Karjalan kannaksen puolustus oli järjestetty rikollisen huonosti. Puolustus olisi pitänyt järjestää syväksi, panssari ja jalkaväkimiinoja kylvää valtavat määrät, kk-pesäkkäitä, pst-tykkejä ja omaa tykistöä ja ennen miehiä olisi pitänyt olla enemmän. Kannaksellahan oli vain 75000 miestä, talvisodan aikaan tuplasti.
Mikäli puolustus olisi ollut riittävän syvä olisi venäläisten hyökkäys hyytynyt ennen Viipuria. Aikaa tähän oli ollut kaksi ja puoli vuotta! Suomalaiset olisivat hallitusti kuluttaneet venäläisiä jä tehneet vastahyökkäyksen ja heittäneet venäläiset takaisin. On uskomatonta kuinka kritiikittömästi Suomessa on suhtauduttu ylimpään sodanjohtoon. Heidän tunaroinnin takia tuhannet nuoret miehet menettivät henkensä turhaan!
Häpeällinen perääntyminen
33
1362
Vastaukset
- Svir
Paljon viekkaammin toimittiin Syvärillä, missä vetäydyttiin juuri ennen H-hetken alkua ja naapuri ampui tuntitolkulla tykeillään tyhjiä asemia. Näin olisi pitänyt toimia Kannaksellakin viimeistään 9.6 tapahtuneen ensimäisen pehmityksen jälkeen. Kiireesti vain taaksepäin ja suoraan VT -asemaan.
Turhaan sinne olisi enemmän miehiä kannattanut laittaa. Ei ainakaan etulinjaan.
>On uskomatonta kuinka kritiikittömästi Suomessa on suhtauduttu ylimpään sodanjohtoon.<
Kyllä tuollaisten tunarointien seurauksena olisi muutama pahin tunari pitänyt pistää ns. tolppaan... Esimerkiksi vaikkapa tykki-Sippola ja kaninkasvattaja-Mandelin sekä paksu Taavetti ja "Soutuväline". Pienemmistä kihoista mainittakoon vaikkapa se "Rautakorven byrokraatti".
Onneksi seuraavassa sodassa ei tarvitse edes pohtia tuota miinankylvömahdollisuutta. - Vaka Vanha
Höpöhöpö ....
Nämä on näitä selitelmiä, perääntyminen oli täysin väistämätön asia, joka oli pakon sanelema juttu.
Suomi pyysi aselepoa keväällä 1944, Moskovan 1940 rajojen pohjalta.
Kun sotiva valtio pyytää toiselta aselepoa ja tiedustelee mahdollisuutta sodan lopettamiseen, niin se ei voi samanaikaisesti tehdä aluevaatimuksia toiselle osapuolelle.
Joten oli täysin selvää, että Suomi tulee luovuttamaan vallatut alueet takaisin, mikäli haluaa irrottautua sodasta, ennen Saksan luhistumista.
Kyse on vain siitä, annetaanko periksi ennemmin omilla ehdoilla vai pakon edessä myöhemmin vastapuolen ehdoilla.
Suomi yritti saada aselevon aikaiseksi, ehdot oli liian kovat, N-liitto hyökkäsi ja kulutti kaikki alueella olevat yhtymät loppuun ja sai ne alueet haltuunsa, jotka se olisi saanut jokatapauksessa, jos olisi suostunut aselepoon keväällä 1944.
Suomihan ilmoitti luovuttavansa alueet takaisin vapaaehtoisesti, joten N-liitto valtasi alueet, jotka se olisi saanut jokatapauksessa takaisin.
Ei niistä alueista kannattanut pitää kynsin hampain kiinni, kun ne jokatapauksessa luovutetaan pois lopullisessa rauhansopimuksessa.- sotahistoriassa
>Suomi yritti saada aselevon aikaiseksi, ehdot oli liian kovat, N-liitto hyökkäsi ja kulutti kaikki alueella olevat yhtymät loppuun ja sai ne alueet haltuunsa, jotka se olisi saanut jokatapauksessa, jos olisi suostunut aselepoon keväällä 1944. <
Katsohan karttaa ja mieti kuinka se Viipuri-Kuparsaari-Taipale -linja kulkee! Ja missä on se U-asema ja lopuksi tarkista missä oli 14.D syksyllä 1944? Taisipa olla Rukajärvellä. Siis n. 150 km rajalta itään NL:n alueella. Suomi olikin ainoa itärintaman maa, jonka joukkoja oli NL:n alueella sen solmiessa aselevon 1944 syksyllä!
Vaka Vanhan puheet on kuin Paavo Lipposella: "Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle".
Aikoinaan Lipponen tunnustautui TV:ssa sotahistorian harrastajaksi! Olihan pari-kolme enoa ollut sodassakin, ne Iisalon veljekset.
Paavo poloisen puheista on sanatarkka lainaus Helge Seppälän mainiossa kirjassa. Seppälä kertoo kirjassa olleensa ITSE paikalla kuuntelemassa pääministeri Lipposen pitämän puheen, jossa tuo uusi rajalinjaus esiteltiin: "Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle". Tuo lause on aivan järkyttävä harha menneisyydestä.
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998, ISBN 951-20-5321-7
Sivulla 178 kerrotaan pääministeri Paavo Lipposesta seuraavasti:
>>Pääministeri Paavo Lipponen kertasi 12. päivänä syyskuuta 1996 jatkosodan päätöshetkeä sanoen: "Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle. Minun isäni osallistui noihin taisteluihin, meidän isämme taistelivat noina vuosina ja pelastivat Suomen itsenäisyyden."
Pääministeri Lipponen ei yksilöinyt muita kuin oman isänsä, eikä näyttänyt muutenkaan perehtyneen tosiasioihin, sillä puna-armeija pysäytettiin paljon ennen nykyistä rajaa. Lipponen ei muistanut, että esimerkiksi Sortavala ja Käkisalmi olivat lujasti suomalaisten käsissä kun aselepo solmittiin.>> - Vaka Vanha
sotahistoriassa kirjoitti:
>Suomi yritti saada aselevon aikaiseksi, ehdot oli liian kovat, N-liitto hyökkäsi ja kulutti kaikki alueella olevat yhtymät loppuun ja sai ne alueet haltuunsa, jotka se olisi saanut jokatapauksessa, jos olisi suostunut aselepoon keväällä 1944. <
Katsohan karttaa ja mieti kuinka se Viipuri-Kuparsaari-Taipale -linja kulkee! Ja missä on se U-asema ja lopuksi tarkista missä oli 14.D syksyllä 1944? Taisipa olla Rukajärvellä. Siis n. 150 km rajalta itään NL:n alueella. Suomi olikin ainoa itärintaman maa, jonka joukkoja oli NL:n alueella sen solmiessa aselevon 1944 syksyllä!
Vaka Vanhan puheet on kuin Paavo Lipposella: "Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle".
Aikoinaan Lipponen tunnustautui TV:ssa sotahistorian harrastajaksi! Olihan pari-kolme enoa ollut sodassakin, ne Iisalon veljekset.
Paavo poloisen puheista on sanatarkka lainaus Helge Seppälän mainiossa kirjassa. Seppälä kertoo kirjassa olleensa ITSE paikalla kuuntelemassa pääministeri Lipposen pitämän puheen, jossa tuo uusi rajalinjaus esiteltiin: "Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle". Tuo lause on aivan järkyttävä harha menneisyydestä.
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998, ISBN 951-20-5321-7
Sivulla 178 kerrotaan pääministeri Paavo Lipposesta seuraavasti:
>>Pääministeri Paavo Lipponen kertasi 12. päivänä syyskuuta 1996 jatkosodan päätöshetkeä sanoen: "Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle suomen ja Venäjän rajalle. Minun isäni osallistui noihin taisteluihin, meidän isämme taistelivat noina vuosina ja pelastivat Suomen itsenäisyyden."
Pääministeri Lipponen ei yksilöinyt muita kuin oman isänsä, eikä näyttänyt muutenkaan perehtyneen tosiasioihin, sillä puna-armeija pysäytettiin paljon ennen nykyistä rajaa. Lipponen ei muistanut, että esimerkiksi Sortavala ja Käkisalmi olivat lujasti suomalaisten käsissä kun aselepo solmittiin.>>Totta, olet ihan oikeassa Suomi pysäytti puna-armeijan ennen nykyistä rajaa, näin on asia jos ihan tarkkoja ollaan.
Kyse onkin siitä, että kuinka paljon kannattaa kuluttaa joukkoja ja polttaa ruutia, alueiden takia jotka kumminkin luovutetaan pois, kun aselepo solmitaan.
Eli ei ole mitään järkeä pitää kiinni alueista kynsin hampain, jos ne ei jää Suomelle, siksi vetätyminen lähemmäksi omaa rajaa, ei sinänsä ole mikään katastrofi, vaan voi olla jopa taktisesti järkevää ...
Se, että onko joukot nykyisellä rajalla sodan lopussa, vai sen välittömässä tuntumassa, ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomi tavallaan teki taktisen perääntymisen, ehkä ei ihan järjestyksessä kuten oli alunperin ajateltu, mutta perääntyminen kumminkin tapahtui ...
Mielestäni Suomi teki oikein, kun ei liikoja takertunut alueeseen, jonka se kumminkin joutuu luovuttamaan pois rauhansopimuksessa. - Hox hox
Vaka Vanha kirjoitti:
Totta, olet ihan oikeassa Suomi pysäytti puna-armeijan ennen nykyistä rajaa, näin on asia jos ihan tarkkoja ollaan.
Kyse onkin siitä, että kuinka paljon kannattaa kuluttaa joukkoja ja polttaa ruutia, alueiden takia jotka kumminkin luovutetaan pois, kun aselepo solmitaan.
Eli ei ole mitään järkeä pitää kiinni alueista kynsin hampain, jos ne ei jää Suomelle, siksi vetätyminen lähemmäksi omaa rajaa, ei sinänsä ole mikään katastrofi, vaan voi olla jopa taktisesti järkevää ...
Se, että onko joukot nykyisellä rajalla sodan lopussa, vai sen välittömässä tuntumassa, ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomi tavallaan teki taktisen perääntymisen, ehkä ei ihan järjestyksessä kuten oli alunperin ajateltu, mutta perääntyminen kumminkin tapahtui ...
Mielestäni Suomi teki oikein, kun ei liikoja takertunut alueeseen, jonka se kumminkin joutuu luovuttamaan pois rauhansopimuksessa.>Kyse onkin siitä, että kuinka paljon kannattaa kuluttaa joukkoja ja polttaa ruutia, alueiden takia jotka kumminkin luovutetaan pois, kun aselepo solmitaan.<
Eikö Vaka Vanha tajua, että jos naapurit olisi tulleet Moskovan pakkorauhan rajan yli, niin neuvotteluasemat olisi ollut aika surkeat. Ilomantsin kovat taistelut käytiin osittain juuri tästä syystä, että naapurit häädettiin reilusti 1940 rajan taakse ja vasta sitten alettiin katsella mahdollisuutta rauhanhierontaan. - rajan taakse
Hox hox kirjoitti:
>Kyse onkin siitä, että kuinka paljon kannattaa kuluttaa joukkoja ja polttaa ruutia, alueiden takia jotka kumminkin luovutetaan pois, kun aselepo solmitaan.<
Eikö Vaka Vanha tajua, että jos naapurit olisi tulleet Moskovan pakkorauhan rajan yli, niin neuvotteluasemat olisi ollut aika surkeat. Ilomantsin kovat taistelut käytiin osittain juuri tästä syystä, että naapurit häädettiin reilusti 1940 rajan taakse ja vasta sitten alettiin katsella mahdollisuutta rauhanhierontaan." Ilomantsin kovat taistelut käytiin osittain juuri tästä syystä, että naapurit häädettiin reilusti 1940 rajan taakse "....
Ilomantsissahan puna-armeija oli tullut jo vanhan rajan yli, eikös niin? Vai muistankohan väärin. - Vaka Vanha
rajan taakse kirjoitti:
" Ilomantsin kovat taistelut käytiin osittain juuri tästä syystä, että naapurit häädettiin reilusti 1940 rajan taakse "....
Ilomantsissahan puna-armeija oli tullut jo vanhan rajan yli, eikös niin? Vai muistankohan väärin.Kyllä näin on ...
Tuli se muutamassa muussakin paikkaa rajan yli, esim. Ivalossa se käveli kirkonkylällä.
Pääosin puna-armeija kyllä pystäytettiin ennen vuoden 1940 rajalinjaa. Suomi ja N-liitto solmi aseleposopimuksen Moskovan rajojen pohjalta, on tietenkin totta että lopullisessa rauhansopimuksessa 1947 valtakunnan rajaksi olisi voitu solmia myös jokin muu raja.
Mutta oleellista on se, että silloin kun Suomi on aselepoa pyytänyt, nin se on tietenkin pyytänyt sitä viimeisen eli Moskovan rauhan rajojen pohjalta vuodelta 1940, muutenhan ei mitään aselepoa olisi solmittu vaan Suomi olisi sotinut Saksan rinnalla katkeraan loppuun asti.
Joten on epäloogista ajatella, että valtio pitää kiinni alueista, jotka se on jo ilmoittanut antavansa takaisin mikäli, aselepo saadaan aikaiseksi.
Ei kannaksen menetys mikään ongelma ollut, se itseasiassa helpotti poliittista ratkaisua aselevosta, koska Suomi oli jo vetäytynyt alueilta, jotka se tiesi joutuvansa luovuttamaan takaisin.
Sotilaallisesti ehkä hieman nolo ja sekasortoinen perääntyminen, joka korjattiin torjunta taisteluissa kesän aikana, jolloin palautui Venäläisillekkin tietoisuus siitä, ettei Suomea vielä oltu lyöty. - Anonyymi
"Suomi pyysi aselepoa keväällä 1944, Moskovan 1940 rajojen pohjalta."
Valetta. Suomi hylkäsi 15 huhtikuuta Neuvostoliiton mahdottomina pidetyt rauhanehdot.
- pelastetttiin
suunnitelmallisella vetäytymisellä, kun puna-armeijan iskun voima oli käynyt selväksi.
Samalla tuotiin lisäjoukkoja ratkaisutaistelua varten.
Syvä puolustus ei tuolloin kuulunut suomalaiseen sotilasoppiin. Se sitse asiassa syntyi kesän -44 taistelujen siovutuotteena. Jos Kannaksella olisi ollut enemmän joukkoja, olisi lopputulos ollut suunnillen sama. Sellainen oli puna-armeijan voima Suomenkin sivusuunnassa. Vasta taistelujen kuluttamat hyökkäysjoukot kyettiin pysäyttämään edullisessa maastossaja saksalaisella materiaaliavulla.
Ylijohtoon ei suinkaan suhtauduttu kritiikittömästi. Mölyt vain pidettiin mahassa, koska kaikki olivat samassa veneessä.Sodassa kaatuu aina miehiä. Kuka määrittää, mitkä tappiot ovat turhia, mitkä ei? - linnoitti
Suomihan linnoitti, minkä ennätti.
http://heninen.net/kollaa/kuvia/k-museo_f.htm
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/salpa21.htm - 1944 kesällä
suurhyökkäyksen edetessä n. 1000 miestä kilometrille kaatuneina.
- Vetosolmu
Muistakaa nyt sentään sellaisetkin asiat, jotka olivat meille tärkeitä itsenäisyyden säilymisen kannalta. Se pitää paikkansa, että pahin pelko oli täydellinen antautuminen, vaan sitä Stalin ei vaatinut. Peräytyminen ei ollut häpeäksi, vaan ihmishenkiä säästävä toimi. Voi hyvänen aika sentään tuollaisia turhia loukkauksia!
- meni,.,.,.
" Se pitää paikkansa, että pahin pelko oli täydellinen antautuminen, vaan sitä Stalin ei vaatinut. "
Stalin vaati kapituloitumisesta ennakkoilmoitusta, joka oli laitettava kirjallisena Moskovaan, presidentin ja ulkoministerin allekirjoituksin varustettuna. Vasta sitten Stalin olisi ottanut rauhanneuvottelijat vastaan Moskovassa. - vaati ehdotonta
antautumista. Vaatimus uudistettiin 23.6. Voroshilovin työryhmä valmisteli antautumisjärjestelyt. Ne hyväksyttiin 26.6. ja jätettiin ulkoministeriölle. Torjuntataistelujen jälkeen vaatimus vähin äänin unohdettiin ja vaadittiin pelkkää rauhantekoa kovin ehdoin.
Peräytyminen säästi joukot toimintakykyisinä ratkaisutaisteluihin. Sille ei ollut vaihtoehtoa muuta kuin jälkiviisaudessa. - Vetosolmu
vaati ehdotonta kirjoitti:
antautumista. Vaatimus uudistettiin 23.6. Voroshilovin työryhmä valmisteli antautumisjärjestelyt. Ne hyväksyttiin 26.6. ja jätettiin ulkoministeriölle. Torjuntataistelujen jälkeen vaatimus vähin äänin unohdettiin ja vaadittiin pelkkää rauhantekoa kovin ehdoin.
Peräytyminen säästi joukot toimintakykyisinä ratkaisutaisteluihin. Sille ei ollut vaihtoehtoa muuta kuin jälkiviisaudessa.Liittoutuneiden ulkoministerit kokoontuivat Moskovassa vuonna 43, jolloin keskusteltiin siitä, oliko Suomi Saksan vasalli vai ei. Stalinin mielestä oli, vaan yhdysvaltalaisten ei, joten ratkaisut olivat jälleen suurvaltojen käsissä. Ruotsikin kauhistui, koska pelkäsi pakolaisvirtaa meiltä, eikä syyttä.
Siitä huolimatta pelkomme täydellisestä antautumisesta osoittautui vääräksi, eikä ihme, sillä venäläiset ovat ilmeisesti aina halunneet juuri Suomen puskurivyöhykkeekseen länsivaltoja vastaan. Siinä lienee syy siihen, ettemme ole liittyneet Naton täysjäseneksikään.
Turha tunteilu ei auta näissä kysymyksissä, joten nyt on uusi aika, ja Suomi on liittynyt Euroopan unioniin, minkä vuoksi ajankohtaiseksi on tullut turvata oma selusta puolustuksemme varmistamiseksi. - Polio-Roose
Vetosolmu kirjoitti:
Liittoutuneiden ulkoministerit kokoontuivat Moskovassa vuonna 43, jolloin keskusteltiin siitä, oliko Suomi Saksan vasalli vai ei. Stalinin mielestä oli, vaan yhdysvaltalaisten ei, joten ratkaisut olivat jälleen suurvaltojen käsissä. Ruotsikin kauhistui, koska pelkäsi pakolaisvirtaa meiltä, eikä syyttä.
Siitä huolimatta pelkomme täydellisestä antautumisesta osoittautui vääräksi, eikä ihme, sillä venäläiset ovat ilmeisesti aina halunneet juuri Suomen puskurivyöhykkeekseen länsivaltoja vastaan. Siinä lienee syy siihen, ettemme ole liittyneet Naton täysjäseneksikään.
Turha tunteilu ei auta näissä kysymyksissä, joten nyt on uusi aika, ja Suomi on liittynyt Euroopan unioniin, minkä vuoksi ajankohtaiseksi on tullut turvata oma selusta puolustuksemme varmistamiseksi."Yhdysvallat auttoi meitä!"
Tässä tuli taas historiallinen VALHE!
USA ei auttanut Suomea rahtustakaan Talvisodan aikana, päin vastoin. USA möi NL:lle aseita, ammuksia, elintarvikkeita ja kaikkia strategisia materiaaleja. MUTTA EI MYYNYT NIITÄ SUOMELLE! Ei edes selvästä rahastakaan.
Jatkosodan aikana USA antoi NL:lle vapaat kädet hoidella Suomi parhaaksi katsomallaan tavalla ja kun tilanne sitten oli mikä oli 1944 syksyllä, niin Pariisin rauhansopimuksen pohjaksi se hyväksyi Moskovan pakkorauhan rajat! Tämähän oli suunnaton vääryys Suomelle. Suurvalta ryösti Suomen alueet jo toistamiseen paperilla kun ei kyennyt ryöstämään niitä asein!
Ikuinen häpeä tuolle polion ruhjomalle pellelle. Maailmalle olisi ollut parempi jos polio olisi osaltaan "hoitanut tuonkin ongelman" perusteellisemmin... - Vetosolmu
Polio-Roose kirjoitti:
"Yhdysvallat auttoi meitä!"
Tässä tuli taas historiallinen VALHE!
USA ei auttanut Suomea rahtustakaan Talvisodan aikana, päin vastoin. USA möi NL:lle aseita, ammuksia, elintarvikkeita ja kaikkia strategisia materiaaleja. MUTTA EI MYYNYT NIITÄ SUOMELLE! Ei edes selvästä rahastakaan.
Jatkosodan aikana USA antoi NL:lle vapaat kädet hoidella Suomi parhaaksi katsomallaan tavalla ja kun tilanne sitten oli mikä oli 1944 syksyllä, niin Pariisin rauhansopimuksen pohjaksi se hyväksyi Moskovan pakkorauhan rajat! Tämähän oli suunnaton vääryys Suomelle. Suurvalta ryösti Suomen alueet jo toistamiseen paperilla kun ei kyennyt ryöstämään niitä asein!
Ikuinen häpeä tuolle polion ruhjomalle pellelle. Maailmalle olisi ollut parempi jos polio olisi osaltaan "hoitanut tuonkin ongelman" perusteellisemmin...Jokainen lukee näköjään tekstin irrallisesti, mutta tarkoitin tietysti, että Yhdysvallat oli ulkoministerikokouksessa Suomen puolta. Ehtona oli, että sotiminen oli lopetettava Saksan rinnalla. Miksi valehtelisin tuollaista?
Vihaisesti voi miettiä sitä sun tätä, mutta kerronpa asioita siten kuin on tapahtunut tunteilematta suuntaan tai toiseen. Hieman silti kallistun aina Suomen kannalle jostain ihmeen syystä, vaikka yritän mietiskellä asioita suurina kokonaisuuksina.
Sekin, että Yhdysvallat suosi Suomea, oli ja on omiaan liittämään meidät läntisiin valtioihin. Olimme liittoutuneiden puolella Saksaa vastaan Lapin sodassa, joten olemme lunastaneet paikkamme Natossa. Hyvä me! - aseita Suomelle
Polio-Roose kirjoitti:
"Yhdysvallat auttoi meitä!"
Tässä tuli taas historiallinen VALHE!
USA ei auttanut Suomea rahtustakaan Talvisodan aikana, päin vastoin. USA möi NL:lle aseita, ammuksia, elintarvikkeita ja kaikkia strategisia materiaaleja. MUTTA EI MYYNYT NIITÄ SUOMELLE! Ei edes selvästä rahastakaan.
Jatkosodan aikana USA antoi NL:lle vapaat kädet hoidella Suomi parhaaksi katsomallaan tavalla ja kun tilanne sitten oli mikä oli 1944 syksyllä, niin Pariisin rauhansopimuksen pohjaksi se hyväksyi Moskovan pakkorauhan rajat! Tämähän oli suunnaton vääryys Suomelle. Suurvalta ryösti Suomen alueet jo toistamiseen paperilla kun ei kyennyt ryöstämään niitä asein!
Ikuinen häpeä tuolle polion ruhjomalle pellelle. Maailmalle olisi ollut parempi jos polio olisi osaltaan "hoitanut tuonkin ongelman" perusteellisemmin...Talvisodan aikana mm Brewster-hävittäjät ja runsaasti tykistöä.
USA yritti jo -43 välittää rauhaa Suomen ja NL:n välille, mutta Saksa oli liian voimakas.Jossain määrin USA:n asenne hillitsi NL:a myös -44 ja sen jälkeenkin.. - Tarkennetaan
aseita Suomelle kirjoitti:
Talvisodan aikana mm Brewster-hävittäjät ja runsaasti tykistöä.
USA yritti jo -43 välittää rauhaa Suomen ja NL:n välille, mutta Saksa oli liian voimakas.Jossain määrin USA:n asenne hillitsi NL:a myös -44 ja sen jälkeenkin..>Talvisodan aikana mm Brewster-hävittäjät ja runsaasti tykistöä.<
Nenonenhan osti 200 kpl 75mm tykkejä ammuksineen ja kyllä ne lentokoneetkin oli hyvänä apuna 1941 kesällä.
Aseet ei ehtineet Talvisotaan ja mikäli oikein nyt muistan, niin yksikään USAn myymistä aseista ei lähtenyt maasta ennen Talvisodan loppua. Siitä kyllä USA piti huolen. Suomalaisten laivat odotti satamassa tai redillä ja katseli kun NL:n laivoihin lastattiin kaikkea mahdollista sotamateriaalia ja laivat tuli ja meni, mutta suomalaiset odottivat tyhjän panttina. NL maksoi aseet ja strategiset materiaalit puhtaalla kullalla. Kaikki aseet tuotiin Suomeen ns. Välirauhan aikana Petsamon kautta ja osin Norjan satamien, kautta Ruotsin läpi. Tämä kaikki kerrotaan tarkasi Bror Laurlan kirjoissa.
Bror Laurla Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurla Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982
Bror Laurla Talvisodasta Jatkosotaan, 1986
Laurlan kirjat ovat todella perusteellisia ja suosittelen muitakin tutustumaan niihin. - Brewstereitä
Tarkennetaan kirjoitti:
>Talvisodan aikana mm Brewster-hävittäjät ja runsaasti tykistöä.<
Nenonenhan osti 200 kpl 75mm tykkejä ammuksineen ja kyllä ne lentokoneetkin oli hyvänä apuna 1941 kesällä.
Aseet ei ehtineet Talvisotaan ja mikäli oikein nyt muistan, niin yksikään USAn myymistä aseista ei lähtenyt maasta ennen Talvisodan loppua. Siitä kyllä USA piti huolen. Suomalaisten laivat odotti satamassa tai redillä ja katseli kun NL:n laivoihin lastattiin kaikkea mahdollista sotamateriaalia ja laivat tuli ja meni, mutta suomalaiset odottivat tyhjän panttina. NL maksoi aseet ja strategiset materiaalit puhtaalla kullalla. Kaikki aseet tuotiin Suomeen ns. Välirauhan aikana Petsamon kautta ja osin Norjan satamien, kautta Ruotsin läpi. Tämä kaikki kerrotaan tarkasi Bror Laurlan kirjoissa.
Bror Laurla Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurla Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982
Bror Laurla Talvisodasta Jatkosotaan, 1986
Laurlan kirjat ovat todella perusteellisia ja suosittelen muitakin tutustumaan niihin.ehti tulla sodan aikana jo. Ongelmat olivat kyllä muualla kuin USA:ssa.
- Radio Jerevan
aseita Suomelle kirjoitti:
Talvisodan aikana mm Brewster-hävittäjät ja runsaasti tykistöä.
USA yritti jo -43 välittää rauhaa Suomen ja NL:n välille, mutta Saksa oli liian voimakas.Jossain määrin USA:n asenne hillitsi NL:a myös -44 ja sen jälkeenkin..Mistä saatiin apua Talvisodassa? Kaikkein suurin apu tuli IDÄSTÄ!
Kaikkein suurin apu tuli IDÄSTÄ, usko tai älä:
• Meiltä kysytään:
Mikä naapurimaa avusti Suomea eniten Talvisodassa?
• Me vastaamme:
Neuvostoliitto.
Neuvostoliittolaiset lähettivät valtavia ase- ja materiaalimääriä suomalaisille mm. Raatteen tietä pitkin; avustuslähetyksen ajoneuvojonot olivat pidempiä kuin rekkajonot ovat nykyisin Vaalimaalla!
Valtavista vaikeuksista huolimatta NL:n joukot toivat aseita ja kaikkea muutakin sotamateriaalia syvälle Suomeen saakka. Erään kaikkein suurimman ase-erän toimittamisen päämääränä oli toimittaa se aina Ouluun saakka. Kiitolliset suomalaiset tyytyivät kuitenkin ottamaan toimitukset vastaa jo Suomussalmella, vieläpä useammassa erässä. Suurin osa materiaalista saatiin valmiiksi koekäytettynä, mutta puhdistamattomana. Varmaankin juuri tämän takia niistä ei oikeastaan peritty varsinaista maksua toimitushetkellä. Myöhemmin kylläkin tämä ystävällismieliseksi itseään mainostava naapurimaamme esitti huomattaviakin summia korvaukseksi varmaan näistäkin toimituksista. - Brewster
Brewstereitä kirjoitti:
ehti tulla sodan aikana jo. Ongelmat olivat kyllä muualla kuin USA:ssa.
Koneet tuli Suomeen ilman aseistusta ja puutteellisin varustein. Ei niillä suin päin sotimaan olisi lähdetty muutenkaan. Lentäminen vaati harjoittelua. Lisäksi niiden huonommaksi vaihdetuissa ja tehdaskunnostetuissa moottoreissa oli vika, joka aiheutti muutaman alimman sylinterin kiinnileikkaamisen. Tämä ongelma, väärinpäin asennetut öljyrenkaat, ratkaistiin Suomessa Jatkosodan aikana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brewster_Buffalo
"Ensimmäiset neljä konetta lennettiin Suomeen 1. maaliskuuta 1940 ja viimeinen saapui kaksi kuukautta myöhemmin."
Talvisota
Ennen talvisodan päättymistä Suomeen lennettiin kuusi Brewsteriä, joista viisi ehdittiin saada lentokäyttöön talvisodan viimeisiksi viikoiksi Hollolan Pyhäniemeen 22. hävittäjälentolaivueelle mutta sotatoimissa koneita ei ehditty käyttää. Talvisodan aselepo solmittiin 13. maaliskuuta 1940. - hoipertelet
Vetosolmu kirjoitti:
Liittoutuneiden ulkoministerit kokoontuivat Moskovassa vuonna 43, jolloin keskusteltiin siitä, oliko Suomi Saksan vasalli vai ei. Stalinin mielestä oli, vaan yhdysvaltalaisten ei, joten ratkaisut olivat jälleen suurvaltojen käsissä. Ruotsikin kauhistui, koska pelkäsi pakolaisvirtaa meiltä, eikä syyttä.
Siitä huolimatta pelkomme täydellisestä antautumisesta osoittautui vääräksi, eikä ihme, sillä venäläiset ovat ilmeisesti aina halunneet juuri Suomen puskurivyöhykkeekseen länsivaltoja vastaan. Siinä lienee syy siihen, ettemme ole liittyneet Naton täysjäseneksikään.
Turha tunteilu ei auta näissä kysymyksissä, joten nyt on uusi aika, ja Suomi on liittynyt Euroopan unioniin, minkä vuoksi ajankohtaiseksi on tullut turvata oma selusta puolustuksemme varmistamiseksi." Siitä huolimatta pelkomme täydellisestä antautumisesta osoittautui vääräksi, eikä ihme, sillä venäläiset ovat ilmeisesti aina halunneet juuri Suomen puskurivyöhykkeekseen länsivaltoja vastaan. Siinä lienee syy siihen, ettemme ole liittyneet Naton täysjäseneksikään. "
Stalin ja yleisesikunnan dialogiaa. KUINKA Syvärin ja Aunuksen joukot tuhotaan ja edetään Suomen sisäosiin.
Näin tohtori Tapio Tiihonen - Ratkaisu Kannaksella 1944.
Luoteisen suunnan strategisessa hyökkäyksessä käytettäisiin LeRin ja KarjRintaman joukkoja, Itämeren laivastoa, Laatokan ja Äänisen laivastolippueita ja runsaasti ilmavoimia. Hyökkäys muodostuisi toisiaan seuraavista voimakkaista , tahditetuista iskuista. Ensimmäiseksi lähtisivät hyökkäämään LeRin oikea siiven joukot, vahvennettuina ylijohdon ja rintamien joukoilla. Ne hyökkäisivät pääpiirteissään suunnassa Vanha Valkeasaari - Viipuri - Lappeenranta ja tuhoaisivat suomalaisten päävoimat Kannaksella.
Tätä hyökkäystä tukisi 13.Ilma-armeija ja Itämeren laivaston meri-ja ilmavoimat. Kun Kannaksen hyökkäys alkaisi VAIKUTTAA, suomalaiset SIIRTÄISIVÄT JOUKKONSA SYVÄRILTÄ ja MAASELÄN KANNAKSELTA KANNAKSELLE. Tällöin lähtisi liikkeelle Karjalan Rintaman vasemman sivustan hyökkäys, jota tukisivat 7.Ilma-armeija ja Laatokan ja Äänisen lippueet. Karjalan Rintaman joukot etenisivät nopeasti Laatokan rannikkoa – kohti Sortavalaa, katkaisten Petroskoin alueella olevien suomalaisten vetäytymistiet. Saman aikaisesti Maaselän kannaksella olevat neuvostojoukot siirtyisivät hyökkäykseen. Aunuksen ryhmä saarrettaisiin ja tuhottaisiin.
Tässä vaiheessa LeRin joukot jatkaisivat hyökkäystään Viipurin ohi kohti Lappeenrantaa ja Käkisalmea. Kun Lappeenranta saavutettaisiin, pääosa joukoista suunnataisiin länteen kohti Kymijoki – Kotka – Kouvola - tasa. Samanaikaisesti tuhottaisiin yhteistoiminnassa KarjRi:n kanssa Laatokan luoteispuolella sinne vetäytyneet suomalaisjoukot. Kun suomalaisten puolustus horjuisi, niin saksalaiset siirtäisivät pohjoisesta kahdesta kolmeen divisioonaa suomalaisten avuksi.
Kun 20.Vuoristoarmeijan puolustus heikentyisi, siirtyisi Karjalan Rintaman oikean sivustan joukot hyökkäykseen. Karjalan Rintaman hyökkäys tapahtuisi Barentsinmereltä Laatokkaan. Puna-armeijan joukot tunkeutuisivat syvälle Suomeen myös pohjoisesta katkaisten Pohjanlahdessa saksalaisten joukkojen etenemistiet suomalaisiin satamiin.
Kysymys oli neljästä strategisesta iskusta jotka kohdistuisivat Kannaksen, Syvärin, Aunuksen ja Lapin joukkoihin.
Stalin kirjoitutti yleisesikunnan sijaispäälliköllä: Koska Leningradin Rintaman oli toteutettava useita samanaikaisia operaatioita, Karjalan Rintaman oli toteutettava kaksi operaatiota pohjoisen alueilla, mutta siinä järjestyksessä että ensin hyökätään suomalaisia ja vasta sitten saksalaisia joukkoja vastaan. Stalin korosti että tästä huolimatta ei pitänyt heikentää Karjalan Rintaman pohjoista osaa, missä vastassa oli 20.Vuoristoarmeija.
Siellä joukkoja olisi pidettävä valmiudessa välitöntä hyökkäystä varten ja estettävä vihollisen siirtymästä eteenpäin. Neuvostojohto laski suomalaisten henkisen tahdon murtuvan suurhyökkäyksen paineessa.
Stalin katsoi Karjalan kannakselta suoraan Suomen talous ja valtakeskuksiin. Operaatio Overlod oli poksauttanut pullonkorkin auki Ranskassa, Stalin jäi odottelemaan kuinka operaatio eteneeja vaikuttaa. Saksalaiset joutuivat vetämään kymmeniä divisioonia idästä torjumaan invaasiota Ranskaan. Sillä välin Suomen suunta oli otettu terkasteltavaksi, ikään kuin välipalana.
Meretskovin suunnitelma iskeä saksalaisten ja suomalaisten väliin katkaisemalla Suomi kahtia ei saanut Stavkan johtoa puolelleen. Sunnitelmat Suomen rintamalla oli aloitettu jo ennen maaliskuun - Paasikiven rauhantunnusteluja. - Vetosolmu
hoipertelet kirjoitti:
" Siitä huolimatta pelkomme täydellisestä antautumisesta osoittautui vääräksi, eikä ihme, sillä venäläiset ovat ilmeisesti aina halunneet juuri Suomen puskurivyöhykkeekseen länsivaltoja vastaan. Siinä lienee syy siihen, ettemme ole liittyneet Naton täysjäseneksikään. "
Stalin ja yleisesikunnan dialogiaa. KUINKA Syvärin ja Aunuksen joukot tuhotaan ja edetään Suomen sisäosiin.
Näin tohtori Tapio Tiihonen - Ratkaisu Kannaksella 1944.
Luoteisen suunnan strategisessa hyökkäyksessä käytettäisiin LeRin ja KarjRintaman joukkoja, Itämeren laivastoa, Laatokan ja Äänisen laivastolippueita ja runsaasti ilmavoimia. Hyökkäys muodostuisi toisiaan seuraavista voimakkaista , tahditetuista iskuista. Ensimmäiseksi lähtisivät hyökkäämään LeRin oikea siiven joukot, vahvennettuina ylijohdon ja rintamien joukoilla. Ne hyökkäisivät pääpiirteissään suunnassa Vanha Valkeasaari - Viipuri - Lappeenranta ja tuhoaisivat suomalaisten päävoimat Kannaksella.
Tätä hyökkäystä tukisi 13.Ilma-armeija ja Itämeren laivaston meri-ja ilmavoimat. Kun Kannaksen hyökkäys alkaisi VAIKUTTAA, suomalaiset SIIRTÄISIVÄT JOUKKONSA SYVÄRILTÄ ja MAASELÄN KANNAKSELTA KANNAKSELLE. Tällöin lähtisi liikkeelle Karjalan Rintaman vasemman sivustan hyökkäys, jota tukisivat 7.Ilma-armeija ja Laatokan ja Äänisen lippueet. Karjalan Rintaman joukot etenisivät nopeasti Laatokan rannikkoa – kohti Sortavalaa, katkaisten Petroskoin alueella olevien suomalaisten vetäytymistiet. Saman aikaisesti Maaselän kannaksella olevat neuvostojoukot siirtyisivät hyökkäykseen. Aunuksen ryhmä saarrettaisiin ja tuhottaisiin.
Tässä vaiheessa LeRin joukot jatkaisivat hyökkäystään Viipurin ohi kohti Lappeenrantaa ja Käkisalmea. Kun Lappeenranta saavutettaisiin, pääosa joukoista suunnataisiin länteen kohti Kymijoki – Kotka – Kouvola - tasa. Samanaikaisesti tuhottaisiin yhteistoiminnassa KarjRi:n kanssa Laatokan luoteispuolella sinne vetäytyneet suomalaisjoukot. Kun suomalaisten puolustus horjuisi, niin saksalaiset siirtäisivät pohjoisesta kahdesta kolmeen divisioonaa suomalaisten avuksi.
Kun 20.Vuoristoarmeijan puolustus heikentyisi, siirtyisi Karjalan Rintaman oikean sivustan joukot hyökkäykseen. Karjalan Rintaman hyökkäys tapahtuisi Barentsinmereltä Laatokkaan. Puna-armeijan joukot tunkeutuisivat syvälle Suomeen myös pohjoisesta katkaisten Pohjanlahdessa saksalaisten joukkojen etenemistiet suomalaisiin satamiin.
Kysymys oli neljästä strategisesta iskusta jotka kohdistuisivat Kannaksen, Syvärin, Aunuksen ja Lapin joukkoihin.
Stalin kirjoitutti yleisesikunnan sijaispäälliköllä: Koska Leningradin Rintaman oli toteutettava useita samanaikaisia operaatioita, Karjalan Rintaman oli toteutettava kaksi operaatiota pohjoisen alueilla, mutta siinä järjestyksessä että ensin hyökätään suomalaisia ja vasta sitten saksalaisia joukkoja vastaan. Stalin korosti että tästä huolimatta ei pitänyt heikentää Karjalan Rintaman pohjoista osaa, missä vastassa oli 20.Vuoristoarmeija.
Siellä joukkoja olisi pidettävä valmiudessa välitöntä hyökkäystä varten ja estettävä vihollisen siirtymästä eteenpäin. Neuvostojohto laski suomalaisten henkisen tahdon murtuvan suurhyökkäyksen paineessa.
Stalin katsoi Karjalan kannakselta suoraan Suomen talous ja valtakeskuksiin. Operaatio Overlod oli poksauttanut pullonkorkin auki Ranskassa, Stalin jäi odottelemaan kuinka operaatio eteneeja vaikuttaa. Saksalaiset joutuivat vetämään kymmeniä divisioonia idästä torjumaan invaasiota Ranskaan. Sillä välin Suomen suunta oli otettu terkasteltavaksi, ikään kuin välipalana.
Meretskovin suunnitelma iskeä saksalaisten ja suomalaisten väliin katkaisemalla Suomi kahtia ei saanut Stavkan johtoa puolelleen. Sunnitelmat Suomen rintamalla oli aloitettu jo ennen maaliskuun - Paasikiven rauhantunnusteluja.Stalinin teoista Suomen mahdollisen valloittamisen jälkeen ei voi olla varma, mutta se on totta, että hänellä oli suunnitelmia valloittaa maamme täysin. On vaan sillä tavoin, että aina venäläiset ovat jättäneet meidät puskuriksi länttä vastaan, jos mietimme sitä, mitä on tapahtunut.
Minä en siis jossittele suotta, vaan pysyttelen niissä asioissa, mitä tapahtumien perusteella voi päätellä. Meilläkin on ollut suunnitelmia jos jonkinmoisia, vaan ei niitä kaikkia ole edes tarkoitettu toteutettaviksi. Tuollainen jossittelu, mitä olisi olisi kenties tapahtunut, mikäli ajatukset olisi kyetty saamaan käytäntöön on ihan sama kuin mielikuvituksella valloittaisi koko avaruuden.
Tietysti sinulla on hyvä tuntemus historiasta, vaan et osaa miettiä sitä, mitä on oikeasti tapahtunut. Kuvittelet niitä, mitä olisi voinut tapahtua. Juuri siten kuin ruotsikoilla on aina tapana tehdä, mutta suurella osalla suomalaisia on sama taipumus, koska olemme juksattavissa moisiin mietteisiin. - Vaka Vanha
Pari täsmennystä, Suomi ei tehnyt mitään "erillisrauhaa", se oli mukana Pariisin rauhansopimuksessa 1947 muiden hävinneiden rinnalla.
Suomi solmi aselevon 1944, joka jatkui siihen asti, kunnes rauhansopimus solmittiin 1947.
Stalin myös alunperin vaati ehdotonta antautumista, mutta kun siihen ei suostuttu, niin hyökkäsi kesällä, josta Suomi selvisi ns. torjuntavoitoilla, eli Suomi tuhosi yhtymät jotka olivat hyökkäämässä Suomeen ja Suomen rajoilla.
Vasta tämä aukaisi neuvottelut uudestaan ja saatiin sopimus aselevosta Moskovan rauhan rajojen pohjalta, jota sitten kyllä muutettiin seitsemän kertaa ja aina tehtiin uusi aseleposopimus, ennenkuin saatiin lopullinen rauhansopimus 1947.
- suomalainen2
Perääntyminen kesällä 1944 ei ollut häpeä. Muistutaisin, että puna-armeijan tehtävänä oli hajoitaa Suomen armeija ja saataa se puolustuskyvytömäksi. Stalin oli nimenomaan tyytymätön siihen, että vihollinen onnistui pelastamaan elävän voiman.
Oli kuitenkin kaksi muuta asiaa, josta voitaisiin olla häpeisämme: Puolustuslinnoitusten keskeneräisyys ja väärä ryhmitys (joukot olivat liian lähellä vihollisiä), ja toinen;
tiedustlutioetojen lainlyönti. Ei otettu vakavasti sitä uhkaa, jota tiedustelun kauta oli havaitavissa, eikä kaikkea kerrottu edes Mannerheimille. Varoituksia tuli myös Ruotsin puolelta.
Jos edes olisi ennakotietojen pohjalta ryhdytty varotoimiin, niin hykkäys olisi voitu silloin torjua paremmin. Nythän hyökkäys tuli sotilasjohdolle samanlaisena yllätyksenä, kuin saksalaisten hyökkäys Stalinille tai Japanin hyökkäys Pearl Harboriin tuli amerikkalaisille.
Se, että hyökäykset tulivat yllätyksenä aikoinaan amerikkalaisille ja venäläisille, voi vielä ymmärtää, koska ne eivät olleet vielä sodassa, mutta v.1944 kesällä Suomi oli sotatilassa, jonka vuoksi tapahtunut hyökkäys ei olisi pitänyt olla niin suuri yllätys, kuin mikä se lopulta oli.- yllätyksestä
kuuluu puna-armeijalle! Se salasi valmistelut huolellisesti ja hoiti myös hämäyksen mestarillisesti.Saadut varoitukset eivät mitenkään kyenneet antamaan kuvaa hyökkäyksen todellisesta voimasta. Siksi siihen ei varauduttu.
Suomalaisia on turha syyttää, ellei ehkä IV AK:n johtoa. Sen sijaan tulee kunnia antaa puna-armeijalle, joka Viipuriin saakka onnistui lähes täydellisesti poislukien, ettei suomalaisia joukkoja kyetty tuhoamaan. - Rentun Ruusu
Viipurin katuojasta brenua ja sitten juostiin.
- Vetosolmu
Myönnän, että olen sen verran hatarapäinen, että joudun usein tarkistamaan tietojani kirjoista. Suomen sodista on onneksi teoksia, joten siinä mielessä on helppo, ja internet lisäksi. Mutta lukematta ei osaa edes etsiä, joten pakko noita opuksia on läpi taaplata, jos haluaa tietää edes jotain Suomen historiasta.
Weilin-Göösin Suomi 75 vuotta on oivallinen lähde, sillä siinä on monta kirjoittajaa. Lisäksi on paljon aikalaiskirjallisuuttakin olemassa, kuten V. A. Koskenniemen tuntemuksia talvisodan sadasta kunnian päivästä.
Tääll´ oli kansa Suomessa, viel´ on se: surun tuttuna, se kaikk´ on saanut koittaa. Sen alttius on rajaton, se tyyni, vakaa, jäykkä on, sen miehuus kuolon voittaa, se kansa meidän kansa on.
"Meidän suuren sotamme sata kunniakasta päivää eivät ole hukkaan eletyt eivätkä niiden uhrit hukkaan kannetut. Ne ovat meille kaikiksi ajoiksi suuri isänmaallinen omistus."
Nythän meillä on taantuma taas voitettavana, vaan onneksi rauha on maassa, vaikka monet joutuvat kiristämään tuppivyötään, sillä työstään irtisanottuja on paljon. Aina on ollut vaikeita aikoja, eikä nyt sentään nälkävuosia eletä. - Anonyymi
Paljon viekkaammin toimittiin Syvärillä, missä vetäydyttiin juuri ennen H-hetken alkua ja naapuri ampui tuntitolkulla tykeillään tyhjiä asemia.
Noinhan Saksa teki ja neuvoi Suomeakin tekemään, siirrytään taaempiin asemiin ja ollaan hengissä ja terveenä kun oikea koitos alkaa. Mutta mitä tekin Suomen sodanjohto, ivasi saksalaisia "Saksa meinaakin voittaa sotansa perääntymällä. Suomi taistelee". Hölmöyden huippuna komennettiin 9.6. reservitkin eteen ja sinne nekin peittyivät Valkeasaaren hiekkaan.
Ketään ei tuomittu ja oikeisto vain palvoo näitä vuosisadan tunareita.- Anonyymi
Saksa toimi stallarien mielestä viisaasti ja päätyi aikansa ajoissa irtauduttuaan antautumaan Berliinissä.
Suomi toimi omien suunnitelmiensa mukaan ja päätyi torjumaan hyökkäyksen kaukana tavotteista.
Ei antauduttu ja itsenäisyys säilyi,
Se riepoo palstan stallareita maailman tappiin.
- Anonyymi
Avaaja on autuaalllisen tietämätön siitä perusasiasta että etulinja on aina miehitetty melko vähäisillä voimilla. Niin tekivät kaikki armeijat. Muuten ne olisi tuhottu tykkitulella parissa tunnissa.
- Anonyymi
9. - 11. kesäkuuta 1944 suomalaisia sotilaita on kuollut 3 päivän aikana yhteensä 1177. Ottaen huomioon että pelkästään 10.kesäkuuta vihollinen ampui ainakin 280 000 erityyppistä kranaattia ( muina jaksoina luultavasti ainakin yli 100 000) ei tappiot ole eityisen valtavat jos kokonaistappioiksi lasketaan n. 2500 miestä. Se on yksi tappio per 180 kranaattia jos kranaatit aiheuttivat tappioista 90%. Suomalaiset useissa taisteluissa aiheuttivat viholliselle miestappion per 10-15 kranaattia.
Paljon, paljon pahemminkin olisi voinut käydä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874138Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella273019No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452320- 351338
- 10919
- 133901
- 6894
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12822Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124766- 11760