Huvittavaa molempien kotimaisten käyttäminen jossain tilanteessa.
Laihia on pari kymmentä kilometriä Vaasasta itään. Kun lähestytään Laihiaa, junan kovaäänisestä kuuluu ruotsiksi "nästä Laihela". Suomenruotsalaiset varmaan osaavat jäädä pois Laihian asemalla, vaikka sanottaisiin vain suomeksi "Laihia".
Tietääkö joku Laihian ja Laihelan etymologiasta? Kumpi on ollut ensin Laihia vai Laihela?
Laihia on pari kymmentä kilometriä Vaasasta itään. Kun lähestytään Laihiaa, junan kovaäänisestä kuuluu ruotsiksi "nästä Laihela". Suomenruotsalaiset varmaan osaavat jäädä pois Laihian asemalla, vaikka sanottaisiin vain suomeksi "Laihia".
Tietääkö joku Laihian ja Laihelan etymologiasta? Kumpi on ollut ensin Laihia vai Laihela?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kuulutus kuulunee sentään ”nästa ...” eikä ”nästä ...”?
Laihia-Laihela on etäällä kokemuspiiristäni, koska eksyn noin länteen harvoin.
Sen sijaan minua ovat aina huvittaneet Kaisaniemi-Kajsaniemi ja Konala-Kånala (Helsingissä) sekä Iisalmi-Idensalmi (Pohjois-Savossa).
Erikoista mielestäni on, että niinkin kaukana idässä (lue: koillisessa) sijaitsevilla kunnilla kuin Juuka (Juga) ja Juankoski (Strömsdal) on olemassa rinnakkainen ruotsinkielinen nimi. Sama koskee tietysti myös Iisalmea ja Kajaania, mutta ne ovat sentään isompia ja historiallisesti merkittävämpiä paikkakuntia.
Liljendal (itäisellä Uudellamaalla) on tietääkseni Suomen ainoa kunta, jolla ei ole suomenkielistä nimeä lainkaan.
Juankoskelta oli kotoisin muusikko Juice. Siellä on Juicen patsaskin.
Korsnäsin kunnalla Etelä-Pohjanmaalla ei myöskään ole suomenkielistä nimeä. Siellä oli tanssipaikka, jossa kävi komeita poikia.
Muinoin ruokakunnassamme käytettiin kotimaista voileipämargariinia joka tunnettiin meillä linjamargariinin kutsumanimellä. Sitten jossakin vaiheessa valmistaja muutti tuotteen nimen ruotsalaiseen asuun. Sen seurauksena mainitun levitteen käyttö perheen ruokapöydässä loppui kuin yhteisestä sopimuksesta - "meille ei ainakaan lättämargariinia osteta..."
Tuosta toisesta asiasta - taidettiin pari...kolme vuosikymmentä sitten yhdistettiin Säyneisen, Muuruveden ja Juankosken kunta uudeksi suur-Juankoskeksi. Miten lienee noihin aikoihin alkanut korvaani kuullostaa mukavemmalta lausua kunnan nimi siitä alkaen "stuur huankoski"...
Laihot ovat ruokakuntamme ruokavieraina silloin tällöin nähtyjä, varsin mieleisiä tuttavuuksia.
Laihot ovat tulleet yleensä meillä päin minun autoni kyydissä. Pois ovat sitten saaneet hakeutua keinolla millä parhaaksi ovat nähneet (yleensä taksilla).
Laihoja on ollut jotenkin helpompi kuljetella ahtaalla automobiililla kuin syöneempiä.
oppivat sanomaan espanjaksi Huankoski.
Suomenruotsalaiset vääntävät nimestä kuin nimestä ruotsinkielisen version. Niinpä Seinäjoki oli pitkään ruotsiksi Östermyra. Mutta sitten, kielipoliitisista syistä heille tulikin tarve osoittaa, että Seinäjoki on suomenkielinen paikkakunta eikä sen vuoksi sovi alueelliseksi keskukseksi. Niinpä he HYLKÄSIVÄT ruotsinkielisen nimen, mikä lienee aivan tavatonta suomenruotsalaisuuden historiassa. Sitä se politiikka teettää.
Miksikäs tuon tässä ketjussa mainitun Korsnäsin entinen suomenkielinen nimi Ristitaipale on hävitetty pois kuleksimasta?
Eräällä entisellä soutumiehellä oli Heinolan tuntumassa maatila nimeltä Ristintaipale, mutta sillä ei liene sentään tekemistä tamän kanssa.
Totta on, Östermyra on lähes hävinnyt käytöstä. En usko, että kysymys olisi jostain aluepoliittisesta väännöstä.
Kuitenkin "Seinäjoki" on sekin ruotsalainen väännnös. Nimi tulee on Säynäjoesta (säynä < säynävä, kala), jota ruotsinkieliset virkamiehet eivät osanneet ääntää oikein. Finneböndet omaksuivat tämän väärinäännetyn nimen.
Östermyra oli kartanon nimi, jossa ruukin omistaja asui. Seinäjoella on vieläkin pitkä Ruukintie, joka kulkee kaupungin halki.
Joku (jo edesmennyt) viisas on ollut joskus minulle väittävinään, että sukunimi Wegelius olisi johdettu Seinäjoen nimestä.
Seinäjokihan on ruotsiksi tietenkin Väggälv. Joku sikäläinen on halunnut aikanaan korostaa oppineisuuttaan latinaan vivahtavalla päätteellä ja on saatu Väggälvius. Wegeliukseen ei siitä ole enää matka eikä mikään.
Liekö mitään perää siinä, että Peräseinäjoelta olisi tullut sekä Akterwegeliuksia että Bakwegeliuksia?
>Liekö mitään perää siinä, että Peräseinäjoelta olisi tullut
>sekä Akterwegeliuksia että Bakwegeliuksia?
Mites se on kun Tervolassa on Suolijoki... miten sen perukoilta tulleita nimitetään?
Den gamle gubben rivs av någonting. Paul Robeson sen osaa meille kertoa vallan vakuuttavasti:
http://www.youtube.com/watch?v=ii578-Z9m5o&feature=related
Ukonjoki löytyy Lieksan kunnasta. Seisova Ukonvesi olisi Mikkelin-Ristiinan seutuvilla. Kiivaskyytisempää Ukonkoskea saa hakea aina Melnikovosta (Мельниково, ent. Räisälä) saakka.
Repii - Repin: annostellaanpa levylautaselle vielä Robesonia. Vedet ne virtaavat tässäkin; kuvituksena on Repiniä itseään:
http://www.youtube.com/watch?v=KfsWoNpHg2s&feature=related
Kristfrid (Christfried, Christfrid, Cristfried...) Ganander (1741–1790) on kirjoittanut 1782 lehtiartikkelin ”Kårt berättelse om de i Laihela sockn i Österbotten befinteliga sten- eller ättehögar”, joten ainakin nimi Laihela on ollut käytössä tuolloin.
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Ganander_Kristfrid
http://fi.wikipedia.org/wiki/Christfried_Ganander
En tiedä, milloin pitäjän nimeksi on virallisesti otettu Laihia. Myös Laihiala- ja Laihala-nimet ovat entisaikaan olleet käytössä.