vai seuraako? Kertokaapa viisaammat, mitä ihmiselle tapahtuu sillä hetkellä kun hän erkaantuu tästä maailmasta. Meneekö suoraan taivaaseen, jääkö johonkin välitilaan odottamaan ylösnousemusta vai jatkaako haahuilua jonkinmoisena henkenä täällä muiden kuolevaisten joukossa.
Kuoleman jälkeen
seuraa uusi elämä
6149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kommentoinut? Niin mutta tämä onkin provo, 10 päivän provo, huomasitko itsekkään, kirjoitit provon!
ihan asialliseen kysymykseen kun vastaat noin. Mitä pahaa on kysyä elämää suuremmista asioista? Jos suhtautumisesi uskovien väliseen kommunikointiin on tällä tasolla, niin mitä enää täältä etsit? Kyllä kai minulla on oikeus kysyä täällä asioista, jotka itselleni ovat vielä epäselviä.
Mohikaaani tainnut saada
haulia takapuoleensa, kun
on noin äreänä.
Mutta kysymyksesi ihmisen
kuolemaan liittyen.
Helluntaissa opetettiin
aikoinaan, että sielu
menee välitilaan,
odottamaan Jeesuksen
toista tulemissta.
Palstaalla on myös
vilauteltu sitä, että
uskovan sielu menissi
taivaaseen.
Sekään ei ole ihan
mahdotonta, että jotakin,
ihmisen henkisestä, tai
sielullisesta puolesta
jäisi tänne maan päälle.
Väittäisin, ettei sitä
oikeasti tiedä kukaan,
mitä oikein tapahtuu.
Paljon riippuu siitä,
missä mielessä asiaa
yrittää selvittää.
samanlaiset ajatukset tästä asiasta. Kolminaisuusoppi on tehnyt mustavalkoisia dogmeja, että suurin osa ihmiskuntaa menee loppumattomaan tuskaan ja harvat valitut pääsevät joka sapattina herkuttelemaan kun katselevat tuskiin tuomittujen kärsimyksiä!
Minulle ovat Jeesuksen opetukset tulleet hyvin läheisiksi esim. Matt.11:14 | 19:7,8 | 23:29-39 sekä Joh.9:2, joissa Jeesus antoi ajattelemisen aihetta sellaisesta mahdollisuudesta, että olisimme eläneet täällä maan päällä jo aikaisemminkin ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa.
Lue myös ote Elian ja Elisan välisestä keskustelusta 2.Kuningasten kirja 2:9-15!
Mohikaani varmaan jo pelkäsikin tukka pystyssä vastaustani? Innostan vain lukemaan ja ajattelemaan.
Jos Jeesuksen sanat uskotaan kirjaimellisesti; "Teidän sydämenne kovuuden tähden", niin todella kuulijat olisivat eläneet ikään kuin aiemmin.
Sinänsä ihmeellinen vastaus Jeesukselta, jos hän olisi tarkoittanut Israelilaisia/Jumalan kansaa.
Jeesuksen esittämä suora syyte aikalaisilleen sellaisista tapahtumasta, joista viimeinen oli ollut noin 700 vuotta aikaisemmin:
Matt. 23:35
"että teidän päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka TE TAPOITTE temppelin ja alttarin välillä".
Matteus 23:30 jakeen mukaan Herra Jeesus yritti saada aikansa jumaluusoppineet tunnustamaan tämän asian, mutta he olivat niskureita niin kuin nykyiset uskonnolliset johtajat ovat.
Vanhan liiton pyhät ovat rukouksissaan tunnustaneet, että "ovat tehneet syntiä jo yhdessä isäinsä kanssa", toisin sanoen vaikuttaneet uskon vastaisesti heidän "mielensä kupeissa", jonka tähden apostolit kehottivat meitä "vyöttämään mielemme kupeet" uskolle myönteisillä ajatuksilla:
Psalmit 106
6 "Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.2
King James
6 "We have sinned with our fathers, we have committed iniquity, we have done wickedly."
Vaikka Mohikaani ja kumppanit korostavat Jeesuksen lihan mukaista Mariasta syntymistä ja hänen ehjänä säilynyttä neitsyyttään, niin apostolit kuitenkin yksimielisesti näyttävät korostaneen mielemme neitsyyttä ja sen turmeltumattomuutta:
Room. 12:2
Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa MIELENNE uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
2. Kor. 9:13
"kun he, tästä teidän palveluksestanne huomattuaan, kuinka taattu teidän MIELENNE on, ylistävät Jumalaa siitä, että te näin alistuvaisesti tunnustaudutte Kristuksen evankeliumiin ja näin vilpittömästi olette ruvenneet yhteyteen heidän kanssaan ja kaikkien kanssa."
2. Kor. 11:3
"Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän MIELENNE ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan."
Ef. 4:23
"ja uudistua MIELENNE hengeltä"
Kol. 3:2
"Olkoon MIELENNE siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä."
Hepr. 3:1
"Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää MIELENNE meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen",
1. Piet. 1:13
"Vyöttäkää sentähden MIELENNE kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä."
Profeetta Daniel tunnusti edesmenneiden kuninkaiden, ruhtinaiden ja isiensä synnit omaksi häpeäkseen. Pitäisikö meidänkin samalla tavalla tunnustaa?