps. 90:10) Sen sijaan että kristityt yrittäisivät laskea kuinka monta vuotta vielä enintään lopun tulemiseen saattaa olla, heidän pitäisi muistaa Jeesuksen varoitus: ”Pysykää . . . valveilla, . . . koska hetkenä, jota ette sellaiseksi luule, Ihmisen Poika tulee.” – Matt. 24:42–44.
Meillä on runsaasti todisteita siitä, että Matteuksen 24. luku on täyttymässä nyt ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana. Yksi todistus siitä on perustetun messiaanisen Valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen maailmanlaajuisesti, mikä Jeesuksen sanojen mukaan täytyy suorittaa ennen kuin loppu tulee. (Matt. 24:14) Niinpä sen sijaan että tosi kristityt yrittäisivät pohdiskella ajankohtaa, jota me emme voi tietää, osallistukoot he toimeliaasti tähän tärkeään saarnaamistyöhön, samalla kun he odottavat luottavaisesti niiden Jeesuksen sanojen täyttymistä, jotka hän esitti Matteuksen 24:34:ssä ”tästä sukupolvesta”.

Lue lisää

Tuossa tuli kaksi versiota vt-seuran sukupolven
määrityksestä.

Ilmeisesti sinun ilmoittama versio on uudempi, koska siinä on sukupolven pituus saatu hämärrettyä ja jotkin maksimipituus arviot ikäänkuin poistettua.

Kuinkahan monta sukupolven pituuteen tehtyä korjausta on vt-seura ennättänyt tehtailemaan
liittyen 1914-oppiin?

Miten vt-seura suhtautuu tuohon Paavalin kirjoitukseen, missä sanotaan:

1. Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet,

2. ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä.

3. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,

4. tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Eli tässähän on ilmoitettu selkeä aikajärjestys,
ensin ilmestyy laittomuuden ihminen ja vasta sen
jälkeen Herramme Jeesuksen paluu.

Repe-Pekka kirjoitti:

Tuossa tuli kaksi versiota vt-seuran sukupolven
määrityksestä.

Ilmeisesti sinun ilmoittama versio on uudempi, koska siinä on sukupolven pituus saatu hämärrettyä ja jotkin maksimipituus arviot ikäänkuin poistettua.

Kuinkahan monta sukupolven pituuteen tehtyä korjausta on vt-seura ennättänyt tehtailemaan
liittyen 1914-oppiin?

Miten vt-seura suhtautuu tuohon Paavalin kirjoitukseen, missä sanotaan:

1. Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet,

2. ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä.

3. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,

4. tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Eli tässähän on ilmoitettu selkeä aikajärjestys,
ensin ilmestyy laittomuuden ihminen ja vasta sen
jälkeen Herramme Jeesuksen paluu.

Lue lisää

Mutta ensimmäiset maailmanloppunennustukset olivat jo 1800 -luvun puolelle sijoitettuja, 1872 taisi olla yksi tunnetuimmista.

Siinä ei kylläkään käytetty sukupolven mittanauhaa, ja jälkeenpäin se on vain yritetty unohtaa.

Kun taas maailmanlopun vuosimalli 1914 muutos on kokenut sekä siirron vuodelle 1918 että sisällön muutoksen, maailmalopusta tulikin jotain sellaista, joka on näkymätöntä (ja jonka todistamiseen ei lahkon siten tarvitse ryhtyä).

Sukupolvihan määriteltiin lahkossa toistuvasti uudelleen siten, että se osoittaisi maailmanlopun aina selitysajankohtaan erityisen ajankohtaiseksi.

Nyt viime selitys siis sukupolviopista onkin, että sillä on tarkoitettu jotain jota ei kuulu mitata kalenteriajanlaskun mukaan (aikaisempi tuli siten mitata, ja mittaus siis osoitti lopun ajankohtaisuutta painokoneiden pysähtymishetkellä)

joka ei lopu kirjoitti:

Mutta ensimmäiset maailmanloppunennustukset olivat jo 1800 -luvun puolelle sijoitettuja, 1872 taisi olla yksi tunnetuimmista.

Siinä ei kylläkään käytetty sukupolven mittanauhaa, ja jälkeenpäin se on vain yritetty unohtaa.

Kun taas maailmanlopun vuosimalli 1914 muutos on kokenut sekä siirron vuodelle 1918 että sisällön muutoksen, maailmalopusta tulikin jotain sellaista, joka on näkymätöntä (ja jonka todistamiseen ei lahkon siten tarvitse ryhtyä).

Sukupolvihan määriteltiin lahkossa toistuvasti uudelleen siten, että se osoittaisi maailmanlopun aina selitysajankohtaan erityisen ajankohtaiseksi.

Nyt viime selitys siis sukupolviopista onkin, että sillä on tarkoitettu jotain jota ei kuulu mitata kalenteriajanlaskun mukaan (aikaisempi tuli siten mitata, ja mittaus siis osoitti lopun ajankohtaisuutta painokoneiden pysähtymishetkellä)

Lue lisää

>>Mutta ensimmäiset maailmanloppunennustukset olivat jo 1800 -luvun puolelle sijoitettuja, 1872 taisi olla yksi tunnetuimmista.

Vartiotorniseuran ensimmäinen maailmanloppu alkoi 1874, kiihtyen loppua kohti ja loppu oli vuodessa 1914.

>>Siinä ei kylläkään käytetty sukupolven mittanauhaa, ja jälkeenpäin se on vain yritetty unohtaa.

Kyllä siinä oli kyseinen sukupolvikin mukana, silloin sen pituus oli 36,5 vuotta, alkaen 1878 ja päättyen 1914.

>>Kun taas maailmanlopun vuosimalli 1914 muutos on kokenut sekä siirron vuodelle 1918 että sisällön muutoksen, maailmalopusta tulikin jotain sellaista, joka on näkymätöntä (ja jonka todistamiseen ei lahkon siten tarvitse ryhtyä).

Itse asiassa lähinnä vuodenm 1914 huipentumaa vastaava odotus siirrettiin vuoteen 1925. Vuonna 1918 odotettiin uskonnon tuhoa ja 1920 hallitusten romahtamista, anarkiaa. Vuosien 1918, 1920 ja 1925 tapahtumien tuli kaikkien olla aistein havaittavia.

>>Sukupolvihan määriteltiin lahkossa toistuvasti uudelleen siten, että se osoittaisi maailmanlopun aina selitysajankohtaan erityisen ajankohtaiseksi.

Kyseisen kultin kaikki sanoma pyritään liittämään välittömästi nurkan takana olevaan maailmanloppuun. Kyseessä on pelote, joka ajaa ihmiset tottelevaisiksi ennenaikaisen kuoleman pelossa.

>>Nyt viime selitys siis sukupolviopista onkin, että sillä on tarkoitettu jotain jota ei kuulu mitata kalenteriajanlaskun mukaan (aikaisempi tuli siten mitata, ja mittaus siis osoitti lopun ajankohtaisuutta painokoneiden pysähtymishetkellä)

I- ja III-oppikierros olivat kiinteästi sidoksissa ajanlaskuun ja kyseessä oli nk. kuriton sukupolvi. II- ja IV- oppikierroksissa sukupolvi oli sidottu elossa oleviin voideltuihin.

"Kuriton sukupolvi" -oppinäkemys oli voimassa vuoteen 1927, jonka jälkeen "voidellut"-oppinäkemystä opetettiin vuoteen 1942, jonka jälkeen palattiin kurittomaan sukupolveen.

"Kuriton sukupolvi" -oppinäkemys otettiin esille naftaliinista ja sukupolven iäksi annettiin enintään 40 vuotta. Kun loppu ei tullutkaan 1951-1954 välillä, niin seurasi sarja rukkauksia. Sukupolven iäksi määritettiin 70-80 vuotta ja lopulta sukupolvi olikin mikä tahansa joskus elävä sukupolvi. Samoin alkuvaiheessa 1914-sukupolvelta edellytettiin 15 vuoden ymmärrysikää vuonna 1914, joka laskettiin 10 vuoteen ja lopulta poistettiin kokonaan, näin siis ostettiin aikaa kun sukupolven edustajat olivatkin oppinäkemyksen loppuvaiheessa 15 vuotta nuorempia.

Vuonna 2008 hylättiin kuriton sukupolvi, jota siis oli opetettu vuodesta 1942 lähtien. Tilalle otettiin sama selitys, jota oli opetettu 1927-1942 välisenä aikana, eli sukupolvella tarkoitetaan tällä hetkellä taas voideltuja.

JEHOVA JUMALA asetti ensimmäisen ihmisparin maanpäälliseen paratiisiin, Eedenin puutarhaan. Hän käski heidän hankkia lapsia ja alistaa maa valtaansa, mihin sisältyisi heidän paratiisikotinsa laajentaminen, kun heidän perheensä kasvaisi. (1. Mooseksen kirja 1:26–28; 2:15.) Toteutuuko maanpäällistä paratiisia koskeva Jumalan tarkoitus?
Varmasti toteutuu! Raamatussa ennustetaan, että Jehova ”nielee kuoleman iäksi” ja ”pyyhkii kyyneleet kaikilta kasvoilta”. Tuolloin sanotaan: ”Katso! Tämä on meidän Jumalamme. Me olemme panneet toivomme häneen, ja hän pelastaa meidät. Tämä on Jehova. Me olemme panneet toivomme häneen. Riemuitkaamme ja iloitkaamme pelastuksesta, joka häneltä tulee.” (Jesaja 25:8, 9.)
Raamatun viimeinen kirja kertoo, millaiset olot vallitsevat maan päällä, kun nykyinen maailma eli Saatanan hallinnassa oleva asiainjärjestelmä on hävitetty. Raamattu sanoo ”uudesta maasta”, joka koostuu Jumalaa rakastavista ihmisistä: ”Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän asuu heidän kanssaan, ja he ovat hänen kansojaan. Ja Jumala itse on heidän kanssaan. Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole.” (Ilmestys 21:1–4.)
Nämä ovat suurenmoisia lupauksia! Voiko niihin uskoa? Pohdimme seuraavaksi, miten Jeesuksen uhrikuolema ja ne ihmeet, joita hän teki, antavat perusteen luottaa siihen, että Jumala toteuttaa aina lupauksensa (2. Korinttilaisille 1:20).
Jeesuksen elämä – lunnaat
Kun Saatana oli saanut Aadamin toimimaan tottelemattomasti Jumalaa kohtaan ja tekemään syntiä, synti periytyi Aadamin jälkeläisille. Raamattu sanoo: ”Niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema – – kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” Raamattu kuitenkin lisää: ”Yhden [täydellisen miehen Jeesuksen] tottelevaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiden asemaan.” (Roomalaisille 5:12, 19.) Kuten kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa sanottiin, Jeesus on ”viimeinen Aadam”, joka tuli ”taivaasta” ja antoi elämänsä ”lunnaiksi vastaamaan monia” (1. Korinttilaisille 15:45, 47; Matteus 20:28).
Näin ollen kaikki Jeesukseen uskovat voivat saada ”vapautuksen [synnistä] lunnaiden perusteella” ja elää ikuisesti (Efesolaisille 1:7; Johannes 3:36). Voimme totisesti riemuita siitä, että Jehova Jumala rakasti ihmismaailmaa niin paljon, että hän antoi Poikansa pelastajaksemme! (Luukas 2:10–12; Johannes 3:16.) Saamme selvemmän käsityksen tulevaisuudesta perehtymällä siihen, mitä Jeesus teki kärsivän ihmiskunnan hyväksi ensimmäisellä vuosisadalla. Se oli todella hämmästyttävää!
Esimakua uudesta maailmasta
Jeesus kykeni parantamaan jokaisen sairaan ihmisen, joka tuotiin hänen luokseen. Ei ollut ketään, jota hän ei olisi kyennyt tekemään terveeksi, olipa kyse millaisista vaivoista tahansa. Lisäksi hän ruokki useammin kuin kerran ihmeen välityksellä tuhansia vain muutamalla kalalla ja leivällä. (Matteus 14:14–22; 15:30–38.)
Kun Jeesus antoi sokeana syntyneelle miehelle näön, naapurit ja tuttavat tunnustivat ihmeen, mutta juutalaiset uskonnolliset johtajat epäilivät. Niinpä näkönsä saanut mies yritti vedota heidän järkeensä: ”Vanhoista ajoista asti ei ole koskaan kuultu, että kukaan olisi avannut sokeana syntyneen silmiä. Ellei tämä mies olisi Jumalan luota, niin hän ei voisi tehdä yhtään mitään.” (Johannes 9:32, 33.)
Jeesuksen palveluksen aikana hänen sukulaisensa Johannes Kastaja, joka oli vangittu, lähetti viestinviejiä ottamaan selvää Jeesusta koskevista uutisista. Raamattu kertoo: ”Sillä hetkellä hän [Jeesus] paransi monia sairauksista ja tuskallisista taudeista ja pahoista hengistä sekä soi monille sokeille näkemisen lahjan.” Jeesus sanoi viestintuojille: ”Kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleita herätetään.” (Luukas 7:18–22.)
Jos jotain hyvää tapahtui menneisyydessä, eikö se herätä luottamusta siihen, että niin voi käydä vastaisuudessakin? Tekemällä ihmeitä Jeesus osoitti pienessä mitassa, mitä hän tulee tekemään suuressa mitassa Jumalan valtakunnan Kuninkaana. Hänen ihmeensä todistavat, että Jumala oli lähettänyt hänet ja että hän tosiaan oli Jumalan Poika.
Jumalan valtakunnan hallituskaudella ihastuttavat ennustukset täyttyvät kirjaimellisesti. Sokeiden silmät avautuvat, kuurojen korvat aukenevat, rampa hyppii kuin peura, eikä kukaan ole sairas. Kaikkialla maapallolla vallitsee rauha ja turvallisuus. Jopa sellaiset eläimet, jotka ovat nykyään vaarallisia, elävät silloin rauhassa ihmisen kanssa. (Jesaja 9:6, 7; 11:6–9; 33:24; 35:5, 6, KR-38; 65:17–25.)
Haluaisitko elää tällaisissa oloissa ikuisesti Jumalan valtakunnan alaisuudessa? Jeesus osoitti rukoillessaan Isäänsä, mitä sinun on tehtävä: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3.) Älä anna minkään estää sinua hankkimasta tätä elintärkeää tietoa.

ennallistetaan kirjoitti:

JEHOVA JUMALA asetti ensimmäisen ihmisparin maanpäälliseen paratiisiin, Eedenin puutarhaan. Hän käski heidän hankkia lapsia ja alistaa maa valtaansa, mihin sisältyisi heidän paratiisikotinsa laajentaminen, kun heidän perheensä kasvaisi. (1. Mooseksen kirja 1:26–28; 2:15.) Toteutuuko maanpäällistä paratiisia koskeva Jumalan tarkoitus?
Varmasti toteutuu! Raamatussa ennustetaan, että Jehova ”nielee kuoleman iäksi” ja ”pyyhkii kyyneleet kaikilta kasvoilta”. Tuolloin sanotaan: ”Katso! Tämä on meidän Jumalamme. Me olemme panneet toivomme häneen, ja hän pelastaa meidät. Tämä on Jehova. Me olemme panneet toivomme häneen. Riemuitkaamme ja iloitkaamme pelastuksesta, joka häneltä tulee.” (Jesaja 25:8, 9.)
Raamatun viimeinen kirja kertoo, millaiset olot vallitsevat maan päällä, kun nykyinen maailma eli Saatanan hallinnassa oleva asiainjärjestelmä on hävitetty. Raamattu sanoo ”uudesta maasta”, joka koostuu Jumalaa rakastavista ihmisistä: ”Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän asuu heidän kanssaan, ja he ovat hänen kansojaan. Ja Jumala itse on heidän kanssaan. Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole.” (Ilmestys 21:1–4.)
Nämä ovat suurenmoisia lupauksia! Voiko niihin uskoa? Pohdimme seuraavaksi, miten Jeesuksen uhrikuolema ja ne ihmeet, joita hän teki, antavat perusteen luottaa siihen, että Jumala toteuttaa aina lupauksensa (2. Korinttilaisille 1:20).
Jeesuksen elämä – lunnaat
Kun Saatana oli saanut Aadamin toimimaan tottelemattomasti Jumalaa kohtaan ja tekemään syntiä, synti periytyi Aadamin jälkeläisille. Raamattu sanoo: ”Niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema – – kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” Raamattu kuitenkin lisää: ”Yhden [täydellisen miehen Jeesuksen] tottelevaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiden asemaan.” (Roomalaisille 5:12, 19.) Kuten kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa sanottiin, Jeesus on ”viimeinen Aadam”, joka tuli ”taivaasta” ja antoi elämänsä ”lunnaiksi vastaamaan monia” (1. Korinttilaisille 15:45, 47; Matteus 20:28).
Näin ollen kaikki Jeesukseen uskovat voivat saada ”vapautuksen [synnistä] lunnaiden perusteella” ja elää ikuisesti (Efesolaisille 1:7; Johannes 3:36). Voimme totisesti riemuita siitä, että Jehova Jumala rakasti ihmismaailmaa niin paljon, että hän antoi Poikansa pelastajaksemme! (Luukas 2:10–12; Johannes 3:16.) Saamme selvemmän käsityksen tulevaisuudesta perehtymällä siihen, mitä Jeesus teki kärsivän ihmiskunnan hyväksi ensimmäisellä vuosisadalla. Se oli todella hämmästyttävää!
Esimakua uudesta maailmasta
Jeesus kykeni parantamaan jokaisen sairaan ihmisen, joka tuotiin hänen luokseen. Ei ollut ketään, jota hän ei olisi kyennyt tekemään terveeksi, olipa kyse millaisista vaivoista tahansa. Lisäksi hän ruokki useammin kuin kerran ihmeen välityksellä tuhansia vain muutamalla kalalla ja leivällä. (Matteus 14:14–22; 15:30–38.)
Kun Jeesus antoi sokeana syntyneelle miehelle näön, naapurit ja tuttavat tunnustivat ihmeen, mutta juutalaiset uskonnolliset johtajat epäilivät. Niinpä näkönsä saanut mies yritti vedota heidän järkeensä: ”Vanhoista ajoista asti ei ole koskaan kuultu, että kukaan olisi avannut sokeana syntyneen silmiä. Ellei tämä mies olisi Jumalan luota, niin hän ei voisi tehdä yhtään mitään.” (Johannes 9:32, 33.)
Jeesuksen palveluksen aikana hänen sukulaisensa Johannes Kastaja, joka oli vangittu, lähetti viestinviejiä ottamaan selvää Jeesusta koskevista uutisista. Raamattu kertoo: ”Sillä hetkellä hän [Jeesus] paransi monia sairauksista ja tuskallisista taudeista ja pahoista hengistä sekä soi monille sokeille näkemisen lahjan.” Jeesus sanoi viestintuojille: ”Kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleita herätetään.” (Luukas 7:18–22.)
Jos jotain hyvää tapahtui menneisyydessä, eikö se herätä luottamusta siihen, että niin voi käydä vastaisuudessakin? Tekemällä ihmeitä Jeesus osoitti pienessä mitassa, mitä hän tulee tekemään suuressa mitassa Jumalan valtakunnan Kuninkaana. Hänen ihmeensä todistavat, että Jumala oli lähettänyt hänet ja että hän tosiaan oli Jumalan Poika.
Jumalan valtakunnan hallituskaudella ihastuttavat ennustukset täyttyvät kirjaimellisesti. Sokeiden silmät avautuvat, kuurojen korvat aukenevat, rampa hyppii kuin peura, eikä kukaan ole sairas. Kaikkialla maapallolla vallitsee rauha ja turvallisuus. Jopa sellaiset eläimet, jotka ovat nykyään vaarallisia, elävät silloin rauhassa ihmisen kanssa. (Jesaja 9:6, 7; 11:6–9; 33:24; 35:5, 6, KR-38; 65:17–25.)
Haluaisitko elää tällaisissa oloissa ikuisesti Jumalan valtakunnan alaisuudessa? Jeesus osoitti rukoillessaan Isäänsä, mitä sinun on tehtävä: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3.) Älä anna minkään estää sinua hankkimasta tätä elintärkeää tietoa.

Lue lisää

Jehovan todistajat tuntevat raamatun opetukset ja tosi kristittyinä ovat näyttämässä esimerkkiä muille uskonnoille miten täällä maan päällä meidän epätäydellisten ihmisten tulisi elää.
He tietävät vastaukset moniin sellaisiin kysymyksiin, mihin esim.evankelisluterilaisen kirkon PAPITKAAN eivät osaa vastata, vaikka heidän pitäisi tuntea raamatun opetukset niin että osaisivat auttaa ja antaa vastauksia ihmisille joilla on "hengellinen nälkä".

Jehovan todistajille
raamattu onkin heidän tiensä näyttäjä ja he käyttävät sitä päivittäin/viikoittain saadakseen tietoa/apua jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa.

Tosi kristittyinä he pitävät kiinni lujasti raamatun opetuksista ja periaatteista, eivätkä lannistu tämän maailman pahuuden keskellä.
He haluavat elää Jeesuksen Kristuksen antaman mallin mukaan.
Jumalan poika, joutui myös itse kokemaan pilkkaa, vastustusta ja lopulta antoi henkensä meidän kaikkien puolesta, jotta meillä olisi mahdollisuus ikuiseen elämään PARATIISISSA täällä maanpäällä.
Sen vuoksihan Jehova jumala joutui "lähettämään" pokansa maanpäälle koska ensimmäinen ihmispari, Aadam ja Eeva rikkoivat Jumalanlakia: söivät siitä puusta mihin ei saanut koskea..heillä oli vapaus valita.. he olivat itsekkäitä ja rikkoivat heille annettua "lakia".
Siitä hetkestä he alkoivat vanheta ja lopulta he kuolivat. Heidän lapsensa siis perivät vanhempiensa epätäydellisyyden. Tässä siis vastaus siihen miksi me kuolemme.

Tarkoitushan oli alusta asti, kun Jehova jumala loi ensimmäisen ihmisparin, että he olisivat eläneet täydellisissä olosuhteissa jonka luoja oli heille antanut, IKUISESTI ILMAN SAIRAUKSIA JA KUOLEMAA.

Tiedän että ihmiset kommentoivat ja pilkkaavat tämän kirjoitukseni jälkeen, mutta se vain antaa voimia etsiä lisää tietoa RAAMATUN OPETUKSISTA JA EPÄILEMÄTTÄ VÄHÄÄKÄÄN onko se tarua vai totta..

Kiitos hienoista opetuksista, uskon että ne auttoivat myös monia sellaisia ihmisiä, jotka paljon sydämessään miettivät uskontoon liittyviä asioita/opetuksia mutta eivät ole saaneet niihin vastauksia.