Oikeusministeri, pakkoruotsin kannattajana julkisuudessa tunnettu, Tuija Brax nimitti suomenruotsalaisen Christoffer Taxellin johtamaan perustuslain tarkistamista selvittelevää työryhmää. Tuleeko perustuslain kielipoliittisia kohtia varmasti tarkistettua Suomen kansan kielellisen valtaväestön etujen ja oikeudenmukaisuuden kannalta objektiivisesti, kun hankkeen johto oikeusministeriössä ja työryhmässä on noin leimallisesti ruotsin kielen vääristynyttä asemaa Suomessa ylläpitävien tahojen hallussa?
Seuratkaapa hankkeen etenemistä. Selitykseksi ei riitä se, ettei muka kielipoliittisia kohtia ole tarpeen tässä yhteydessä käsitellä. Tarve on varmasti? Kielipoliittinen keskustelu viime vuosina on selkeän vaatimuksen kielipykälien tarkistamiseksi eri laissa jo osoittanut.
Seuratkaapa hankkeen etenemistä. Selitykseksi ei riitä se, ettei muka kielipoliittisia kohtia ole tarpeen tässä yhteydessä käsitellä. Tarve on varmasti? Kielipoliittinen keskustelu viime vuosina on selkeän vaatimuksen kielipykälien tarkistamiseksi eri laissa jo osoittanut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Perustuslakiuudistus ei ole pelkästään
Rkp:n johdossa, vaan myös sen vallassa!
1.2.2009
Otetaanpa vaikka tuo Taxelin nimitys:
http://www.hs.fi/arkisto/haku?pageNumber=1&order=FIFO&advancedSearch=&free=Taxell ryhtyy johtamaan&date=year2008&depa=Kaikki osastot&fromDay=31&fromMonth=10&fromYear=2008&toDay=31&toMonth=0&toYear=2008
On hyvin huolestuttavaa - mutta maan tapoihin kuuluvaa - että HS:n pikku-uutisen jälkeen en ole tavannut valtaviestimissä ainuttakaan asiaa valaisevaa kommenttia? Siitä ei saa kertakaikkiaan keskustella, koska valtakunnan Puolue on sen ehdottomasti kieltänyt. Meiltä salataan meille kuuluvia ja meitä nimenomaan koskettavia asioita.
Vaikuttaa ilmiselvältä, että sekä hallituksen ja komitean ulkopuolinen Taxell yksinkertaisesti istutettiin tehtävään, jonka Rkp kokee itselleen elintärkeäksi. Jälleen kerran parannetaan perustuslain tasolla ruotsinkielen ja -kielisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän työhön pantiin Taxell, takomaan laki taattuun rkp-muottiin.
Tällä toimenpiteellä eduskunnan pienin ja kunnallisvaaleissa raskaasti hävinnyt miniatyyripuolue sai Taxellin nimityksen kautta ilmaiseksi yhden lisäpaikan, pääsi kolmen suuren puolueen asemaan määräämään suuntaviivat kahdella jäsenellään Suomen perustuslaista.
Tosiasiassa Rkp sai vallankaappauksellaan eniten valtaa
koko perustuslakikomiteassa, sillä puheenjohtaja Taxellin
ääni ratkaisee äänestyksissä.
Viittaa vahvasti kokoomuksen ja Rkp:n sopimukseen:
Miksi Seppo Kääriäinen lähti ovet paukkuen koko komiteasta, hänen tilalleen tuli uusi keskustan jäsen, mutta yhden jäsenen RKP:n edustaja Mikaela Nylanderin ei tarvinnutkaan väistyä, vaan jälkikäteen nimitetty Christoffer Taxell sai jäädä ylimääräisenä rkp-demokratian esimerkkinä ja pikkupuolue Rkp kaapattua perustuslakikomiteassa vallan? Mitä on suomalaisella ja ruotsalaisella klubeilla sovittu? Kysymyksiä riittä ja ahdistava pelko maan kansanvallan tilasta.
Komitean alkuperäinen - julkisuudessa esitetty - toimeksianto liittyy presidentin valtaoikeuksiin, mutta onko tässä varmasti kaikki, vai saiko Puolueeseen vauhtia heidän maidonlaimeat aatelisverensäkin seisauttanut perussuomalaisten vaalivoitto?
Suomen perustuslakikomitea 2009
Puheenjohtaja: Christoffer Taxell (Rkp)
Muut jäsenet:
Rkp: Mikaela Nylander ( puheenjohtaja Christoffer Taxell)
Kokoomus: Ilkka Suominen ja Teija Tiilikainen
Keskusta: Hannes Manninen ja Anneli Jäätteenmäki.
Sosiaalidemokraatit: Johannes Koskinen ja Heli Paasio
Vasemmisto: Annika Lapintie
Vihreät: Pekka Haavisto
Perussuomalaiset: Raimo Vistbacka
Kristillisdemokraatit: Toimi Kankaanniemi