Suomalaiset Lech-virralla

Kustaa II Aadolfin retki, osa 3.

Talvella oli hetki aikaa virua sotamajoissa, mutta sitten kuningas päätti työntyä katoliseen Baijeriin, uskonsodan ydinalueelle. Tonavaan laskeva Lech oli kevättulvasta turpeana. Kaiken lisäksi Tilly käkki joukkoineen vastarannalla ja piti vahtia.

Tiedustelemalla saatiin virran syvyys. Silta rakennettiin savusuojassa (terva, märät oljet ja tuoreet puut palamaan). Kolme patteria ryhmitettiin suojaamaan ylimeno.

Jos Breitenfeldissä ja Würzburgissa oli jäänyt jokunen pohjalainen tai savolainen henkiin, oli aika yrittää taas. 5.4. 1632 tykit alkoivat paukkua.

Kuningas määräsi 300 suomalaista ottamaan joessa olevan pienen saarelman haltuun. Tämä onnistui, ja suomalaiset alkoivat lapioida vallia. Katoliset ryhmittivät kaikki tykkinsä ampumaan tähän häiritsevään etuasemaan. Ruotsalainen tykistö vastasi. Jyrinä kuului kauas Baijeriin. Tilly pyrki saareen, ja sinne lähetettiin toiset 300 suomalaista avuksi tappelemaan.

Silta saatiin valmiiksi ja sotajoukko otti pian katolisista mittaa vastarannalla. Saaresta irtautuneet suomalaiset etsivät taistelun aikana kahluupaikan ja ilmestyivät ratkaisevalla hetkellä katolisten sivustaan.

Turhaan sisukas Tilly lähetti parhaat miehensä taisteluun. Lopulta hän otti itse sotalipun ja lähti vallooniensa kärjessä rantaan, mutta sai pahasti tykinkuulasta jalkaan. Pimeän tullen katoliset vetäytyivät. Kreivi Johann Tilly kuoli haavoihinsa kahden viikon kuluttua.

Ruotsi levittäytyi Baijeriin ja piti evankeliset kirkonmenot Augsburgissa.

Ei ole tietoa, kunnostautuivatko savolaiset jälleen viinintuntijoina, mutta ainahan sitä sopii epäillä. Koska München oli vallattu, ainakin olutta piisasi - tosin sitä oli omastakin takaa.
5877
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Joen ylittäneet olivat savolaista jalkaväkeä, joka oli kuninkaan omienkin sanojen mukaan tottuneet kulkemaan vesillä järvien pirstomassa maassaan. vastarannalle rynnistäneitten joukkoijen kärjessä oli uusmaalaisia ratsumiehiä, jotka törmäsivät Tillyn kyrassieereihin ja pysäyttivät nämä verisessä yhteen otossa.
Ulkolaisissa aikalaiskuvauksissa Lech-virran ylitys mainitaan yhtenä suomalaisten suurimmista urotöistä tällä sotaretkellä.

Äänestä

Edelleen jäi Tonavan varrella sijaitseva Ingolstadt hakkapeliitoilta valtaamatta. Kovasti sitä kyllä yritettiin.

Äänestä

Ja sinä bybi olet ylpeä näistä uhrilampaista jotka kuolivat Ruotsin imperialismin puolesta!
Minusta suomalaisten tapattaminen verona oli surullista.

Äänestä
  • Mikä antaa sinulle oikeuden ja perusteen päätellä, mitä minä heistä ajattelen?

    Pitäisikö historiapalstalla vaieta historiasta?

    Emmehän edes ole vielä päässeet tarinan loppuun asti.

    Äänestä

Niinhän se topeliuskin kirjoitteki. Oli vaan kuulemma värvätty talonpoika kahlaamaan veteen ja kertomaan kuin syvää. Naapuri huusi jotta älä yritä, on liian syvvee...

Mahtaako kukaan tiettää von Skitstöpfelin tarinaa? Se suomalaaanen jonka Kustaa aatolhvi aateloi kun lainasi hälle saappaan johon paskansi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Bybi kirjoitti:

Kustaa II Aadolfin retki, osa 3.

Talvella oli hetki aikaa virua sotamajoissa, mutta sitten kuningas päätti työntyä katoliseen Baijeriin, uskonsodan ydinalueelle. Tonavaan laskeva Lech oli kevättulvasta turpeana. Kaiken lisäksi Tilly käkki joukkoineen vastarannalla ja piti vahtia.

Tiedustelemalla saatiin virran syvyys. Silta rakennettiin savusuojassa (terva, märät oljet ja tuoreet puut palamaan). Kolme patteria ryhmitettiin suojaamaan ylimeno.

Jos Breitenfeldissä ja Würzburgissa oli jäänyt jokunen pohjalainen tai savolainen henkiin, oli aika yrittää taas. 5.4. 1632 tykit alkoivat paukkua.

Kuningas määräsi 300 suomalaista ottamaan joessa olevan pienen saarelman haltuun. Tämä onnistui, ja suomalaiset alkoivat lapioida vallia. Katoliset ryhmittivät kaikki tykkinsä ampumaan tähän häiritsevään etuasemaan. Ruotsalainen tykistö vastasi. Jyrinä kuului kauas Baijeriin. Tilly pyrki saareen, ja sinne lähetettiin toiset 300 suomalaista avuksi tappelemaan.

Silta saatiin valmiiksi ja sotajoukko otti pian katolisista mittaa vastarannalla. Saaresta irtautuneet suomalaiset etsivät taistelun aikana kahluupaikan ja ilmestyivät ratkaisevalla hetkellä katolisten sivustaan.

Turhaan sisukas Tilly lähetti parhaat miehensä taisteluun. Lopulta hän otti itse sotalipun ja lähti vallooniensa kärjessä rantaan, mutta sai pahasti tykinkuulasta jalkaan. Pimeän tullen katoliset vetäytyivät. Kreivi Johann Tilly kuoli haavoihinsa kahden viikon kuluttua.

Ruotsi levittäytyi Baijeriin ja piti evankeliset kirkonmenot Augsburgissa.

Ei ole tietoa, kunnostautuivatko savolaiset jälleen viinintuntijoina, mutta ainahan sitä sopii epäillä. Koska München oli vallattu, ainakin olutta piisasi - tosin sitä oli omastakin takaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu