alo-luokan

sanoa, miten pitkä on se matka koiran ja ohjaajan välillä, paikalla makuun aikana (20 m?) ja kauanko se paikalla makuu kestää(3 min)?

osaatko vielä kirjoitti:

sanoa, miten pitkä on se matka koiran ja ohjaajan välillä, paikalla makuun aikana (20 m?) ja kauanko se paikalla makuu kestää(3 min)?

Noin 20 metriä.
Aika 2 minuuttia,ja ohjaajat siis näkösällä.

3 minsaa on avoimessa luokassa.

Tosin jo aloluokkaan kannattaa treenata ilman muuta selkeesti pitempää aikaa,niin paikallaolo varmentuu kisoissa ;)

yksi kysymys :)

Seuraamisesta, onko koiran pidettävä koko ajan katsekontaktia eli katsottava minuun ohjaajaan? Laskevatko pisteet miten paljon, jos katsekontakti lipsuu (jos se siis vaaditaan tiukasti koko ajan)?

vielä olisi kirjoitti:

yksi kysymys :)

Seuraamisesta, onko koiran pidettävä koko ajan katsekontaktia eli katsottava minuun ohjaajaan? Laskevatko pisteet miten paljon, jos katsekontakti lipsuu (jos se siis vaaditaan tiukasti koko ajan)?

Lue lisää

Ei tarvi pitää katsekontaktia.Eli ei laske pisteet,vaikka koira ei ottaisi lainkaan katsekontaktia.

molossi kirjoitti:

Ei tarvi pitää katsekontaktia.Eli ei laske pisteet,vaikka koira ei ottaisi lainkaan katsekontaktia.

päivänjatkoa :)))

vielä olisi kirjoitti:

yksi kysymys :)

Seuraamisesta, onko koiran pidettävä koko ajan katsekontaktia eli katsottava minuun ohjaajaan? Laskevatko pisteet miten paljon, jos katsekontakti lipsuu (jos se siis vaaditaan tiukasti koko ajan)?

Lue lisää

Alokasluokassa koiran pitää pääasiassa kulkea vain omistajan rinnalla. Huomioi, että taluttimen kanssa seuratessa koiran tulee kulkea rinnalla talutin löysänä.

Jotkut tuomarti kuitenkin ovet erittäin tarkkoja seuraamisen intensiivisyyden kanssa. Kun koira katsoo koko ajan ohjaajaansa, se reakoi ohjaajan toimiin nopeammin, eli seuraamisesta tulee intensiivisempaa. Tällaisella tarkalla reakoinnilla saa korkeammat pisteet.

On joitakin tuomareita (olisi varmasti epäreilua nimiä alkaa tässä kertomaan) jotka siis ovat asian suhteen tarkkoja. Huomaat itsekin käymällä seuraamassa tokokeita reunalta. Jotkut tuomarit taas pitävät näyttelytyylisestä seuraamisesta enemmän, jolloin koiran pää on menosuuntaan päin, eikä koira vaikeuta ihmisen liikkumista (tällöin vain koiran reakointi ihmisen liikkeisiin ei ole yhtä nopeaa). Toisaalta alokas luokassa ei vielä paljoa kiemuroita ole, joten koiran reakoinnin nopeudella ei niin väliä ole...

Mutta lähdethän kuitenkin harjoittelussa siitä, että koiran pitää katsoa sinuun työskennellessään sivullasi? Älä luisu siitä harjoitelessa missään nimessä, niin alokasluokista seuraavat luokat helpottuvat kovasti...

... kirjoitti:

Alokasluokassa koiran pitää pääasiassa kulkea vain omistajan rinnalla. Huomioi, että taluttimen kanssa seuratessa koiran tulee kulkea rinnalla talutin löysänä.

Jotkut tuomarti kuitenkin ovet erittäin tarkkoja seuraamisen intensiivisyyden kanssa. Kun koira katsoo koko ajan ohjaajaansa, se reakoi ohjaajan toimiin nopeammin, eli seuraamisesta tulee intensiivisempaa. Tällaisella tarkalla reakoinnilla saa korkeammat pisteet.

On joitakin tuomareita (olisi varmasti epäreilua nimiä alkaa tässä kertomaan) jotka siis ovat asian suhteen tarkkoja. Huomaat itsekin käymällä seuraamassa tokokeita reunalta. Jotkut tuomarit taas pitävät näyttelytyylisestä seuraamisesta enemmän, jolloin koiran pää on menosuuntaan päin, eikä koira vaikeuta ihmisen liikkumista (tällöin vain koiran reakointi ihmisen liikkeisiin ei ole yhtä nopeaa). Toisaalta alokas luokassa ei vielä paljoa kiemuroita ole, joten koiran reakoinnin nopeudella ei niin väliä ole...

Mutta lähdethän kuitenkin harjoittelussa siitä, että koiran pitää katsoa sinuun työskennellessään sivullasi? Älä luisu siitä harjoitelessa missään nimessä, niin alokasluokista seuraavat luokat helpottuvat kovasti...

Lue lisää

Siis alokasluokassa koiran pitää kulkea ihan samoin ohjaajan rinnalla kuin muissakin luokissa.
VAIN arvostelu on löysempää.Ihanne suoritus on kaikissa luokissa "tekniikaltaan" siis sama.

Intessiivinen seuraaminen voi olla olla aivan yhtä hyvää,ilman silmiin katsomista,mutta näyttävyydeltään ei samaa luokkaa.Mutta sitähän ei arvostellakkaan.Arvosteluohjeissa on selkeästi määritelty,miten liikkuminen tapahtuu,ja mitkä alentaa arvosanaa.
Eli se silmiinkatsominen ei vaikuta osa-suorituksen pisteisiin,jos koira ei tee arvosteluohjeissa mainittuja virheitä/poikkeamia,jotka siis huomioidaan.

Näyttelytyylisestä seuraamisesta tuskin pitää yksikään tuomari.Se kun taas on ihan jotain muuta.Ei pelkästään pään suunta.Näyttelytyylisessä seuraamisessahan sallitaan seuraaminen ilman määriteltyä välimatkaa ohjaajaan,ja moni esittäjä ja tuomari arvostaa väljyyttä siinä,toisin kuin tokossa ;),jossa ihanne välimatka koirasta ohjaajaan on säännöissä määritelty.

"Eikä vaikeuta koiran liikkumista".Sitä se ei saa tokossa tehdä lainkaan,tai pisteet saattaa ropista alaspäin.Joillain vahvasti katsekontaktiin opetetuilla koirilla,joilla on taipumusta siitä johtuen poikitella tai koskea ohjaajaan tai ohjaajan koiraan (joka saatetaan tulkitaan pakotteeksi),SE nimenomaan on yksi huomioitava tekijä arvostelussa,eli saattaa vähentää pojoja,varsinkin jos se jatkuu kautta linjan.

Muta joo,se katsekontakti on toki ilmanmuuta ihan hyvä ja näyttävä juttu,mikä on ihan hyväksi laittaa kuntoon,ja omalta osaltaa helpottaa ilman muuta koiran tulkintaa omistajaa kohtaan,eli koiran on helpompi reagoida.
Varsinkin vartalonliikkeisiin.Mutta käskythän tulee äänellä.

Myös arvosteluissa pitää huomioda se,että jo eri rotujen reagoiminen on erilaista.Toki esim.iso raskas koira liikkeiltään ei ole yhtä nopea reagoimisen näköinen,kuin sirpsakka kevyempi rotu.
Eli siksikin se tärkein on mahdollisimman oikeaoppinen suoritus,ei niinkään vauhdikkuus,ainakin näin alunperin.

molossi kirjoitti:

Siis alokasluokassa koiran pitää kulkea ihan samoin ohjaajan rinnalla kuin muissakin luokissa.
VAIN arvostelu on löysempää.Ihanne suoritus on kaikissa luokissa "tekniikaltaan" siis sama.

Intessiivinen seuraaminen voi olla olla aivan yhtä hyvää,ilman silmiin katsomista,mutta näyttävyydeltään ei samaa luokkaa.Mutta sitähän ei arvostellakkaan.Arvosteluohjeissa on selkeästi määritelty,miten liikkuminen tapahtuu,ja mitkä alentaa arvosanaa.
Eli se silmiinkatsominen ei vaikuta osa-suorituksen pisteisiin,jos koira ei tee arvosteluohjeissa mainittuja virheitä/poikkeamia,jotka siis huomioidaan.

Näyttelytyylisestä seuraamisesta tuskin pitää yksikään tuomari.Se kun taas on ihan jotain muuta.Ei pelkästään pään suunta.Näyttelytyylisessä seuraamisessahan sallitaan seuraaminen ilman määriteltyä välimatkaa ohjaajaan,ja moni esittäjä ja tuomari arvostaa väljyyttä siinä,toisin kuin tokossa ;),jossa ihanne välimatka koirasta ohjaajaan on säännöissä määritelty.

"Eikä vaikeuta koiran liikkumista".Sitä se ei saa tokossa tehdä lainkaan,tai pisteet saattaa ropista alaspäin.Joillain vahvasti katsekontaktiin opetetuilla koirilla,joilla on taipumusta siitä johtuen poikitella tai koskea ohjaajaan tai ohjaajan koiraan (joka saatetaan tulkitaan pakotteeksi),SE nimenomaan on yksi huomioitava tekijä arvostelussa,eli saattaa vähentää pojoja,varsinkin jos se jatkuu kautta linjan.

Muta joo,se katsekontakti on toki ilmanmuuta ihan hyvä ja näyttävä juttu,mikä on ihan hyväksi laittaa kuntoon,ja omalta osaltaa helpottaa ilman muuta koiran tulkintaa omistajaa kohtaan,eli koiran on helpompi reagoida.
Varsinkin vartalonliikkeisiin.Mutta käskythän tulee äänellä.

Myös arvosteluissa pitää huomioda se,että jo eri rotujen reagoiminen on erilaista.Toki esim.iso raskas koira liikkeiltään ei ole yhtä nopea reagoimisen näköinen,kuin sirpsakka kevyempi rotu.
Eli siksikin se tärkein on mahdollisimman oikeaoppinen suoritus,ei niinkään vauhdikkuus,ainakin näin alunperin.

Lue lisää

...ohjaajan liikkeisiin saman aikaisesti, niin koiralla on seuraamisessa löysyyttä. Ja tämä on se mikä laskee tiukoilla tuomareilla pisteitä. Joillekin tuomareille riittää, että koira tulee ohjaajan kanssa koko ajan samaa matkaa, vaikkakin käännöksissä tulee hiukan väliä.

Eli kun koira ei tuijota silmiin, se ei käänny mutkia ohjaajan kanssa samanaikaisesti, vaan se kääntyy kun se huomaa "oho, se kääntyi".

... kirjoitti:

...ohjaajan liikkeisiin saman aikaisesti, niin koiralla on seuraamisessa löysyyttä. Ja tämä on se mikä laskee tiukoilla tuomareilla pisteitä. Joillekin tuomareille riittää, että koira tulee ohjaajan kanssa koko ajan samaa matkaa, vaikkakin käännöksissä tulee hiukan väliä.

Eli kun koira ei tuijota silmiin, se ei käänny mutkia ohjaajan kanssa samanaikaisesti, vaan se kääntyy kun se huomaa "oho, se kääntyi".

Lue lisää

lukea näitä neuvoja, kaikkea ei tajua edes itse kysyä, kiitos.

Onpa mukava kirjoitti:

lukea näitä neuvoja, kaikkea ei tajua edes itse kysyä, kiitos.

hypyn jälkeen miten pian seiso? 10 sek vai 1 min kuluttua?

Huudetaanko kirjoitti:

hypyn jälkeen miten pian seiso? 10 sek vai 1 min kuluttua?

Ei siinä ole aikaa määritelty.Mutta eiköhän minuutti ole jo vähän pitkä,koirahan ehtii vetämään vaikka tirsat siinä ajassa :)
Itse suosin aika nopeasti käskyä heti hyppy-käskyn perään,ja ennen kuin koira on tasasesti maassa.
Mutta toisaalta tuo on hyvä katsoa ihan yksilöllisesti koirankin mukaan.

... kirjoitti:

...ohjaajan liikkeisiin saman aikaisesti, niin koiralla on seuraamisessa löysyyttä. Ja tämä on se mikä laskee tiukoilla tuomareilla pisteitä. Joillekin tuomareille riittää, että koira tulee ohjaajan kanssa koko ajan samaa matkaa, vaikkakin käännöksissä tulee hiukan väliä.

Eli kun koira ei tuijota silmiin, se ei käänny mutkia ohjaajan kanssa samanaikaisesti, vaan se kääntyy kun se huomaa "oho, se kääntyi".

Lue lisää

Kyllä se koira voi samalla lailla reagoida ilman katsekontaktiakin.Toimiihan ne koiran silmät muutenkin kuin suorassa yhteydessä ohjaajan silmiin :)
Koira voi seurata esim.ohjaajan jalkoja,ruumiin liikkeitä ym.

Löysyys otetaan aina huomioon arvostelussa.Tosin se suhteutetaan sen määrään,ja kuinka löysään,kuin myös arvostelu tiukkenee ylemmissä luokissa.

Huudetaanko kirjoitti:

hypyn jälkeen miten pian seiso? 10 sek vai 1 min kuluttua?

...kun koira on rantautunut kaikille neljälle tasuulle ja kääntynyt sinuun päin.

Olethan opettanut koiran hypyn jälkeen kääöntymään heti tuijottamaan sinua. jos et, niin harjoittele sitä vähän, eli koiralle käsky hyppää ja kun koira hyppää kimpoat heti hyppyesteen luokse palkitsemaan esteen yli, niin että koira oppii välittömästi kääntymään takaisin tulo suuntaansa...

Sitten kun koira on kääntynyt tulosuuntaansa ja vähän niinkuin odottaa sinua siihen esteen yli palkkaamaan, sanot siinä vaiheessa sen seiso. eli koira jo seisookin, mutta silloin vain varmistat, että varmasti pysyy paikoillaan.

Tiukat tuomarit näet vääntävät pisteitä pois siitäkin jos sanot seiso liian aikaisin ja koira ei ole vielä kokonaan kääntynyt ja jatkaa kääntymisensä loppuun käskystä välittämättä. Seiso käskyn jälkeen koiran pitää pysyä liikahtamatta paikoillaan, siksi käske se vasta kun koira on valmis niin tekemään...

molossi kirjoitti:

Kyllä se koira voi samalla lailla reagoida ilman katsekontaktiakin.Toimiihan ne koiran silmät muutenkin kuin suorassa yhteydessä ohjaajan silmiin :)
Koira voi seurata esim.ohjaajan jalkoja,ruumiin liikkeitä ym.

Löysyys otetaan aina huomioon arvostelussa.Tosin se suhteutetaan sen määrään,ja kuinka löysään,kuin myös arvostelu tiukkenee ylemmissä luokissa.

Lue lisää

...miksi hän tätä uljasta lajia yleensäkin harrastaa.

Eli tavoitteen pitää olla tottelevainen koira, ei hyvät pisteet näyttävästä suoriutumisesta liikkeestä.

toko kokeen voi vetäistä läpi suorittamalla vain liikkeen likkeen perään. Voisi jopa kuvitella, että ylempiäkin luokkia voi saada suoritettua, kun koira osaa suorittaa liikkeet.

Kuitenkin se,e ttä koira seuraa, kävelee rinnalla, ei ole liikkeen tarkoitus.

Eli kaiken työskentelyn perusta on kontakti. koira ei ota sinulta ohjeita/käskyjä vastaan jos se ei pidä sinuun kontaktia. Kontakti on merkki siitä, että koira on valmis, anna vihje niin se tekee sen mitä se uskoo nyt pitävän tehdä.

Seuraamisen se juttu ei ole seuraaminen, eli rinnalla kävely, vaan The juttu siinä on se, että koira pitää kontaktin liikkeessäkin. Ok, tämä on hämärtynyt tokokokeessa ja koiran ei tarvitse pitää kontaktia seuratessa, sillä seuraaminen on sumentunut vain mukana kävelyksi.

seuraa käsky on siis käsky ottaa kontakti. koira vasemmalla sivulla ja kun ihminen liikkuu on koirankin liikuttava jos se aikoo säilyttää sen kontaktin.

Koira on siis valmis ottamaan käskyjä vastaan, koskaan ei kannata yrittää käskyttää koiraa joka katselee muualle.

Eli hyvän seuraamisen tarkoitus ei ole saada hyviä pisteitä tokokisoista. Hyvän seuraamisen tarkoitus on ylläpitää sinun ja koiran välistä kommunikaatio yhteyttä yllä liikkeessä. Siksi lähde harjoitellessa liikkeelle siitä, että aktsekontakti on kaikessa työskentelyssä, kun käsky tulee koira ryntää suorittamaan tehtävänsä ja palauttaa heti mahdollisuuden tullen kontaktin sinuun, jolloin se on valmis uusiin tehtäviin. Tähän pääset runsaalla palkitsemisella, pitämällä koiran tehtävät sille mielekkäinä, sekä olemalla yllättävä. älä puuduta koiraa pitkillä seuraamisharjoitteilla, vaan tee yllättäviä liikkeitä ja kun koira reakoi niihin välittömästi, niin palkitsekin sitä yllättävästi. sylje makupaloja koiralle, jolloin se ahneena aktsoo tiukasti aksvoihisi päin saadakseen makupalan mahdollisimman nopeasti kiinni. Opeta sille vaikka jokin ilme jonkun käskyn sijasta, eli jokin julma irvistys tarkoittaa maahan, jolloin se oppii pitämään silmällä käskyjen varalta kasvojasi. Muista kuitenkin koko ajan tehdä koiralle käskyjen toteuttaminen erittäin palkiksevaksi, jotta innostus säilyy...

... kirjoitti:

...miksi hän tätä uljasta lajia yleensäkin harrastaa.

Eli tavoitteen pitää olla tottelevainen koira, ei hyvät pisteet näyttävästä suoriutumisesta liikkeestä.

toko kokeen voi vetäistä läpi suorittamalla vain liikkeen likkeen perään. Voisi jopa kuvitella, että ylempiäkin luokkia voi saada suoritettua, kun koira osaa suorittaa liikkeet.

Kuitenkin se,e ttä koira seuraa, kävelee rinnalla, ei ole liikkeen tarkoitus.

Eli kaiken työskentelyn perusta on kontakti. koira ei ota sinulta ohjeita/käskyjä vastaan jos se ei pidä sinuun kontaktia. Kontakti on merkki siitä, että koira on valmis, anna vihje niin se tekee sen mitä se uskoo nyt pitävän tehdä.

Seuraamisen se juttu ei ole seuraaminen, eli rinnalla kävely, vaan The juttu siinä on se, että koira pitää kontaktin liikkeessäkin. Ok, tämä on hämärtynyt tokokokeessa ja koiran ei tarvitse pitää kontaktia seuratessa, sillä seuraaminen on sumentunut vain mukana kävelyksi.

seuraa käsky on siis käsky ottaa kontakti. koira vasemmalla sivulla ja kun ihminen liikkuu on koirankin liikuttava jos se aikoo säilyttää sen kontaktin.

Koira on siis valmis ottamaan käskyjä vastaan, koskaan ei kannata yrittää käskyttää koiraa joka katselee muualle.

Eli hyvän seuraamisen tarkoitus ei ole saada hyviä pisteitä tokokisoista. Hyvän seuraamisen tarkoitus on ylläpitää sinun ja koiran välistä kommunikaatio yhteyttä yllä liikkeessä. Siksi lähde harjoitellessa liikkeelle siitä, että aktsekontakti on kaikessa työskentelyssä, kun käsky tulee koira ryntää suorittamaan tehtävänsä ja palauttaa heti mahdollisuuden tullen kontaktin sinuun, jolloin se on valmis uusiin tehtäviin. Tähän pääset runsaalla palkitsemisella, pitämällä koiran tehtävät sille mielekkäinä, sekä olemalla yllättävä. älä puuduta koiraa pitkillä seuraamisharjoitteilla, vaan tee yllättäviä liikkeitä ja kun koira reakoi niihin välittömästi, niin palkitsekin sitä yllättävästi. sylje makupaloja koiralle, jolloin se ahneena aktsoo tiukasti aksvoihisi päin saadakseen makupalan mahdollisimman nopeasti kiinni. Opeta sille vaikka jokin ilme jonkun käskyn sijasta, eli jokin julma irvistys tarkoittaa maahan, jolloin se oppii pitämään silmällä käskyjen varalta kasvojasi. Muista kuitenkin koko ajan tehdä koiralle käskyjen toteuttaminen erittäin palkiksevaksi, jotta innostus säilyy...

Lue lisää

Edelliseen vain kommentti, että koirani ei ole pätkääkään ahne. Kaikkea mahdollista ja mahdotonta herkkua on kokeiltu, mutta näin se vain on. Olisikin :))

Ollaan harjoiteltu ihan parin minutin pätkissä per päivä ja pari-kolme kertaa per päivä. Liian vähän? Tavoitteena on selvitä ainakin alokasluokasta avoon. Alo-kokeisiin mentäisiin joskus syksyllä. Vai havittelenko kuuta taivaalta... Olen kyllä huomannut, että toiset treenaan sikapaljon ja jo pennusta asti. Meillä tämä on kuitenkin vain uutta ajankulua.

inspiroivia kirjoituksia! kirjoitti:

Edelliseen vain kommentti, että koirani ei ole pätkääkään ahne. Kaikkea mahdollista ja mahdotonta herkkua on kokeiltu, mutta näin se vain on. Olisikin :))

Ollaan harjoiteltu ihan parin minutin pätkissä per päivä ja pari-kolme kertaa per päivä. Liian vähän? Tavoitteena on selvitä ainakin alokasluokasta avoon. Alo-kokeisiin mentäisiin joskus syksyllä. Vai havittelenko kuuta taivaalta... Olen kyllä huomannut, että toiset treenaan sikapaljon ja jo pennusta asti. Meillä tämä on kuitenkin vain uutta ajankulua.

Lue lisää

Jos koirasi ei ole ahne, niin oletkin varmasti käyttänyt sille jo leikkiä palkkiona.

Pari-kolme minuuttia pari kertaa päivässä ja kunnon leikki päälle on erittäin hyvä, juuri siinä, että koira ei pääse puutumaan ja tokosta ei tule tylsää.

Ota kuitenkin huomioon,e ttä kilpailutilaneen on toinen, silloin pitää jaksaa puurtaa pitkään, eli silloin kun koira jo osaa varmasti ja tekeminen on siitä kivaa, niin pidät välillä (kerran- pari viikkoon) pidemmät treenit. Vaihtele harjoittelun pituutta muutenkin, joskus se loppuleikki seuraa jo kymmenen sekunnin jälkeen, joskus useampien minuuttien jälkeen, jotta pidät sitä yllättävyyttä päällä, koira jaksaa pysyä sinusta kiinnostuneena.

Ja käy ahrjoittelemassa paikallisen yhdistyksen harjoituksissa, edes vaikka kerran kuussa, jotta koira oppii tekemään töitä myös kun muita koiria on läsnä. jos et harjoittele tätä ennenkuin menet kilpailuun, niin oma kisapäiväsi on melko varmasti pilalla, kun mahdollisesti monen muunkin ja sitähän et varmaan halua, sillä muutkin ovat nähneet vaivaa kisapäivän eteen... Koirasi pitää siis pysyä paikoillaan makuussa rivissä, vain parinmetrin päässä vieraista koirista. Siitä jos se pomppaa, niin helposti menee muidenkin kisa pilalle. Eli kohtuullista olisi olla edes varma paikalla makuu, vaikka muita liikkeitä lähtisikin vain kokeilemaan, ihan vain reiluudesta muita kisaajia kohtaan.

Muuten kisaileminen on mukavaaja kannattaa vain lähteä rohkeasti, vaikkei kaikki niin varmaa olisikaan. Kisoissa on oma viehätyksensä, se ykköstulos ei kannata olla ainut tavoite, vaan myös tuloksettomasta työstä voi nähdä oman kehittymisensä...Kisapaikoilla tavataan, onnea vain!

... kirjoitti:

...miksi hän tätä uljasta lajia yleensäkin harrastaa.

Eli tavoitteen pitää olla tottelevainen koira, ei hyvät pisteet näyttävästä suoriutumisesta liikkeestä.

toko kokeen voi vetäistä läpi suorittamalla vain liikkeen likkeen perään. Voisi jopa kuvitella, että ylempiäkin luokkia voi saada suoritettua, kun koira osaa suorittaa liikkeet.

Kuitenkin se,e ttä koira seuraa, kävelee rinnalla, ei ole liikkeen tarkoitus.

Eli kaiken työskentelyn perusta on kontakti. koira ei ota sinulta ohjeita/käskyjä vastaan jos se ei pidä sinuun kontaktia. Kontakti on merkki siitä, että koira on valmis, anna vihje niin se tekee sen mitä se uskoo nyt pitävän tehdä.

Seuraamisen se juttu ei ole seuraaminen, eli rinnalla kävely, vaan The juttu siinä on se, että koira pitää kontaktin liikkeessäkin. Ok, tämä on hämärtynyt tokokokeessa ja koiran ei tarvitse pitää kontaktia seuratessa, sillä seuraaminen on sumentunut vain mukana kävelyksi.

seuraa käsky on siis käsky ottaa kontakti. koira vasemmalla sivulla ja kun ihminen liikkuu on koirankin liikuttava jos se aikoo säilyttää sen kontaktin.

Koira on siis valmis ottamaan käskyjä vastaan, koskaan ei kannata yrittää käskyttää koiraa joka katselee muualle.

Eli hyvän seuraamisen tarkoitus ei ole saada hyviä pisteitä tokokisoista. Hyvän seuraamisen tarkoitus on ylläpitää sinun ja koiran välistä kommunikaatio yhteyttä yllä liikkeessä. Siksi lähde harjoitellessa liikkeelle siitä, että aktsekontakti on kaikessa työskentelyssä, kun käsky tulee koira ryntää suorittamaan tehtävänsä ja palauttaa heti mahdollisuuden tullen kontaktin sinuun, jolloin se on valmis uusiin tehtäviin. Tähän pääset runsaalla palkitsemisella, pitämällä koiran tehtävät sille mielekkäinä, sekä olemalla yllättävä. älä puuduta koiraa pitkillä seuraamisharjoitteilla, vaan tee yllättäviä liikkeitä ja kun koira reakoi niihin välittömästi, niin palkitsekin sitä yllättävästi. sylje makupaloja koiralle, jolloin se ahneena aktsoo tiukasti aksvoihisi päin saadakseen makupalan mahdollisimman nopeasti kiinni. Opeta sille vaikka jokin ilme jonkun käskyn sijasta, eli jokin julma irvistys tarkoittaa maahan, jolloin se oppii pitämään silmällä käskyjen varalta kasvojasi. Muista kuitenkin koko ajan tehdä koiralle käskyjen toteuttaminen erittäin palkiksevaksi, jotta innostus säilyy...

Lue lisää

No,se miksi kukakin harrastaa,on jokaisen oma asia.Ja harrastaa voi ilman kisaamistakin.Ja silloin voi myös tavoite olla se perustottelevainen koira,sekä yhteistä tekemistä koiran kanssa.

Kisaaminen on sitten toki tätä samaa,mutta monta muutakin syytä saattaapi olla.

Ihan mielenkiintoista,jos joku hakee vaan näyttäviä suorituksia.Tosin siihenkin voi olla halukkuutta,kun tietyn rodun ollessa siellä huipulla vahvasti,on alettu painottaa sitä näyttävyyttä.
Tosin minun mielestäni se on kyllä ihan jotain muuta,kuin koira kävelee "vain" rinnalla ;)

Eiköhän kaikki kuitenkin pyri mahdollisimman hyvään suorituksiin,tuskinpa mihinkään rinnalla kävelyyn.

Työskentelyn perusta on kontakti.Aivan samaa mieltä.Ja kuten minäkin olen siinä samaa mieltä,että paras ja selkein on katsekontakti,johon kannattaa pyrkiä alusta asti.
MUTTA,koira voi ottaa kontaktia,olla kontaktissa myös ilman sitä.Eli se voi olla "hienovaraisempaa" yhteydenpitoa,tosin katsekontaktiakin voi olla ihan myös välillä.

Aloittaja kysyi,että tarviiko olla katsekontaktia.Ei siis tarvi.Hyvä siksikin sanoa se,että turhan moni saattaa/saattaisi jäädä pois edes yrittämistä kisata,jos se ei ole moitteeton,kun luulee,että se on pakko.

Tässä taas tullaan siihen,että on hyvinkin erilaisia koiria.Kaikki ei suinkaan ole niitä miellyttämishaluisia,vahvasti laumaviettisiä koiria,jotka jo itsestään pyrkivät vahvaan kontaktiin/katsekontaktiin omistajaan,joita esim.tokokokeissa on vuosi vuodelta enemmän,rotukirjon pienentyessä (syystä tai toisesta...)
Näitten munlaisten rotujen koulutus ei ole ihan yhtä helppoa,ja niiden tapa toimia,ei ole myöskään ihan niin helposti(saati lainkaan)samaa näyttävää,kuin ekaksi mainituilla.
Se kannattaa muistaa;)
Onneksi vielä tiedetään rotujen erot siellä tuomaripuolellakin,ja yritellään muistaa se,että pääasia on se teknisesti hyvä suoritus ja hyvä yhteisvaikutelma,oli se sitten näyttävää tai ei.

Seuraaminen on tuskin sumentunut vain kävelyksi.Kaikki varmaan yrittää parhaansa.Mutta kuten sanoin,on selvä asia,että kun seuraamista tekee vaikka kaksi AIVAN eri "tyyppistä" rotua (näin karkeesti sanottuna),niin tuskinpa se samalta välttämättä näyttää,vaikka ohjaaja olisi kuinka pyrkinyt tiettyyn toimintaan.

Kun liike aloitataan,niin katsekontaktin vastakohta ei tarvi olla muualle katsominen.Koira voi pitää myös pienellä eleellä kontaktia ohjaajaan.Tosin liikkeen alkuvaiheessa kannattaa pyrkiä selkeään katsekontaktiin,ja niin se yleensä on vaikeimmillakin roduilla.
MUTTA;seuraaminen on erittäin vaikea liike roduille,joilla ei pahemmin ole sitä mainitsemaani tiettyjä viettejä vahvana.
Ja silloin se katsekontaktin pito/halukkuus ´nimenomaan siihen tulee näkyviin ;)
Mutta kuten sanoin,koira voi pitää sitä kontaktia myös "hillitymmin",joka sinun mielestäsi voi olla sitä huonoa seuraamista,kun se näyttävyys puuttuu...

Loppukappaleesta on pitkälti samaa mieltä.
Paitsi,että toi namien sylkeminen ei sovi kaiklle,joka kannattaa mainita ;)
Kun on sitten taaaas niitä erilaisia koiria,jotka ei niin näpsäkästi saa niitä nameja kiinni,ja jolloin voi käydä niin,että kun ne putoilee maahan,niin koira oppii pilkkimään maata.Ja siinäpä sitten voikin tulla jollekin uutta duunia,kun opettaa oikein ruualle person siitä pois...
Eli kuten kaikki muukin,yksilöllistä.

Ja kaikenlaisia vinkkejä voi toki keksiä eri liikkeisiin,kunhan muistaa sitten vaan kisoissa jättää ne pois.Tarkalla tuomarilla kun niistä rapsuu mukavasti pojoja alaspäin.

molossi,rekkaus näemmä tökkii kirjoitti:

No,se miksi kukakin harrastaa,on jokaisen oma asia.Ja harrastaa voi ilman kisaamistakin.Ja silloin voi myös tavoite olla se perustottelevainen koira,sekä yhteistä tekemistä koiran kanssa.

Kisaaminen on sitten toki tätä samaa,mutta monta muutakin syytä saattaapi olla.

Ihan mielenkiintoista,jos joku hakee vaan näyttäviä suorituksia.Tosin siihenkin voi olla halukkuutta,kun tietyn rodun ollessa siellä huipulla vahvasti,on alettu painottaa sitä näyttävyyttä.
Tosin minun mielestäni se on kyllä ihan jotain muuta,kuin koira kävelee "vain" rinnalla ;)

Eiköhän kaikki kuitenkin pyri mahdollisimman hyvään suorituksiin,tuskinpa mihinkään rinnalla kävelyyn.

Työskentelyn perusta on kontakti.Aivan samaa mieltä.Ja kuten minäkin olen siinä samaa mieltä,että paras ja selkein on katsekontakti,johon kannattaa pyrkiä alusta asti.
MUTTA,koira voi ottaa kontaktia,olla kontaktissa myös ilman sitä.Eli se voi olla "hienovaraisempaa" yhteydenpitoa,tosin katsekontaktiakin voi olla ihan myös välillä.

Aloittaja kysyi,että tarviiko olla katsekontaktia.Ei siis tarvi.Hyvä siksikin sanoa se,että turhan moni saattaa/saattaisi jäädä pois edes yrittämistä kisata,jos se ei ole moitteeton,kun luulee,että se on pakko.

Tässä taas tullaan siihen,että on hyvinkin erilaisia koiria.Kaikki ei suinkaan ole niitä miellyttämishaluisia,vahvasti laumaviettisiä koiria,jotka jo itsestään pyrkivät vahvaan kontaktiin/katsekontaktiin omistajaan,joita esim.tokokokeissa on vuosi vuodelta enemmän,rotukirjon pienentyessä (syystä tai toisesta...)
Näitten munlaisten rotujen koulutus ei ole ihan yhtä helppoa,ja niiden tapa toimia,ei ole myöskään ihan niin helposti(saati lainkaan)samaa näyttävää,kuin ekaksi mainituilla.
Se kannattaa muistaa;)
Onneksi vielä tiedetään rotujen erot siellä tuomaripuolellakin,ja yritellään muistaa se,että pääasia on se teknisesti hyvä suoritus ja hyvä yhteisvaikutelma,oli se sitten näyttävää tai ei.

Seuraaminen on tuskin sumentunut vain kävelyksi.Kaikki varmaan yrittää parhaansa.Mutta kuten sanoin,on selvä asia,että kun seuraamista tekee vaikka kaksi AIVAN eri "tyyppistä" rotua (näin karkeesti sanottuna),niin tuskinpa se samalta välttämättä näyttää,vaikka ohjaaja olisi kuinka pyrkinyt tiettyyn toimintaan.

Kun liike aloitataan,niin katsekontaktin vastakohta ei tarvi olla muualle katsominen.Koira voi pitää myös pienellä eleellä kontaktia ohjaajaan.Tosin liikkeen alkuvaiheessa kannattaa pyrkiä selkeään katsekontaktiin,ja niin se yleensä on vaikeimmillakin roduilla.
MUTTA;seuraaminen on erittäin vaikea liike roduille,joilla ei pahemmin ole sitä mainitsemaani tiettyjä viettejä vahvana.
Ja silloin se katsekontaktin pito/halukkuus ´nimenomaan siihen tulee näkyviin ;)
Mutta kuten sanoin,koira voi pitää sitä kontaktia myös "hillitymmin",joka sinun mielestäsi voi olla sitä huonoa seuraamista,kun se näyttävyys puuttuu...

Loppukappaleesta on pitkälti samaa mieltä.
Paitsi,että toi namien sylkeminen ei sovi kaiklle,joka kannattaa mainita ;)
Kun on sitten taaaas niitä erilaisia koiria,jotka ei niin näpsäkästi saa niitä nameja kiinni,ja jolloin voi käydä niin,että kun ne putoilee maahan,niin koira oppii pilkkimään maata.Ja siinäpä sitten voikin tulla jollekin uutta duunia,kun opettaa oikein ruualle person siitä pois...
Eli kuten kaikki muukin,yksilöllistä.

Ja kaikenlaisia vinkkejä voi toki keksiä eri liikkeisiin,kunhan muistaa sitten vaan kisoissa jättää ne pois.Tarkalla tuomarilla kun niistä rapsuu mukavasti pojoja alaspäin.

Lue lisää

Oleellinen huomio sinulle.

Ennenkuin koiralle syljetään mitään koira on opetettu tietenkin ottamaan koppeja ilmasta...

ja ilamsta kopin ottaminen aloitetaan ihan vain kuonon päältä, noin parinkymmenensentin korkeudesta pudottamalla korialle makupala, joka on niin hyvä koiran mielestä,e ttä sitä tekee mieli. kun se makuopala on hyvä koria tahtoo sen amhdollsimman nopeasti, joten oppii ottamaan ilmasta kiinni, jotkut nopeammin, jotkut hitaammin. Kun koira osaa ottaa kiinni pudotetun namin, niin sitten heitetään roikku. kun sen kiinniotto onnsituu aletaan hetittämään metrin päästä suoria laakeja. Kun niiden kiinniotto ilmasta onnistuu, voidaan alkaa sylkemään.

... kirjoitti:

Oleellinen huomio sinulle.

Ennenkuin koiralle syljetään mitään koira on opetettu tietenkin ottamaan koppeja ilmasta...

ja ilamsta kopin ottaminen aloitetaan ihan vain kuonon päältä, noin parinkymmenensentin korkeudesta pudottamalla korialle makupala, joka on niin hyvä koiran mielestä,e ttä sitä tekee mieli. kun se makuopala on hyvä koria tahtoo sen amhdollsimman nopeasti, joten oppii ottamaan ilmasta kiinni, jotkut nopeammin, jotkut hitaammin. Kun koira osaa ottaa kiinni pudotetun namin, niin sitten heitetään roikku. kun sen kiinniotto onnsituu aletaan hetittämään metrin päästä suoria laakeja. Kun niiden kiinniotto ilmasta onnistuu, voidaan alkaa sylkemään.

Lue lisää

"Oleellinen huomio sinulle. "

Det menade: oleellinen huomio sinulla.

... kirjoitti:

Oleellinen huomio sinulle.

Ennenkuin koiralle syljetään mitään koira on opetettu tietenkin ottamaan koppeja ilmasta...

ja ilamsta kopin ottaminen aloitetaan ihan vain kuonon päältä, noin parinkymmenensentin korkeudesta pudottamalla korialle makupala, joka on niin hyvä koiran mielestä,e ttä sitä tekee mieli. kun se makuopala on hyvä koria tahtoo sen amhdollsimman nopeasti, joten oppii ottamaan ilmasta kiinni, jotkut nopeammin, jotkut hitaammin. Kun koira osaa ottaa kiinni pudotetun namin, niin sitten heitetään roikku. kun sen kiinniotto onnsituu aletaan hetittämään metrin päästä suoria laakeja. Kun niiden kiinniotto ilmasta onnistuu, voidaan alkaa sylkemään.

Lue lisää

Tuota juu,kyllä tiedän,että toki ekax opetetaan se kopin otto.

Mutta kun se ei vaan onnistu.Joillain raskailla ei vaan nappaa,enkä osaa sanoa,onko kyse reflekseistä,vaan mikä on homman nimi,kun huteja saattaa tulla.
Toinen on ihan pienet koirat.Tosin niitten kanssa voi olla ongelmana matka,varsinkin jos yrittää olla kauheesti käyttämättä vartaloaan.

Eli kaikkea mahtuu.

Ai niin,ja kun on siis niitäkin,kun ei jostain syystä osaa/tajua ottaa edes yksinkertaisia helppoja koppeja.Eikä ole kyse siitä,ettei haluisi.

Ja se namien pilkkiminen on ruualle persolle hurtalle,joskus tosi työlästä opettaa pois.
Mutta treenatessahan sen näkee,miten homma lähtee,siis treenatessa ihan tuon tekniikkaa erikseen.

molossi kirjoitti:

Tuota juu,kyllä tiedän,että toki ekax opetetaan se kopin otto.

Mutta kun se ei vaan onnistu.Joillain raskailla ei vaan nappaa,enkä osaa sanoa,onko kyse reflekseistä,vaan mikä on homman nimi,kun huteja saattaa tulla.
Toinen on ihan pienet koirat.Tosin niitten kanssa voi olla ongelmana matka,varsinkin jos yrittää olla kauheesti käyttämättä vartaloaan.

Eli kaikkea mahtuu.

Ai niin,ja kun on siis niitäkin,kun ei jostain syystä osaa/tajua ottaa edes yksinkertaisia helppoja koppeja.Eikä ole kyse siitä,ettei haluisi.

Ja se namien pilkkiminen on ruualle persolle hurtalle,joskus tosi työlästä opettaa pois.
Mutta treenatessahan sen näkee,miten homma lähtee,siis treenatessa ihan tuon tekniikkaa erikseen.

Lue lisää

Netissä on se huono puoli,e ttä kun ei näe koiria, eikä niiden käytöstä.

Noh, on se kentälläkin... Jotain koirakkkoa saattaa olla ohajnnut puolivuotta ja sitten jonku tilanteen tullen tulee sanottua,e ttä heitäpä koiralle sse makupala ja omsitaja kuin koirakin ovat yhtä hölmistyneitä ja kömpelöitä... Sitten sitä kysyy, mitä,e ttekö te osaa koiran palkitsemiskeinoja?

Ongelma on se, että kun itse pitää jotain itsestään selvänä...

Nyt on paljon pentuja, lama näkyy jo, ihmiset arvostavat pehemietä arvoja ja sijoittavat lemmikeihin ja lapsiin enemmän kuin taloudellisiin arvoihin. Ja nyt sen huomaa taas kentällä, ihmiset pitävät makupalaa keinona saada koira tekemään jotain, mutta sitä makupalan saamista ei ole harjoiteltu. Sanaa hyvä ei ole opetettu liittyväksi makupalaan, koirat eivät vain jtoenkin osaa ottaa makupaloja. Pahinta mitä olen nähnyt tehtävän, on vetää koira lihapullan avulla oikeaan asentoonsa oikeaan kohtaan ja sitten se lihapulla laitetaan takaisin taskuun... Ja hirveintä tapauksessa oli, että oli minun koirani, eli meilläpäin joskus jotkut lapset ja nuoret käyvät opettelemassa ryhmissä koiran ohjausta, eli perheen oma koira on aloittelija ja on vanhemman kanssa ryhmässä ja lapset opettelevat koirien ohjausta jo osaavilla koirilla (näin siis rohaksitaan myös lapsia mukaan koiran kasvattamiseen). Niin no tarkoituskin on opetella ja mokia sattuu, mutta miksi ihmeessä lähtökohtana ei pidetä sitä palkkion saamista, kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään ihan pikkulapsi (ja herää kysymys mitä vanhemmat oman koiran kanssa kotona touhuavat...)?

Eli kun itse on lähtenyt koirien kanssa siitä, että palkkio on. Se on mahdollista saada. Ja ensimmäiset jutut mitä ollaan harjoiteltu on se että minulta saa palkkiota. Sitten pikkuhilja alettu panostamaan, että koiran pitää tehdä jotain sen palkkion eteen, jotta koirasta tulee halukas tekemään asioita. Ja tähän tottakai on itsestään selvänä kuulunut erilaiset makupalojen saamisen tavat. On harjoiteltu leikkiminen, on harjoiteltu rapsuttelu, on harjoiteltu erilaiset tavat saada makupaloja... Ja sitten vasta aletaan kouluttaa koiralle temppuja.

On vaikea käsittää, että kaikilla ei lähde koiran kasvattaminen samoin, vaikkakin se pitäisi jo tietää. Kentällä sen usein näkee jo alussa, että nyt on lähdety jotenkin perse-edellä puuhun, mutta netissä kun ei sitä näe, niin ei osaa kiinnittää edes huomiota...

Ja ei, alle vuoden ikäiselle koiralle en suosittele opettelemaan koppien ottamista korkeista roikuista, jolloin koiralla on riski ruveta loikkimaan saadakseen makupalan, mutta kyllä jo pentuna pitää opettaa lentävän esineen kiinniottaminen. Ja refleksit normaali aistisella koiralla riittävät, kunhan niitä on harjoitettu.

... kirjoitti:

Netissä on se huono puoli,e ttä kun ei näe koiria, eikä niiden käytöstä.

Noh, on se kentälläkin... Jotain koirakkkoa saattaa olla ohajnnut puolivuotta ja sitten jonku tilanteen tullen tulee sanottua,e ttä heitäpä koiralle sse makupala ja omsitaja kuin koirakin ovat yhtä hölmistyneitä ja kömpelöitä... Sitten sitä kysyy, mitä,e ttekö te osaa koiran palkitsemiskeinoja?

Ongelma on se, että kun itse pitää jotain itsestään selvänä...

Nyt on paljon pentuja, lama näkyy jo, ihmiset arvostavat pehemietä arvoja ja sijoittavat lemmikeihin ja lapsiin enemmän kuin taloudellisiin arvoihin. Ja nyt sen huomaa taas kentällä, ihmiset pitävät makupalaa keinona saada koira tekemään jotain, mutta sitä makupalan saamista ei ole harjoiteltu. Sanaa hyvä ei ole opetettu liittyväksi makupalaan, koirat eivät vain jtoenkin osaa ottaa makupaloja. Pahinta mitä olen nähnyt tehtävän, on vetää koira lihapullan avulla oikeaan asentoonsa oikeaan kohtaan ja sitten se lihapulla laitetaan takaisin taskuun... Ja hirveintä tapauksessa oli, että oli minun koirani, eli meilläpäin joskus jotkut lapset ja nuoret käyvät opettelemassa ryhmissä koiran ohjausta, eli perheen oma koira on aloittelija ja on vanhemman kanssa ryhmässä ja lapset opettelevat koirien ohjausta jo osaavilla koirilla (näin siis rohaksitaan myös lapsia mukaan koiran kasvattamiseen). Niin no tarkoituskin on opetella ja mokia sattuu, mutta miksi ihmeessä lähtökohtana ei pidetä sitä palkkion saamista, kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään ihan pikkulapsi (ja herää kysymys mitä vanhemmat oman koiran kanssa kotona touhuavat...)?

Eli kun itse on lähtenyt koirien kanssa siitä, että palkkio on. Se on mahdollista saada. Ja ensimmäiset jutut mitä ollaan harjoiteltu on se että minulta saa palkkiota. Sitten pikkuhilja alettu panostamaan, että koiran pitää tehdä jotain sen palkkion eteen, jotta koirasta tulee halukas tekemään asioita. Ja tähän tottakai on itsestään selvänä kuulunut erilaiset makupalojen saamisen tavat. On harjoiteltu leikkiminen, on harjoiteltu rapsuttelu, on harjoiteltu erilaiset tavat saada makupaloja... Ja sitten vasta aletaan kouluttaa koiralle temppuja.

On vaikea käsittää, että kaikilla ei lähde koiran kasvattaminen samoin, vaikkakin se pitäisi jo tietää. Kentällä sen usein näkee jo alussa, että nyt on lähdety jotenkin perse-edellä puuhun, mutta netissä kun ei sitä näe, niin ei osaa kiinnittää edes huomiota...

Ja ei, alle vuoden ikäiselle koiralle en suosittele opettelemaan koppien ottamista korkeista roikuista, jolloin koiralla on riski ruveta loikkimaan saadakseen makupalan, mutta kyllä jo pentuna pitää opettaa lentävän esineen kiinniottaminen. Ja refleksit normaali aistisella koiralla riittävät, kunhan niitä on harjoitettu.

Lue lisää

hyvin istumaan eteen mutta jää liian kauaksi minusta. Vinkkejä kellään, miten saisin hänet tulemaan lähemmäs istumaan, sehän pitäisi olla n. 10 cm päässä? Nyt jää 1/2 metrin päähän.

Koira tulee kirjoitti:

hyvin istumaan eteen mutta jää liian kauaksi minusta. Vinkkejä kellään, miten saisin hänet tulemaan lähemmäs istumaan, sehän pitäisi olla n. 10 cm päässä? Nyt jää 1/2 metrin päähän.

Lue lisää

Mene kyykkyyn. Ota oikeaan käteesi nakki, pidä nakkia nyrkissä, niin, että saat sitä pikkuhiljaa ujutettua alemmaksi, eli päätä näkyviin.. Pidä se nakkikätesi (oikea) peukalo kiinni rinnassasi. Levitä jalkojasi, että koira voi tulla jalkojesi väliin. Jos koirasi on iso, niin sitten nosta kyykky asentoa sellaiseksi, että kätesi on rintojesi välissä ja koiran rinta vatsaasi vasten, kaula ylöspäin sen syödessä nakkia kädestäsi..

Sinulla on aikuinen koira, joka on jo oppinut pitämään väliä? Aloitus on vaikeaa, koira ei tunne oloaan kotoisaksi lähelläsi, se ei tule kiinni iholle syömään helposti. Helpota koiran elämää juttelemalla sille rauhoitavasti, ja katsele muualle, älä missään nimessä aloita silmiin tuijottamalla, kun koira kerrankin uskaltautuu näin lähelle. Syötä nakkia siinä ihan rauhassa, rauhallisessa tilanteesa. Muutaman kerran onnsistumisen jälkeen kehoita koiraa istumaan ja syöttele nakkeja pikkuhiljaa. Pääasia on,e ttä nakki on saatvilla aivan sinusta kiinni, eli peukalon syrjä ei irtoa missään vaiheessa rintalastastasi.

Jaloilla ohjaat koiran istumaan suoraan, eli koiran paikka polvien välissä.

Kun sujuu hyvin, lähdet pikkuhiljaa nousemaan seisomisasentoon, mikä tarkoittaa, että peukalosi pysyy koko ajan kehossasi kiinni, mutta käden paikka laskee, jotta koira ylttää syödä nakkiaan oikeassa asennossa ja leuka sinussa kiinni.

... kirjoitti:

Mene kyykkyyn. Ota oikeaan käteesi nakki, pidä nakkia nyrkissä, niin, että saat sitä pikkuhiljaa ujutettua alemmaksi, eli päätä näkyviin.. Pidä se nakkikätesi (oikea) peukalo kiinni rinnassasi. Levitä jalkojasi, että koira voi tulla jalkojesi väliin. Jos koirasi on iso, niin sitten nosta kyykky asentoa sellaiseksi, että kätesi on rintojesi välissä ja koiran rinta vatsaasi vasten, kaula ylöspäin sen syödessä nakkia kädestäsi..

Sinulla on aikuinen koira, joka on jo oppinut pitämään väliä? Aloitus on vaikeaa, koira ei tunne oloaan kotoisaksi lähelläsi, se ei tule kiinni iholle syömään helposti. Helpota koiran elämää juttelemalla sille rauhoitavasti, ja katsele muualle, älä missään nimessä aloita silmiin tuijottamalla, kun koira kerrankin uskaltautuu näin lähelle. Syötä nakkia siinä ihan rauhassa, rauhallisessa tilanteesa. Muutaman kerran onnsistumisen jälkeen kehoita koiraa istumaan ja syöttele nakkeja pikkuhiljaa. Pääasia on,e ttä nakki on saatvilla aivan sinusta kiinni, eli peukalon syrjä ei irtoa missään vaiheessa rintalastastasi.

Jaloilla ohjaat koiran istumaan suoraan, eli koiran paikka polvien välissä.

Kun sujuu hyvin, lähdet pikkuhiljaa nousemaan seisomisasentoon, mikä tarkoittaa, että peukalosi pysyy koko ajan kehossasi kiinni, mutta käden paikka laskee, jotta koira ylttää syödä nakkiaan oikeassa asennossa ja leuka sinussa kiinni.

Lue lisää

Miellä on ongelma se, että koira jäädessään paikalle, ei jää sinne ns. tarkkana vaan saattaa kellahtaa jopa kyljelleen (pystyasentoon kuitenkin, ei makuu kyljelleen). Olen syöttänyt makupaloja heti, kun on sekunninkin tarkkana ja katsoo minua, mutta ei edistystä, herpaantuu nopeasti. Neuvoja tuohon? Kiitos etukäteen.

edellä tuo istuminen. kirjoitti:

Miellä on ongelma se, että koira jäädessään paikalle, ei jää sinne ns. tarkkana vaan saattaa kellahtaa jopa kyljelleen (pystyasentoon kuitenkin, ei makuu kyljelleen). Olen syöttänyt makupaloja heti, kun on sekunninkin tarkkana ja katsoo minua, mutta ei edistystä, herpaantuu nopeasti. Neuvoja tuohon? Kiitos etukäteen.

Lue lisää

...että koiran mielenkiinto säilyy. Jos tietää jo lähtiessä, että nyt kun alan makamaan, tässä makaan sitten kaksi minuuttia, niin ei siinä paljoa viitsi tarkkaavaisena olla...

Älä anna aina käskyjä suullisena, vaan käytä myös pelkkiä käsimerkkejä, ilman ääntä.

Laita koira "kerjäämään" käskyjä, sillä käskyt on sille mahdollisuus saada kiitosta ja palkkaa. Eli panosta palkkion laatuun, tosi hyviä herkkuja tai kunnon leikkiä, että koira oikein odottaa milloin se pääsisi niitä ansaitsemaan.

Ekaksi nyt lyhennä paikalla olon aikaa ja palkitse aktiivisesti kontaktista.

... kirjoitti:

...että koiran mielenkiinto säilyy. Jos tietää jo lähtiessä, että nyt kun alan makamaan, tässä makaan sitten kaksi minuuttia, niin ei siinä paljoa viitsi tarkkaavaisena olla...

Älä anna aina käskyjä suullisena, vaan käytä myös pelkkiä käsimerkkejä, ilman ääntä.

Laita koira "kerjäämään" käskyjä, sillä käskyt on sille mahdollisuus saada kiitosta ja palkkaa. Eli panosta palkkion laatuun, tosi hyviä herkkuja tai kunnon leikkiä, että koira oikein odottaa milloin se pääsisi niitä ansaitsemaan.

Ekaksi nyt lyhennä paikalla olon aikaa ja palkitse aktiivisesti kontaktista.

Lue lisää

...laita koira paikalleen makuuseen. Katselee se mihin suuntaan tahansa, niin noin kymmenen sekunnin paikalla makuun jälkeen, sano koiralle vapaa ja heitä samanaikaisesti pallo tai muu lelu.

Silloin tällöin paikalla makuuta harjoitellessa tee näin, vaihtele kuitenkin aikaa. Koira oppii pitämään sinua silmällä, jotta kerkeää sen lelun perään nopeasti...

... kirjoitti:

...laita koira paikalleen makuuseen. Katselee se mihin suuntaan tahansa, niin noin kymmenen sekunnin paikalla makuun jälkeen, sano koiralle vapaa ja heitä samanaikaisesti pallo tai muu lelu.

Silloin tällöin paikalla makuuta harjoitellessa tee näin, vaihtele kuitenkin aikaa. Koira oppii pitämään sinua silmällä, jotta kerkeää sen lelun perään nopeasti...

Lue lisää

hyvä!

... kirjoitti:

Netissä on se huono puoli,e ttä kun ei näe koiria, eikä niiden käytöstä.

Noh, on se kentälläkin... Jotain koirakkkoa saattaa olla ohajnnut puolivuotta ja sitten jonku tilanteen tullen tulee sanottua,e ttä heitäpä koiralle sse makupala ja omsitaja kuin koirakin ovat yhtä hölmistyneitä ja kömpelöitä... Sitten sitä kysyy, mitä,e ttekö te osaa koiran palkitsemiskeinoja?

Ongelma on se, että kun itse pitää jotain itsestään selvänä...

Nyt on paljon pentuja, lama näkyy jo, ihmiset arvostavat pehemietä arvoja ja sijoittavat lemmikeihin ja lapsiin enemmän kuin taloudellisiin arvoihin. Ja nyt sen huomaa taas kentällä, ihmiset pitävät makupalaa keinona saada koira tekemään jotain, mutta sitä makupalan saamista ei ole harjoiteltu. Sanaa hyvä ei ole opetettu liittyväksi makupalaan, koirat eivät vain jtoenkin osaa ottaa makupaloja. Pahinta mitä olen nähnyt tehtävän, on vetää koira lihapullan avulla oikeaan asentoonsa oikeaan kohtaan ja sitten se lihapulla laitetaan takaisin taskuun... Ja hirveintä tapauksessa oli, että oli minun koirani, eli meilläpäin joskus jotkut lapset ja nuoret käyvät opettelemassa ryhmissä koiran ohjausta, eli perheen oma koira on aloittelija ja on vanhemman kanssa ryhmässä ja lapset opettelevat koirien ohjausta jo osaavilla koirilla (näin siis rohaksitaan myös lapsia mukaan koiran kasvattamiseen). Niin no tarkoituskin on opetella ja mokia sattuu, mutta miksi ihmeessä lähtökohtana ei pidetä sitä palkkion saamista, kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään ihan pikkulapsi (ja herää kysymys mitä vanhemmat oman koiran kanssa kotona touhuavat...)?

Eli kun itse on lähtenyt koirien kanssa siitä, että palkkio on. Se on mahdollista saada. Ja ensimmäiset jutut mitä ollaan harjoiteltu on se että minulta saa palkkiota. Sitten pikkuhilja alettu panostamaan, että koiran pitää tehdä jotain sen palkkion eteen, jotta koirasta tulee halukas tekemään asioita. Ja tähän tottakai on itsestään selvänä kuulunut erilaiset makupalojen saamisen tavat. On harjoiteltu leikkiminen, on harjoiteltu rapsuttelu, on harjoiteltu erilaiset tavat saada makupaloja... Ja sitten vasta aletaan kouluttaa koiralle temppuja.

On vaikea käsittää, että kaikilla ei lähde koiran kasvattaminen samoin, vaikkakin se pitäisi jo tietää. Kentällä sen usein näkee jo alussa, että nyt on lähdety jotenkin perse-edellä puuhun, mutta netissä kun ei sitä näe, niin ei osaa kiinnittää edes huomiota...

Ja ei, alle vuoden ikäiselle koiralle en suosittele opettelemaan koppien ottamista korkeista roikuista, jolloin koiralla on riski ruveta loikkimaan saadakseen makupalan, mutta kyllä jo pentuna pitää opettaa lentävän esineen kiinniottaminen. Ja refleksit normaali aistisella koiralla riittävät, kunhan niitä on harjoitettu.

Lue lisää

No,kyllä jossain yhdistyksissäkin myös opetellaan ihan kädestä pitäen alusta asti,esim,koiran palkkaamista,eri tapoja ym.,mutta ei toki kaikissa.

Monesti on myös hankaluutena se,että esim,kirjoissa,puhutaan palkkaamisesta,mutta siinä se homma onkin,ei selitetä sen tarkemmin.
Se kuitenkin,mikä on kokeneemmalle ihan vissi-juttu,ei välttämättä ole ihan aloitteliaalle.Näin se kuitenkin usein menee.

"Refleksit..."

Jaa-a,tuo kun on viimekädessä vaikea sanoa,jos siihen käsitetään myös hahmottaminen ja nopeus yhdessä.
Ne kun ei välttämättä ole ihan samaa lennokkuutta nopeatempoisella keveällä koiralla,kuin raskaammalla ja tyypiltään hitaammalla...

Mutta viimekädessähän ei ole tärkeintä minkään tavan toimivuus tai ei toimivuus,vaan se,mikä parhaiten toimii juuri sillä omalla koulutettavalla.

molossi kirjoitti:

No,kyllä jossain yhdistyksissäkin myös opetellaan ihan kädestä pitäen alusta asti,esim,koiran palkkaamista,eri tapoja ym.,mutta ei toki kaikissa.

Monesti on myös hankaluutena se,että esim,kirjoissa,puhutaan palkkaamisesta,mutta siinä se homma onkin,ei selitetä sen tarkemmin.
Se kuitenkin,mikä on kokeneemmalle ihan vissi-juttu,ei välttämättä ole ihan aloitteliaalle.Näin se kuitenkin usein menee.

"Refleksit..."

Jaa-a,tuo kun on viimekädessä vaikea sanoa,jos siihen käsitetään myös hahmottaminen ja nopeus yhdessä.
Ne kun ei välttämättä ole ihan samaa lennokkuutta nopeatempoisella keveällä koiralla,kuin raskaammalla ja tyypiltään hitaammalla...

Mutta viimekädessähän ei ole tärkeintä minkään tavan toimivuus tai ei toimivuus,vaan se,mikä parhaiten toimii juuri sillä omalla koulutettavalla.

Lue lisää

ja ihan vasta-alkaja, ummikko. Vaikka olen paljon lukenut tokosta ja juuri alkanut kurssi, ovat kaikki itsestäänselvyydetkin välillä sanottava minulle 100 kertaa.

Koira osaa paljon enemmän kuin minä!