Vastaus nikille "Historia harrastuksena"

"Hitler käytännössä muutti suunnitelmiaan silloisesta päähyökkäyskohteestaan, eli maavoimien maihinnoususta Englantiin, jonka operatiivisena nimenä oli operaatio Seelöwe, eli Merileijona. Jos tarkkoja ollaan jo 4. päivänä kesäkuuta 1940."


Viimeiset britit jättivät Dunkerqueen 4/6 1940 ja "seis-käsky" oli annettu jo aikaisemmin.

Jos siis katsot hitlerin antaneen "seis-käskyn" säästääkseen voimiaan itärintamalle niin silloin hänen olisi pitänyt antaa se ennen 4/6 1940.

Ja seis-käsky annettiinkin jo 24/5.

'One of the most controversial aspects of the fighting around Dunkirk was the Hitler’s “halt order”, issued on 24 May 1941.'

Lähde:
http://www.historyofwar.org/articles/operation_dynamo.html

Toisin sanoen "Jos tarkkoja ollaan jo 4. päivänä kesäkuuta 1940." on puutaheinää ja puhdasta puppua.
Seis-käsky annettiin 24/5 ja jos katsot sen olevan todiste muuttuneesta suunnitelmasta niin silloihan päivämäärä olisi 24/5 eikä 4/6, Marskin syntymäpäivä.


'Kirjassa mm. von Rundstedtin esikuntapäällikkö Sondenstern muistelee esimiehensä reaktioita saadessaan Hitlerin seis- käskyn. Sondensternin mukaan ”Runstedt oli kovin rauhaton. Hän käsitti, että edessä on sota Neuvostoliittoa vastaan”.'

Tuntuu kovin ihmeeliseltä, että Rumstedt olisi jotenkin erikoisesti reakoinut oman ehdotuksensa hyväksymiseen.

"Rundstedt’s own war diary records that he suggested halting the tanks where they were and letting the infantry tackle the Allied troops trapped in the north. Hitler agreed, and issued an order forbidding the tanks from crossing the canal running from La Basseé-Béthune-Saint Omer to Gravelines (ten miles west of Dunkirk)."

Lähde:
http://www.historyofwar.org/articles/operation_dynamo.html





"Syynä seis -käskylle oli Hitlerillä ensinnäkin joukkojen säästäminen tulevaa idänretkeä varten, toiseksi se, että Englannin valloittaminen ylipäätään olisi vienyt liikaa Saksan sotaresursseista NL:n tuhoamiseksi"

"Mutta maihinnoususta Hitler oli siis mielestäni luopunut jo kesäkuun alussa! Ja hämätäkseen pääiskunsa vaihtamisesta suuntautuvaksi NL:oon, Saksan sodanjohto piti edelleen yllä kuvitelmaa, että valmisteli maihinnousua Englantiin."

Sinä ja hitler olette sitten yhtä viisaita.
Hitlerkin lähetti hämäystarkoituksessa Englantiin suuria lentokonelaivueita jotta englantilaiset saisivat pudottaa saksalaisia koneita ja lentäjiä ja näin tasoittaa peliä hitlerin ja stalinin välisessä ottelussa.

Hitler onnistuikin melko mainiosti hämäyksessään ja englantilaiset tuhosivat ystävällisesti yli 1700 saksalaiskonetta ja tuhansia lentäjiä.

"Saksan ilmavoimat menettivät 31. lokakuuta mennessä yli 1 700 hävittäjä- ja pommikonetta. Brittien tappiot jäivät 1 400 lentokoneeseen. Lisäksi Luftwaffe menetti tuhansia lentäjiä, kun taas britit pystyivät hyppäämään koneista päätyen useimmiten turvallisesti omien puolelle."

Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taistelu_britanniasta

Mielenkiintoinen perustelu. Sanot siinä Ranskan olleen natseille pieni suupala. Usein kuulee myös mielipiteen, että Ranska olisi pärjännyt Saksalle, jos sillä olisi ollut oikeat johtajat? Mitä mieltä tästä väitteestä.

ohjelmassa annittiin kyllä ihan toisenlainen selitys asioden kululle.

kysymys oli pelkästä valtataistelusta. kenraalit olivat jo hyökkäyksessä rikkoneet hitlerin käskyä. sotilaallisestihan käsky oli järjetön, mutta jos kysymys oli valtataistelusta siinä punnittiin tottelevatko kenraalit hitleriä. tiedämme, että tottelivat

toinen yllättävä asia oli saksan varustautuminen.
kenraalit olivat jo ennen natsien valtaantuloa tehneet varustelusuunnitelmat. hitler vain antoi siihen luvan.

ohjelmassa esitetyt väitteet ja niiden perustelut tuntuvat minusta uskottavilta.

sodan jälkeen ilmeisesti kaikille, voittäjille ja ennenkaikkea hävinneille sopi hyvin syyttää kaikesta pahasta vain natseja ja hitleriä

Miten tämä
'
Baltian maiden päättäjät myös tiesivät, että Hitler päätti vuoden -40 kesäkuulle tultaessa, että natsien seuraava pääisku suunnataan Neuvostoliittoa eikä Englantia vastaan. Tästä todisteena mm. Latvian silloisen Saksan lähettilään Krievinsin kirjeenvaihto hallituksensa kanssa. Tämä ja Saksan menestys länsirintamalla rohkaisi Baltian maiden natsimielisiä hallituksia lujittamaan keskinäistä Neuvostoliittoa vastaan suuntautunutta sotilasyhteistyötään. Tämän yhteistyön mm. Liettuan armeijan ylipäällikkö Rastikis vahvisti, ja totesi, että Baltian mailla oli tuolloin yhteisesti laaditut operatiiviset suunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan. Joihin liittyi myös sotilaallinen yhteistyö Saksan kanssa.
´
oikeutti Baltian maiden saarron?