Mormonin krja on tylsä

Mormonin kirjassa on hyvinkin persoonallisia sävyjä ja kokemuksia. Tässä yksi:
Alma 11
21 Ja tämä Seesrom alkoi kuulustella Amulekia sanoen: Tahdotko vastata minulle muutamiin kysymyksiin, jotka sinulta kysyn? Nyt Seesrom oli mies, joka oli etevä Perkeleen juonissa hävittääkseen sen, mikä oli hyvää; sen tähden hän sanoi Amulekille: Tahdotko vastata kysymyksiin, jotka sinulle esitän?
22 Ja Amulek sanoi hänelle: Kyllä, jos se on sen Herran Hengen mukaista, joka on minussa; sillä minä en sano mitään, mikä on vastoin Herran Henkeä. Ja Seesrom sanoi hänelle: Katso, tässä on kuusi hopeaontia, ja kaikki nämä minä annan sinulle, jos kiellät Korkeimman Olennon olemassaolon.
23 Nyt Amulek sanoi: Oi sinä helvetin lapsi, miksi kiusaat minua? Etkö tiedä, ettei vanhurskas antaudu mihinkään sellaisiin kiusauksiin?
24 Uskotko sinä, ettei ole Jumalaa? Minä sanon sinulle: Ei, sinä tiedät, että Jumala on, mutta sinä rakastat voittoa enemmän kuin häntä.
25 Ja nyt sinä olet valehdellut Jumalan edessä minulle. Sinä sanoit minulle: Katso, nämä kuusi ontia, jotka ovat suuriarvoiset, minä annan sinulle — vaikka sinulla oli sydämessäsi aikomus pitää ne itselläsi antamatta minulle; ja sinä halusit vain, että minä kieltäisin todellisen ja elävän Jumalan, jotta sinä saisit syyn tuhota minut. Ja nyt, katso, tästä suuresta pahasta sinä saat palkkasi.
26 Ja Seesrom sanoi hänelle: Sinä sanot, että on olemassa todellinen ja elävä Jumala?
27 Ja Amulek sanoi: Kyllä, on olemassa todellinen ja elävä Jumala.
28 Nyt Seesrom sanoi: Onko olemassa enemmän kuin yksi Jumala?
29 Ja hän vastasi: Ei.
30 Niin Seesrom sanoi hänelle jälleen: Kuinka tiedät nämä asiat?
31 Ja hän sanoi: Enkeli on ilmaissut ne minulle.
32 Ja Seesrom sanoi taas: Kuka on se, joka on tuleva? Onko hän Jumalan Poika?
33 Ja hän sanoi hänelle: Kyllä.
34 Ja Seesrom sanoi jälleen: Pelastaako hän kansansa sen synneissä? Ja Amulek vastasi ja sanoi hänelle: Minä sanon sinulle, ettei hän sitä tee, sillä hänen on mahdotonta kieltää sanaansa.
35 Nyt Seesrom sanoi kansalle: Katsokaa, että muistatte nämä asiat; sillä hän sanoi, että on vain yksi Jumala; kuitenkin hän sanoo, että Jumalan Poika on tuleva, mutta hän ei pelasta kansaansa — ikään kuin hänellä olisi valta käskeä Jumalaa.
36 Nyt Amulek sanoi hänelle jälleen: Katso, sinä olet valehdellut, sillä sinä sanot minun puhuneen ikään kuin minulla olisi valta käskeä Jumalaa, koska sanoin, että hän ei pelasta kansaansa sen synneissä.
37 Ja minä sanon sinulle jälleen, ettei hän voi pelastaa sitä sen synneissä, sillä minä en voi kieltää hänen sanaansa, ja hän on sanonut, ettei mikään epäpuhdas voi periä taivaan valtakuntaa; kuinka te siis voitte pelastua, ellette peri taivaan valtakuntaa? Sen tähden te ette voi pelastua synneissänne.
38 Nyt Seesrom sanoi hänelle jälleen: Onko Jumalan Poika todella iankaikkinen Isä?
39 Ja Amulek sanoi hänelle: Kyllä, hän on todella taivaan ja maan ja kaiken niissä olevan iankaikkinen Isä; hän on alku ja loppu, ensimmäinen ja viimeinen;
40 ja hän tulee maailmaan lunastamaan kansansa; ja hän ottaa päällensä niiden rikkomukset, jotka uskovat hänen nimeensä; ja nämä ovat niitä, jotka saavat iankaikkisen elämän, eikä pelastus tule kenellekään muulle.

Tässä on Moosian pojista jas Almasta:
Moosia 27
8 Nyt Moosian pojat luettiin epäuskoisten joukkoon, ja myös yksi Alman pojista luettiin heidän joukkoonsa, ja häntä kutsuttiin Almaksi hänen isänsä mukaan; kuitenkin hänestä tuli hyvin jumalaton ja epäjumalia palvova mies. Ja hän oli monisanainen mies ja puhui hyvin mielistelevästi kansalle; sen tähden hän johdatti monia kansasta tekemään hänen pahojen tekojensa mukaisesti.
9 Ja hänestä tuli suuri este Jumalan kirkon menestykselle; ja hän varasti kansan sydämet, aiheutti paljon erimielisyyttä kansan keskuudessa ja antoi Jumalan viholliselle tilaisuuden käyttää valtaansa heihin.
10 Ja nyt tapahtui, että hänen kulkiessaan ympäriinsä hävittämässä Jumalan kirkkoa — sillä hän kulki Moosian poikien kanssa salaa ympäriinsä yrittäen hävittää kirkon ja johtaa harhaan Herran kansaa, vastoin Jumalan ja myös kuninkaan käskyjä 11 ja kuten sanoin teille, kun he kulkivat ympäriinsä kapinoiden Jumalaa vastaan, katso, Herran enkeli ilmestyi heille; ja hän laskeutui ikään kuin pilven sisässä; ja hän puhui ikään kuin ukkosen äänellä, mikä järisytti maata, jolla he seisoivat;
12 ja niin suuri oli heidän hämmästyksensä, että he kaatuivat maahan eivätkä ymmärtäneet niitä sanoja, joita hän puhui heille.
13 Mutta hän huusi jälleen, sanoen: Alma, nouse ja astu esiin, sillä miksi sinä vainoat Jumalan kirkkoa? Sillä Herra on sanonut: Tämä on minun kirkkoni, ja minä vahvistan sen, eikä sitä kukista mikään muu kuin kansani rikkomukset.
14 Ja vielä enkeli sanoi: Katso, Herra on kuullut kansansa rukoukset ja myös palvelijansa Alman — joka on isäsi — rukoukset; sillä hän on suuresti uskoen rukoillut sinun tähtesi, että sinut johdatettaisiin tuntemaan totuus; sen tähden minä olen tullut tätä tarkoitusta varten, saadakseni sinut vakuuttuneeksi Jumalan voimasta ja valtuudesta, jotta hänen palvelijoidensa rukouksiin vastattaisiin heidän uskonsa mukaisesti.
15 Ja nyt, katso, voitko sinä kiistää Jumalan voiman? Sillä katso, eikö minun ääneni järisytä maata? Ja etkö myös näe minut edessäsi? Ja minut on lähetetty Jumalan luota.
16 Nyt minä sanon sinulle: Mene, ja muista isiesi vankeutta Helamin maassa ja Nefin maassa; ja muista, kuinka suuria hän on tehnyt heidän hyväkseen; sillä he olivat orjuudessa, ja hän on vapauttanut heidät. Ja nyt minä sanon sinulle, Alma: Kulje tietäsi, äläkä enää pyri hävittämään kirkkoa, jotta heidän rukouksiinsa vastattaisiin, äläkä tee sitä, vaikka itse haluaisitkin tulla hylätyksi.
17 Ja nyt tapahtui, että nämä olivat viimeiset sanat, jotka enkeli puhui Almalle, ja hän lähti.
18 Ja nyt Alma ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, kaatuivat jälleen maahan, sillä suuri oli heidän hämmästyksensä; sillä he olivat omin silmin nähneet Herran enkelin, ja hänen äänensä oli kuin ukkonen, joka järisytti maata; ja he tiesivät, ettei mikään muu kuin Jumalan voima voinut järisyttää maata ja saada sitä vapisemaan, ikään kuin se halkeaisi.
19 Ja nyt Alman hämmästys oli niin suuri, että hän tuli mykäksi, niin ettei hän voinut avata suutansa; niin, ja hän tuli heikoksi, jopa niin ettei hän voinut enää liikuttaa käsiään; sen tähden ne, jotka olivat hänen kanssaan, ottivat hänet ja kantoivat häntä avuttomana, kunnes hänet laskettiin isänsä eteen.
20 Ja he kertoivat hänen isälleen kaiken, mitä heille oli tapahtunut; ja hänen isänsä riemuitsi, sillä hän tiesi sen tapahtuneen Jumalan voimasta.