Sähköyhtiöt aentaa innolla uusia etäluettavia mittareita, asian pioneerina Vattenfall.
Nyt herääkin kysymys; osaako uudet hienot mittarit miinustaa verkkoonpäin syötetyn energian
niinkuin vanha analoginen mittari pyörii taaksepäin?
Nyt herääkin kysymys; osaako uudet hienot mittarit miinustaa verkkoonpäin syötetyn energian
niinkuin vanha analoginen mittari pyörii taaksepäin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Joka on taloudellisesti kannattavaa syöttää verkkoon takaisin noin niinkuin tienausmielessä.
Tuskin noissa "omakotitalomittareissa" niin isoja tehoja tarvitsee siirrellä.
Sen mukaan mitä olen asiasta lukenut, kaikki digitaaliset etäluenta-kWh-mittarit "pyörivät taaksepäinkin". Se on mittarin ominaisuus, jonka tarve on vähän eri asia.
Miksi juuri 30 kw teho on pienin teho joka kannattaa syöttää verkkoon takaisin.
Jossa oli "tupa täynnä" sähköurakoitsijoita. Siellä luennoitsija esitti tämän raja-arvon. Hän perusteli sitä sillä, että siirtoverkon haltija joutuu omaa verkkoa vahvistamaan, tai lisäämään ominaisuuksia, jos on tarjolla epälukuinen määrä erilaisia pientuottajia, jotka lykkäävät verkkoon energiaa. Myöskin on oltava varmuus siitä, että verkkoon tuotetun sähkön laatu on riittävän hyvää. Siirtoverkon omistaja vastaa sähkön laadusta verkossa.
(itse ajattelen kyllä, että pieni syöttö verkon suuntaan ei sähkön laatua paljon muuta, se hukkuu sinne). Standardit ja laitteiden kehitys kyllä hoitaa asian. Keski-Euroopassa sitä on harjoiteltu pitkään, joten tuskin tarvitsee mennä pioneerina kokeilemaan.
Investointukustannukset katetaan tuotolla - jos katetaan. Ilmeisesti _tällä_hetkellä_ 30kW on suurin piirtein se tehoraja, jonka tuotto riittää kattamaan investointikulut - tietysti kaikki muutkin kulut, mutta merkittävin on investointi.
Luonnollisesti myös se, onko mylly uusi vai käytetty, vaikuttaa asiaan, siis hankintahinta. En tiedä onko tuo 30kW kaskettu uudelle vai käytetylle myllylle.
Muita kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on tietenkin mm. sähkön myynnistä saatava hinta ja jos on myös omaa käyttöä, myynti- ja ostohinnan välinen ero.
Tarkka selostus (ei ehkä kustannuksista) sähkön pientuotannon liittämisestä verkkoon on juuri kerrottu toisessa ketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001950&posting=22000000041311375
mutta Helsingin Energialla ei ole sovellusta, jolla pääsisin sitä netin kautta katsomaan.
Reaaliaikainen mittarilukema kuulemma pienentää sähkön kulutusta.
Josta suoraan näkisi näytöltä, kun pistät kuorman päälle. Kumulatiiviset arvot olisi myös hyödyllisiä.
Eräänlainen "ajotietokone" niinkuin autoissa.
Tulisikohan liikaa säästöä, kun ei ole voimakkaasti ajettu tällaista versiota. Luulisi autotietokoneen olevan monimutkaisemman. Sähköä mitataan sähköisesti - helppoa kauraa.
Siksi mittaamiseen suhtaudutaan vakavammin.
Se on virallisen vakaajan alaista asiaa, mitä ajotietokone ei ole.
Itsekseni: Laskutus pelaa niinkuin ennenkin, mutta se olisi "infotaulu", josta näkisi ajantasaisesti missä mennään. Tietenkin se olisi sidottu vakauksen alaiseen mittaukseen, mutta info saisi minun puolestani olla tarkkusluokassa 2-5 % tietokoneen laskennasta ym riippuen.
Tulevaisuudessa varmaan energian kallistuessa tullaan laskuttamaan kovemmin "huipun" käytöstä. Panee miettimään, milloin lyö kiukaan päälle...
Jos ei olisi lainkaan verkossa ja lataisi ylimääräisellä sähköllä vaikka auton, ei moisesta tarvitse piitata. Tosin, jos alueella on tiukka lainsäädäntö voi kunnallistekniikkaan olla "pakko siirtyä".
Perusmittari ei pyöri takaperin
Olemassa on toki sellaisiakin mittareita, jotka mittaavat kaiken sähkön (tuleva ja lähtevä) ynnä sähkön laadun (lios-) jne... latovat numerot tiskiin tunnin taikka tarkemmallakin tarkkuudella.
Arvaa vaan kuka maksaisi mittarin vaihtotyön? Itse kun sen tekeminen ei liene suotavaa, eikä verkkoyhtiö halua sinulta sähköä ostaa ;)