Menen suoraa tuohon "kohtalokkaaseen" päivään 7.6.1981. Oli sunnuntai-päivä Viktor Klimenko oli ollut vuoden verran uskossa,ja hän esiintyi Seinäjoella.
Hienoja lauluja lauloi,ja hyviä puheita piti, mutta hetkeni,ei koittanut siinä kokouksessa.
Kirjamyynnissä oli minulle tuttu urheilija. Kerroin hänelle,että pitäisi lähteä yleisurheilun B-valmentaja kursseille,mutta jostain syystä ei yhtään kiinnosta vaikka olin siitä vähän ammattiakin itselleni suunnitellut. kirjamyyjän mielestä olin herätyksessä.
No siitä sitten tultiin takaisin,ja menin ystäväpariskunnan kotiin joiden kanssa olin liikkeellä. siellä rouva luki paikallislehdestä,että kotipaikka-kunnallamme olisi hengellinen tilaisuus samana iltana.
No siitä sitten lähdettiin kokoukseen menimme vähän myöhässä, toiseksi etumaisessa penkissä oli kolme paikkaa,eli juuri meille.
Kokouksessa oli väkevä Jumalan henki läsnä kuoro lauloi "pitenee illan varjot keskiyö lienee jo"
Ajattelin näinhän se on omassakin elämässä olen kolme-kymppinen illan varjot alkavat pidentyä.
Saarnaaja julisti profetaalisessa hengessä puhui kielillä,ja sitten suomensi "Voittoni ristillä oli täydellinen miksi epäilet"
Tiesin,että se tuli minulle,koska ei ennen ollut tuntunut kokouksissa samanlaiselta,tiesin vaikka huone oli tupaten täynnä ihmisiä. Kamppailin itseni kanssa siinä penkissä. Oivalsin että pitäisi tehdä ratkaisu Jumalan puoleen.
Mutta en olisi halunnut tehdä sitä,kun siellä oli tuttuja ihmisiä. Naapurista oli kaksi jotka olivat olleet jo kymmeniä vuosia uskossa.
Heistäkin vihollinen puhui minulle "Että he kulkevat jatkuvasti kokouksissa,ja niin sinunkin pitää jos tulet uskoon" ja minä kun olen kotona viihtyvää tyyppiä.
Sitten kuulin sanat "sinun,ei tarvitse",ja koin sisäistä vapautumista...katselin sivuille kuka sanoi...ei kellään ollut minulle asiaa...ne sanat tulivat sisimpääni.
Sitten sielunvihollinen yritti siirtää ratkaisun tekoa yhdellä viikolla,että mene vaikka Jyväskylään (200 km.) niin siellä ei ole ketään tuttuja tee siellä ratkaisu. (sen tietää kuinka siinä olisi käynyt)
Kokous oli jo tavallaan päättynyt...niin...kävelee mikrovonin luokse yksi laulu-yhtyeen jäsenistä aivan kuin tietäisi ajatukseni,ja sanoo: "Minä tulen tänne vielä vaikka kokous on jo päättynyt,enkä voi sanoa niin kuin eräs englantilainen saarnamies,että "Tervetuloa pelastumaan viikon kuluttua" koska kaupunki paloi perjantaina.
Ajattelin käy kuinka käy,ja vaikka menisin tuhansiksi pirstaleiksi,mene rukoiltavaksi tuonne eteen.
Siellä julistettiin synnin-päästö Jeesuksen Kristuksen nimessä. Myöskin saarnaaja sanoi.
"Joka Jeesuksen luokse tulee sitä Jeesus,ei heitä pois"
Ajattelin olen nyt tullut Jeesuksen luokse,ja minua ei heitetä pois...uskoin siihen...sellainen oli minun uudestisyntyminen.
Hienoja lauluja lauloi,ja hyviä puheita piti, mutta hetkeni,ei koittanut siinä kokouksessa.
Kirjamyynnissä oli minulle tuttu urheilija. Kerroin hänelle,että pitäisi lähteä yleisurheilun B-valmentaja kursseille,mutta jostain syystä ei yhtään kiinnosta vaikka olin siitä vähän ammattiakin itselleni suunnitellut. kirjamyyjän mielestä olin herätyksessä.
No siitä sitten tultiin takaisin,ja menin ystäväpariskunnan kotiin joiden kanssa olin liikkeellä. siellä rouva luki paikallislehdestä,että kotipaikka-kunnallamme olisi hengellinen tilaisuus samana iltana.
No siitä sitten lähdettiin kokoukseen menimme vähän myöhässä, toiseksi etumaisessa penkissä oli kolme paikkaa,eli juuri meille.
Kokouksessa oli väkevä Jumalan henki läsnä kuoro lauloi "pitenee illan varjot keskiyö lienee jo"
Ajattelin näinhän se on omassakin elämässä olen kolme-kymppinen illan varjot alkavat pidentyä.
Saarnaaja julisti profetaalisessa hengessä puhui kielillä,ja sitten suomensi "Voittoni ristillä oli täydellinen miksi epäilet"
Tiesin,että se tuli minulle,koska ei ennen ollut tuntunut kokouksissa samanlaiselta,tiesin vaikka huone oli tupaten täynnä ihmisiä. Kamppailin itseni kanssa siinä penkissä. Oivalsin että pitäisi tehdä ratkaisu Jumalan puoleen.
Mutta en olisi halunnut tehdä sitä,kun siellä oli tuttuja ihmisiä. Naapurista oli kaksi jotka olivat olleet jo kymmeniä vuosia uskossa.
Heistäkin vihollinen puhui minulle "Että he kulkevat jatkuvasti kokouksissa,ja niin sinunkin pitää jos tulet uskoon" ja minä kun olen kotona viihtyvää tyyppiä.
Sitten kuulin sanat "sinun,ei tarvitse",ja koin sisäistä vapautumista...katselin sivuille kuka sanoi...ei kellään ollut minulle asiaa...ne sanat tulivat sisimpääni.
Sitten sielunvihollinen yritti siirtää ratkaisun tekoa yhdellä viikolla,että mene vaikka Jyväskylään (200 km.) niin siellä ei ole ketään tuttuja tee siellä ratkaisu. (sen tietää kuinka siinä olisi käynyt)
Kokous oli jo tavallaan päättynyt...niin...kävelee mikrovonin luokse yksi laulu-yhtyeen jäsenistä aivan kuin tietäisi ajatukseni,ja sanoo: "Minä tulen tänne vielä vaikka kokous on jo päättynyt,enkä voi sanoa niin kuin eräs englantilainen saarnamies,että "Tervetuloa pelastumaan viikon kuluttua" koska kaupunki paloi perjantaina.
Ajattelin käy kuinka käy,ja vaikka menisin tuhansiksi pirstaleiksi,mene rukoiltavaksi tuonne eteen.
Siellä julistettiin synnin-päästö Jeesuksen Kristuksen nimessä. Myöskin saarnaaja sanoi.
"Joka Jeesuksen luokse tulee sitä Jeesus,ei heitä pois"
Ajattelin olen nyt tullut Jeesuksen luokse,ja minua ei heitetä pois...uskoin siihen...sellainen oli minun uudestisyntyminen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oliko siellä tilaisuudessa jeesuskin vai luulitko jotain saarnaajaa jeesukseksi?
Uudestisyntynyt usko ja tietää ja ymmärtää
tulleensa "Jeesuksen Kristuksen uskoon".
Ja sydän sanoo "Abba", "Isä".
Ei sitä maailma voikaan käsittää ...
1. Kor. 2:15
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.
Kiitos ja väkevät siunaukset Ekille toivotan!
Uskoon-tulo kokemukseni,kun kerran täällä kirjoittelen, jos siitä olisi joillekin apua jotka ovat herätyksessä. Minä olin kolme vuotta herätyksessä,joka lopuksi johti uskoontuloon...Syntyminen on aina kivulias prosessi...naiset tietävät tämän,kun joutuvat synnyttämään...niin myös uudesti-syntyminen...mitä sanovat sukulaiset mitä sanovat kaverit jos tulen uskoon...myös niitä kipuilin ennen ratkaisun tekoa Jumalan-puoleen.
Olen saanut kokea ruumiillisen parantumisen. v.1983. Saksalainen lähetys-saarnaaja Reinhart Bonke vieraili Kuopion jäähallissa. Bonke kutsui eteen niitä jotka halusivat,että heidän sairautensa puolesta rukoiltaisiin.
En mennyt eteen vaan epäilin touhua istumalla penkissä, kun yht`äkkiä koko vasen jalkani alkoi lämpiämään (vanha urheiluvamma) vika oli polvessa huomasin heti että se taittuu paremmin taivutin sitä penkin-alle. lisäksi kävelin tasanteelle,ja testasin,ja menin kyykkyyn,ei mitään jäykkyyttä eikä kipua,ja kunnossa on pysynyt,vaikka aikaa tuosta on 25v. Herra on hyvä...vaikka eki ei ole...