Eli sellainen kysymys lajiutumisesta, että miten kromosomiparien määrä voi lisääntyä/vähentyä, jos niiden määrän heittely tekee steriilejä yksilöitä tai oliot, joilla on erimääärä kromosomipareja/kromosomeja eivät voi lisääntyä keskenään?
Lajiutumisesta...
Jeesus sovitti....
16794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tarkoitat siis lajeja kuten hevonen ja aasi?
Aaseilla on 62 kromosomia, hevosilla 64.
Muuleilla on 63.
Miten syntyy uusi lisääntymiskykyinen laji toisesta lajista, jolla on eri määrä kromosomipareja kuin edellisellä?
Kromosomit ovat kuin tietosanakirjat. Jotkut sanamäärittelyt siirtyvät painoksien välillä kirjasta toiseen ja joskus kirjojen lukumäärä lisääntyy, joskus vähenee.
Voisitko selittää hieman tarkemmin, miten niiden määrät muuttuvat, jos ajatellaan, että sellaisten yksilöiden jälkeläiset ovat usein steriilejä, joiden kromosomiparien määrä on erilainen.
Onko se siis niin, että ylimääräinen kromosomi muotoutuu pikkuhiljaa? Kuinka monta geeniä kerrallaan?
Kuinka monta geeniä vaaditaan, jotta voidaan sanoa, että tuossa on nyt kromosomi?
Riittäisi nyt, jos osaisit selittää edes tuon ensimmäisen kysymyksen vastauksen siten, että hieman tyhmempikin sen ymmärtää.
Kromosomien määrä muuttua, esimerkiksi, jos jokin kromosomi katkeaa keskeltä poikki, tai jos kaksi erillistä kromosomia yhdistyy.
http://en.wikipedia.org/wiki/Chromosome_2_(human)
Esimerkiksi ihmisen kromosomi numero 2 on syntynyt kahden kromosomin yhdistymisestä. Ihmisen kromosomi numero 2 sisältää jotakuinkin samat geenit, jotka muilla ihmisapinoilla kuten simpanssilla ja gorillalla ovat kahdessa erillisessä kromosomissa.
Katso myös:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kromosomi#Kromosomipoikkeavuudet
Se yhdistyminen on täytynyt tapahtua ensin vain yhdellä ihmisellä. Miten hän on siis voinut lisääntyä muitten kanssa, niitten joilla kromosomit eivät ole yhdistyneet. Vai meinaatko, että aivan sattumalta on sattunut yhteen kaksi joilla on ollut kyseinen yhdistys.
Miten heistä on sitten tullut kaikkien ihmisten kantaisä ja -äiti? Pitäisi olla näin ollen kahdenlaisia ihmisiä kromosomin 2 suhteen. Joilla se on yhdistynyt ja toisia joilla se on erillisenä.
Koska tuossa yhdistyneessä kromosomissa on täysin samat sisällöt kuin erillään pysyneissä kromosomeissa, tuo ihminen jolla oli ensimmäinen kromosomifuusio on voinut tuottaa lapsia ei-fuusiollisten ihmisten kanssa. Tarpeeksi pitkän aikaa risteytymisen myötä on sitten syntynyt ihmisiä, jotka ovat saaneet molemmalta vanhemmaltaan yhdistyneen kromosomin kahden erillisen sijaan. Kaikki ihmiset, ihan kaikki, ovat siis sen yhden ihmisen suoria jälkeläisiä, jolla tuo fuusio tapahtui.
Olennaista kromosomiparien kanssa on se, mitä kromosomi sisältää. Jos käytetään ontuvaa analogiaa, voidaan sanoa että jokainen kromosomi on kuin keittokirja, joka sisältää reseptejä (geenejä) kehon valmistamista ja toimintaa varten tarvittaviin keitoksiin (proteiinit). Suunnilleen samat reseptit pitäisi saada kummaltakin vanhemmalta, jotta lopputuloksena ole aivan kelvotonta sotkua (itse asiassa tärkeintä on että edes jomman kumman vanhemman versio reseptistä toimii).
Nyt jos kaksi kromosomia yhdistyy yhdeksi, ei kromosomien sisältämien reseptien sisältö yleensä muutu mihinkään. Niitä on yhtä paljon ja niitä noudattamalla syntyy aivan samat keitokset, vaikka keittokirjoja onkin kahden sijaan yksi. Lisääntyminen siis onnistuu sellaisen kanssa, jolla nuo kromosomit ovat vielä erillään. Toisaalta, kromosomi voi myös jakautua kahtia. Silloin yhdestä keittokirjasta tulee kaksi, jossa toisessa on alkupään reseptit ja toisessa loppupään. Mutta ei hätää, koska jakautuminen tapahtuu aina luonnollisesti sentromeerin kohdalta (jossa ei ole geenejä) yksikään resepti ei repeydy kahtia. Edelleen kaikki toimii solussa kuin kromosomeja olisi kahden sijaan yksi.
Näin siis päästään tilanteeseen, jossa kromosomeja on eri määrä. Tämä ei itse asiassa ole ollenkaan ongelmallista. Niin kauan kun kahtia jakautuneet kromosomit sisältävät samat geenit kuin yhdessä pysyneet, ja yhteen sulautuneet saman kuin erillään pysyneet, solujen suuri keittiö toimii aivan normaalisti ja valmistaa kaikki tarvittavat aineet. Ainut ongelma tulee solujen jakautuessa sukusoluihin. Sukusoluiksi jakautuessaan solujen pitäisi saada jaettua tietty määrä kromosomeja tasan kahteen eri soluun, eikö solu itse tiedä, että kaksi erilleen jakautunutta kromosomin palaa pitäisi ottaa yhteen soluun ja toiseen soluun taas pistää se yksi yhdessä pysynyt kromosomi. Lopputuloksena on läjä toimintakyvyttömiä soluja, joista puuttuu jokin olennainen kromosomin osa tai jossa niitä on liikaa. Mutta näitä on sukusoluista vain osa, sillä pelkällä moukan tuurilla osa sattumanvaraisesti jakautuvista kromosomeista muodostaa myös toimivia kokonaisuuksia joissa kaikki geenit ovat mukana. Riippuen eliön lisääntymistaktiikasta, tämä voi tarkoittaa, että on pariteltava useammin, jotta elinkelpoinen jälkeläinen syntyy, tai vaihtoehtoisesti osa kullakin kerralla tuotetuista munista/siittiöistä ei pysty hedelmöittymään/hedelmöittämään.
Mainittakoon vielä, että tämä pätee lähinnä selkärankaisilla. Esimerkiksi hyönteisillä voi olla varsin merkillisiäkin kromosomisysteemeitä, kasveilla vieläkin hämmentävämpiä. Polyploidia alkaa mennä oman tietämyksen ulkopuolelle, siitä saa joku tietävämpi selittää lisää.
No ainakin tämä selkeytti hieman asiaa.
....sillä pelkällä moukan tuurilla osa sattumanvaraisesti jakautuvista kromosomeista muodostaa myös toimivia kokonaisuuksia joissa kaikki geenit ovat mukana. Riippuen eliön lisääntymistaktiikasta, tämä voi tarkoittaa, että on pariteltava useammin, jotta elinkelpoinen jälkeläinen syntyy,......
Tunnetaanko tapauksia, että olisi syntynyt lisääntymiskykyisiä muuleja? Ihan vaan kysyn kun olet tuota mieltä että siihen ei pitäisi olla mitään estettä.
voi saada jälkeläisiä? Onhan kummallakin sama määrä kromosomeja. Tai miksi ei muuli ja hevonen tai muuli ja aasi. Onhan muuli lähempänä niitä molempia kuin mitä ovat aasi ja hevonen.
Lisääntymiskykyiset muulit ovat harvinaisia, mutta sellaisiakin tunnetaan.
Tapauksia joissa muuli on kyennyt lisääntymään tunnetaan n. 60. Nämäkin onnistuvat vain, jos muuli paritetaan aasin tai hevosen kanssa, ja lopputuloksena on geneettisesti 100% hevonen tai aasi, eli jälkeläinen on perinyt muulivanhemmaltaan vain yhden sen vanhempalajien perimän. Miten tarkalleen muulit voivat tässä tilanteessa syrjäyttää hevosen tai aasin?
Normaalisti kromosomit esiintyvät pareittain.
63 ei ole parillinen luku.
Kun eläin tuottaa sukusoluja, se asettaa siihen puolet geeniaineksestaan, eli jokaisesta kromosomiparista toinen kromosomi tulee sukusoluun.
Kun näitä kromosomeja ei olekaan parillinen määrä, syntyy ongelmia.
Kannattaa muistaa myös, että kromosomien määrä ei ole ainoa tekijä, joka voi estää risteytymisen.
Mielenkiintoinen onkin v. 1998 keinosiemennyksellä luotu kamelin ja laaman hybridi, kaama (cama).
Sekä kamelilla, että laamalla on 74 kromosomia.