MOTTO:
Suomi on jo EU:n ytimessä.
Keskustelussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001605346
oli mielenkiintoisia ja ymmärrettäviä kirjoituksia Suomen taloudenhoidosta ja Maastrichtin sopimuksen määräyksistä!
Jostakin syystä ko keskustelu vieri vanhaksi. Niinpä tekeepä mieleni heittää uudeksi keskusteluksi ”purtavaa”.
Eduskunta käsitteli 16. - 18. maaliskuuta 1992 Ahon hallituksen EY-jäsenyyshakemusta (tiedonanto 27.2. 1992). Kun eduskunta antoi ko tiedonannosta luottamuksen 18.3.1992 hallitukselle, tuli eduskunta samalla hyväksyneeksi Suomen EY-jäsenyyden ja sen mukana kaikki Euroopan yhteisöjen sopimukset sekä tulevat Maastrichtin sopimuksen tavoitteet ja velvoitteet.
Oikeastaan ei ollut kysymys velvoitteista, koska jo tuolla luottamuslauseäänestyksellä Suomi pääsi EY:hyn päättämään Euroopan yhteisistä asioista.
Suomen johtavat politikot ovat kertoneet halustaan toimia EY/EU-ytimessä.
Ytimessä todellakin ollaan, vaikka sitä ei ole totuudenmukaisesti kansalle kerrottu.
Samalla (18.3.1992) eduskunta menetti mahdollisuutensa vaikuttaa markan kohtaloon ja muihin tuleviin Maastrichtin "velvoitteisiin" (mm. yhteinen puolustus ja EU-perustuslaki).
Vähemmälle keskustelulle on jäänyt maininta Suomen omasta maatalouspolitiikasta, joka luovutettiin EY:lle 100–prosenttisesti.
Mielenkiintoista on, että Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on kertonut, ettei EU:sta ole vielä mainintaa Suomen perustuslaissa.
Tarkoittaneeko hän 1.3.2000 voimaanastunutta perustuslakia?
Joko Tiitinen ei ole lukenut laatimaansa ”Tiitisen raamattua” tai valehtelee! Vai heittääkö Tiitinen huvikseen läppää?
Lukekaapa perustuslaki 2000 pykälät 93 ja 96-97.
Nimimerkki Maisa heitti em. keskustelussa oivallisesti vanhan "kehnon" Venäjän uhan, jota Suomessa on aina tarkoitushakuisesti käytetty politiikan välikappaleena (muistattehan Suomen syöjä Zhirinovskin uhkana, jota vastaan ennen EU-kansanäänestystä haettiin EU:sta turvaa).
Rehellisempää olisi kertoa kansalle totuus Suomen EU-politiikasta, lähihistoriasta ja tulevaisuudesta.
Suomi on jo EU:n ytimessä.
Keskustelussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001605346
oli mielenkiintoisia ja ymmärrettäviä kirjoituksia Suomen taloudenhoidosta ja Maastrichtin sopimuksen määräyksistä!
Jostakin syystä ko keskustelu vieri vanhaksi. Niinpä tekeepä mieleni heittää uudeksi keskusteluksi ”purtavaa”.
Eduskunta käsitteli 16. - 18. maaliskuuta 1992 Ahon hallituksen EY-jäsenyyshakemusta (tiedonanto 27.2. 1992). Kun eduskunta antoi ko tiedonannosta luottamuksen 18.3.1992 hallitukselle, tuli eduskunta samalla hyväksyneeksi Suomen EY-jäsenyyden ja sen mukana kaikki Euroopan yhteisöjen sopimukset sekä tulevat Maastrichtin sopimuksen tavoitteet ja velvoitteet.
Oikeastaan ei ollut kysymys velvoitteista, koska jo tuolla luottamuslauseäänestyksellä Suomi pääsi EY:hyn päättämään Euroopan yhteisistä asioista.
Suomen johtavat politikot ovat kertoneet halustaan toimia EY/EU-ytimessä.
Ytimessä todellakin ollaan, vaikka sitä ei ole totuudenmukaisesti kansalle kerrottu.
Samalla (18.3.1992) eduskunta menetti mahdollisuutensa vaikuttaa markan kohtaloon ja muihin tuleviin Maastrichtin "velvoitteisiin" (mm. yhteinen puolustus ja EU-perustuslaki).
Vähemmälle keskustelulle on jäänyt maininta Suomen omasta maatalouspolitiikasta, joka luovutettiin EY:lle 100–prosenttisesti.
Mielenkiintoista on, että Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on kertonut, ettei EU:sta ole vielä mainintaa Suomen perustuslaissa.
Tarkoittaneeko hän 1.3.2000 voimaanastunutta perustuslakia?
Joko Tiitinen ei ole lukenut laatimaansa ”Tiitisen raamattua” tai valehtelee! Vai heittääkö Tiitinen huvikseen läppää?
Lukekaapa perustuslaki 2000 pykälät 93 ja 96-97.
Nimimerkki Maisa heitti em. keskustelussa oivallisesti vanhan "kehnon" Venäjän uhan, jota Suomessa on aina tarkoitushakuisesti käytetty politiikan välikappaleena (muistattehan Suomen syöjä Zhirinovskin uhkana, jota vastaan ennen EU-kansanäänestystä haettiin EU:sta turvaa).
Rehellisempää olisi kertoa kansalle totuus Suomen EU-politiikasta, lähihistoriasta ja tulevaisuudesta.
Vastaukset 78
Vanhimmat
.. on ja tulee aina myös olemaan jonkin sortin uhka Suomelle. Joka muuta väittää, on sinisilmäinen naiivi hölmö.
Ettekö ole oppineet mitään historiasta ja Venäjän (NL:n) suurvaltamissiosta Itämeren suunnalla?
Miten se yhtäkkiä olisi pinnan alla lakannut olemasta?
Seppo Sivonen kirjoitti:
"Nimimerkki Maisa heitti em. keskustelussa oivallisesti vanhan "kehnon" Venäjän uhan, jota Suomessa on aina tarkoitushakuisesti käytetty politiikan välikappaleena (muistattehan Suomen syöjä Zhirinovskin uhkana, jota vastaan ennen EU-kansanäänestystä haettiin EU:sta turvaa)."
Millainen uhka Venäjä on Suomelle?
Tässä on jotakin taustaa:
SataSeutu-lehti haastatteli kansanedustaja Juha Korkeaojaa, netissä osoite
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200
"Juha Korkeaoja
osallistuu Nato-
kokouksiin
Juha Korkeaoja on päässyt seuraamaan Nato-asioita hyvin läheltä. Kansanedustaja Korkeaoja osallistui äskettäin Naton parlamenttien yhteiskokoukseen. Suomi lähettää näihin kokouksiin edustajia Naton kanssa tekemänsä rauhankumppanuussopimuksen perusteella. Kokouksessa oli mukana iso parlamentaarikkoryhmä myös Venäjältä."
Kirjoitus on jo runsaan kahden vuoden takaa.
- Iso parlamentaarikkoryhmä Venäjältä!
Kuinka iso parlamentaarikko ryhmä Venäjältä on Nato-kokouksissa?
Korkeaoja on täällä Sataseudulla vastaillut isäntien em. kysymyksiin: Kokouksissa on ollut 60-70 hengen venäläisvaltuuskuntia jo vuosia.
- Hämmästyttävää?
Mikä uhka Venäjä Suomelle on tällä hetkellä?
Ymmärsin, että Sivosen kirjoituksen pointtina on, että Suomi on jo EU:n ytimessä, joten Nato-vastaiset kansalaiset pitää pehmittää EU:n ytimeen ilman eduskunnan todellista päätöstä.
Lukekaapa Perustuslaki 2000:n 96 §!
Historiasta me tietenkin tiedämme Venäjän/Neuvostoliiton osuudet suomalaisten kohtaloon.
Venäjä on edelleenkin arvaamaton.
... uhka kenties, ei kuitenkaan mikään merkittävä sotilaallinen sellainen.
Jonkin sortin
Kirjoittanut: European, 25.11.2003 klo 09.36
... uhka kenties, ei kuitenkaan mikään merkittävä sotilaallinen sellainen.
>Minkä sortin?
> Mitä tarkoittaa "jonkin sortin"? voisitko selventää ?
Esko Antola on huolissaan kansan tietämyksen tasosta Nato-asiassa (Radion aamu-uutinen tänään).
Pitäisikö nauraa vaiko itkeä. Suomalaisilla on 100 %:nen lukutaito. Kyllä kansa osaa analysoida propagandan, jota päivänpaistepoliitikkomme ja Esko Antola yrittävät kansalle Nato-asiassa suoltaa.
Lainaus Ammattisotilas-lehdestä 3/2003, majuri Janne Mäkitalo Sotilaan asemasta kansainvälisissä tehtävissä ja Natosta:
”Millä oikeudella voidaan suomalainen ammattisotilas sitouttaa toimimaan sellaisen valtion sotajoukon kanssa, joka ei tunnusta kansainvälisen rikostuomioistuimen valtaa ja joka vastoin Naton peruskirjaa aloitti Serbian ja Kosovon pommitukset ja joka ilman YK:n valtuutusta aloitti laajan sodan Irakia vastaa.”
Uusimaa-lehdessä 14.11.2003 on politiikan eliitille niin inhottavaa luettavaa, että Paavo Lipponen ja Liisa Jaakonsaari antavat stereona ylen.
Kolme lainausta kirjoituksesta ”Avoin kirje Paavo Lipposelle”, kirjoittajana komentajakapteeni Jouko Kuukka:
”Lausuitte toivomuksen saada kuulla, mitä vikaa Natossa kenties on kansalaisten mielestä. Vika on minun mielestäni siinä, että Yhdysvallat on keskeisessä asemassa organisaatiossa käyttäen sitä oman valtapolitiikkansa pönkittämiseen kaikkialla maailmassa mitään keinoja kaihtamatta.”
”Koska ymmärtääkseni jäsenyys Natossa merkitsee kiistattomasti mukaan tähän toimintaan tavalla taikka toisella oman itsemääräämisoikeutemme ja itsenäisen uskottavan puolustuskykymme samalla oleellisesti vähetessä, on kantani jäsenyyteen kielteinen.”
”Yhdysvallat kostaa tappionsa syyttömille kuten juuri tapahtui Tigritissä, missä kaupunkia moukaroitiin ilmapommituksin ja tykistöllä turvallisen välimatkan päästä kostoksi miehittäjien helikopterin alasampumisesta. Hävityksen kuolonuhrien määrää ei ulkomaailma tiedä.
Toisen maailmansodan loppupuolella vuonna 1943, silloinen maailmanvalloittaja saksa pyyhkäisi Tsekinmaalla Lidicen kylän sananmukaisesti maantasalle tuhoten kaikki asukkaat. Tämä oli maahan tunkeutujien kosto siitä, että vastarintamiehet tappoivat yhden miehen, valtakunnanprotektori Heydrichin.”
**
Jouko Kuukan kirjoitus kokonaisuudessaan on niin merkittävä, että soisin sen luettavaksi koko kansalle.
Kansalaisena, kun joudun tekemään valintoja puolesta ja vastaan, liittyä vai eikö liittyä Natoon, katson ensimmäiseksi karttaa ja totean: Suomella on Venäjän kanssa pitkä raja. Sen rajan haluan pysyvän rauhan rajana, haluan myös, että Venäjä ei tunne uhkaa Suomen puolelta.
Noin 800 vuotta Ruotsin miehitysvaltaa Suomen alueella oli jatkuvaa miehittäjän näyttöä sotaisten Ruotsin kuninkaiden tahoilta, kun he yrittivät laajentaa valtakuntaansa itään ja Keski-Eurooppaan.
Suomalaiset saisivat olla kiitollisia Venäjälle, kun se vapautti Suomen Ruotsin kahleista 1808-09.
Suomi sai autonomian, jota sillä ei Ruotsinvallan aikana ollut: Saimme oman rahan (Markka) ja oman postimerkin. Lisäksi suomenkieli nostettiin ja tunnustettiin kansankielien joukkoon. Mikä tärkeintä, Suomi sai yli 100-vuotisen rauhan ajan.
Muu onkin sitten toista historiaa.
...hän se lanseerasi termin "jonkin sortin uhka".
... mitään kommentoitavaa siitä, mitä liittyy varsinaiseen kirjoitusten sisältöön!?
mutta muistan vielä yhden:
-Pääministeri Lipponen vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki. Lipposen ohittaessa potilasta tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!
Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.
Lipponen pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?
Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.
Hyviä milipiteitä, ihan kuin omiani;) mistäköhän tuon Kuukan kirjoituksen kokonaisuudessaan löytää?
Tutustuin Sivosen mainitsemiin uuden perustuslain pykäliin.
Todellakin, Sivonen on oikeassa!
Uusi perustuslakimme todistaa olevamme EU:n ytimessä JO ENNEN KUIN EUROOPAN UNIONI ON edes OIKEUSTOIMIKELPOINEN.
Uutta perustuslakiamme valmistellut Seppo Tiitinen on todellakin kirjoittanut Euroopan unionin perustuslakiimme.
Jokainen lukekoon itse, miten eduskunta saa päättää perustuslain 8 LUKU
Kansainväliset suhteet (ulkopolitiikka) mukaan EU-asioista.
Tässä nimittäin ovat Seppo Sivosen mainitsemat pykälät:
8 LUKU
Kansainväliset suhteet
93 §
Toimivalta kansainvälisissä asioissa
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaan saattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.
Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.
96 §
Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun
Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.
Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.
97 §
Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.
Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.
Uusimmassa tietokirjoissa valtion määritelmä on onnistuttu hämärtämään vaikeaselkoiseksi mongerrukseksi, josta ei ota hyvällä yrittämiselläkään selvää.
Vanhemmissa tietokirjoissa valtion tunnusmerkit ovat selkeästi kerrottuna:
”Valtio, oikeudellisessa merkityksessä on ihmisyksilöiden muodostama yhdyskunta, joka tietyllä alueella harjoittaa omintakeista ja pysyvää valtaa. Valtio on suvereeninen eli täysivaltainen, jos se ei ole minkään muun v:n vallan alainen eikä sen tahtoa ja toimintaa mikään vieras valta oikeudellisesti määrää tai rajoita.”
Rohkeat ja itselliset kansalaiset voivat omilta edustajiltansa kysyä:
Milloin Suomi liittyi EY:n jäseneksi?
Kansalaisillehan luvattiin järjestää kansanäänestys nimenomaan EY:n jäsenyydestä.
EY ei ole milloinkaan muuttunut EU:ksi, vaikka poliitikot ja valtamedia valheellisesti niin väittävät. Ei ole olemassa mitään EU-tuomioistuinta, vaan EY-tuomioistuin. Pieni esimerkki EY-tuomioistuimen suhteesta Suomeen on alkoholi. Kaipa itsenäinen suvereeni täysivaltainen valtio voi säätää omia lakeja siitä, paljonko yksittäinen kansalainen voi tuoda kyseisiä tuotteita Suomeen.
Huom. Kirjoittaja ei ole absolutisti.
Jokainen voi pohdiskelkoon tykönänsä, kuinka itsenäinen Suomi onkaan vuonna 2003.
Onko perinteisesti määritelty itsenäisyys enää nykypäivän Suomalaiselle mikään arvo? Onko maailma ympärillämme muuttunut ja muuttumassa?
Jos suuri osa euroopasta pärjää olematta itsenäinen, miksei hitossa Suomi pärjäisi?
- Missä on maailman suurin teatteritalo?
- Suomessa, eduskuntatalo. Kuiskaajakoppikin on Brysselissä asti.
"Samalla (18.3.1992) eduskunta menetti mahdollisuutensa vaikuttaa markan kohtaloon ja muihin tuleviin Maastrichtin "velvoitteisiin" (mm. yhteinen puolustus ja EU-perustuslaki).
Vähemmälle keskustelulle on jäänyt maininta Suomen omasta maatalouspolitiikasta, joka luovutettiin EY:lle 100–prosenttisesti."
Kommentteja:
Päiväys 18.3. 1992 on merkittävä.
On todella järkyttävää, että tuona päivänä eduskunta lopullisesti menetti päätösvaltansa kaikkia EU-asioita koskien.
On aivan järkyttävää todeta, mistä Suomen eduskunta tuolloin äänestikään.
Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan, että Euroopassa ihmeteltiin, että Ahon hallitus sai opposition (SDP) äänestämään hallituksen luottamuslauseännestyksessä hallituksen puolesta.
Aika merkillistä. Jotkut keskustalaiset (lue hallituspuolueen kansanäänestäjät) puolestaan äänestivät hallitusta vastaan.
Oli siinä Kuosmasella ihmetteleville eurooppalaisille selittämistä!
Kuten sanottua, Suomen sisäpolitiikka sekoitettiin ulkopolitiikan eli EU-määräysten kautta.
Antti Kuosmanen kertoo myös, millaista oli seurata eduskunnassa käytävää näytelmää silloin, kun eduskunta päätti liittymislaista.
Siis Kuosmanen seurasi näytelmää!
Niin ja Reijo Kemppinen puolestaan kertoo kirjassaan Suomi Euroopan unionissa, että jokainen ministeri, kansanedustaja ja virkamies tiesi millaista päätöstä Suomi oli tekemässä, maataloutta ja elintarviketeollisuutta sopimus koskisi raskaasti.
On todella kummallista, jos eivät silloiset ministerit ja kansanedustajat ala livetä Kemppisen väitteestä, sillä maataloutta koskien oli kaikkiaan kolme huijausta.
UM:sta saadut asiapaperit osoittavat, että EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli vaalipetos.
SataSeutu-lehden lisäksi Satakunnan Veropörssi kertoo maatalouden 141-huijauksen taustan.
Taitavatpa Suomen viljelijät lähteä liikkeelle samoin kuin Georgian asukkaat, jotka saivat presidentin väistymään.
Tuollainen sivistynesti hoidettu "vallankumous" voisi olla Suomessakin mahdollista, kunhan saadaan väki liikkeelle.
European kommentoi tätä keskustelua aika merkillisellä tavalla.
Kuten Sivonen kertoi EU määrää Suomen maataloutta 100 %:sti.
Maataloudella ei todellakaan mene hyvin, koska Suomi ei saa hoitaa elintarvikehuoltoaan itsenäisesti.
Pysykää "kanavalla". Tulette saamaan maataloushuijauksista lisää tietoa.
Vaiktutat asiasta todella kiinnostuneelta, sinua voisi kiinostaa myös Väyrysen kirja itsenäisen suomen puolesta:)
Seppo toi keskusteluun todella mielenkiintoista tietoa, joka on salattu täydellisesti Suomen kansalta.
Voiko olla totta, että 18.3.-92 pelkällä luottamuslauseäänestyksellä lyötiin lukkoon paitsi maamme EY-jäsenyys-, myöskin Suomen sitoutuminen unionin sanelemaan puolustuspolitiikkaan ja oman rahayksikkömme menetys ?
EY/EU-jäsenyyssopimushan edellytti liittymistä LAKIEMME MUKAAN. (Maastrichtin sopimus O-artikla).
Suomi rikkoi toimillaan myöskin liittymissopimusta kun liittymisemme unioniin EI TAPAHTUNUT KANSALLISTEN LAKIEMME MUKAAN.
Päivänvaloon on tuotu nyt kerta kaikkiaan sen luokan asia, että se vaatii perusteellisen selvityksen!
Eikö Suomen olisi keskeytettävä neuvottelut EU:n perustuslaista ja määrättävä puolueettomat tutkijat selvittämään mahdollinen valtiopetos, joka edelsi nyt meneillään olevaa EU-prosessia?!
Kommentteja tiskiin ja äkkiä!
lakia tarkkaan ottaen rikottiin?
>Suomi rikkoi toimillaan myöskin
>liittymissopimusta kun liittymisemme unioniin
>EI TAPAHTUNUT KANSALLISTEN LAKIEMME MUKAAN.
Tarttuipa kaveri oikeaan aikaan asioiden kulkuun, kun Suomessa höyrytään ja teeskennellään että pitääkö liittyä Natoon vai Naton taakse.
Tämä Seppo Sivonen ei olekaan turha sälli.
Pamauttipa melkoisen jutun!
Tämä juttu nyt haiskahtaa nenääni ja kovasti... :-)
Samoin nämä kommentoijat....
Kylläpä haiskahtaa minunkin nenääni.
Aina, kun paskaljää pöyhitään se haisee.
Lipponen 26.11.03: "Nato-linjauksilla ei kiirettä".
Ja peli jatkuu, vaikka Suomen eduskunta menetti päätösvaltansa EY (EU:lle) 18.3.1992.
Viite kirjoitus: "Brysselin kerhojen ytimessä" Kirjoittanut: Seppo Sivonen, 24.11.2003 klo 17.05
Kyllä paskatalikolle on töitä, jukoliste. Ja haju senkun paranee.
Vai menetti Suomen eduskunta päätösvaltansa EY:lle vuonna 1992!
Harvoinpa sitä moista soopaa saa lukea. Suomen eduskunta on tehnyt vallan mahdottoman monta päätöstä ihan itsenäisesti tuon jälkeenkin.
Seppo Sivosen jorinat sitää jättää omaan arvoonsa.
..niistä on ennenkin saatu esimerkkiä, uuden EU-perustuslain päättäminen oli ko. herran mielestä keskustelukerho, eikä Suomella silloinkaan ollut kiirettä.
Hitto, se huoraa niitä Bilderbergejä kieli ruskeena, jotta sais jonkun ison viran EU:ssa.
taustaa:
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen moitti 18.8. 2003 Kauniaisissa Suomen EU-perustuslakikeskustelua ala-arvoiseksi. Osansa saivat myös tiedotusvälineet, jotka tukahduttavat keskustelun.
Tosiaan!
Yli YHDEKSÄN (9) vuotta on ollut aikaa keskustella tulevasta EU-perustuslaista ja sen sisälöstä.
Nimittäin maaliskuussa 1994 seikkaili eduskunnassa englanninkielinen EU-perustuslakiluonnos (9.2.1994).
Siitä asti politiikoilla on ollut tiedossa EU:n tuleva perustuslaki.
Miksi poliitikkomme ovat täysin vaienneet asiasta?
Yksikään puolue ei tästä asiasta selviä puhtain paperein!
Poliitikot ovat tasan tarkkaan olleet tietoisia EU:n tulevasta perustuslaista ja sen sisällöstä.
Ehkä seuraava lainaus auttaa ymmärtämään poliitikkojemme hiljaisuuden.
Ulkoasiainministeriö nimittäin sai Brysselistä 11.3. 1994 telefaksina EEC 0908:
”EU/parlamentti: perustuslaki EU:lle?”
EEC 0908, sivu 5, voimaantulo ja monen nopeuden unioni, sitaatti:
"Esityksen mukaan perustuslaki tulisi voimaan, kun jäsenmaiden enemmistö, joka edustaa neljää viidesosaa väestöstä, on ratifioinut sen. Muiden jäsenmaiden olisi tietyn määräajan jälkeen valittava joko ratifiointi tai unionista lähteminen. Lähtijöiden kanssa solmittaisiin ETA-tyyppinen sopimus".
Lisäksi saman sivun lopussa lukee:
"Perustuslakiesitys sisältää myös pykälän, jonka mukaan ryhmä maita voi päättää nopeammasta etenemisestä kohti syvempää integraatiota. Tämä koskee erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa". (Laatija EEC/Kauppi)
--
Hyvät lukijat!
Lukekaa em. sitaatin viimeinen virke ja analysoikaa nyt käytävää keskustelua.
Kuinka avoimesti kansanedustajat kertovatkaan omista kannoistaan?
Löysin makeata tietoa arkistostani. Se sopii mainiosti jatkoksi Sivosen tekstille, vai mitä mieltä olette.
Siis Suomen Kuvalehti n:ro 12, 22.3.1991, muutama lainaus sivuilta 38-39.
Ensin otsikko:
”Ulkopoliittisen instituutin johtaja Paavo Lipponen:
SUOMEN EDUT JA EY”
Pari lainausta tekstistä:
”Jos dogmaatikot Helsingissä saavat yliotteen, uhkaa Suomea eristäytyminen, joutuminen suurvaltojen ja EY:n politiikan, jopa painostuksen kohteeksi, kirjoittaa ulkopoliittisen instituutin johtaja, tuore kansanedustaja Paavo Lipponen.”
”Viime päivien keskustelu Delorsin ja EY:n komission varapuheenjohtajan Martin Bangemannin lausunnoista osoittaa millainen eurofobia Suomessa vallitsee.
Nämä on tulkittu siten, että EY:stä tulee sotilasliitto jossa Suomi joutuisi täysin alistamaan ulkopolitiikkansa muiden päätettäväksi.
Bangemannin väitetään sanoneen Wienissä »selvällä saksan kielellä», että puolueettomilla ei ole asiaa EY:n jäseniksi.”
--
Eikös olekin Lipposen kirjoitus selvää Suomea, että puolueettomilla ei ole asiaa EY:n ytimeen?
PS:
Lipponen putosi eduskunnasta sini-punahallituksen ajaksi - joten hänelle myönnettiin suojatyöpaikka, Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi.
Siis Lipponen on antanut lausunnon - selvällä Suomen kielellä - toistakymmentä vuotta sitten.
Mitä sitten?
se on pointti.
Lipponen tuli SK:ssa kertoneeksi asiasta. Tulikohan kukaan lukeneeksi silloin. Onneksi tuli tallennettua arkistoon.
Asiat on aikoja sitten salaa päätetty. Asiakirjat löytyvät osoitteesta www.satanen.com
...ollaan EU:n ytimessä. Sinnehän sitä on koko ajan pyrittykin.
Mutta loppu onkin taas sitä tuttua vainoharhaa. Ei mitään asioita päätetty salaa vuonna 1992, kansanäänestyskin oli paljon myöhemmin.
Lienetkö arkistoinut kaikki Lipposen puheenvuorot ja lausunnot koko hänen poliittiselta uralta? Jos olet, niin älä lue niitä kuin piru raamattua.
Seppo Sivonen lainasi otteita maaliskuussa 1994 eduskunnassa seikkailleesta EU-perustuslaista, jossa jo silloin selkeästi luki:
"Perustuslakiesitys sisältää myös pykälän, jonka mukaan ryhmä maita voi päättää nopeammasta etenemisestä kohti syvempää integraatiota. Tämä koskee erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa". (Laatija EEC/Kauppi)
Miksi kansanedustajat vaikevat tuosta perustuslakiluonnoksesta, joka seikkaili eduskunnassa maaliskuussa 1994?!
Ulkoministeriön valtiosihteeri Ahtisaari pisti tuolloista EU-perustuslakiakin "paremmaksi" demarien tilaisuudessa, josta Helsinginsanomat uutisoi 1.11.1993, otsikot:
"Ahtisaari: Suomi 1995 EL:n jäsen
Se olisi maallemme paras ratkaisu"
"VIIALA - Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, Martti Ahtisaari uskoo Suomen olevan Euroopan liiton (EL) jäsen vuoden 1995 alussa.
"Uskon myös, että se olisi maallemme paras ratkaisu" , Ahtisaari arvioi sunnuntaina vaalikampanjansa aloitustilaisuudessa, Viialassa."
Toinen otsikko, ja tekstiä:
"EY:stä tuli Euroopan Liitto
Euroopan yhteisö muuttuu tänään virallisesti Euroopan liitoksi, kun Maastrichtin liittosopimus tulee voimaan."
"EY:n jäsenmaat alkavat nyt yhtenäistää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa."
--
Luittehan viimeisen lauseen, jonka sanoman Ahtisaari kertoi yli kymmenen vuotta sitten?
Huom! Satanen.comissa oleva SALAINEN pöytäkirja on päivätty 20.12.1993 ja liitemuistio 1075 19.12.1993.
Ahtisaari tietenki jo tiesi tuolloin, mitä tuleman pitää.
Kylläpä oli eilen oikein mukava kuunnella pääministeri Vanhasen selityksiä puheenjohtajamaan esityksestä kaikkia maita velvoittavista turvatakuista!
Ja kylläpä oli mukava kuunnella, mitä EU-professori Esko Antola kertoi Yle1 AamuTV:n puhelinhaastattelussa: -Ei näiden kaikkia jäsenmaita koskevien turvatakuiden pitänyt suomalaisille uutta olla.
- Mitä eroa on Suomella ja mielisairaalalla ? Mielisairaalaa johtavat täysjärkiset.
""EY:n jäsenmaat alkavat nyt yhtenäistää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa."
=> Siis Ahtisaari lausui tuon yli 10 vuotta sitten. Milloinkahan tuo yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sitten alkaa näkymään EU:ssa? Vielä siitä ei näy merkkiäkään.
sinä ylipäätänsä lukea?
>Bangemannin väitetään sanoneen
>Wienissä »selvällä saksan kielellä»,
Huomaa sana "väitetään".
Siitä sinä sitten kehittelet seuraavan lauseen:
>Eikös olekin Lipposen kirjoitus selvää Suomea,
>että puolueettomilla ei ole asiaa EY:n ytimeen?
Nämä asiat ovat käsiteltävänä HVK:ssa juuri tälläkin hetkellä. Veikkaisin, että ne toimeenpannaan ensi vuoden kuluessa.
Kyllä EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on puuhailtu jo vuosikymmeniä. Ongelmana vain on se, että mailla tuntuu olevan niin erilaisia käsityksiä asiasta.
Ihmeitä saa tapahtua, että EU alkaa käytännössä soveltaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vielä pitkään aikaan. Irakin sodan kriisikin on vielä niin tuoreessa muistissa....
Miksi vaalien alusviikot ovat hyvää aikaa syrjäytyneille?
- He saavat silloin paljon kirjeitä ja kortteja ystävällisiltä ihmisiltä.
...Miksi hullun lehmän tauti ei tartu kepulaiseen?
- Tauti vaatii itääkseen aivot ja selkärangan.
Helmikuun alussa 1992 Kokoomus piti kokousta, jossa Pertti Salolainen esitti huolensa Suomen EY-jäsenyyshakemuksen pikaisesta jättämisestä.
Ulkoministeri Paavo Väyrynen lukaisi kyseisestä asiasta kertovan uutisen ja kommentoi tiedotusvälineille kyseistä uutista sisällöllä, ettei Suomen hakemuksella sellaista kiirettä ole.
Komission lausunto (marraskuu 1992) Suomen EY-jäsenhakemusta koskien mainitsee päiväyksen 27.2.1992.
Kyseinen päiväys herätti rahvaan mielenkiinnon pyytää senaikaisia asiakirjoja.
Kuinka ollakaan. Valtioneuvoston arkistosta saapuneista asiakirjoista ilmenee, että Ahon hallituksen EY-jäsenyyttä koskevan tiedonannon valmistelu joutui pikaiseen käsittelyyn.
Hallituksen iltakoulu käsittelikin jo 27.2.1992 kyseisen hallituksen tiedonannon, jota suunniteltiin eduskunnassa käsiteltäväksi 16.-18. maaliskuuta 1992.
Tämä tiedonanto ei ollutkaan mikä tahansa hallituksen tiedonanto, vaan se lähetettiin välittömästi (27.2.1992) silloisen puheenjohtajamaan Portugalin Suomen suurlähettiläälle Dieter Withamille, joka toimitti tiedonannon edelleen Portugalin ulkoministerille, jonka tehtävänä oli hoitaa jäsenyyshakemusten vastaanottoa.
Iltakoulun kokouspöytäkirjasta ilmenee, että tiedonanto on tänään toimitettu eduskuntaan, joka harkinnee, milloin se on saapunut eduskuntaan.
Eduskunta keskusteli kyseisestä, virallisesti 5.3. 1992 eduskuntaan saapuneesta, Hallituksen tiedonannosta 16.3. 1992.
Ja eduskunnan luottamuslauseäänestys hallituksen EY-toimintalinjasta tapahtui 18.3.1992.
Huomionarvoista on, että oppositossa olleet demarit lähes 100 %:sti äänestivät hallitukselle luottamuksen!
Laskiaistiistaina 3.3. oli Eurooppaneuvosto kokoontunut keskustelemaan uusista jäsenmaista.
- Tästäköhän johtui, että suomalaiset niin pikaisesti "rasvasivat" suksensa EY-syöksymäkeen "doupinkina papusoppa"?
Mistä eduskunta äänestikään "EY-liittymishakemusta jättäessään 18.3.1992?
Eduskunnan piti äänestää hallituksen luottamuksesta, mutta ...
Tätä Tekstiä, isolla T:llä, ei ole koskaan ennen kirjoitettu missään netti-"jorinoissa", joten tallentakaa, olkaa hyvät!
Ensin kysymys:
Ketkä kirjoittivat eduskunnan äänestyskäyttäymistä ohjanneen näytelmän käsikirjoituksen?
Antti Kuosmanen kirjoittaa tuhotussa kirjassaan sivulla 16, otsikko
”1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”,
että Esko Aho vieraili Brysselissä syyskuussa 1991.
Sitten sivulla 17:
”Ahon vierailun jälkeen oli havaittavissa hienoinen mutta selvä ilmapiirin muutos. Suomea pidettiin tästä lähtien tulevana hakijamaana, aluksi jopa selkeämmin kuin mitä Suomessa näyttiin tehtävän.
Siitä eteenpäin tapahtumat etenivät nopeasti tunnettuun lopputulokseen. Hallitus esitti eduskunnalle ensin laajan integraatiopoliittisen selonteon tammikuussa 1992, sitten maaliskuun alussa tiedonannon, jossa se ilmoitti hakevansa jäsenyyttä, mikäli saisi taakseen enemmistön tiedonantoäänestyksessä. Tiedonantoa edelsi tasavallan presidentin valtiopäivien avajaisissa 7.2.1992 pitämä puhe, jonka keskeinen sisältö, että jäsenyyttä olisi haettava. Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n "acquis'n" ja "finalite politique'n" (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).
Eduskunta äänesti 18.3.1992 selvin numeroin jäsenyyshakemuksen esittämisen puolesta: 108 puolesta, 55 vastaan, 32 tyhjää, 4 poissa.
Kun viimeisessä äänestyksessä olivat vastakkain hallituksen kanta, jossa jäsenyyttä kannatettiin ja oppositiossa olleiden sosiaalidemokraattien kanta, jossa sitä niinikään kannatettiin, oli Brysselissä nähtävä jonkin verran vaivaa tuloksen ja sen merkityksen selittämiseksi.
Jäsenyyden todellista kannatustahan ei niinkään mitannut tuo viimeinen äänestys, jossa oli kyse hallituksen luottamuksesta, vaan sitä ennen suoritettu äänestys SDP:n ja Vasemmistoliiton ponsien välillä, jossa tulos oli 133 puolesta, 60 vastaan.
Koska siinä oli vastakkain kaksi opposition esitystä, olivat hallituspuolueet antaneet edustajilleen vapaat kädet valita niiden välillä.
Itse asian kannalta ratkaisevaa oli tietenkin, että jäsenyyden hakeminen hyväksyttiin.”
Kylläpä siinä todellakin oli Antti Kuosmasella Brysselissä selittämistä
siitä, miten Suomen parlamentti oikein toimii...
Hyvät lukijat!
Ymmärsinköhän ollenkaan oikein lukemani tekstin, siis tuon Kuosmasen
kirjasta lainauksen...
Mielestäni eduskunnalla ei ollut
todellista vaihtoehtoa tuossa äänestyksessä.
Siksi joudun kysymään kaksi tyhmää kysymystä:
- Eikös tuo äänestys Sinunkin mielestäsi ollut sellainen, että
eduskunta ei saanut äänestää todellisesta vaihtoehdosta?
- Äänestivätkö myös nuo vastaan äänestäneet 55 kansanedustajaa
hallituksen puolesta?
- Miksi noin moni jätti äänestämättä? Saivatko nuo 32 tyhjää
äänestänyttä todellisen mahdollisuuden äänestää epäluottamusta
hallitukselle?
Näyttää kyllä siltä, että Kuosmasen tuhotun kirjan teksti vahvistaa
Seppo Sivonen mainioissa kirjoituksissa esille tuoman karun
todellisuuden:
Suomen hallitus oli jättänyt EY-hakemuksen jo 27.2.1992.
Tämä Kuosmasen kertoma äänestyskäyttäytyminen oli eduskunnan suurin farssi ja munaus kautta aikojen!
Nimimerkki Maisan kirjoitus: "Vaihtoehdot vähissä ?"
on mainio analyysi Kuosmasen kirjan tekstille!
Ja Maisalla on hyvät kysymykset!
Sellaista vaihtoehtoa, että eduskunta olisi voinut äänestää hakemuksen jättämistä vastaan, ei todellakaan ollut!
Kyllä nämä, Seppo Sivosen kirjoitus "Varaslähtö EY-jäseneksi" ja Satakunnan miehen jatkokommentti "Mistä eduskunta äänesti?", ovat tämän saitin historian parhaat kirjoitukset!!
Antti Kuosmasella on todellakin ollut Brysselissä selittelemistä, miten Suomen eduskunta oikein toimii, koska eduskunnalla EI EDES ollut mahdollisuutta äänestää jäsenyyshakemuksen jättämistä vastaan!
Tuollainen äänestys EI OLE DEMOKRATIAA!!
Minäkin kysyn:
Ketkä kirjoittivat tuon äänestyksen käsikirjoituksen?
Nimimerkki Maisa kirjoitti:
"Hyvät lukijat!
Ymmärsinköhän ollenkaan oikein lukemani tekstin, siis tuon Kuosmasen kirjasta lainauksen...
Mielestäni eduskunnalla ei ollut
todellista vaihtoehtoa tuossa äänestyksessä.
Siksi joudun kysymään kaksi tyhmää kysymystä:
- Eikös tuo äänestys Sinunkin mielestäsi ollut sellainen, että eduskunta ei saanut äänestää todellisesta vaihtoehdosta?
- Äänestivätkö myös nuo vastaan äänestäneet 55 kansanedustajaa hallituksen puolesta?
- Miksi noin moni jätti äänestämättä? Saivatko nuo 32 tyhjää äänestänyttä todellisen mahdollisuuden äänestää epäluottamusta hallitukselle?"
Vastausta Maisan kysymyksiin:
Minun mielestäni Maisa ymmärsi lukemansa aivan oikein.
Eduskunnalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin äänestää vain hakemuksen jättämisen puolesta!
Suurkiitos Satakunnan miehelle, joka myös oli ymmärtänyt lukemansa ja pisti Kuosmasen paljastavan tekstin kaikkien nähtäväksi!!!
Ei todellakaan ole ihme, että Kuosmanen joutui itse ostamaan koko kirjansa painoksen!
Eikö Suomessa järjestetty ihan neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä? Suomen kansahan se lopulta antoi mandaatin eduskunnalle tehdä asiasta päätös.
Tätä älkää koskaan sivuuttako, ja muutenkin tuo tuhottu Kuosmasen kirja on parasta jättää omaan arvoonsa. Jos ei muuten niin siksi että tuollaista kirjaa ei ole olemassa - ainakaan enää.
se kirja on hävitetty, onko sellaista joku vaatinut, kirjan hävittämistä?
En ole ko. kirjaa lukenut, enkä tiedä kuka ja miksi sen on hävittänyt.
SataSeutu-lehden pääkirjoitus:
"Evankeliumi. Nyt ! 18.12.2002, lainaus:
”Ei EU ole mikään "itsenäisten valtioiden liitto", kuten meillä uskotellaan. Vääjäämättä kuljetaan kohti täydellistä liittovaltiota. Kaikista kansallisista selityksistä huolimatta EU alkaa hoitamaan pian myös puolustustamme, joka on liittovaltion perustehtäviä. Makuasia on, menemmekö mukaan Natoon EU:n pakottamana vai ennen sitä suoraan omalla päätöksellä. Sinne menemme joka tapauksessa.
Lipposen edellisen hallituksen salaisilla päätöksillä Suomi on viety jo sotilaallisesti kiinteäksi osaksi Natoa ja olemme mukana rakentamassa yhteistä eurooppalaista puolustusjärjestelmää suomalaisen kenraalin johdolla. Pian joukkomme taistelevat osana EU-armeijaa missä päin maailmaa tahansa. Ehkä jo Irakissa "rauhanturvatehtävissä".”
Löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.satanen.com/sataseutu/paa/paa_1812_2002.html
... että Suomalaiset HALUAVATKIN EU:lle yhteistä puolustusta, ei NATOn jäsenyyttä.
Mitä rauhanturvatehtäviin tulee, niin eikö juuri tämän maan patriootit ole aina olleet sinne ensimmäisinä ryntäämässä, rynkyt kainalossa?
oleva EU:n sotillaallinen turvallisuus.
Kuosmasen kirjasta lainaus, sivu 184:
"Niinpä ei ole ihme, että alan käsitteillekin muodostui oma, tähän asiayhteyteen liittyvä sisältönsä. Ulkopolitiikka ei ollutkaan kaiken
kattava yleiskäsite. Taloudelliset ulkosuhteet eivät siihen kuuluneet, koska ne olivat talousyhteisön toimivallassa.
Sotilaallinen turvallisuus ei siihen kuulunut, koska se on Naton vastuulla."
--
Siis tuliko luettua tuo viimeinen virke?
Euroopan turvallisuus ei ole Naton vastuulla, kuten ei maailmankaan turvallisuus ole YK:n vastuulla.
Tässä tämän päivän uutisointia:
EU:lle esitetään turvatakuita
26.11.2003, klo 18.31
EU:lle esitetään sotilaallisia turvatakuita, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat auttaa sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista EU-maata. Turvatakuiden sitovuus on toistaiseksi epäselvä.
Turvatakuut sisältyvä puheenjohtajamaan Italian esitykseen EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta.
Esityksen mukaan jäsenmaiden toimien pitää olla yhdenmukaisia Naton kanssa, ja Naton jäsenille sotilasliitto on edelleen yhteisen puolustuksen perusta. Tekstin taustalla on suurten jäsenmaiden Britannian, Saksan ja Ranskan sopima kompromissi.
Jäsenmaat pyrkivät hyväksymään perustuslaillisen sopimuksen joulukuun huippukokouksessa.
Pääministeri Matti Vanhanen pitää Italian tekemää esitystä turvatakuista liian ehdottomana.
Hän sanoo Suomen odottavan vielä Ranskan, Saksan ja Britannian esitystä turvallisuuspolitiikasta. Kaikkiaan Vanhanen pitää esitystä hyvänä, mutta riittämättömänä yrityksenä ratkaista perustuslakiin liittyvät ongelmat.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) katsoo, että Italian esitykset HVK:ssa ovat kehittyneet oikeaan suuntaan, mutta puolustusyhteistyöartiklat ovat hänen mukaansa edelleen keskeneräisiä.
Hallitus käsittelee Italian kompromissiesitystä torstaina.
Lähde: www.yle.fi
mitä käsite "turvatakuu" pitää sisällään. Mitä EU menettäisi jättämällä Suomen ilman puolustusta jos siitä EU saisi päättää?
P.S. EU ei koskaan tällaisesta asiasta tule päättämään. Jos se yrittää niin Brysselissä räjähtää. Se on saletti!
Italian esittämistä turvatakuista saa varmasti lisätietoa tutustumalla ko. esitykseen.
Jos EU jättää Suomen ilman puolustusta tosi paikan tullen niin EU saattaa menettää paljon: Suomihan olisi hyvä sillanpääasema jatkaa hyökkäystä syvemmälle EU:n alueelle, joten kyllä EU:lla voisi hyvinkin olla menetettävää jos se jättää Suomen ilman puolustusta.
Toinen pointti on se, että EU:n puolustuspolitiikan uskottavuus menisi, jos liittovaltio ei pystyisi puolustamaan kaikkia alueitaan - ja tämä aiheuttaisi varmasti pohdintoja myös muissa EU:n reunavaltioissa.
Hyvä pointtisi tuo räjähdys spekulaatiosi. Todellinen uhka myös Unionille on kansainvälinen terrorismi, jota vastaan on vaikeaa suojautua.
Ja tuon terrorismin kytkemiseen tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä. Uhkakuvat ovat muuttuneet.
Kaksi miestä
väitteli siitä, kuka on kaikkien aikojen paras taikuri ja silmänkääntäjä.
- Kuikka Koponen oli paras, eikä parempaa tule. Hän sai ihmiset uskomaan, että hän oli mennyt hevosen sisään.
Toinen miehistä oli eri mieltä:
- Ei tuo vielä mitään. Paavo Lipponen sai koko Suomen menemään EMUUN.
on jo mennyt kun Sakasa ja Ranska ovt pyyhkineet vakaussopimuksella pyllynsä.
Miksei puolustuspolitiikankin??
Siis minkä puolustuspolitiikan?
kovasti puuhastellaan Brysselissä juuri nyt.
Turha hätäillä. EU:lle on puuhasteltu yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa jo vuosikymmeniä. Viimeksi sen toimivuus nähtiin Irakin sodan kriisissä...
johon Suomi liittyessään suostui. Koivisto kirjoitti muistelmiinsa, että Suomen EU-jäsenyys oli puolustuspoliittinen ratkaisu, ei taloudellinen!
EU-perustuslaki - kansanvallan pilkkaa
Kirjoitin alla olevan kirjoituksen Tyrvään Sanomiin 27.9.2003.
Toistaiseksi kukaan ei ole kyseenalaistanut kirjoitustani:
Vuonna 1994 järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys (16.10.) Suomen EU-jäsenyydestä. Tuolla äänestyksellä jäsenyys naamioitiin demokratian eli kansanvallan kaapuun. Tapahtumia tarkastellessa kuitenkin huomaa, ettei "keisarilla ole vaatteita", siis kansalla. Kansa ei päättänyt mistään. EY ei kuitenkaan muuttunut EU:ksi, kuten tiedotusvälineet väittävät (Yhteisön oikeuden perusteet).
"Euroopan unioni ei ole kansainvälinen järjestö tai liittovaltio, eikä sillä ylipäänsä ole oikeuskelpoisuutta. Euroopan yhteisöt ovat sen sijaan kansainvälisiä järjestöjä, jotka käyttävät toimivaltaansa kuuluvissa asioissa jäsenvaltioiden niille siirtämiä valtuuksia". (1994 vp - HE 135 Asiakirjat A4 sivu 11).
"Ollakseen Euroopan unionin jäsen, jäsenvaltion on oltava Euroopan yhteisön (EY) jäsen".
(UM taustat 1994).
Suomi joutui hyväksymään ennakkoehtoina kaikki EY:n perussopimukset, voimassaolevat EY-säädökset ja yhteisön poliittiset tavoitteet.
Yhteisvaluutan (Euro) ja Maastrichtin sopimuksen hyväksyntä olivat edellytys liittymissopimuksen synnylle. (UaVM 9/1994).
Markasta luovuttiin eduskunnan päätöksellä sen hyväksyessä EY-jäsenyyshakemuksen 18.3. 1992. Tuolloinhan eduskunta päätti Esko Ahon hallituksen luottamuksesta. Luottamuslause tarkoitti, että jäsenyyshakemuksen jätettyään Suomi hyväksyi EY:n koko säädöstön voimassa olevat sopimukset ja yhteisön poliittiset tavoitteet. Suomi sitoutui siirtymään yhteisvaluuttaan sitten, kun EY sen toteuttaa.
Perustuslaki kumoutui siinä ohessa Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien osalta, eli Suomi luovutti yhteisölle lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltansa niiltä osin kuin EY sitä edellytti.
ETA-sopimuksen varjolla Hallitusmuoto muutettiin vastaamaan syntynyttä valtio-oikeudellista todellisuutta. Vuonna 1993 eduskunta hyväksyi hallitusmuotoon pykälän (HM 33a), jonka perusteella EY sai valtio-oikeudelliset valtaoikeudet Suomessa perussopimustensa mukaisesti.
Demokratian eli kansanvallan kannalta on todettava, että kansa menetti sille kuuluvan valtiovallan samassa hallitusmuodon muutoksessa. Muutos astui voimaan 1.1. 1994. Todellisuus ilmenee UaVM 9/1994 vp:ssä: "Oikeastaan kysymys ei ollut enää (1992-1994) jäsenyysneuvotteluista vaan Suomen sopeuttamisesta jäsenyyteen".
Kansa äänesti 16. 10. 1994 ”jäsenyydestä EU:ssa neuvotellun sopimuksen pohjalta".
Kansalle jaettu äänestystiedote valtioneuvostolta oli siten vain vitsi.
Kun EU:n poliittiset tavoitteet oli kirjattu Maastrichtin sopimukseen (Sopimus Euroopan unionista). Sopimus on nyt toteutumassa viimeiseen vaiheeseen: Unioni muuttuu kansainväliseksi oikeustoimikelpoiseksi järjestöksi, jonka presidentiksi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen mielii. Kansanäänestys EU-perustuslaista tuntuisikin leikkidemokratialta, sillä onhan EU saanut Suomen perustuslaki 2000:n pykälissä 96-97 ylivaltiollisen oikeusaseman. Toisin sanoen federalistinen Eurooppa on jo saatettu voimaan Suomessa.
Todellisuus on usein tarua ihmeellisempi, olihan pukki kaalimaan vartija uutta perustuslakia voimaan saatettaessa. Kansalta vietiin valta - se tapahtui kansalta salaten. Niin ollen Suomen EY-jäsenyys on vailla kansan hyväksyntää. Eikä Suomen markan hävittämisestä ole perustuslain edellyttämää eduskunnan päätöstä (perustuslain muutos hallituksen lakiesityksen pohjalta).
Kansa saa, mitä ei ole pyytänyt, kun se ei välitä edustajiensa tekemisistä. Entä sitten, kun sen on pakko välittää?
Miksi poliitikot puhuvat välillä EU:n perussopimuksesta ja välillä perustuslaista?
Samaan syyllistyy valtamedia. Kaipa se on sitä tutunomaista harhautusta, josta kansa on saanut vuosien mittaan kyllästymiseen asti naatiskella.
näitä asiallisia ja kansamme kannalta merkittäviä kirjoituksia?
KEHOITAN
kaikkia vastuuntuntoisia kansalaisia tallentamaan nämä Satakunnan miehen ja Seppo Sivosen kirjoitukset ja tulostamaan myös paperille - sillä niitä ei saada muualta!
MEISTÄ JOKAINEN
voi tehdä suurenmoisen palveluksen Isänmaalle levittämällä todellista tietoa sillä alueella, missä asuu ja vaikuttaa.
- Oikea tieto on yhteiskuntamme suola - se estää yhteiskunnan mätänemistä ja rappeutumista...
KIITOS
työtovereiden ja lukijoiden puolesta Seppo Sivoselle ja Satakunnan miehelle "tiedonjyvistä".
Ette ole turhaan vaivaa nähneet. Uskokaa tai älkää - se tuottaa vielä ajallaan runsaan sadon Isänmaamme hyväksi.
Jumala työnne siunatkoon!
Ps. Kiitos myös "huumorin kukkasista", ovat keventäneet sopivasti rankkaa asiakirjoitusta.
- Kaikkia meitä keventää tieto: Suomi ei olekaan EU:n ytimessä...
Antti Kuosmanen kirjoitti kirjassaan (viite
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001708824 ):
"Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä.
Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n "acquis'n" ja "finalite politique'n"."
Laitan lukijoille pari lainausta kyseisestä pääministeri Esko Ahon pitämästä puheesta. Lukekaapa,
miten Aho kertoi Maastrichtin aiheiden hyväksymisen (kolmen * -merkin edellä oleva kappale).
Tässä on puheen herkkupaloja:
”Pääministeri Esko Aho
Eduskunta
16.3.1992 kello 12.00
Herra Puhemies,
Päätös Euroopan yhteisön jäsenyyden hakemisesta on yksi itsenäisen Suoman suurimmista ja kauaskantoisimmista linjaratkaisuista. Jäsenhakemuksen jättäminen on viisasta vain, mikäli uskomme kansallisten kokonaisetujemme olevan parhaiten toteutettavissa Euroopan yhteisön jäsenenä.
Tällaiseen johtopäätökseen hallitus on huolellisen harkinnan tuloksena päätynyt. Kannanottomme perustelut on esitetty eduskunnalle tammikuussa annetussa selonteossa sekä nyt käsillä olevassa tiedonannossa.”
”Maastrichtin sopimuksella on sovittu Euroopan unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, puolustusulottuvuuden kehittämisestä ja Länsi-Euroopan unionin roolista. Suomi hyväksyy sopimuksen velvoitteet ja on valmis rakentavasti osallistumaan niiden toimeenpanoon siten kuin Maastrichtissa on sovittu.”
* * *
”Herra Puhemies,
Hallitus on halunnut antaa tiedonannon EY-jäsenyyden hakemisesta, jotta eduskunta voisi lausua käsityksensä jäsenyyskysymyksestä sekä ottaa kantaa hallituksen esittämään toimintalinjaan. Hallitus toivoo, että se saisi pyrkimyksilleen eduskunnan mahdollisimman laajan tuen. Kansallinen yhteisymmärrys loisi hyvät lähtökohdat jäsenyysneuvotteluille.
Mikäli hallitus saa eduskunnalta luottamuslauseen, se on omalta osaltaan valmis viemään asian päätökseen. mahdollisimman nopeasti. Hallitusmuodon mukaan hakemuksesta päättää Tasavallan Presidentti. Tarkoituksena on, että jäsenyyshakemus jätettäisiin Euroopan yhteisölle keskiviikkona välittömästi tiedonantoäänestyksen jälkeen.
Nyt päätämme jäsenyyshakemuksesta. Euroopan yhteisön komission lausunnon valmistumisen jälkeen on neuvottelujen vuoro. Hallitus on tähdännyt siihen, että Suomen jäsenyysneuvottelut voidaan käydä samaan aikaan muiden jäsenyyttä hakeneiden EFTA-maiden kanssa. Tavoitteena on, että neuvottelut käynnistyisivät mahdollisimman nopeasti niin, että Suomi voisi tulla jäseneksi tämän vuosikymmenen puolivälissä. Toivomme yhteisön jäseniltä, joiden kaikkien kanssa meillä on erinomaiset suhteet, tukea näissä pyrkimyks1ssämme.
Hallitus on sitoutunut siihen, että eduskunta ja sen valiokunnat voivat tiiviisti seurata EY-jäsenyyshakemuksemme käsittelyä sekä neuvottelujen kulkua. Ennen jäsenyyteen johtavan neuvottelutuloksen lopullista hyväksymistä eduskunnassa hallituksen tarkoituksena on järjestää asiasta neuvoa-antava kansanäänestys.
Sama englanniksi:
“Prime Minister Esko Aho
Parliament 16.3.1992
Mr Speaker,
The decision to apply for membership of the European Community is one of the most important and far-reaching decisions ever taken by Finland as an independent state. Such an application is justified only if we are convinced that Finnish national interests are best served in the Community.
The Government has come to this conclusion after careful deliberation. Our position is presented in the report given to Parliament in January and in the communication new before Parliament.”
“The Maastricht Treaty establishes a common foreign and security policy for the European Union, and provides for the development of a defence dimension and for the role of the Western European Union. Finland accepts the obligations of the Treaty, and is prepared to participate constructively in their implementation as agreed at Maastricht.”
* * *
“Mr Speaker,
By presenting the communication on application for EC membership the Government has aimed to enable parliament to express its views on the issue and also to take a stand on the line of action proposed. The Government hopes to obtain the broadest possible support from Parliament for its objectives. National consensus would create a good foundation for the forthcoming negotiations.
Should the Government receive a vote of confidence from Parliament, it is for its part prepared to carry the matter through as rapidly as possible. In accordance with the Constitution, the president of the Republic decides on the membership application. The application would be submitted to the European Community on Wednesday, immediately after the vote on the communication.
We are new deciding on the application. Negotiations with the Community will follow the avis prepared by the Commission. The Government seeks to conduct Finland's negotiations in parallel with the other EFTA countries applying for membership. We hope that negotiations start as scan as possible, so that Finland Gould become a member in the middle of this decade. We would
appreciate support in our endeavour from the members of the Community, with all of whom we already have excellent relations.
The Government will ensure that Parliament and its committees are kept well informed on the processing of our EC application and on the conduct of the negotiations. It is the intention of the Government to hold an advisory referendum on the matter before ultimate approval of the outcome of these negotiations.”
finalite politique?
Löysin tästä Satakunnan miehen lainaamasta Kuosmasen kirjan tekstistä
" Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä.
Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n "acquis'n" ja "finalite politique'n" ".
Tiedän Maastrichtin sopimuksen, mutta mitä kyseiset sanat merkitsevät.
Voisiko joku ystävällisesti kertoa, mitä Aho puheessaan lupasi?
Kiitos kysymästä!
Kyseiset sanat Ahon puheeseen liityen ovatki tärkeitä.
Lyhyesti sanottuna
- acquis on EY:n saavutetut tavoitteet ja niiden säännöstö, joka oli hyväksyttävä, jotta pääsee klubiin mukaan.
- finalite politique EY:n tulevien maiden on jo etukäteen hyväksyttävä päästäkseen klubiin mukaan.
Palaan asiaan tarkemmin, kun olen etsinyt tarkemmin arkistostani.
SUOMI EI OLEKAAN EY:N EIKÄ EU:N YTIMESSÄ!
Miksi ei ole?
Perusteluina ovat alla olevat kohdat A ja B, jotka perustuu Suomen hallituksen ja eduskunnan virallisiin asiakirjoihin.
Kohta A on luvattua maatalouteen liittyvää huijausta.
* A * - Kansanäänestyslain mukaan kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN
MUKAISESTI?"
Mikä olikaan neuvoteltu sopimus?
"Neuvoteltu sopimus" perustui valheisiin ja vaikenemisiin, joten Suomen eduskunnan tekemä EU-liittymispäätös ei ole oikeudellisesti pätevä.
Perustelut ensin lyhyesti:
1. Maatalousneuvotteluihin liittyvät huijaukset;
a) 141-artiklan vaiettu tausta, jonka Antti Kuosmanen paljasti
b) Lisähintailluusio, jonka Antti Kuosmanen paljasti
c) LOPULLINEN ESITYS kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin EU-ministerivaliokunnan kokouksessa vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen, jonka Antti Kuosmanen paljasti
osoite: http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=lopullinenpaatos
2. EMU:n hyväksyminen jäi "neuvoteltaessa todetun" eli tekaistun EMU-varauman johdosta eduskunnan hyväksymän liittymissopimuksen ulkopuolelle.
Dokumentit kaikkiin edellä oleviin asioihin on laitettu näkyviin SataSeutu-lehden (levikki 13 kuntaa, jakelu 31'000) kotisivulle www.satanen.com.
141-ARTIKLAN TAUSTA (Kohta 1. a)
Keskityn tässä kirjoituksessa vain 141-artiklan taustaan, johon liittyvät asiat EIVÄT keskeisen EY/EU-neuvottelija Antti Kuosmasen tuhotun kirjan mukaan ONNEKSI KOSKAAN JOUTUNEET JULKISUUTEEN.
Kiistellyn 141-artiklan taustan kertoi ensimmäisenä Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti.
Kirjoitus on kokonaisuudessaan nähtävänä netissä artikkelissa "Tuhotun EU- kirjan tiedot julki" (27.8.2003) osoitteessa:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291
Lainaan ko. uutisesta (EU-neuvottelijan Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta) kohdan:
"Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi. Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.
Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta. Ensimmäisessä sanottiin: "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen.", ja toisessa sanottiin: "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea."
Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.
Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille.
("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").
"For the..." merkitsi, että kyse ei ollut teoreettisista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä).
Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut.
Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or).
Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.
Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta.
Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.
Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."
SataSeutu kertoi myös:
"EU-neuvottelija Antti Kuosmasen kirjan mukaan todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen hyvissä ajoin ennen EU-kansanäänestystä vuonna 1994, mutta ei onneksi koskaan joutunut julkisuuteen!"
Neuvotteluissa mukana ollut Heikki Haavisto sai lukea yksityiskohdista kertoneen SataSeutu-lehden, niinpä Haavisto avautui A-studiossa (10.10.2003) kertomaan totuuden!
Kenen etu on, että muita asianosaisia edelleen suojellaan vaikenemalla asiasta?
* B * - Eduskunnan tällä palstalla kerrottu farssi EY-hakemuksen jättämisestä
(Seppo Sivosen kirjoitus ”Varaslähtö EY-jäseneksi”) http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001707367
(ja lainaus Kuosmasen kirjasta ”Mistä Eduskunta äänesti?”)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001708824
Lopuksi yhteenveto edellisistä:
Suomen EU-jäsenyys ei ole oikeudellisesti pätevä, koska:
1. Yllä olevien maatalous- ja EMU-huijausten vuoksi voidaan perustellusti sanoa, että kansanäänestys oli vaalipetos.
Asia tulee laajemmin esille kirjassa "Isänmaan ryöstäjät", jonka sisällysluettelo on jo luettavissa netissä.
2. Antti Kuosmasen kirjassaan kertomat eduskunnan EY-hakemusäänestykset 18.3. 1992 ovat melkoinen farssi Suomen demokratiassa.
SUOMI EI SIIS OLEKAAN EY:N EIKÄ EU:N YTIMESSÄ!
näitä asiallisia ja kansamme kannalta merkittäviä kirjoituksia?
KEHOITAN
kaikkia vastuuntuntoisia kansalaisia tallentamaan nämä Satakunnan miehen ja Seppo Sivosen kirjoitukset ja tulostamaan myös paperille - sillä niitä ei saada muualta!
MEISTÄ JOKAINEN
voi tehdä suurenmoisen palveluksen Isänmaalle levittämällä todellista tietoa sillä aluella, missä asuu ja vaikuttaa.
- Oikea tieto on yhteiskuntamme suola - se estää yhteiskunnan mätänemistä ja rappeutumista...
KIITOS
työtovereiden ja lukijoiden puolesta Seppo Sivoselle ja Satakunnan miehelle "tiedonjyvistä".
Ette ole turhaan vaivaa nähneet. Uskokaa tai älkää - se tuottaa vielä ajallaan runsaan sadon Isänmaamme hyväksi.
Jumala työnne siunatkoon!
Ps. Kiitos myös "huumorin kukkasista", ovat keventäneet sopivasti rankkaa asiakirjoitusta.
- Kaikkia meitä keventää tieto: Suomi ei olekaan EU:n ytimessä...
lukijoille !
Kiitos Erityisesti Maisalle kannustuksesta.
Nyt muuten muistan tuosta Zhirinouskista erään jutun.
Unto Hämäläisen kirjassa on kohta, jossa Hämäläinen kertoo junamatkastaan syyskuun alussa 1994 Kainuusen jonkin Presidentti Kekkosen
muistomerkin julkistamistilaisuuteen.
Samassa vaunuosastossa oli UM:n virkamiehiä, jotka olivat seuranneet EU-galluppeja. Virkamiehillä oli menomatkalla murheena, miten kansa saadaan jäsenyyden taakse.
Paluumatkalla asia oli ratkennut. Pistetään Zririnovski mediaan.
Siis juuri sama Zhirinovski-temppu, jota Maisa ansiokkaasti siteerasi.
Sillä Z:llä käännettiin kansan päätä.
Keskustelun aloituksen otsikosta "Brysselin kerhojen ytimessä" ei uskoisi, millaista tietoa se lukijoille tarjoaa.
Ei todellakaan voi kuin ihmetellä sitä, mistä Seppo Sivonen ja Satakunnan Mies ovat kertoneet.
Tuo eduskunnan "päätös" EY-hakemuksen jättämisestä ilman mahdollisuutta äänestää hakemuksen jättämistä vastaan on melkoisen rankka juttu.
Mediahan kertoi meille tuon paljon siteeratun äänestystuloksen, jonka perusteella Koivisto ja Aho katsoivat voivansa allekirjoittaa jäsenyyshakemuksen!
Tiesikö Koivisto, että EY-hakupaperit olikin lähetetty Portugaliin jo 27.2.1992?
Siis ohittiko hallitus HM 33:n pykälässä Koivistolle annetut valtaoikeudet?
Hyvät lukijat tallentakaa Sivosen ja Satakunnan Miehet tekstit!
Ne ovat niin rautaisia, että ehdotan kansanliikettä asioiden vaatimiseksi selvitettäviksi!
asioiden vaatimiseksi selvitettäviksi!
Toimeksi vaan!
Käytännön suunnitelma, kansalaiskokous ja töihin, ei siinä sen kummempia kommervenkkejä tarvita. Puolueet eivät korvaansa kallista tapahtui mitä tahansa.
Kommentoikaa.
yhteinen sanomalehti koko EU-kriittiselle kansanosalle! Miksi julkaista useaa eri lehteä kun yhdestä saataisiin paksu ja ehkä tuottavakin?
Jos voisimme yhdistää voimamme kunnolla ja olla yhtä mieltä siitä, että EU on suomalaisen elämäntavan ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuho!
EU-Suomessa on valtio leikannut yli 60 miljardia markkaa julkiselta puolelta!
Muutosvoimat oli epäonnistunut hanke, koska siinä mukana niin monia eri mielipiteitä. Jotkut olivat sitä mieltä, että armeija pitää ajaa alas ja alkaa toteuttaa itsenäistä rajavalvontaa. Mitähän tuokin tarkoitti mutta negatiivistä julkisuutta tuollainen "hömppä" on.
Yksimielisyys ja yhtenäisyys olisi koko kansan kannalta parasta. Sitten kun saamme poliittisen vapauden taas keskustella asioista, sitten alkakaamme puimaan sisäisiä erimielisyyksiämme.
Se tarvitaan myös. Vaikka VSL:n sivuille, minne pitäisi rekisteröityä (ei omalla nimellä) vaan niin, että jos nimimerkistä muodostuu häirikkö, niin sen voi heittää pois!
Sivosen alustukseen?
Siis tämä kirjoitus:
"Tarvitaan yksi"
Kirjoittanut: VSL, 1.12.2003 klo 07.53
Kommentoin kuitenkin tekstiä -
"Tarvitaan yksi yhteinen sanomalehti koko EU-kriittiselle kansanosalle!"
- yhdellä kysymyksellä:
Missä kirjoituksessa Seppo Sivonen tai Satakunnan mies on tällä palstalla kirjoittanut EU-kriitistä tekstiä?
Minä en ainakaan halua kirjoittaa missään EU-kriittisten lehdessä, koska
MINÄ EN OLE MIHINKÄÄN EU-KRIITTISIIN VÄHEMMISTÖIHIN KUULUVA,
ENKÄ MINÄ ARVOSTELE EU:TA VAAN,
TUON ESILLE VAIETTUJA ASIOITA SUOMEN OMASTA EU-PÄÄTÖKSENTEOSTA!
Trollaukselta koko viestiketju...
Seppo Sivonen ja Satakunnan Mies...
Hmmmm.....
Vapaan Suomen Liiton sivulle oma EU-kriittisten keskustelupalsta!
Minä en kuitenkaan siihen keskusteluun tule osallistumaan, koska en ole ns. EU-kriittinen.
Toivoisin, että Vapaan Suomen Liiton miehet lakkaisivat vierittämästä tätä keskustelua jatkuvilla uusilla alustuksillaan.
Nimimerkit SuomiEiEU ja jaakot eivät ole Sivosen ja Satakunnan miehet tekstejä kommentoineet.
Taitaa olla jonkinlainen kateutta tuo palstan tietoa antavien tekstien "vanhaksi" vierittäminen!
Suomi: Ei EU on tämän palstan häirikkö, kuka sitten lieneekään.
taitaa olla nimimerkki "Suomi: Ei EU".
European muistaakseni on kirjoittanut haiskahtelusta. European onneksi jätti kommentointinsa, koska eipä taida olla mitään kommentoitavaa.
keskenänne!
Tarkastin juuri tilanteen:
A) Suomi24 /politiikka /puolueet/ siellä on tilaa vain eduskuntapuolueille, mutta pienpuolueille, joitka eivät ole edustettuina valtiopäivillä, ei ole keskustelufoorumia.
B) Kävin Vapaan Suomen Liiton sivuilla. Ei siellä ole keskustelupalstaa. Vain palautetta on mahdollisuus lähettää (saamatta vastausta).
Mihin siis ollaan muuttamassa?
C) Pitäiskö avata kotisivu ja toivoa, että keskustelijat muuttaisivat sinne?
Hyödyttäisikö se?
Ollaanko hankkeesta yksimielisiä?
M U T T A:
- Perussyy jäisi t ä n n e: "palkin vierittäminen toisten uhalla".
Suomi24/Euroopan unioni on foorumi, missä keskustelijat kohtaavat laidasta laitaan.
Eikö pitää vapaassa maassa pitäisi kaikkien saada mielipiteensä julki KENENKÄÄN ESTÄMÄTTÄ (perustuslaillinen oikeus).
D) Ehdotus:
Hommataan palstalle seriffi että kiusaamiset ja asiattomuudet saadaan loppumaan.
Hyvät keskustelijat! Odotan mielipiteitä.
Ongelmana on vaan se millä kriteereillä seriffi viestejä poistaisi. Suomi: Ei-EU:n viestit eivät kuitenkaan sisällä mitään sellaista joka oikeuttaisi seriffiä poistamaan niitä.
Toisaalta massapostitus palstoille ilman aikomustakaan itse osallistua keskusteluun pitäisi jotenkin saada kuriin.
jotta Vapaan Suomen Liiton häiriköt saadaan pois vierittämästä etusivun tekstejä "vanhaksi".
Vapaan Suomen Liiton kotisivun mainostaminen ei kuulu keskustelusivulle.
Ehdotus 1:
Suomi24:n keskusteluun sivu jokaiselle rekistöröidylle puolueelle
Ehdotus 2:
Keskustelu-mahdollisuuden tekeminen ei ole kova homma VLS:n omallekaan kotisivulle.
JussiT kyseli acquisin ja finalite politiquen määritelmiä.
Acquis liittyy oleellisesti Sivosen alustukseen 16.-18.3.1992 tehtyjen "päätösten osalta.
Acquis on Kuosmasen tuhotussa kirjassa sivulla 27 luvussa suraavasti:
"4. Arki alkaa – screening
"Avausistunnossa alkoi jäsenyysneuvottelujen arki. Niiden ensimmäinen vaihe oli EY:n acquis'n tutkinta eli "screening".
Ahtaasti tulkittuna acquis muodostuu ennen kaikkea perustamissopimuksista ja niihin rinnastetuista muista asiakirjoista kuten myöhemmin liittyneiden maiden jäsenyyssopimukset ja –asiakirjat (primäärioikeus), niin sanotusta sekundaarilainsäädännöstä (asetukset, direktiivit, päätökset, suositukset), EY:n (joko yksinomaisesti tai yhdessä tai jäsenmaiden kanssa) tekemistä sopimuksista kolmansien maiden kanssa ja EY:n tuomioistuimen päätösten muodostamasta oikeuskäytännöstä. Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sisä- ja oikeusasioita koskevan yhteistyön "tuotokset", esimerkiksi yhteiset kannanotot ja julistukset samoin kuin jäsenmaiden väliset sopimukset luetaan acquis'hin.
Aina acquis'ta ei ole aivan helppo täsmällisesti määritellä, ja tätä käsitettä käytetäänkin toisinaan tarkoitushakuisesti hyvinkin laajasti sisällyttämällä siihen myös tehtyihin päätöksiin implisiittisesti sisältyviä poliittisluontoisia tavoitteita ja päämääriä. Tähän törmättiin jäsenyysneuvotteluissakin."
Kyllä kaikki ovat voineet käydä lukemassa Seppo Sivosen ja muiden teokset. Ja kaikki mitä Kuosmasesta löytyy. Mitä sitten? Mitä te voitte tehdä muuta kuin rähjätä täällä? Perustakaa vaikka oma puolue.
Kuinka ollakaan tämä on tullut viikonvaihteessa ajankohtaiseksi.
Lukekaapa Kuosmanen kertoo kirjassaan sivulla 24, luvussa:
"3.1. Komission lausunto"
"Komission lausunnon sisällön suhteen kannoimme etukäteen suurinta huolta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maataloudesta ja aluepolitiikasta. Vuonna 1992 oli tosin koko Euroopan tilanne muuttunut kylmän sodan ajoista.
Suomen aseman kannalta ratkaisevaa oli Neuvostoliiton hajoaminen, YYA-sopimuksen kumoaminen ja sen korvaaminen ETYKin periaatteiden mukaisella yhteistyösopimuksella Venäjän kanssa.
Oma määritelmämme kansainvälisestä asemastamme oli vakiintumassa liittoutumattomaksi ja uskottavaksi itsenäiseksi puolustukseksi.
Vielä vuonna 1992 kylmän sodan muovaamat käsitykset Suomesta ja sen asemasta vaikuttivat pinnan alla monien mielipiteisiin. Tämä täytyi nähdä myös EY:n omassa piirissä käydyn, sen tulevaisuutta eli
"poliittista finaliteettia"
koskevan keskustelun taustaa vasten.
Tietynlainen puolueettomuuden vierastaminen oli varsin yleistä niiden keskuudessa, jotka haaveilivat tulevalle Euroopalle merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista identiteettiä, eritoten myös sotilaallista.
Puolueettomien maiden arveltiin olevan joko haluttomia tai kyvyttömiä tämänsuuntaisiin velvoitteisiin ja siten estävän tuon toivotun kehityksen jäseniksi tullessaan."
--
Neuvostoliiton hahjottua Suomen "puolueettomuudesta" tuli Suomen "liittoutumattomuus", joka sekin oli olemassa vain politikkojen ja median ylläpitämissä mielikuvissa.