Usko ja hyvät teot

7:40   Mutta hän on onnellisempi, jos pysyy entisellään; se on minun mielipiteeni, ja minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki.

Samanlaista luulottelua on tarukirjassa kuin on luterilaisten usko.

Lukija kyselee, onko rahan paneminen kirkossa luukusta sisään hyvä teko. Tuskin se syntiäkään on, mutta hyvät teot ovat luonteeltaan jotain muuta:

Kirkon perimätiedon tärkeimmät eettiset periaatteet koskevat rakkautta Jumalaan, lähimmäiseen, omaan minään ja kultaista sääntöä. Kompassi korostaa lisäksi rakkautta luontoon, jonka osa ihminenkin on. Uskovan tehtävänä on ajankohtaisesti tulkita ja toteuttaa näitä teologisia arvoja omassa elämässään ja yhdessä muiden kanssa yhteiskunnassa omantuntonsa mukaisesti.

Teologiset arvot ovat yleisiä humanistisia arvoja. Niihin voidaan päätyä myös ilman uskoa Jumalaan. Teologisten arvojen soveltaminen käytäntöön on aina tulkintaa rakkaudesta erilaisissa tilanteissa.

Kirkon tehtävänä on huolehtia jäsenyytensä kastettujen lasten eettisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien, kummien ja muun yhteiskunnan kanssa. Eettinen itsetutkiskelu, yhteiset eettiset pohdiskelut, kannustus ja esimerkki edistävät eettisten arvojen ja periaatteiden oppimista ja omaksumista.

kaulahuivifin kirjoitti:

Lukija kyselee, onko rahan paneminen kirkossa luukusta sisään hyvä teko. Tuskin se syntiäkään on, mutta hyvät teot ovat luonteeltaan jotain muuta:

Kirkon perimätiedon tärkeimmät eettiset periaatteet koskevat rakkautta Jumalaan, lähimmäiseen, omaan minään ja kultaista sääntöä. Kompassi korostaa lisäksi rakkautta luontoon, jonka osa ihminenkin on. Uskovan tehtävänä on ajankohtaisesti tulkita ja toteuttaa näitä teologisia arvoja omassa elämässään ja yhdessä muiden kanssa yhteiskunnassa omantuntonsa mukaisesti.

Teologiset arvot ovat yleisiä humanistisia arvoja. Niihin voidaan päätyä myös ilman uskoa Jumalaan. Teologisten arvojen soveltaminen käytäntöön on aina tulkintaa rakkaudesta erilaisissa tilanteissa.

Kirkon tehtävänä on huolehtia jäsenyytensä kastettujen lasten eettisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien, kummien ja muun yhteiskunnan kanssa. Eettinen itsetutkiskelu, yhteiset eettiset pohdiskelut, kannustus ja esimerkki edistävät eettisten arvojen ja periaatteiden oppimista ja omaksumista.

Lue lisää

Pitää kaiken tuon roskana; ja keskitty Kristuksen tuntemiseen.

Lukijoiden viestit kertovat aina jotain kirjoittajasta. Niistä voi päätellä jotakin ihmisen eettisyydestä, rehellisyydestä, loogisesta ajattelusta ja ihmisten kunnioittamisesta sekä omista peloista, epävarmuudesta ja fanaattisuudesta.

Minä toin aloituksessa esille vain kirkkohistoriallistra tietoa Jeesuksesta, Paavalista, Lutherista ja Trentosta. Jokainen voi lukea mainitsemani asiat evankeliumista, Paavalin kirjeistä,. Augsburgin tunnustuksesta ja muista tunnutuskirjoista sekä Trenton kirkolliskokouksen pöytäkirjasta. Ei tarvita kuin lukutaitoa.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Lukijoiden viestit kertovat aina jotain kirjoittajasta. Niistä voi päätellä jotakin ihmisen eettisyydestä, rehellisyydestä, loogisesta ajattelusta ja ihmisten kunnioittamisesta sekä omista peloista, epävarmuudesta ja fanaattisuudesta.

Minä toin aloituksessa esille vain kirkkohistoriallistra tietoa Jeesuksesta, Paavalista, Lutherista ja Trentosta. Jokainen voi lukea mainitsemani asiat evankeliumista, Paavalin kirjeistä,. Augsburgin tunnustuksesta ja muista tunnutuskirjoista sekä Trenton kirkolliskokouksen pöytäkirjasta. Ei tarvita kuin lukutaitoa.

Lue lisää

Minusta sinulla on se käsitys, että olet tulkinnoista vapaa, objektiivista tieoa jakava profeetta.

Tuo ei ole mitään tietoa. Se on naturalistisista taustaoletuksista seuraavaa spekulaatiota jolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Kristityt pitävät Raamattua Jumalan omana Sanana.

Se päädymmekö tuohon malliisi vai perinteiseen kristilliseen malliin määräytyy ihan sen mukaan olemmeko naturalisteja vai supranaturalisteja

-I- kirjoitti:

Minusta sinulla on se käsitys, että olet tulkinnoista vapaa, objektiivista tieoa jakava profeetta.

Tuo ei ole mitään tietoa. Se on naturalistisista taustaoletuksista seuraavaa spekulaatiota jolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Kristityt pitävät Raamattua Jumalan omana Sanana.

Se päädymmekö tuohon malliisi vai perinteiseen kristilliseen malliin määräytyy ihan sen mukaan olemmeko naturalisteja vai supranaturalisteja

Lue lisää

Oma tarkoitukseni on pyrkiä totuuteen teologisissa asioissa. Minä en ole täällä vääristelemässä eri uskontojen asioita.
Lähtökohtani ovat omin silmin tehtävät yhteiset ja yleiset havainnot kristillisestä perimätiedosta ja pyrkimys historiaa kunnioittavaan, rehelliseen, asialliseen ja järkevään lähteiden selittämiseen. Historiallisten lähteiden selittäminen on aina myös tulkintaa ja asioita voidaan selittää erilaisin historiallisin teorioin. Kaikki teoriat eivät ole yhtä järkeviä ja uskottavia.

Minä en naturalsimista tai supranaturalismista piittaa. Ne ovat minusta lyömäaseita ja vievät huomion pois konkreettisista lähteistä ja opeista. Minua kiinnostaa vain historiallinen totuus ja objektiiviset havainnot lähteistä. Kuka tahansa lukutaitoinen voi tehdä samat havainnot kuin minä lähteiden parissa.

Pitäytyminen perinteisiin näkemyksiin ei ole seurausta naturalismista tai supranaturalismista, vaan kysymys on enemmänkin mahdollisesta historiallisesta epärehellisyydestä, oman uskonnollisen perinteen suojelusta, totuuden pelosta, muutoksen vastustamisesta tai tieteellisen tiedon väheksymisestä.

Moni pelkää teologian uudistamisen johtavan Jumalan kuolemaan ja uskon kadottamiseen, mutta siitä ei todellakaan ole kysymys. Jumala ei kuole, vaikka tulkintamme hänestä muuttuisivat. Uskontojen uudistaminen on aina ollut vaikeaa. Konservatiivit ja liberaalit ottivat yhteen jo alkuseurakunnassa. Aluksi liberaalit voittivat, kunnes konservatiivit iskivät takaisin "puhtaalla opilla", mikä sulki suut tuhansiksi vuosiksi.

Silti perinteiset näkemykset eivät ole väärin. Ne ovat mahdollisia selitysmalleja nekin, joiden rinnalle minä haluaisin tuoda uudempaakin näkökulmaa.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Oma tarkoitukseni on pyrkiä totuuteen teologisissa asioissa. Minä en ole täällä vääristelemässä eri uskontojen asioita.
Lähtökohtani ovat omin silmin tehtävät yhteiset ja yleiset havainnot kristillisestä perimätiedosta ja pyrkimys historiaa kunnioittavaan, rehelliseen, asialliseen ja järkevään lähteiden selittämiseen. Historiallisten lähteiden selittäminen on aina myös tulkintaa ja asioita voidaan selittää erilaisin historiallisin teorioin. Kaikki teoriat eivät ole yhtä järkeviä ja uskottavia.

Minä en naturalsimista tai supranaturalismista piittaa. Ne ovat minusta lyömäaseita ja vievät huomion pois konkreettisista lähteistä ja opeista. Minua kiinnostaa vain historiallinen totuus ja objektiiviset havainnot lähteistä. Kuka tahansa lukutaitoinen voi tehdä samat havainnot kuin minä lähteiden parissa.

Pitäytyminen perinteisiin näkemyksiin ei ole seurausta naturalismista tai supranaturalismista, vaan kysymys on enemmänkin mahdollisesta historiallisesta epärehellisyydestä, oman uskonnollisen perinteen suojelusta, totuuden pelosta, muutoksen vastustamisesta tai tieteellisen tiedon väheksymisestä.

Moni pelkää teologian uudistamisen johtavan Jumalan kuolemaan ja uskon kadottamiseen, mutta siitä ei todellakaan ole kysymys. Jumala ei kuole, vaikka tulkintamme hänestä muuttuisivat. Uskontojen uudistaminen on aina ollut vaikeaa. Konservatiivit ja liberaalit ottivat yhteen jo alkuseurakunnassa. Aluksi liberaalit voittivat, kunnes konservatiivit iskivät takaisin "puhtaalla opilla", mikä sulki suut tuhansiksi vuosiksi.

Silti perinteiset näkemykset eivät ole väärin. Ne ovat mahdollisia selitysmalleja nekin, joiden rinnalle minä haluaisin tuoda uudempaakin näkökulmaa.

Lue lisää

naturalismi johtaa sinut näkemään ristiriitoja siellä, missä niitä ei todellisuudessa ole, esim. Jeesuksen ja Paavalin käsitys vanhurskauttamisesta. Supranaturalisti taas ymmärtää, että Jeesuksen ja Paavalin opetukset ovat harmoniassa kun kiinnittää huomiota niiden kaikkiin piirteisiin eikä poimi muutamaa jaetta ja käytä niitä lyömäaseina.
Et eroita lakia ja evankeliumia.

Sinua kiinnostaa sinun mieltymystesi mukainen usko. Jos jokin asia, niin se on tullut tunnetuksi.

Ongelma tässä on se, että jos uudistamme kristinuskon näkemyksiesi mukaan, niin meillä ei ole enää kristinuskoa vaan jotain kanttilaista etiikkaa.

-I-. kirjoitti:

naturalismi johtaa sinut näkemään ristiriitoja siellä, missä niitä ei todellisuudessa ole, esim. Jeesuksen ja Paavalin käsitys vanhurskauttamisesta. Supranaturalisti taas ymmärtää, että Jeesuksen ja Paavalin opetukset ovat harmoniassa kun kiinnittää huomiota niiden kaikkiin piirteisiin eikä poimi muutamaa jaetta ja käytä niitä lyömäaseina.
Et eroita lakia ja evankeliumia.

Sinua kiinnostaa sinun mieltymystesi mukainen usko. Jos jokin asia, niin se on tullut tunnetuksi.

Ongelma tässä on se, että jos uudistamme kristinuskon näkemyksiesi mukaan, niin meillä ei ole enää kristinuskoa vaan jotain kanttilaista etiikkaa.

Lue lisää

Oikein sanottu! Toivonen-Kaulahuivifin ei ymmärrä lain ja evankeliumin eroa. Siinä asiassa piilee koko kristinuskon ydin.
Kieltämättä asia on vaikea, Jeesuksen mukaan vain harvat sen löytävät, vaikka monet sitä etsivät.

-I-. kirjoitti:

naturalismi johtaa sinut näkemään ristiriitoja siellä, missä niitä ei todellisuudessa ole, esim. Jeesuksen ja Paavalin käsitys vanhurskauttamisesta. Supranaturalisti taas ymmärtää, että Jeesuksen ja Paavalin opetukset ovat harmoniassa kun kiinnittää huomiota niiden kaikkiin piirteisiin eikä poimi muutamaa jaetta ja käytä niitä lyömäaseina.
Et eroita lakia ja evankeliumia.

Sinua kiinnostaa sinun mieltymystesi mukainen usko. Jos jokin asia, niin se on tullut tunnetuksi.

Ongelma tässä on se, että jos uudistamme kristinuskon näkemyksiesi mukaan, niin meillä ei ole enää kristinuskoa vaan jotain kanttilaista etiikkaa.

Lue lisää

En väitä olevani oikeassa. Voin tehdä virheitä ja käsittää asioita toki väärin. Mielestäni näen kuitenkin todellisia ristiriitoja Raamatussa.

Jeesus ei puhunut perimätiedossa vielä vanhurskauttamisesta. Käsite oli Paavalin käyttöönottama. Jeesus ei myöskään mielestäni erotellut millään tavoin lakia ja evankeliumia. Kaikki oli hänelle lakia eli Jumalan tahtoa, kaikki oli hänelle myös evankeliumia eli hyvää sanomaa Jumalasta.

Jeesus puhui Jumalan tahdosta ja hän kertoi tiestä Jumalan luo. Usko ja hyvän tekeminen kulkivat käsi kädessä Jeesuksen elämässä. Niin niiden pitäisi olla myös Jeesuksen kannattajien elämässä.

Kun katselee Suomea, täällä uskotaan ilmeisesti laajassa mitassa Jumalaan, mutta kaduilla ja kodeissa käyttäydytään kuin vähäjärkiset ja mielipuolet. Viinaa, väkivaltaa, rakkaudettomuutta, välinpitämättömyyttä ja epäterveitä elämäntapoja. Tuntuu Jumalan tahto unohtuvan ja pyrkimys siihen. Kaikki ehkä seurausta luterilaisten keksimästä lain ja evankeliumin keinotekoisesta erottamisesta. Katolisten sitoutuminen uskoonsa on vahvempaa kuin luterilaisilla.

kaulahuivifin kirjoitti:

En väitä olevani oikeassa. Voin tehdä virheitä ja käsittää asioita toki väärin. Mielestäni näen kuitenkin todellisia ristiriitoja Raamatussa.

Jeesus ei puhunut perimätiedossa vielä vanhurskauttamisesta. Käsite oli Paavalin käyttöönottama. Jeesus ei myöskään mielestäni erotellut millään tavoin lakia ja evankeliumia. Kaikki oli hänelle lakia eli Jumalan tahtoa, kaikki oli hänelle myös evankeliumia eli hyvää sanomaa Jumalasta.

Jeesus puhui Jumalan tahdosta ja hän kertoi tiestä Jumalan luo. Usko ja hyvän tekeminen kulkivat käsi kädessä Jeesuksen elämässä. Niin niiden pitäisi olla myös Jeesuksen kannattajien elämässä.

Kun katselee Suomea, täällä uskotaan ilmeisesti laajassa mitassa Jumalaan, mutta kaduilla ja kodeissa käyttäydytään kuin vähäjärkiset ja mielipuolet. Viinaa, väkivaltaa, rakkaudettomuutta, välinpitämättömyyttä ja epäterveitä elämäntapoja. Tuntuu Jumalan tahto unohtuvan ja pyrkimys siihen. Kaikki ehkä seurausta luterilaisten keksimästä lain ja evankeliumin keinotekoisesta erottamisesta. Katolisten sitoutuminen uskoonsa on vahvempaa kuin luterilaisilla.

Lue lisää

Koko ajan Jeesuksella on esillä laki, toistalta hän puhuu siitä, mikä tarkoittaa avainten valtaa.
Pelastusarmo kuului vain katuville, ei katumattomille. Jumalan valtakuntaan ei pääse tietouskolla, vaan se edellyttää kääntymystä

taas kaiken kirjoitti:

Koko ajan Jeesuksella on esillä laki, toistalta hän puhuu siitä, mikä tarkoittaa avainten valtaa.
Pelastusarmo kuului vain katuville, ei katumattomille. Jumalan valtakuntaan ei pääse tietouskolla, vaan se edellyttää kääntymystä

Lue lisää

Minä en tahallani sekoita mitään, en edes drinkkejä. Minä en ole missään kohdassa sanonut, että pelkällä tietouskolla päästään Jumalan valtakuntaan tai että ihmisen ei pitäisi katua syntejään. Totesin vain, että Jeesukselle usko ja hyvän tekeminen olivat yhtä ja samaa asiaa. Hän ei niitä erotellut millään tavoin. Näin pitäisi meidänkin toimia. Öitä: Pasi

kaulahuivifin kirjoitti:

En väitä olevani oikeassa. Voin tehdä virheitä ja käsittää asioita toki väärin. Mielestäni näen kuitenkin todellisia ristiriitoja Raamatussa.

Jeesus ei puhunut perimätiedossa vielä vanhurskauttamisesta. Käsite oli Paavalin käyttöönottama. Jeesus ei myöskään mielestäni erotellut millään tavoin lakia ja evankeliumia. Kaikki oli hänelle lakia eli Jumalan tahtoa, kaikki oli hänelle myös evankeliumia eli hyvää sanomaa Jumalasta.

Jeesus puhui Jumalan tahdosta ja hän kertoi tiestä Jumalan luo. Usko ja hyvän tekeminen kulkivat käsi kädessä Jeesuksen elämässä. Niin niiden pitäisi olla myös Jeesuksen kannattajien elämässä.

Kun katselee Suomea, täällä uskotaan ilmeisesti laajassa mitassa Jumalaan, mutta kaduilla ja kodeissa käyttäydytään kuin vähäjärkiset ja mielipuolet. Viinaa, väkivaltaa, rakkaudettomuutta, välinpitämättömyyttä ja epäterveitä elämäntapoja. Tuntuu Jumalan tahto unohtuvan ja pyrkimys siihen. Kaikki ehkä seurausta luterilaisten keksimästä lain ja evankeliumin keinotekoisesta erottamisesta. Katolisten sitoutuminen uskoonsa on vahvempaa kuin luterilaisilla.

Lue lisää

ja pelastuminen ovat toistensa synonyymeja monissa UT:n kirjeissä, joten kun Jeesus puhuu pelastumisesta, voimme ymmärtää sen hyvin vanhurskauttamisena.

Pelastukseen liittyen hän sanoo näin:
"Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista".
Johanneksen evankeliumi on tietysti merkittävin evankeliumeista kun puhumme pelastuksesta uskon kautta.
"17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta."

Niin uskon ja tekojen pitää kulkea käsi kädessä, mutta emme saa sekoittaa pelastuksen syytä ja seurausta.

Montakohan prosenttia Suomessa on tunnustavia luterilaisia? Ja jos uskotaan johonkin Jumalaan, niin se on varmasti hyvin saman näköinen kuin tuo sinun tekeleesi.
Luterilaisuuden ja kristinuskon vaikeus onkin siinä, että kuinka olla luterilainen kun luonnostaan ihminen on taipuvainen joko farisealaisuuteen tai antinominismiin.

-I- kirjoitti:

ja pelastuminen ovat toistensa synonyymeja monissa UT:n kirjeissä, joten kun Jeesus puhuu pelastumisesta, voimme ymmärtää sen hyvin vanhurskauttamisena.

Pelastukseen liittyen hän sanoo näin:
"Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista".
Johanneksen evankeliumi on tietysti merkittävin evankeliumeista kun puhumme pelastuksesta uskon kautta.
"17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta."

Niin uskon ja tekojen pitää kulkea käsi kädessä, mutta emme saa sekoittaa pelastuksen syytä ja seurausta.

Montakohan prosenttia Suomessa on tunnustavia luterilaisia? Ja jos uskotaan johonkin Jumalaan, niin se on varmasti hyvin saman näköinen kuin tuo sinun tekeleesi.
Luterilaisuuden ja kristinuskon vaikeus onkin siinä, että kuinka olla luterilainen kun luonnostaan ihminen on taipuvainen joko farisealaisuuteen tai antinominismiin.

Lue lisää

Markuksen ja Johanneksen evankeliumit ovat kaksi eri maailmaa. Käsitteillä voi olla samoja merkityksiä tai eri merkityksiä eri teoksissa. Asia pitää aina selvittää systemaattisella analyysillä.

Kukaan ei ole sekoittamassa pelastuksen syytä ja seurausta. Jumala hyväksyy aina ihmisen yhteyteensä, ei ihminen itse. Ihminen voi voittaa kuoleman vain Jumalan armon avulla, ei omalla osaamisella. Silti Jeesus piti hyviä tekoja luonnollisena osana ihmisen elämää ja uskoa. Se oli Jeesuksen seuraamista alunperin.

Mitä tulee suomalaisten uskoon, niin omassa uskossani ei ole mitään vikaa. Se on elämää Jumalan armosta, armossa ja armoon. Siihen kuuluu myös terveellisten elämäntapojen noudattaminen ja eettinen kasvu. Ei mitään huonoja asioita. Silti uskon kohtaloni yksin Jumalan armon varaan. En kuvittele pääseväni omilla teoillani yhtään mihinkään, vaan takerrun vain Armoon.

kaulahuivifin kirjoitti:

Markuksen ja Johanneksen evankeliumit ovat kaksi eri maailmaa. Käsitteillä voi olla samoja merkityksiä tai eri merkityksiä eri teoksissa. Asia pitää aina selvittää systemaattisella analyysillä.

Kukaan ei ole sekoittamassa pelastuksen syytä ja seurausta. Jumala hyväksyy aina ihmisen yhteyteensä, ei ihminen itse. Ihminen voi voittaa kuoleman vain Jumalan armon avulla, ei omalla osaamisella. Silti Jeesus piti hyviä tekoja luonnollisena osana ihmisen elämää ja uskoa. Se oli Jeesuksen seuraamista alunperin.

Mitä tulee suomalaisten uskoon, niin omassa uskossani ei ole mitään vikaa. Se on elämää Jumalan armosta, armossa ja armoon. Siihen kuuluu myös terveellisten elämäntapojen noudattaminen ja eettinen kasvu. Ei mitään huonoja asioita. Silti uskon kohtaloni yksin Jumalan armon varaan. En kuvittele pääseväni omilla teoillani yhtään mihinkään, vaan takerrun vain Armoon.

Lue lisää

Etkö sinä ymmärrä, kun sinulle sanotaan, että et ole tervetullut tänne. Me emme halua lukea roskapostejasi. Saarnaa kotonasi, harhaoppinen.

kaulahuivifin kirjoitti:

Markuksen ja Johanneksen evankeliumit ovat kaksi eri maailmaa. Käsitteillä voi olla samoja merkityksiä tai eri merkityksiä eri teoksissa. Asia pitää aina selvittää systemaattisella analyysillä.

Kukaan ei ole sekoittamassa pelastuksen syytä ja seurausta. Jumala hyväksyy aina ihmisen yhteyteensä, ei ihminen itse. Ihminen voi voittaa kuoleman vain Jumalan armon avulla, ei omalla osaamisella. Silti Jeesus piti hyviä tekoja luonnollisena osana ihmisen elämää ja uskoa. Se oli Jeesuksen seuraamista alunperin.

Mitä tulee suomalaisten uskoon, niin omassa uskossani ei ole mitään vikaa. Se on elämää Jumalan armosta, armossa ja armoon. Siihen kuuluu myös terveellisten elämäntapojen noudattaminen ja eettinen kasvu. Ei mitään huonoja asioita. Silti uskon kohtaloni yksin Jumalan armon varaan. En kuvittele pääseväni omilla teoillani yhtään mihinkään, vaan takerrun vain Armoon.

Lue lisää

taas siitä pidämmekö Raamattua Jumalan sanana. Kummastakin sekä Matteuksesta että Johanneksesta löytyy pelastus Jumalan armosta (luterilaisessa merkityksessä).

Sekoitat syyn ja seurauksen kun sanot, että uskominen tarkoittaa rakastamista tjt.

Siinä on hyvin paljon vikaa, jos katselemme sitä tunnustuksellisen luterilaisuuden tai klassisen kristinuskon näkökulmasta. Totta kai voimme sitten itse luoda oman uskonnon, joka ei tuomitse.
No tuo sinun uskosi on oma tekeleesi ergo

-I- kirjoitti:

taas siitä pidämmekö Raamattua Jumalan sanana. Kummastakin sekä Matteuksesta että Johanneksesta löytyy pelastus Jumalan armosta (luterilaisessa merkityksessä).

Sekoitat syyn ja seurauksen kun sanot, että uskominen tarkoittaa rakastamista tjt.

Siinä on hyvin paljon vikaa, jos katselemme sitä tunnustuksellisen luterilaisuuden tai klassisen kristinuskon näkökulmasta. Totta kai voimme sitten itse luoda oman uskonnon, joka ei tuomitse.
No tuo sinun uskosi on oma tekeleesi ergo

Lue lisää

Todellinen rakkaus Jumalaan ja lähimmäistä kohtaan voi syntyä vain uskon tuloksena - silloinkin vajavaisena.
Vanhurskautuminen Jumalan edessä perustuu pelkkään armoon.

-I- kirjoitti:

taas siitä pidämmekö Raamattua Jumalan sanana. Kummastakin sekä Matteuksesta että Johanneksesta löytyy pelastus Jumalan armosta (luterilaisessa merkityksessä).

Sekoitat syyn ja seurauksen kun sanot, että uskominen tarkoittaa rakastamista tjt.

Siinä on hyvin paljon vikaa, jos katselemme sitä tunnustuksellisen luterilaisuuden tai klassisen kristinuskon näkökulmasta. Totta kai voimme sitten itse luoda oman uskonnon, joka ei tuomitse.
No tuo sinun uskosi on oma tekeleesi ergo

Lue lisää

Kyllä. Luterilainen käsitys pelastuksesta löytyy vaikka mistä, kun oikein tulkitaan tekstejä oman mielen ja tarkoitusperien mukaisesti. Parhaiten ja helpoiten se löytyy kuitenkin Paavalin kirjeistä. On hyvä koko ajan muistaa Jeesuksen aidot sanat: Joka täyttää Taivaallisen Isäni tahdon, pääsee sisälle Jumalan valtakuntaan. Usko ei ole vastakohta hyville teoille.

En puhu missään kohtaa syystä ja seurauksista, joten voin sekoittaa ainoastaan luterilaisten tulkinnanvaraiset käsitteet. Minusta on järkevää ja kuvaavaa sanoa uskoa rakkaudeksi Jumalaan. Onhan se sitä nimenomaan! On turha saivarrella, oliko ensin kana vai muna tai usko vai rakkaus. Sillä tiedolla emme tee yhtään mitään. Tärkeää on vain, että ihminen rakastaa Jumalaa ja hänen sanomaansa armosta sekä tämän sanoman välittäjiä ja että ihminen elää tässä uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Varhaiskristityt esittivät oman tulkintansa Jumalasta ja Jeesuksesta. Luther&Co esittivät puolestaan oman näkemyksensä 1500-luvulla. Toki minäkin esitän vain oman tulkintani Kompassissa perustaen perimätiedon hermenuttiseen ymmärtämiseen ja teolgisen tiedon hyväksikäyttöön. Kaikki on avointa teologian luomista. Erilaiset teologiset tulkinnat mahtuvat kirkkoon ja Jumalan rakkauteen. Se on minun viestini.

kaulahuivifin kirjoitti:

Kyllä. Luterilainen käsitys pelastuksesta löytyy vaikka mistä, kun oikein tulkitaan tekstejä oman mielen ja tarkoitusperien mukaisesti. Parhaiten ja helpoiten se löytyy kuitenkin Paavalin kirjeistä. On hyvä koko ajan muistaa Jeesuksen aidot sanat: Joka täyttää Taivaallisen Isäni tahdon, pääsee sisälle Jumalan valtakuntaan. Usko ei ole vastakohta hyville teoille.

En puhu missään kohtaa syystä ja seurauksista, joten voin sekoittaa ainoastaan luterilaisten tulkinnanvaraiset käsitteet. Minusta on järkevää ja kuvaavaa sanoa uskoa rakkaudeksi Jumalaan. Onhan se sitä nimenomaan! On turha saivarrella, oliko ensin kana vai muna tai usko vai rakkaus. Sillä tiedolla emme tee yhtään mitään. Tärkeää on vain, että ihminen rakastaa Jumalaa ja hänen sanomaansa armosta sekä tämän sanoman välittäjiä ja että ihminen elää tässä uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Varhaiskristityt esittivät oman tulkintansa Jumalasta ja Jeesuksesta. Luther&Co esittivät puolestaan oman näkemyksensä 1500-luvulla. Toki minäkin esitän vain oman tulkintani Kompassissa perustaen perimätiedon hermenuttiseen ymmärtämiseen ja teolgisen tiedon hyväksikäyttöön. Kaikki on avointa teologian luomista. Erilaiset teologiset tulkinnat mahtuvat kirkkoon ja Jumalan rakkauteen. Se on minun viestini.

Lue lisää

Sinulle turhaa, mutta Jumalan lapsille tärkeää.
Ihminen ei voi tehdä rakkauden tekoja ilman Pyhän Hengen vaikutusta. Siitä on selvä Jeesuksen sana.
Tarvitaan ensin usko, siitä tulevat Jumalan hyväksymät työt.

kaulahuivifin kirjoitti:

Kyllä. Luterilainen käsitys pelastuksesta löytyy vaikka mistä, kun oikein tulkitaan tekstejä oman mielen ja tarkoitusperien mukaisesti. Parhaiten ja helpoiten se löytyy kuitenkin Paavalin kirjeistä. On hyvä koko ajan muistaa Jeesuksen aidot sanat: Joka täyttää Taivaallisen Isäni tahdon, pääsee sisälle Jumalan valtakuntaan. Usko ei ole vastakohta hyville teoille.

En puhu missään kohtaa syystä ja seurauksista, joten voin sekoittaa ainoastaan luterilaisten tulkinnanvaraiset käsitteet. Minusta on järkevää ja kuvaavaa sanoa uskoa rakkaudeksi Jumalaan. Onhan se sitä nimenomaan! On turha saivarrella, oliko ensin kana vai muna tai usko vai rakkaus. Sillä tiedolla emme tee yhtään mitään. Tärkeää on vain, että ihminen rakastaa Jumalaa ja hänen sanomaansa armosta sekä tämän sanoman välittäjiä ja että ihminen elää tässä uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Varhaiskristityt esittivät oman tulkintansa Jumalasta ja Jeesuksesta. Luther&Co esittivät puolestaan oman näkemyksensä 1500-luvulla. Toki minäkin esitän vain oman tulkintani Kompassissa perustaen perimätiedon hermenuttiseen ymmärtämiseen ja teolgisen tiedon hyväksikäyttöön. Kaikki on avointa teologian luomista. Erilaiset teologiset tulkinnat mahtuvat kirkkoon ja Jumalan rakkauteen. Se on minun viestini.

Lue lisää

iski eilen illalla, jotenkin sääli kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät tunne Kristusta. Olen siis ihan vilpittömän pahoillani siitä.
Toinen asia, joka puhutteli eilen oli se kun vaihteeksi luin Pieperiä ja hän puhui siitä, miten epäuskoiset eivät voi edes ymmärtää Raamattua hengellisessä merkityksessä.

No kun Paavali on ainoa henkilö, joka jokseenkin systemaattisesti käy vanhurskauttamisopin läpi, on täysin oikeutettua, että katsomme muuta UT:a hänen esityksensä valossa.
Jeesus toisaalla sanoo, että kukaan ei täytä taivaallisen Isän tahtoa ja tästähän syntyy se kaunis lain ja evankeliumin oppi.

Toinen kappale kertoo selvästi, että ainakaan sanojesi perusteella, sinua ei voi pitää kristittynä. Kristinuskossa ei ole kyse siitä, mitä me teemme vaan siitä, mitä Herra Kristus on tehnyt puolestamme jo pari tuhatta vuotta sitten. By the way, usko on totena pitämistä ja luottamista. Sinun pitäisi se jonkun sortin eksegetiikkona tietää. Sinun ihmiskäsityksesi on niin korkea, että se vääristää myös tämän tulkintasi.

Kukaan ei ollut koskaan ajatellut noin ennen kuin relativismi iski kehiin. Tuo on myös hyvin ylimielinen käsitys. Kristus ja pyhät varmasti itkevät puolestasi

-I- kirjoitti:

iski eilen illalla, jotenkin sääli kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät tunne Kristusta. Olen siis ihan vilpittömän pahoillani siitä.
Toinen asia, joka puhutteli eilen oli se kun vaihteeksi luin Pieperiä ja hän puhui siitä, miten epäuskoiset eivät voi edes ymmärtää Raamattua hengellisessä merkityksessä.

No kun Paavali on ainoa henkilö, joka jokseenkin systemaattisesti käy vanhurskauttamisopin läpi, on täysin oikeutettua, että katsomme muuta UT:a hänen esityksensä valossa.
Jeesus toisaalla sanoo, että kukaan ei täytä taivaallisen Isän tahtoa ja tästähän syntyy se kaunis lain ja evankeliumin oppi.

Toinen kappale kertoo selvästi, että ainakaan sanojesi perusteella, sinua ei voi pitää kristittynä. Kristinuskossa ei ole kyse siitä, mitä me teemme vaan siitä, mitä Herra Kristus on tehnyt puolestamme jo pari tuhatta vuotta sitten. By the way, usko on totena pitämistä ja luottamista. Sinun pitäisi se jonkun sortin eksegetiikkona tietää. Sinun ihmiskäsityksesi on niin korkea, että se vääristää myös tämän tulkintasi.

Kukaan ei ollut koskaan ajatellut noin ennen kuin relativismi iski kehiin. Tuo on myös hyvin ylimielinen käsitys. Kristus ja pyhät varmasti itkevät puolestasi

Lue lisää

epilepsiaa tai jotakin muuta aivosairautta. Nykyisillä lääkkeillä hänen näkö- ja kuuloharhansa olisivat pysyneet paremmin kurissa.
Säälittää ihmiset, joihin hourupäiden jutut menevät täydestä.

poti luultavasti kirjoitti:

epilepsiaa tai jotakin muuta aivosairautta. Nykyisillä lääkkeillä hänen näkö- ja kuuloharhansa olisivat pysyneet paremmin kurissa.
Säälittää ihmiset, joihin hourupäiden jutut menevät täydestä.

Lue lisää

ihmiset, jotka eivät ole ilmeisesti perehtyneet epilepsiaan eivätkä Paavalin opetukseen

-I- kirjoitti:

iski eilen illalla, jotenkin sääli kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät tunne Kristusta. Olen siis ihan vilpittömän pahoillani siitä.
Toinen asia, joka puhutteli eilen oli se kun vaihteeksi luin Pieperiä ja hän puhui siitä, miten epäuskoiset eivät voi edes ymmärtää Raamattua hengellisessä merkityksessä.

No kun Paavali on ainoa henkilö, joka jokseenkin systemaattisesti käy vanhurskauttamisopin läpi, on täysin oikeutettua, että katsomme muuta UT:a hänen esityksensä valossa.
Jeesus toisaalla sanoo, että kukaan ei täytä taivaallisen Isän tahtoa ja tästähän syntyy se kaunis lain ja evankeliumin oppi.

Toinen kappale kertoo selvästi, että ainakaan sanojesi perusteella, sinua ei voi pitää kristittynä. Kristinuskossa ei ole kyse siitä, mitä me teemme vaan siitä, mitä Herra Kristus on tehnyt puolestamme jo pari tuhatta vuotta sitten. By the way, usko on totena pitämistä ja luottamista. Sinun pitäisi se jonkun sortin eksegetiikkona tietää. Sinun ihmiskäsityksesi on niin korkea, että se vääristää myös tämän tulkintasi.

Kukaan ei ollut koskaan ajatellut noin ennen kuin relativismi iski kehiin. Tuo on myös hyvin ylimielinen käsitys. Kristus ja pyhät varmasti itkevät puolestasi

Lue lisää

Ei voi sanoa muuta kuin Amen, Halleluja!

Kiitos, Isä, että ilmoitit tämän pienille ja yksinkertaisille, mutta salasit viisailta ja ymmärtäväisiltä. Se tosin oli, Isä, sinun hyvä tahtos!

Tuntea itsensä, tuntea Kristus!

vanh.luterilainen kirjoitti:

Ei voi sanoa muuta kuin Amen, Halleluja!

Kiitos, Isä, että ilmoitit tämän pienille ja yksinkertaisille, mutta salasit viisailta ja ymmärtäväisiltä. Se tosin oli, Isä, sinun hyvä tahtos!

Tuntea itsensä, tuntea Kristus!

Lue lisää

että tuo totuus on salattu viisailta ja ymmärtäväisiltä?

hyvä asia, kirjoitti:

että tuo totuus on salattu viisailta ja ymmärtäväisiltä?

Se on Jumalan salaisuus.

vanh.luterilainen kirjoitti:

Sinulle turhaa, mutta Jumalan lapsille tärkeää.
Ihminen ei voi tehdä rakkauden tekoja ilman Pyhän Hengen vaikutusta. Siitä on selvä Jeesuksen sana.
Tarvitaan ensin usko, siitä tulevat Jumalan hyväksymät työt.

Lue lisää

Väitän, että ateistit ja muiden uskontojen kannattajatpystyvät tekemään myös hyviä tekoja. Rakkauden tekoihin ei tarvita mitään erityistä Jumalan voimaa eli Pyhää Henkeä. Evankeliumi voi toki vahvistaa ihmisen halua hyvään. Perustelen näkemykseni havainnoilla ihmisen eettisestä kasvusta ja ihmisten elämästä. Hyviä ihmisiä eivät ole vain uskovat - eivätkä hekään aina.

Muistutan myös, että Jeesus sanoi aitoina sanoinaan, että korkein käsky on rakastaa Jumalaa yli kaiken...Sitä se usko on.

-I- kirjoitti:

iski eilen illalla, jotenkin sääli kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät tunne Kristusta. Olen siis ihan vilpittömän pahoillani siitä.
Toinen asia, joka puhutteli eilen oli se kun vaihteeksi luin Pieperiä ja hän puhui siitä, miten epäuskoiset eivät voi edes ymmärtää Raamattua hengellisessä merkityksessä.

No kun Paavali on ainoa henkilö, joka jokseenkin systemaattisesti käy vanhurskauttamisopin läpi, on täysin oikeutettua, että katsomme muuta UT:a hänen esityksensä valossa.
Jeesus toisaalla sanoo, että kukaan ei täytä taivaallisen Isän tahtoa ja tästähän syntyy se kaunis lain ja evankeliumin oppi.

Toinen kappale kertoo selvästi, että ainakaan sanojesi perusteella, sinua ei voi pitää kristittynä. Kristinuskossa ei ole kyse siitä, mitä me teemme vaan siitä, mitä Herra Kristus on tehnyt puolestamme jo pari tuhatta vuotta sitten. By the way, usko on totena pitämistä ja luottamista. Sinun pitäisi se jonkun sortin eksegetiikkona tietää. Sinun ihmiskäsityksesi on niin korkea, että se vääristää myös tämän tulkintasi.

Kukaan ei ollut koskaan ajatellut noin ennen kuin relativismi iski kehiin. Tuo on myös hyvin ylimielinen käsitys. Kristus ja pyhät varmasti itkevät puolestasi

Lue lisää

On hyvä asia, että olet huolissasi muista ihmisistä. Se on oikein. Toki Paavalin valossa voi katsoa kaikkea teologiaa. Silloin syntyy tietynlaista teologista tulkintaa ja se on yksi vaihtoehto, punnittua ja perusteltua alusta loppuun asti. Ihan kelpo tavaraa.

Klassinen teologia on yksi vaihtoehto, mutta en pitäisi sitä mittarina kaikelle teologialle. Klassisen teologian kulmakiviä on toki Jumalan työ ihmisen puolesta Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikki kuitenkin muuttuu jos esitetään toisenlaisia tulkintoja Jeesuksesta. Samasta Jumalasta ja samasta Jeesuksesta silti puhutaan.

Kompassin uskon kohdassa muistutan, että uskoon kuuluu aina tietämistä ja luottamista sekä toimimista. Uskon määritelmänä on kuvaavinta kuitenkin rakkaus. Sehän se korkein käskykin oli perimätiedossa: rakasta Jumalaa yli kaiken.

Ihmiskäsitykseni on realistinen: ihminen on oppiva ja kehittyvä olento, joka kykenee sekä hyvään että pahaan. Eettinen kehittyminen vaatii paljon harjoittelua ja opiskelua. Ihminen on kokonaisuus, jonka elämän tarkoitus on elämä itse ja rakkaus. Tuonpuoleisuus täydentää tämänpuoleisuutta. Ihminen asuu maailmassa ja Jumala taivaassa, meitä korkeammassa ulottuuvuudessa. Mitä huonoa tuossa ihmiskäsityksessä on?

Pasi Toivonen kirjoitti:

On hyvä asia, että olet huolissasi muista ihmisistä. Se on oikein. Toki Paavalin valossa voi katsoa kaikkea teologiaa. Silloin syntyy tietynlaista teologista tulkintaa ja se on yksi vaihtoehto, punnittua ja perusteltua alusta loppuun asti. Ihan kelpo tavaraa.

Klassinen teologia on yksi vaihtoehto, mutta en pitäisi sitä mittarina kaikelle teologialle. Klassisen teologian kulmakiviä on toki Jumalan työ ihmisen puolesta Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikki kuitenkin muuttuu jos esitetään toisenlaisia tulkintoja Jeesuksesta. Samasta Jumalasta ja samasta Jeesuksesta silti puhutaan.

Kompassin uskon kohdassa muistutan, että uskoon kuuluu aina tietämistä ja luottamista sekä toimimista. Uskon määritelmänä on kuvaavinta kuitenkin rakkaus. Sehän se korkein käskykin oli perimätiedossa: rakasta Jumalaa yli kaiken.

Ihmiskäsitykseni on realistinen: ihminen on oppiva ja kehittyvä olento, joka kykenee sekä hyvään että pahaan. Eettinen kehittyminen vaatii paljon harjoittelua ja opiskelua. Ihminen on kokonaisuus, jonka elämän tarkoitus on elämä itse ja rakkaus. Tuonpuoleisuus täydentää tämänpuoleisuutta. Ihminen asuu maailmassa ja Jumala taivaassa, meitä korkeammassa ulottuuvuudessa. Mitä huonoa tuossa ihmiskäsityksessä on?

Lue lisää

Sama nimi "Jeesus", mutta täysin eri henkilö. Tai totta kai voimme puhua Jeesus Nasaretilaisesta, historiallisesta henkilöstä, mutta meidän spekulaatiomme eivät muuta sitä, kuka hän oli oikeasti.

Se, että ihmiskäsityksesi on ylioptimistinen. Jos ymmärtäisit syvän turmeluksesi, et harjoittaisi tuollaista teologiaa, jota nyt harjoitat

Pasi Toivonen kirjoitti:

On hyvä asia, että olet huolissasi muista ihmisistä. Se on oikein. Toki Paavalin valossa voi katsoa kaikkea teologiaa. Silloin syntyy tietynlaista teologista tulkintaa ja se on yksi vaihtoehto, punnittua ja perusteltua alusta loppuun asti. Ihan kelpo tavaraa.

Klassinen teologia on yksi vaihtoehto, mutta en pitäisi sitä mittarina kaikelle teologialle. Klassisen teologian kulmakiviä on toki Jumalan työ ihmisen puolesta Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikki kuitenkin muuttuu jos esitetään toisenlaisia tulkintoja Jeesuksesta. Samasta Jumalasta ja samasta Jeesuksesta silti puhutaan.

Kompassin uskon kohdassa muistutan, että uskoon kuuluu aina tietämistä ja luottamista sekä toimimista. Uskon määritelmänä on kuvaavinta kuitenkin rakkaus. Sehän se korkein käskykin oli perimätiedossa: rakasta Jumalaa yli kaiken.

Ihmiskäsitykseni on realistinen: ihminen on oppiva ja kehittyvä olento, joka kykenee sekä hyvään että pahaan. Eettinen kehittyminen vaatii paljon harjoittelua ja opiskelua. Ihminen on kokonaisuus, jonka elämän tarkoitus on elämä itse ja rakkaus. Tuonpuoleisuus täydentää tämänpuoleisuutta. Ihminen asuu maailmassa ja Jumala taivaassa, meitä korkeammassa ulottuuvuudessa. Mitä huonoa tuossa ihmiskäsityksessä on?

Lue lisää

jos haluat lähteä käskyjen tielle niin tuo korkein käsky on aika hyvä. Surullista nähdä taas se, että optimistisuudessasi olet sokea omalle kyvyttömyydellesi tuon käskyn edessä. Se käsky ei muuten sano, että usko on rakkautta.

-I- kirjoitti:

jos haluat lähteä käskyjen tielle niin tuo korkein käsky on aika hyvä. Surullista nähdä taas se, että optimistisuudessasi olet sokea omalle kyvyttömyydellesi tuon käskyn edessä. Se käsky ei muuten sano, että usko on rakkautta.

Lue lisää

Minusta perimätiedon korkein käsky kyllä kertoo kaiken oleellisen ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta: se on ja sen tulisi olla nimenomaan rakkautta. Muutoin käsky kuuluisi toisin.

Teologian historiassa on usein sekoitettu käsitteiden määritelmät ja merkitykset eli kysymykset; mikä tämä on? ja mitä tämä on? Kun teologiasta puhutaan, tärkeintä on aina ensimmäisenä selventää käytetyt käsitteet, niiden määritelmät ja merkitykset.

Uskon määritelmänä rakkaus on luonnolista, koska Jumalakin on rakkaus. Totena pitämiset yms kuulvat uskon merkityksiin ja ne kertovat, mitä usko on - ei mikä usko on.

-I- kirjoitti:

Sama nimi "Jeesus", mutta täysin eri henkilö. Tai totta kai voimme puhua Jeesus Nasaretilaisesta, historiallisesta henkilöstä, mutta meidän spekulaatiomme eivät muuta sitä, kuka hän oli oikeasti.

Se, että ihmiskäsityksesi on ylioptimistinen. Jos ymmärtäisit syvän turmeluksesi, et harjoittaisi tuollaista teologiaa, jota nyt harjoitat

Lue lisää

Totta kai puhutaan, koska sinä eikä kukaan muukaan omista oikeaa käsitystä siitä, mikä Jeesus oikeasti oli. Sitä ei kukaan pysty aukottomasti todistamaan. Meillä on ainoastaan varhaiskristittyjen erilaisia tulkintoja Jeesuksesta. Kirkko ei ole koskaan ollut yksimielinen Jeesuksen asemastta. Evankeliumeja on joka lähtöön. Vaikka esitämme erilaisia tulkintoja Jeesuksesta, puhumme nimenomaan samasta historiallisesta henkilöstä.

En suinkaan ole ylioptimistinen ihmiskäsityksessäni, vaan realisitinen. Ihmiset ovat juuri sellaisia kuin olen Kompassissa kuvannut. Sen voi jokainen huomata tekemällä havaintoja ihmisestä. Joka sana on totta kuvauksessani. Sen sijaan Lutherin kuvaus pienen vauvan täydellisestä pahuudesta ja perkeleen vallan alaisuudesta on aikansa tulkintaa ja järjenvastaista opetusta.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Totta kai puhutaan, koska sinä eikä kukaan muukaan omista oikeaa käsitystä siitä, mikä Jeesus oikeasti oli. Sitä ei kukaan pysty aukottomasti todistamaan. Meillä on ainoastaan varhaiskristittyjen erilaisia tulkintoja Jeesuksesta. Kirkko ei ole koskaan ollut yksimielinen Jeesuksen asemastta. Evankeliumeja on joka lähtöön. Vaikka esitämme erilaisia tulkintoja Jeesuksesta, puhumme nimenomaan samasta historiallisesta henkilöstä.

En suinkaan ole ylioptimistinen ihmiskäsityksessäni, vaan realisitinen. Ihmiset ovat juuri sellaisia kuin olen Kompassissa kuvannut. Sen voi jokainen huomata tekemällä havaintoja ihmisestä. Joka sana on totta kuvauksessani. Sen sijaan Lutherin kuvaus pienen vauvan täydellisestä pahuudesta ja perkeleen vallan alaisuudesta on aikansa tulkintaa ja järjenvastaista opetusta.

Lue lisää

ole pahoja, eivätkä monet isommatkaan ihmiset tahallaan yritä olla pahoja, vaikka harkinnan pettäessä tekevätkin välillä väärin.
Jos suhtautuu toisiin ihmisiin, että he ovat kelvottomia ja turmeltuneita, niin harva sellaiselle jaksaa olla ystävällinen. Sitten kierre onkin valmis, ja ajatus ihmisten pahuudesta vain voimistuu, kunnes elämästä tulee synkän ja ilottoman fanaatikon elämää.

tosiaankaan kirjoitti:

ole pahoja, eivätkä monet isommatkaan ihmiset tahallaan yritä olla pahoja, vaikka harkinnan pettäessä tekevätkin välillä väärin.
Jos suhtautuu toisiin ihmisiin, että he ovat kelvottomia ja turmeltuneita, niin harva sellaiselle jaksaa olla ystävällinen. Sitten kierre onkin valmis, ja ajatus ihmisten pahuudesta vain voimistuu, kunnes elämästä tulee synkän ja ilottoman fanaatikon elämää.

Lue lisää

ei varmaan tartte kommentoida viestejäsi kun se, että tämä ateisti on samaa mieltä kanssasi puhuu puolestani

Pasi Toivonen kirjoitti:

Minusta perimätiedon korkein käsky kyllä kertoo kaiken oleellisen ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta: se on ja sen tulisi olla nimenomaan rakkautta. Muutoin käsky kuuluisi toisin.

Teologian historiassa on usein sekoitettu käsitteiden määritelmät ja merkitykset eli kysymykset; mikä tämä on? ja mitä tämä on? Kun teologiasta puhutaan, tärkeintä on aina ensimmäisenä selventää käytetyt käsitteet, niiden määritelmät ja merkitykset.

Uskon määritelmänä rakkaus on luonnolista, koska Jumalakin on rakkaus. Totena pitämiset yms kuulvat uskon merkityksiin ja ne kertovat, mitä usko on - ei mikä usko on.

Lue lisää

minä olen teologi ja olen perehtynyt kattavasti varhaiskristillisyyteen ja sen käsitteiden määrittelyyn enkä saanut mitään tolkkua viestistäsi.

Mites tämä:

1. Kor. 13:13
   
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Tämä keskustelu on täysin turhaa, koska teet itsestäsi teologian normin niin sinua on mahdotonta kumota. Klassisen kristinuskosta olet kyllä kaukana ja klassisessa kristinuskossa ei suhtauduta oppiin samalla tavalla kuin tässä uskonnossasi. Näkemyksesi on hyvin epähistoriallinen ja se on kaukana siitä totuudesta, jonka Jumala on ilmoittanut meille Kristuksessa.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Totta kai puhutaan, koska sinä eikä kukaan muukaan omista oikeaa käsitystä siitä, mikä Jeesus oikeasti oli. Sitä ei kukaan pysty aukottomasti todistamaan. Meillä on ainoastaan varhaiskristittyjen erilaisia tulkintoja Jeesuksesta. Kirkko ei ole koskaan ollut yksimielinen Jeesuksen asemastta. Evankeliumeja on joka lähtöön. Vaikka esitämme erilaisia tulkintoja Jeesuksesta, puhumme nimenomaan samasta historiallisesta henkilöstä.

En suinkaan ole ylioptimistinen ihmiskäsityksessäni, vaan realisitinen. Ihmiset ovat juuri sellaisia kuin olen Kompassissa kuvannut. Sen voi jokainen huomata tekemällä havaintoja ihmisestä. Joka sana on totta kuvauksessani. Sen sijaan Lutherin kuvaus pienen vauvan täydellisestä pahuudesta ja perkeleen vallan alaisuudesta on aikansa tulkintaa ja järjenvastaista opetusta.

Lue lisää

viestisi on relativismia. Relativismi kumoaa itsensä. Relativismi ei ole järkevää.

-I- kirjoitti:

minä olen teologi ja olen perehtynyt kattavasti varhaiskristillisyyteen ja sen käsitteiden määrittelyyn enkä saanut mitään tolkkua viestistäsi.

Mites tämä:

1. Kor. 13:13
   
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Tämä keskustelu on täysin turhaa, koska teet itsestäsi teologian normin niin sinua on mahdotonta kumota. Klassisen kristinuskosta olet kyllä kaukana ja klassisessa kristinuskossa ei suhtauduta oppiin samalla tavalla kuin tässä uskonnossasi. Näkemyksesi on hyvin epähistoriallinen ja se on kaukana siitä totuudesta, jonka Jumala on ilmoittanut meille Kristuksessa.

Lue lisää

tietää tosiasioita ihmisen ilmaantumisesta maailmaan, kuolevaisuudesta yms., niin teologien perusteos Raamattu on pelkkiä satuja biologiaan verrattuna. Fysiikastakin on apua. Mikäli kreationistit uskovat maailmankaikkeuden olleen aluksi luotu ikuisen paratiisin olot tarjoavaksi, niin joudutte laittamaan fysikaalisetkin tieteet uusiksi. Käsitys, että "syntiinlankeaminen" olisi muuttanut universumin ominaisuudet kaukaisimpiakin galakseja myöten, on niin suurta hullutusta, että tuntuisi toivottomalta edes yrittää vedota terveeseen järkeen tuollaista ajattelua kohdatessaan.

Älä ota henkilökohtaisesti, mutta fundamentalisti-teologit antavat todella huonon kuvan teologisen tiedekunnan tieteellisestä tasosta. Ette edes tunnista taruja niitä nähdessänne.

E-. kirjoitti:

tietää tosiasioita ihmisen ilmaantumisesta maailmaan, kuolevaisuudesta yms., niin teologien perusteos Raamattu on pelkkiä satuja biologiaan verrattuna. Fysiikastakin on apua. Mikäli kreationistit uskovat maailmankaikkeuden olleen aluksi luotu ikuisen paratiisin olot tarjoavaksi, niin joudutte laittamaan fysikaalisetkin tieteet uusiksi. Käsitys, että "syntiinlankeaminen" olisi muuttanut universumin ominaisuudet kaukaisimpiakin galakseja myöten, on niin suurta hullutusta, että tuntuisi toivottomalta edes yrittää vedota terveeseen järkeen tuollaista ajattelua kohdatessaan.

Älä ota henkilökohtaisesti, mutta fundamentalisti-teologit antavat todella huonon kuvan teologisen tiedekunnan tieteellisestä tasosta. Ette edes tunnista taruja niitä nähdessänne.

Lue lisää

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

E-. kirjoitti:

tietää tosiasioita ihmisen ilmaantumisesta maailmaan, kuolevaisuudesta yms., niin teologien perusteos Raamattu on pelkkiä satuja biologiaan verrattuna. Fysiikastakin on apua. Mikäli kreationistit uskovat maailmankaikkeuden olleen aluksi luotu ikuisen paratiisin olot tarjoavaksi, niin joudutte laittamaan fysikaalisetkin tieteet uusiksi. Käsitys, että "syntiinlankeaminen" olisi muuttanut universumin ominaisuudet kaukaisimpiakin galakseja myöten, on niin suurta hullutusta, että tuntuisi toivottomalta edes yrittää vedota terveeseen järkeen tuollaista ajattelua kohdatessaan.

Älä ota henkilökohtaisesti, mutta fundamentalisti-teologit antavat todella huonon kuvan teologisen tiedekunnan tieteellisestä tasosta. Ette edes tunnista taruja niitä nähdessänne.

Lue lisää

en ymmärrä miten galaksien olemassaolo liittyy Kristukseen ja Jumalan ilmoitukseen? Ateistit ovat valtavan urautuneita ja epäloogisia.
siihen ei paljon järkeä tarvita, kun huomaa, ettei Raamattu ole Biologian perusteos. ei niin ole ollut tarkoituskaan.

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

ruveta täällä keskustelemaan sattumasta, jos kvanttifysiikan perusasiatkin ovat sinulle tuntemattomia.
Et kommentoinut sitä, onko universumi mielestäsi alun perin "säädetty" ikuisen paratiisin kanssa yhteensopivaksi, mutta antaa olla.

ajattelua ollenkaan? kirjoitti:

en ymmärrä miten galaksien olemassaolo liittyy Kristukseen ja Jumalan ilmoitukseen? Ateistit ovat valtavan urautuneita ja epäloogisia.
siihen ei paljon järkeä tarvita, kun huomaa, ettei Raamattu ole Biologian perusteos. ei niin ole ollut tarkoituskaan.

Lue lisää

Oletko miettinyt, miten Aatamin ja Eevan elämä olisi jatkunut, jos he eivät olisi langenneet syntiin? Ikuisesti paratiisissa vai?

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

huono väistö! Jos oletamme, että Jumala on luonut universumin, niin meillä ei ole mitään ongelmaa luonnon lakien yms. kanssa. Jos taas olemme naturalisteja meillä on suuri ongelma: miten sattuma voi luoda järjestäytyneisyyttä varsinkin niin pitkälle menevää, jota tapaamme luonnossa.

Naurettava ajatus on se, että kaikki olisi syntynyt tyhjästä sattumalta! Se vaatii enemmän uskoa kuin Jumala, mutta totta kai tällainen usko selittyy sillä, että meidät pienestä pitäen aivopestään uskomaan tuollainen teoria

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

"Et kommentoinut sitä, onko universumi mielestäsi alun perin "säädetty" ikuisen paratiisin kanssa yhteensopivaksi, mutta antaa olla. "

Mielestäni tässä ei ole mitään kommentoitavaa.

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

enemmän keskustella GDI-fysiikasta, niin suosittelen kreationismipalstaa.
Kreationisteilla on peruslogiikkakin kateissa, eli se, että jos vaikka koko nykyinen luonnontiede olisi väärässä, niin se ei silti todista luomiskäsityksiänne oikeiksi.

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

ei sinäänsä kiinnosta evoluutio-kreationismi-debaatti, mutta silloin kun tänne tullaan puhumaan Jumalasta satuna, niin mielestäni on oikeutettua tuoda ilmi naturalismin uskonnollinen luonne.

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

minuakaan muuten kiinnosta, mutta ihmiskunnan yleisen hyvinvoinnin vuoksi soisin uskonnollisten ihmisten mieltyvän sellaisiin uskonnon muotoihin, jotka eivät ole ristiriidassa perustellun tiedon sekä hyvälaatuisen etiikan kanssa.

Varmastikin ymmärrät, ettei perinteisen kristinuskon osoittautuminen erheelliseksi ole yleinen todistus jumalan olemattomuudesta. Ei jumalauskosta siihen liittyvine toivoineen ole pakko luopua, vaikka pitäisikin Raamattua suurelta osin satuna.

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

Kristinusko on hyvin perusteltu, esim. ilman kristinuskoa et voi perustella kokeellista luonnontiedettä ja kristinusko on etiikaltaan, mitä korkeinta. Naturalismi voi heittää vain luonnonvalintaa peliin ja kohta olemmekin natseja haeckelin hengessä.

Jumala on kristinuskon Jumala. Se tässä on ongelma.

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

lajittelu jyviin & akanoihin ja jälkimmäisten sijoittaminen grilliin on korkeatasoista etiikkaa, niin sitten natsienkin etiikka oli korkeatasoista.

-I- kirjoitti:

taru on se, että maailma on syntynyt sattumalta! Mitä enemmän maailmankaikkaudessa on hienosäätöä ja lakeja, sitä tukalammaksi teidän asemanne käy

sinä et tiedä, mistä puhut

-I- kirjoitti:

taas siitä pidämmekö Raamattua Jumalan sanana. Kummastakin sekä Matteuksesta että Johanneksesta löytyy pelastus Jumalan armosta (luterilaisessa merkityksessä).

Sekoitat syyn ja seurauksen kun sanot, että uskominen tarkoittaa rakastamista tjt.

Siinä on hyvin paljon vikaa, jos katselemme sitä tunnustuksellisen luterilaisuuden tai klassisen kristinuskon näkökulmasta. Totta kai voimme sitten itse luoda oman uskonnon, joka ei tuomitse.
No tuo sinun uskosi on oma tekeleesi ergo

Lue lisää

Mietin tätä viestiäsi uudestaan. Toki voimme kuvata uskon ja rakkaudenkin suhdetta tarkemmin, jos se pitää kuvata näin tarkasti. Silloin minun täytyy kyllä luopua omasta määritelmästä, koska vaikka uskoon kuuluisikin rakkautta, niin aikajärjestyksessä syntyy ensin usko luottamuksena ja sen seurauksena syntyy tai vahvistuu rakkaus. Silloin voidaan puhua uskon hedelmistä Paavalin tapaan. Uskon voisi määritellä siinä tapauksessa vaikkapa ihmisen ja Jumalan väliseksi vuorovaikutussuhteeksi. Jumala vaikuttaa sanomallaan ihmiseen ja ihminen uskollaan Jumalaan.

-I- kirjoitti:

minä olen teologi ja olen perehtynyt kattavasti varhaiskristillisyyteen ja sen käsitteiden määrittelyyn enkä saanut mitään tolkkua viestistäsi.

Mites tämä:

1. Kor. 13:13
   
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Tämä keskustelu on täysin turhaa, koska teet itsestäsi teologian normin niin sinua on mahdotonta kumota. Klassisen kristinuskosta olet kyllä kaukana ja klassisessa kristinuskossa ei suhtauduta oppiin samalla tavalla kuin tässä uskonnossasi. Näkemyksesi on hyvin epähistoriallinen ja se on kaukana siitä totuudesta, jonka Jumala on ilmoittanut meille Kristuksessa.

Lue lisää

Kun tehdään systemaattisen teologian tai dogmaatikan tutkimusta, ainakin minun aikoinani opetettiin systemaattisen analyysin kurssilla selvittämään aina kunkin kirjoittajan käyttämät käsitteiden määritelmät (Mikä armo on?) ja käsitteiden merkitykset (Mitä armo on?) Jokaisen kirjoittaja käyttää samojakin termejä yleensä eri merkityksissä ja käsittää ne eri tavoin. Se on miina johon moni teologi kaatuu.

Minä en ole mikään normi. Tarkistan jatkuvasti käsityksiäni. Huomasin nytkin, että uskon ja rakkauden suhde kannattaa kuvata tarkemmin, koska kysymys on tuiki tärkeä Lutherin kannattajille. Jos aikoo uudistaa luterilaisuuta, on pelattava heidän säännöillään edes jossain määrin.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Kun tehdään systemaattisen teologian tai dogmaatikan tutkimusta, ainakin minun aikoinani opetettiin systemaattisen analyysin kurssilla selvittämään aina kunkin kirjoittajan käyttämät käsitteiden määritelmät (Mikä armo on?) ja käsitteiden merkitykset (Mitä armo on?) Jokaisen kirjoittaja käyttää samojakin termejä yleensä eri merkityksissä ja käsittää ne eri tavoin. Se on miina johon moni teologi kaatuu.

Minä en ole mikään normi. Tarkistan jatkuvasti käsityksiäni. Huomasin nytkin, että uskon ja rakkauden suhde kannattaa kuvata tarkemmin, koska kysymys on tuiki tärkeä Lutherin kannattajille. Jos aikoo uudistaa luterilaisuuta, on pelattava heidän säännöillään edes jossain määrin.

Lue lisää

Outoa kirjoittelua. Miksi luterilaisuutta pitäisi uudistaa, kun uudistamisen kohteena on maailma ja armosta langennut ihminen??!!
Pasi veerustelee, koska luterilainen teologia sinänsä on niin vahvasti apostolisella linjalla. Mitään ei sille voi.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Mietin tätä viestiäsi uudestaan. Toki voimme kuvata uskon ja rakkaudenkin suhdetta tarkemmin, jos se pitää kuvata näin tarkasti. Silloin minun täytyy kyllä luopua omasta määritelmästä, koska vaikka uskoon kuuluisikin rakkautta, niin aikajärjestyksessä syntyy ensin usko luottamuksena ja sen seurauksena syntyy tai vahvistuu rakkaus. Silloin voidaan puhua uskon hedelmistä Paavalin tapaan. Uskon voisi määritellä siinä tapauksessa vaikkapa ihmisen ja Jumalan väliseksi vuorovaikutussuhteeksi. Jumala vaikuttaa sanomallaan ihmiseen ja ihminen uskollaan Jumalaan.

Lue lisää

ihminen vaikuttaa Jumalaan? Miten se onnistuu, kun Jumala itse on valinnassa ja toiminnassa subjekti.

hhhhhhhhhh kirjoitti:

ihminen vaikuttaa Jumalaan? Miten se onnistuu, kun Jumala itse on valinnassa ja toiminnassa subjekti.

Mielestäni juuri uskonnolliset ihmiset pyrkivät vaikuttamaan Jumalaan. Milloin he rukoilevat apua ja milloin vetoavat Jumalaan ja Jeesukseen. Uskon kautta monet uskovaiset pyrkivät välttämään kadotuksen ja pääsemään taivaaseen ja saamaan Jumalan suosiolliseksi itselleen. Jos ihminen ei pyrkisi vaikuttamaan Jumalan päätöksentekoon uskollaan, koko usko on turha. Silloin olisi aivan sama olla ateisti.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Mielestäni juuri uskonnolliset ihmiset pyrkivät vaikuttamaan Jumalaan. Milloin he rukoilevat apua ja milloin vetoavat Jumalaan ja Jeesukseen. Uskon kautta monet uskovaiset pyrkivät välttämään kadotuksen ja pääsemään taivaaseen ja saamaan Jumalan suosiolliseksi itselleen. Jos ihminen ei pyrkisi vaikuttamaan Jumalan päätöksentekoon uskollaan, koko usko on turha. Silloin olisi aivan sama olla ateisti.

Lue lisää

Jumala vaikuttaa tahdon rukoilla. Miten ihminen silloin voi olla subjekti?
Kadotuksen välttämiseen pyrkiminen itse asiassa ei olekaan uskoa, koska siitä puuttuu rakkaus Jumalaa kohtaan. Uskova hyväksyy tuomion.

vanh.luterilainen kirjoitti:

Jumala vaikuttaa tahdon rukoilla. Miten ihminen silloin voi olla subjekti?
Kadotuksen välttämiseen pyrkiminen itse asiassa ei olekaan uskoa, koska siitä puuttuu rakkaus Jumalaa kohtaan. Uskova hyväksyy tuomion.

Lue lisää

Rukouksessa ihmiset kuitenkin pyrkivät vaikuttamaan Jumalaan ja haluavat häntä vaikuttamaan maailmaan milloin mitenkin. Kyse on siis vaikuttamisesta Jumalaan. Uskon, että itse sinä höpiset omat sanasi Jumalalle - ei Jumala niitä sanoja sinun suuhusi pane! Ihmiset uskovat, jotta voisivat saada kuolemanjälkeisen elämän ja saisivat Jumalalta uskon avulla hyvän päätöksen. Kaikki tuo on vaikuttamista Jumalaan.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Rukouksessa ihmiset kuitenkin pyrkivät vaikuttamaan Jumalaan ja haluavat häntä vaikuttamaan maailmaan milloin mitenkin. Kyse on siis vaikuttamisesta Jumalaan. Uskon, että itse sinä höpiset omat sanasi Jumalalle - ei Jumala niitä sanoja sinun suuhusi pane! Ihmiset uskovat, jotta voisivat saada kuolemanjälkeisen elämän ja saisivat Jumalalta uskon avulla hyvän päätöksen. Kaikki tuo on vaikuttamista Jumalaan.

Lue lisää

mikset sinä sitten pyydä, että saisit vihaamisen sijasta uskoa Jumalaan ja lopettaa hänen sanansa halveksimisen? haluatko olla paha?

vanh.luterilainen kirjoitti:

mikset sinä sitten pyydä, että saisit vihaamisen sijasta uskoa Jumalaan ja lopettaa hänen sanansa halveksimisen? haluatko olla paha?

Enhän minä vihaa ketään, en Jumalaa enkä muitakaan! Enkä myöskään halveksi teologista perimätietoa enkä Jumalan sanomaa, vaan koetan esittää teologiset asiat mahdollisemman totuudenmukaisesti ja rehellisesti. Mistä kummasta sinä tuollaisia päättelet?

Ei ole minun vikani, että Jeesuksen sanojen sepittäminen on yksi tärkeimpiä historiallisen raamatuntutkimuksen tuloksia, mistä on tehtävä reiluja johtopäätöksiä. En minä huvikseni tai pahuuttani ole luopunut klassisesta teologiasta, vaan pysyisin siinä, jos tietäisin ja ymmärtäisin sen olevan totta omaatuntoani ja tutkimusta kuunnellen.

Luuletko, että nautin todistaessani katolisen, luterilaisen tai islamilaisen teologian olevan kyseenalaista ja vanhenutunutta teologista tulkintaa? Kirkon tai islamin historian seuraaminen ei ole kunniakasta, vaan varsin häpeällistä verenvuodatuksineen ja lähteiden manipulointeineen.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Enhän minä vihaa ketään, en Jumalaa enkä muitakaan! Enkä myöskään halveksi teologista perimätietoa enkä Jumalan sanomaa, vaan koetan esittää teologiset asiat mahdollisemman totuudenmukaisesti ja rehellisesti. Mistä kummasta sinä tuollaisia päättelet?

Ei ole minun vikani, että Jeesuksen sanojen sepittäminen on yksi tärkeimpiä historiallisen raamatuntutkimuksen tuloksia, mistä on tehtävä reiluja johtopäätöksiä. En minä huvikseni tai pahuuttani ole luopunut klassisesta teologiasta, vaan pysyisin siinä, jos tietäisin ja ymmärtäisin sen olevan totta omaatuntoani ja tutkimusta kuunnellen.

Luuletko, että nautin todistaessani katolisen, luterilaisen tai islamilaisen teologian olevan kyseenalaista ja vanhenutunutta teologista tulkintaa? Kirkon tai islamin historian seuraaminen ei ole kunniakasta, vaan varsin häpeällistä verenvuodatuksineen ja lähteiden manipulointeineen.

Lue lisää

Vihaaminen on hiukan syvällisempi käsite, uskoisin. Jumalan tahdon pakeneminen ilmentää jo vihaa, koska rakkaus hyväksyy hänen käskynsä ja tuomionsa ehdoitta.
Islam... kuule ei tuota voi ottaa vakavasti ja pitää rehellisenä. Se oikeastaan kertoo, ettei sinulla ole Kristusta.

vanh.luterilainen kirjoitti:

Vihaaminen on hiukan syvällisempi käsite, uskoisin. Jumalan tahdon pakeneminen ilmentää jo vihaa, koska rakkaus hyväksyy hänen käskynsä ja tuomionsa ehdoitta.
Islam... kuule ei tuota voi ottaa vakavasti ja pitää rehellisenä. Se oikeastaan kertoo, ettei sinulla ole Kristusta.

Lue lisää

Minä hyväksyn Jumalan tärkeimmät käskyt aina eli rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin, mihin lisäisin vielä luonnonrakkaudenkin. Minulla on myös Kristus elämässäni, vaikka tulkitsen ja ymmärrän hänen asemansa ja sanomansa toisin kuin klassiset kirkot. Milloin luterilaiset tajuavat, että perimätiedon asioista voidaan esittää erilaisia tulkintoja? Luther ei ole mikään Jumala, vaan keskiaikainen juristi ja teologi.

vanh.luterilainen kirjoitti:

Vihaaminen on hiukan syvällisempi käsite, uskoisin. Jumalan tahdon pakeneminen ilmentää jo vihaa, koska rakkaus hyväksyy hänen käskynsä ja tuomionsa ehdoitta.
Islam... kuule ei tuota voi ottaa vakavasti ja pitää rehellisenä. Se oikeastaan kertoo, ettei sinulla ole Kristusta.

Lue lisää

luterilaisten auktoriteettisidonnaisuutta.
He eivät ole tottuneet ajattelemaan itse, eivät ainakaan kriittisesti uskonasioitansa.
Pitää olla joku henkilö, Paavali, Luther, jonka sanoihin he luottavat sokeasti säästyäkseen tiedonhankinnan ja oman ajattelun vaivoilta.

Epäilyskin on pelottavaa, siitä voi joutua helvettiin kärisemään.

Weissenberger kirjoitti:

Se on Jumalan salaisuus.

Ovatko uskovat mieleltään sairaita? Luulevatko he oikeasti, että heillä on jotain salatietoa, mitä muilla ei olisi?

Minun uskoni ei perustu sekaviin kertomuksiin. Uskon kyllä Jumalaan ja Jeesukseen, mutta suodatan varhaiskristillisestä perimätiedosta kaiken kyseenalaisen ja historiallisen aineksen pois se, mikä ajaa armoa -periaatteella, terveellä järjellä ja tutkimustiedolla. Jäljelle jää sanoma Jumalan armosta. Samasta armosta ovat enemmän tai vähemmän onnistuneesti puhuneet monet profeetat ja opettajat. Kaikki hyvä kannattaa säilyttää.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Minun uskoni ei perustu sekaviin kertomuksiin. Uskon kyllä Jumalaan ja Jeesukseen, mutta suodatan varhaiskristillisestä perimätiedosta kaiken kyseenalaisen ja historiallisen aineksen pois se, mikä ajaa armoa -periaatteella, terveellä järjellä ja tutkimustiedolla. Jäljelle jää sanoma Jumalan armosta. Samasta armosta ovat enemmän tai vähemmän onnistuneesti puhuneet monet profeetat ja opettajat. Kaikki hyvä kannattaa säilyttää.

Lue lisää

että sanoma Jumalan armosta kannattaa säilyttää, vaikkei se olisi tottakaan?
Miksi?

sitä mieltä, kirjoitti:

että sanoma Jumalan armosta kannattaa säilyttää, vaikkei se olisi tottakaan?
Miksi?

Sanoma Jumalan armosta merkitsee minusta kolmea asiaa: anteeksiantamusta, tuonpuoleisuutta ja rakkauden etiikkaa.

Näistä kaksi asiaa on säilyttämisen arvoista, vaikka Jumalaa ei olisi. Jumaluus on kuitenkin mahdollinen yhä tänäänkin. Sen totuusarvoa ei ole ratkaistu kumpaankaan suuntaan aukottomasti. Siksi kannatan myös tuonpuoleisuuden säilyttämistä. Uskon, että on olemassa meitä korkeampi ulottuvuus, vaikken kykene sitä todistamaan aukottomasti.

Jonain päivänä asia voi olla toisin ja pystymme tieteen keinoin todistamaan ehkä enemmän. Silloin muuttaisin näkemystäni. Siihen saakka pyrin luomaan mahdollisimman järkevää, humaania ja armollista teologiaa. Se on minun tieni ja elämänkatsomukseni. Toisilla on omansa.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Sanoma Jumalan armosta merkitsee minusta kolmea asiaa: anteeksiantamusta, tuonpuoleisuutta ja rakkauden etiikkaa.

Näistä kaksi asiaa on säilyttämisen arvoista, vaikka Jumalaa ei olisi. Jumaluus on kuitenkin mahdollinen yhä tänäänkin. Sen totuusarvoa ei ole ratkaistu kumpaankaan suuntaan aukottomasti. Siksi kannatan myös tuonpuoleisuuden säilyttämistä. Uskon, että on olemassa meitä korkeampi ulottuvuus, vaikken kykene sitä todistamaan aukottomasti.

Jonain päivänä asia voi olla toisin ja pystymme tieteen keinoin todistamaan ehkä enemmän. Silloin muuttaisin näkemystäni. Siihen saakka pyrin luomaan mahdollisimman järkevää, humaania ja armollista teologiaa. Se on minun tieni ja elämänkatsomukseni. Toisilla on omansa.

Lue lisää

siitä, että nuo kaksi asiaa ovat säilyttämisen arvoisia Jumalan olemassaolosta riippumatta.

Mutta kertoisitko vielä, miksi haluat valita uskon tuonpuoleiseen sen sijaan, että pitäisit vain "tämänpuoleista" olemassaolevana?

eri mieltä kirjoitti:

siitä, että nuo kaksi asiaa ovat säilyttämisen arvoisia Jumalan olemassaolosta riippumatta.

Mutta kertoisitko vielä, miksi haluat valita uskon tuonpuoleiseen sen sijaan, että pitäisit vain "tämänpuoleista" olemassaolevana?

Lue lisää

Minulle tämä tai tuleva elämä eivät ole vastakohtia. Elän tätä elämää tyytyväisenä ja se riittäisi minulle sellaisenaankin, jos kaikki olisi vain siinä. En tarvitse mitään tuonpuoleisuutta. En usko elääkseni ikuisesti enkä usko välttääkseni kadotuksen. Tämä elämä riittäisi minulle aivan hyvin.

Pidän kuitenkiin Jumalaa ja tuonpuoleisuutta mahdollisena ja se riittää minulle syyksi uskoa. Tuonpuoleisuus on minulle tapa nähdä elämä ja maailma uudessa valossa. Minua ennen on elänyt paljon uskonnollisia ihmisiä ja kuuntelen heidän opetuksiaan kriittisesti.

Varmasti näkemyksiini on vaikuttanut myös lämmin ja rakkaudellinen kotikasvatus ja tiedonhaluinen koulunkäyntini. Armo ja usko tuo minulle hyvää mieltä, toivoa ja rauhaa elämääni. Minulla ei ole tarvetta mustamaalata uskontoja ja pitää niitä idioottien touhuina. Haluan olla elämässäni avarakatseinen ja ymmärtäväinen vanhempieni esimerkin mukaan. Miksi olisin uskomatta kuin voin myös uskoa? Usko ei vie minulta mitään pois, vaan täydentää elämääni.

Olen opiskellut myös luonnontieteitä aikoinaan yliopistossa. En näe tieteen ja uskonnon välillä mitään ristiriitaa. Kun fysiikan laitos oli Siltavuorenpenkereellä, tutuiksi tulivat portaat sinnekin. Elämä on seikkailu ja silmät voi pitää auki moneen suuntaan. Niin minä teen.

kaulahuivifin kirjoitti:

Minulle tämä tai tuleva elämä eivät ole vastakohtia. Elän tätä elämää tyytyväisenä ja se riittäisi minulle sellaisenaankin, jos kaikki olisi vain siinä. En tarvitse mitään tuonpuoleisuutta. En usko elääkseni ikuisesti enkä usko välttääkseni kadotuksen. Tämä elämä riittäisi minulle aivan hyvin.

Pidän kuitenkiin Jumalaa ja tuonpuoleisuutta mahdollisena ja se riittää minulle syyksi uskoa. Tuonpuoleisuus on minulle tapa nähdä elämä ja maailma uudessa valossa. Minua ennen on elänyt paljon uskonnollisia ihmisiä ja kuuntelen heidän opetuksiaan kriittisesti.

Varmasti näkemyksiini on vaikuttanut myös lämmin ja rakkaudellinen kotikasvatus ja tiedonhaluinen koulunkäyntini. Armo ja usko tuo minulle hyvää mieltä, toivoa ja rauhaa elämääni. Minulla ei ole tarvetta mustamaalata uskontoja ja pitää niitä idioottien touhuina. Haluan olla elämässäni avarakatseinen ja ymmärtäväinen vanhempieni esimerkin mukaan. Miksi olisin uskomatta kuin voin myös uskoa? Usko ei vie minulta mitään pois, vaan täydentää elämääni.

Olen opiskellut myös luonnontieteitä aikoinaan yliopistossa. En näe tieteen ja uskonnon välillä mitään ristiriitaa. Kun fysiikan laitos oli Siltavuorenpenkereellä, tutuiksi tulivat portaat sinnekin. Elämä on seikkailu ja silmät voi pitää auki moneen suuntaan. Niin minä teen.

Lue lisää

En pidä sinua ateistina enää. Siunausta elämääsi!

kaulahuivifin kirjoitti:

Minulle tämä tai tuleva elämä eivät ole vastakohtia. Elän tätä elämää tyytyväisenä ja se riittäisi minulle sellaisenaankin, jos kaikki olisi vain siinä. En tarvitse mitään tuonpuoleisuutta. En usko elääkseni ikuisesti enkä usko välttääkseni kadotuksen. Tämä elämä riittäisi minulle aivan hyvin.

Pidän kuitenkiin Jumalaa ja tuonpuoleisuutta mahdollisena ja se riittää minulle syyksi uskoa. Tuonpuoleisuus on minulle tapa nähdä elämä ja maailma uudessa valossa. Minua ennen on elänyt paljon uskonnollisia ihmisiä ja kuuntelen heidän opetuksiaan kriittisesti.

Varmasti näkemyksiini on vaikuttanut myös lämmin ja rakkaudellinen kotikasvatus ja tiedonhaluinen koulunkäyntini. Armo ja usko tuo minulle hyvää mieltä, toivoa ja rauhaa elämääni. Minulla ei ole tarvetta mustamaalata uskontoja ja pitää niitä idioottien touhuina. Haluan olla elämässäni avarakatseinen ja ymmärtäväinen vanhempieni esimerkin mukaan. Miksi olisin uskomatta kuin voin myös uskoa? Usko ei vie minulta mitään pois, vaan täydentää elämääni.

Olen opiskellut myös luonnontieteitä aikoinaan yliopistossa. En näe tieteen ja uskonnon välillä mitään ristiriitaa. Kun fysiikan laitos oli Siltavuorenpenkereellä, tutuiksi tulivat portaat sinnekin. Elämä on seikkailu ja silmät voi pitää auki moneen suuntaan. Niin minä teen.

Lue lisää

puutu rauhaa eikä hyvää mieltä, vaikken uskokaan tuonpuoleiseen.
Toivosi jäi hiukan epäselväksi, mitä se sitten sisältää.
On monia asioita, mitä ei ole osoitettu mahdottomiksi, eikä itseäni miellytä ajatus, että valitsen joitain perusteettomia uskomuksia hyläten muut kuin olisin kykenevä laittamaan niitä mahdollisuusjärjestykseen vaikken ole. Olen opiskellut matematiikkaa aika paljon, mutten villiintynyt siitä keksimään yliluonnollisia muita maailmoja.

Uskovainen vaan kirjoitti:

En pidä sinua ateistina enää. Siunausta elämääsi!

meitä on moneen junaan, kun kristinuskon perustotuuksien vesittäjälle toivotetaan siunausta. minä toivotan mieluummin parannusta, muuten on synkkä ikuisuus edessä.

elämästäni kirjoitti:

puutu rauhaa eikä hyvää mieltä, vaikken uskokaan tuonpuoleiseen.
Toivosi jäi hiukan epäselväksi, mitä se sitten sisältää.
On monia asioita, mitä ei ole osoitettu mahdottomiksi, eikä itseäni miellytä ajatus, että valitsen joitain perusteettomia uskomuksia hyläten muut kuin olisin kykenevä laittamaan niitä mahdollisuusjärjestykseen vaikken ole. Olen opiskellut matematiikkaa aika paljon, mutten villiintynyt siitä keksimään yliluonnollisia muita maailmoja.

Lue lisää

Siinä tapauksessa voit olla tyytyväinen ja elää omalla tavallasi elämääsi niin kuin parhaaksi näet.

Minä elän omalla tavallani ja kannustan ihmisiä valitsemaan teologisen vaihtoehdon. Usko tuo minulle siis toivoa paremmasta ja uudesta maailmasta kuoleman jälkeen. Tässä elämässä uskosta on toisinaan jopa haittaa, kun saa selitellä valintojaan muille ja toisinaan kuulla myös ateistien pilkkaa, mutta siihen olen tottunut.

Perusteettomia uskomuksia en suinkaan valitse. koska mielestäni sanoma Jumalan armosta on aivan mahdollinen ja hieno tänäänkin.

Matematiikka eikä muukaan tiede ole mikään portti uskontoihin. Minulle Jumala ja armo on vain maailmankaikkeutta korkeampi ulottuvuus ja haluan olla mukana siinä. Ei siinä sen kummenpaa. Ja tyytyväinen olen itsekin valintoihini. Ihan niinkuin sinäkin.

kaulahuivifin kirjoitti:

Siinä tapauksessa voit olla tyytyväinen ja elää omalla tavallasi elämääsi niin kuin parhaaksi näet.

Minä elän omalla tavallani ja kannustan ihmisiä valitsemaan teologisen vaihtoehdon. Usko tuo minulle siis toivoa paremmasta ja uudesta maailmasta kuoleman jälkeen. Tässä elämässä uskosta on toisinaan jopa haittaa, kun saa selitellä valintojaan muille ja toisinaan kuulla myös ateistien pilkkaa, mutta siihen olen tottunut.

Perusteettomia uskomuksia en suinkaan valitse. koska mielestäni sanoma Jumalan armosta on aivan mahdollinen ja hieno tänäänkin.

Matematiikka eikä muukaan tiede ole mikään portti uskontoihin. Minulle Jumala ja armo on vain maailmankaikkeutta korkeampi ulottuvuus ja haluan olla mukana siinä. Ei siinä sen kummenpaa. Ja tyytyväinen olen itsekin valintoihini. Ihan niinkuin sinäkin.

Lue lisää

kumpikin, vaikka kumpikin saa kohdata haittojakin, sinä ateistien pilkkaa ja minä monien uskovien käsityksen ateistien täydellisestä pahuudesta ja moraalittomuudesta. Mutta ei niistä tarvitse tehdä numeroa. Kukin puhuu sen ymmärryksen mukaan mikä hänellä on.
Sinulla on toivosi paremmasta maailmasta, minulla on varmuus täydellisestä rauhasta, minkä olemattomuus lopulta tuo kaikkein kärsineimmillekin.

tyytyväisiä kirjoitti:

kumpikin, vaikka kumpikin saa kohdata haittojakin, sinä ateistien pilkkaa ja minä monien uskovien käsityksen ateistien täydellisestä pahuudesta ja moraalittomuudesta. Mutta ei niistä tarvitse tehdä numeroa. Kukin puhuu sen ymmärryksen mukaan mikä hänellä on.
Sinulla on toivosi paremmasta maailmasta, minulla on varmuus täydellisestä rauhasta, minkä olemattomuus lopulta tuo kaikkein kärsineimmillekin.

Lue lisää

Kannustukseksi ja lohdutukseksi haluan sanoa, etteivät ateistit ole täydellisesti pahoja eivätkä moraalittomia eikä sellaista opeta myöskään evankelis-luterilainen kirkko. Yksittäiset uskovat fanaatikot voivat olla mitä mieltä lystäävät, mutta heitä ei kannata ottaa vakavasti. Minä arvostan jokaisen uskonnollista vakaumusta ja uskon, että Jumalan salaisuudet ja totuudet selviävät viimeistään kuoleman jälkeen. Pasi T.

vanhan sijaan: Paasiiiiii Toivoneeeen!!!!
(tiedätkö sillee talk show-tyyliin)

-I- kirjoitti:

vanhan sijaan: Paasiiiiii Toivoneeeen!!!!
(tiedätkö sillee talk show-tyyliin)

pärjää ilman auktoriteettia, niin kyllä tämä Kaulahuivifin ainakin Lutherin voittaa oppiensa pienemmällä tiedonvastaisuudella ja suuremmalla eettisyydellä.

Itse en tarvitse auktoriteetteja, mutta jotkut saattavat tosiaan olla vähemmän vahingoksi totellessaan kunnollista auktoriteettia pikemmin kuin omaa huonoa järkeänsä ja etiikkaansa.

Ikävä kyllä ns. pienellä lusikalla saaneet yksilöt valitsevat usein huonosti välttämättömät auktoriteettinsakin.

törmäsin tähän ja mielestäni hyvä sinulle:

http://www.youtube.com/watch?v=4QqxEj98XjY&feature=channel

-I- kirjoitti:

vanhan sijaan: Paasiiiiii Toivoneeeen!!!!
(tiedätkö sillee talk show-tyyliin)

Minä en ole auktoriteetti millään tavalla. Tärkeintä ovat asiat ja sisältö ja perustelut niille. En väitä olevani oikeassa tai väärässä. En halua olla myöskään millään tavalla tieteenvastainen, vaan hyväksyn luonnotieteet ja humaninistiset tieteet sellaisenaa. Minulla on vain ollut tarkoituksenai uudistaa klassista teologiaa kaiken tiedon avulla ja esittää vaihtoehto menneille tulkinnoille. Ei tämä sen kummempaa touhua ole.

-I- kirjoitti:

törmäsin tähän ja mielestäni hyvä sinulle:

http://www.youtube.com/watch?v=4QqxEj98XjY&feature=channel

Lue lisää

Kiitos linkistä! Khalid Yasin on minulle tuntematon henkilö. Tarkennuksena totean kuitenkin, etten ihannoi islamia, vaan arvioin sitä myös kriittisesti. Olen avoin uusille ideoille ja pyrkimykseni on kohti teologista totuutta.

Pasi Toivonen kirjoitti:

Minä en ole auktoriteetti millään tavalla. Tärkeintä ovat asiat ja sisältö ja perustelut niille. En väitä olevani oikeassa tai väärässä. En halua olla myöskään millään tavalla tieteenvastainen, vaan hyväksyn luonnotieteet ja humaninistiset tieteet sellaisenaa. Minulla on vain ollut tarkoituksenai uudistaa klassista teologiaa kaiken tiedon avulla ja esittää vaihtoehto menneille tulkinnoille. Ei tämä sen kummempaa touhua ole.

Lue lisää

ja kannatan asiaasi. On mukava vaihteeksi tavata täyspäisiä kristittyjäkin. Sinulla on työsarkaa paljon. Etkä tule onnistumaan siinä. Uskonto on pohjaton paskakaivo. Ei siitä tolkkua saa vaikka kuinka yrittäisi. Jos kuitenkin onnistut, nostan hattua taistelullesi tuulimyllyjä vastaan.

Olet väärässä ja oikeassa. Jos pahat teot vievät helvettiin, niin pelkkä usko ei riitä. Hyvät tekoja ei pidä olla tekemättä, on oikein korostaa.

Yksin Kristuksen armosta kirjoitti:

Olet väärässä ja oikeassa. Jos pahat teot vievät helvettiin, niin pelkkä usko ei riitä. Hyvät tekoja ei pidä olla tekemättä, on oikein korostaa.

Klassisen teologian mukaan pahat teot vievät kadotukseen kyllä. Jos pahat teot tuovat ihmiselle tällaisen tuomion, niin pelkkä usko ei todellakaan riitä. On korostettava, ettei saa tehdä pahoja tekoja. Se olisi oikein.

Lisäksi olisi oikein opettaa, että hyviä tekoja pitää tehdä, koska ne kuuluvat kristityn ja uskovan elämään. Jotenkin sen uskon täytyy myös näkyä elämässä. Usko ilman tekoja on kuollutta. Tätä Luther&Co eivät oikein tajunneet, vaikka Trento siitäkin puhui. Jos Luther olisi tajunnut hyvien tekojen merkityksen, hän ei olisi voinut koskaan kirjoittaa kirjaansa juutalaisvihasta. Siksi hän hylkäsi Jaakobin kirjeenkin. Uskoon ei kuulu koskaan viha!

kaulahuivifin kirjoitti:

Klassisen teologian mukaan pahat teot vievät kadotukseen kyllä. Jos pahat teot tuovat ihmiselle tällaisen tuomion, niin pelkkä usko ei todellakaan riitä. On korostettava, ettei saa tehdä pahoja tekoja. Se olisi oikein.

Lisäksi olisi oikein opettaa, että hyviä tekoja pitää tehdä, koska ne kuuluvat kristityn ja uskovan elämään. Jotenkin sen uskon täytyy myös näkyä elämässä. Usko ilman tekoja on kuollutta. Tätä Luther&Co eivät oikein tajunneet, vaikka Trento siitäkin puhui. Jos Luther olisi tajunnut hyvien tekojen merkityksen, hän ei olisi voinut koskaan kirjoittaa kirjaansa juutalaisvihasta. Siksi hän hylkäsi Jaakobin kirjeenkin. Uskoon ei kuulu koskaan viha!

Lue lisää

tietämättömyyttä osoitat jälleen kerran. Toivoisin, että joskus sanoisit, vaikka "en todellakaan ole tutkinut asiaa, mutta mulla on sellainen kutina, että..."

Luterilaiset ovat aina opettaneet, että uskon pitää näkyä tekoina. Usko ilman tekoja on kuollut. Teot eivät kuitenkaan pelasta. Siinä ero.

-I- kirjoitti:

tietämättömyyttä osoitat jälleen kerran. Toivoisin, että joskus sanoisit, vaikka "en todellakaan ole tutkinut asiaa, mutta mulla on sellainen kutina, että..."

Luterilaiset ovat aina opettaneet, että uskon pitää näkyä tekoina. Usko ilman tekoja on kuollut. Teot eivät kuitenkaan pelasta. Siinä ero.

Lue lisää

On perin valitettavaa, että niin harva ihminen pääsee nauttimaan näistä luterilaisten opetuksista ja jää siten taivasosien jaossa nuolemaan näppejään.

Aika usein uskovien teot näkyvät pahoina tekoina, mutta hehän saavat tekonsa anteeksi ... kun taas muut joutuvat itse vastaamaan teoistaan.

-I- kirjoitti:

tietämättömyyttä osoitat jälleen kerran. Toivoisin, että joskus sanoisit, vaikka "en todellakaan ole tutkinut asiaa, mutta mulla on sellainen kutina, että..."

Luterilaiset ovat aina opettaneet, että uskon pitää näkyä tekoina. Usko ilman tekoja on kuollut. Teot eivät kuitenkaan pelasta. Siinä ero.

Lue lisää

Olen eri mieltä. Luterilainen kirkko on nimenomaan varonut historiansa aikana puhumista hyvän tekemisestä. En minä ainakaan ole kuullut kehotuksia tuollaiseen messuissa kovinkaan paljon, en myöskään rippikuoluissa. Luterilainen kirkko ottaa aika varovaisesti kantaa mihinkään eettiseen asiaan. Piispat ovat hiljaa. Kirkon anti eettiseen ja yhteiksunnalliseen keskusteluun on kevyttä tavaraa. Menneinä vuosisatoina papit haukkuivat lain saarnana kaikki seurakuntalaiset messuissa.

Suomalaisten elämän todellisuuus kaduilla ja viikonloppuisin viinoineen sekä perheväkivalta kertovat ainakin siitä, että luterilainen oppi ei ola ainakaan mennyt siinä tapauksessa perille. Miten Luther pystyi kirjoittamaan kirjansa juutalaisvihasta, jos hän oli oikein oivaltanut ja sisäistänyt hyvien tekojen merkityksen? Luther haukkui Jaakobin kirjettä olkikirjeeksi! Sekin tarkoittaa jotakin.

Minä olen koko ajan johdonmukaisesti korostanut, että hyvät teot kuuluvat uskoon. CA opettaa, että hyvää tehdään, koska se on Jumalan tahto, ei pelastuksen takia. Aiempina vuosikymmeninä katekismuksessa oli mukana terveellisen elämän ohjeita, ei enää.

kaulahuivifin kirjoitti:

Olen eri mieltä. Luterilainen kirkko on nimenomaan varonut historiansa aikana puhumista hyvän tekemisestä. En minä ainakaan ole kuullut kehotuksia tuollaiseen messuissa kovinkaan paljon, en myöskään rippikuoluissa. Luterilainen kirkko ottaa aika varovaisesti kantaa mihinkään eettiseen asiaan. Piispat ovat hiljaa. Kirkon anti eettiseen ja yhteiksunnalliseen keskusteluun on kevyttä tavaraa. Menneinä vuosisatoina papit haukkuivat lain saarnana kaikki seurakuntalaiset messuissa.

Suomalaisten elämän todellisuuus kaduilla ja viikonloppuisin viinoineen sekä perheväkivalta kertovat ainakin siitä, että luterilainen oppi ei ola ainakaan mennyt siinä tapauksessa perille. Miten Luther pystyi kirjoittamaan kirjansa juutalaisvihasta, jos hän oli oikein oivaltanut ja sisäistänyt hyvien tekojen merkityksen? Luther haukkui Jaakobin kirjettä olkikirjeeksi! Sekin tarkoittaa jotakin.

Minä olen koko ajan johdonmukaisesti korostanut, että hyvät teot kuuluvat uskoon. CA opettaa, että hyvää tehdään, koska se on Jumalan tahto, ei pelastuksen takia. Aiempina vuosikymmeninä katekismuksessa oli mukana terveellisen elämän ohjeita, ei enää.

Lue lisää

ortodoksian ajan luterilaisuutta, kuten minä, niin kantasi olisi hyvin toisenlainen.

-I- kirjoitti:

ortodoksian ajan luterilaisuutta, kuten minä, niin kantasi olisi hyvin toisenlainen.

Kyllä. Mutta me elämme nyt ja kuuntelemme tämän hetken pappeja kirkoissa.

On hyvä toki muistaa, että Lutherkin kehittyi teologiassaan ja tuotannon eri vaiheet kuvastavat sitä. Lutherin viimeisin kirja juutalaisista voidaan panna myös jo vanhuuden ja mahdollisen sairauden piikkiin. Nuorempi Luther kirjoitti toisin juutalaisista.

Luterilaisen ortodoksian kirjallisuus on varmasti hyvää luettavaa ja jäsenneltyä vähän skolastiseen tapaan. Luterilainen teologia on hyvä kokonaisuus ja yksi tulkintatapa. Luterilainen kirkko on toisaalta koettanut pysyä kiinni vanhan kirkon perinnössä ja toisaalta se on pyrkinyt ottamaan tutkimusta huomioon ainakin eettisissä asioissa. Silti kirkko on aika hiljaa eettisistä asioista ja usko ei kovin hyvin näy suomalaisessa yhteiskunnassa. Ainoa asia, missä kirkko tuntuu akitvoituneen, on turvanpaikanhakijoiden suojelu silloin, kun nämä ovat saaneet kielteisen päätöksen.

kaulahuivifin kirjoitti:

Kyllä. Mutta me elämme nyt ja kuuntelemme tämän hetken pappeja kirkoissa.

On hyvä toki muistaa, että Lutherkin kehittyi teologiassaan ja tuotannon eri vaiheet kuvastavat sitä. Lutherin viimeisin kirja juutalaisista voidaan panna myös jo vanhuuden ja mahdollisen sairauden piikkiin. Nuorempi Luther kirjoitti toisin juutalaisista.

Luterilaisen ortodoksian kirjallisuus on varmasti hyvää luettavaa ja jäsenneltyä vähän skolastiseen tapaan. Luterilainen teologia on hyvä kokonaisuus ja yksi tulkintatapa. Luterilainen kirkko on toisaalta koettanut pysyä kiinni vanhan kirkon perinnössä ja toisaalta se on pyrkinyt ottamaan tutkimusta huomioon ainakin eettisissä asioissa. Silti kirkko on aika hiljaa eettisistä asioista ja usko ei kovin hyvin näy suomalaisessa yhteiskunnassa. Ainoa asia, missä kirkko tuntuu akitvoituneen, on turvanpaikanhakijoiden suojelu silloin, kun nämä ovat saaneet kielteisen päätöksen.

Lue lisää

Kaikki kunnia ja kiitos edesmenneille luterilaisen ortodoksian edustajille.

Hyviä lähteitä luterilaisesta ortodoksiasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luterilainen_ortodoksia