Hitler oli vasemmistolainen.

Nazi = Nazionalsozialistische Deutsche Abeiterpartei (NSDAP).....henkinen isä ja edeltäjä Deutsche Arbeiterpartei

vanha patriootti kirjoitti:

Nazi = Nazionalsozialistische Deutsche Abeiterpartei (NSDAP).....henkinen isä ja edeltäjä Deutsche Arbeiterpartei

Jos nimen perusteella lähdetään arvioimaan asioita, niin mennään nopeasti mettään. Tanskassa taitaa olla oikeistolainen puolue nimeltä Venstre, sosialidemokraatit esimerkiksi Portugalissa ovat myös oikeistoa. Zhirinovskin puolue taitaa olla "liberaalidemokraattinen", jos kohta puolue ei oikein ole liberaali eikä demokraatti. Ja olihan meillä DDR...

Natsien puoluenimi on yhden sortin nimihirviö, kaikki siihen piti mahduttaa. Totta toki on että alkujaan puolueessa oli selkeästi vasemmalle kallistuvia hahmoja, kuten Goebbels. Mutta Hitler teki niistä haihatteluista lopun, viimeisenä sinettinä Pitkien puukkojen yö.

miestä. kirjoitti:

Jos nimen perusteella lähdetään arvioimaan asioita, niin mennään nopeasti mettään. Tanskassa taitaa olla oikeistolainen puolue nimeltä Venstre, sosialidemokraatit esimerkiksi Portugalissa ovat myös oikeistoa. Zhirinovskin puolue taitaa olla "liberaalidemokraattinen", jos kohta puolue ei oikein ole liberaali eikä demokraatti. Ja olihan meillä DDR...

Natsien puoluenimi on yhden sortin nimihirviö, kaikki siihen piti mahduttaa. Totta toki on että alkujaan puolueessa oli selkeästi vasemmalle kallistuvia hahmoja, kuten Goebbels. Mutta Hitler teki niistä haihatteluista lopun, viimeisenä sinettinä Pitkien puukkojen yö.

Lue lisää

Jostakin se lähti. Ei se lähtenyt siitä, että porvarit ja oikeistolaiset alkoivat vaan ykskaks äänestää Deutche Arpeiterparteita tai kansallissosialistisita puoluetta. Yhtä hyvin voisimme väittää, että Stalin oli äärioikeistolainen kansalliskommunisti ja että hänta kannatti neuvostoäärioikeisto.

Meille on valmiiksi lanseerattu käsitteet "äärioikeisto" ja "äärivasemmisto", jota mielikuvaa halutaan ylläpitää kuin se selittäisi jotakin. Mm. perussuomalaiset ryhmitellään mielellään äärioikeistomarginaaliin, niinkuin se selittäisi jotakin ilmiöstä "perussuomalaiset" tai tuottaisi jotakin käsitystä ao. puolueen demokratiavastaisista vaikuttamishaluista. En kuulu peruslaiskannattajiin, mutta mielestäni puolue on hyvä esimerkki Suomalaisen demokratian toimivuudesta.

Mielikuvilla on tarkoitus hämärryttää se, että totalitaaristen hirmuliikkeiden takana ovat olleet yleensä tavalliset ihmiset ja tavalliset kansanryhmät. Me!!! Ei siis mikään äärioikeisto, -vasemmisto, kapitalisti tms. Tavalliset kansalaiset ovat todella uskoneet sekasortoisessa tilanteessa sellaiseen johtamistapaan, joka on avannut tien totalitarismille. Syyllisiä ovat siis yhtäältä ne, jotka ovat tämänkaltaisia johtamismalleja ajautuneet kannattamaan, ja toisaalta myös ne, jotka ovat myötävaikuttaneet sellaisen yhteiskunnallisen tilanteen syntymiseen, jossa demokraattisen johtamistavan sijasta totalitaarinen johtamistapa tuntuu useiden kansalaisten mielestä paremmalta.

Kun demokraattinen päätöksenteko ei toimi eikä riitelyn sijasta välttämättömiä ja hyödyllisiä päätöksiä synny, syntyy aina tilaa ja kannatusta totalitaarisuudelle ja sitten diktatuurivallan väärinkäytöksille. "Tulis diktaattori ja päättäis, mitä tehdään". Eikä siinä ole kysymys oikeistolaisuudesta, vasemmistolaisuudesta eikä keskustalaisuudestakaan.

Uskon täysin teoriaan, että I maailmansodan kohtuuttomat rauhanehdot olivat myötävaikuttamassa totalitaaristen voimien menestykseen Saksassa. Rauhanehdoissa Saksa nujerrettiin sotilaallisesti mutta myös taloudellisesti totaalisti. Aikaisemmat auktoriteettinsä menettäneenä ja demokraattisen päätös- ja toimintakyvyn saamattomuuden vuoksi syntyi tilaus totalitaariselle johtajuudelle, joka tuotti tulosta ja hurmasi laajat!!! kansanosat. Totalitaarisen Hitlerin kanssa valtaan pyrki saksassa totalitaarinen kommunismi.

vanha patriootti kirjoitti:

Jostakin se lähti. Ei se lähtenyt siitä, että porvarit ja oikeistolaiset alkoivat vaan ykskaks äänestää Deutche Arpeiterparteita tai kansallissosialistisita puoluetta. Yhtä hyvin voisimme väittää, että Stalin oli äärioikeistolainen kansalliskommunisti ja että hänta kannatti neuvostoäärioikeisto.

Meille on valmiiksi lanseerattu käsitteet "äärioikeisto" ja "äärivasemmisto", jota mielikuvaa halutaan ylläpitää kuin se selittäisi jotakin. Mm. perussuomalaiset ryhmitellään mielellään äärioikeistomarginaaliin, niinkuin se selittäisi jotakin ilmiöstä "perussuomalaiset" tai tuottaisi jotakin käsitystä ao. puolueen demokratiavastaisista vaikuttamishaluista. En kuulu peruslaiskannattajiin, mutta mielestäni puolue on hyvä esimerkki Suomalaisen demokratian toimivuudesta.

Mielikuvilla on tarkoitus hämärryttää se, että totalitaaristen hirmuliikkeiden takana ovat olleet yleensä tavalliset ihmiset ja tavalliset kansanryhmät. Me!!! Ei siis mikään äärioikeisto, -vasemmisto, kapitalisti tms. Tavalliset kansalaiset ovat todella uskoneet sekasortoisessa tilanteessa sellaiseen johtamistapaan, joka on avannut tien totalitarismille. Syyllisiä ovat siis yhtäältä ne, jotka ovat tämänkaltaisia johtamismalleja ajautuneet kannattamaan, ja toisaalta myös ne, jotka ovat myötävaikuttaneet sellaisen yhteiskunnallisen tilanteen syntymiseen, jossa demokraattisen johtamistavan sijasta totalitaarinen johtamistapa tuntuu useiden kansalaisten mielestä paremmalta.

Kun demokraattinen päätöksenteko ei toimi eikä riitelyn sijasta välttämättömiä ja hyödyllisiä päätöksiä synny, syntyy aina tilaa ja kannatusta totalitaarisuudelle ja sitten diktatuurivallan väärinkäytöksille. "Tulis diktaattori ja päättäis, mitä tehdään". Eikä siinä ole kysymys oikeistolaisuudesta, vasemmistolaisuudesta eikä keskustalaisuudestakaan.

Uskon täysin teoriaan, että I maailmansodan kohtuuttomat rauhanehdot olivat myötävaikuttamassa totalitaaristen voimien menestykseen Saksassa. Rauhanehdoissa Saksa nujerrettiin sotilaallisesti mutta myös taloudellisesti totaalisti. Aikaisemmat auktoriteettinsä menettäneenä ja demokraattisen päätös- ja toimintakyvyn saamattomuuden vuoksi syntyi tilaus totalitaariselle johtajuudelle, joka tuotti tulosta ja hurmasi laajat!!! kansanosat. Totalitaarisen Hitlerin kanssa valtaan pyrki saksassa totalitaarinen kommunismi.

Lue lisää

"Yhtä hyvin voisimme väittää, että Stalin oli äärioikeistolainen kansalliskommunisti ja että hänta kannatti neuvostoäärioikeisto."

Tälle muuten löytyy aika paljon perusteita: Stalin oli isänmaallinen, armeijahenkinen, sota-aikana uskontokin otettiin avuksi (aikaisemman henkilökultin rinnalle), poliiseilla oli laajat valtuudet, rikollisia rangaistiin kovaa (ja siinä sivussa melkein kaikkia muitakin).

Kaikki nämä ovat perinteisesti oikeistoon liitettäviä ominaisuuksia. Jos vertaa vaikkapa Kalifornian vasemmistohippeihin, niin arvot ovat suunnilleen täysin päinvastaiset kuin Stalinilla.

Demokratian ja totalitarismin kehityskulkua tarkastelet väärinpäin: ikään kuin totalitarismi olisi jotain johon "ajauduttiin" tai "avattiin tie" jostain perusdemokraattisesta yleisestä normaalitilasta, jossa ihmiset olisivat toteuttaneet demokratiaa pitkään ja sitten kyllästyneet siihen.

Tosiasiassa demokratia oli juuri se "epänormaali" uutuus ja poikkeustila, johon ajauduttiin siihen asti pääsääntönä olleen epädemokraattisen hallitsemistavan oloista. 20-30 -luvun ihmisillä oli hyvin vähän kokemuksia pitkästä vakaasta demokratiasta ja sen hyvistä vaikutuksista, joten kynnys turvautua epädemokraattiseen toimintamalliin oli huomattavasti matalampi kuin nykyään.

athati kirjoitti:

"Yhtä hyvin voisimme väittää, että Stalin oli äärioikeistolainen kansalliskommunisti ja että hänta kannatti neuvostoäärioikeisto."

Tälle muuten löytyy aika paljon perusteita: Stalin oli isänmaallinen, armeijahenkinen, sota-aikana uskontokin otettiin avuksi (aikaisemman henkilökultin rinnalle), poliiseilla oli laajat valtuudet, rikollisia rangaistiin kovaa (ja siinä sivussa melkein kaikkia muitakin).

Kaikki nämä ovat perinteisesti oikeistoon liitettäviä ominaisuuksia. Jos vertaa vaikkapa Kalifornian vasemmistohippeihin, niin arvot ovat suunnilleen täysin päinvastaiset kuin Stalinilla.

Demokratian ja totalitarismin kehityskulkua tarkastelet väärinpäin: ikään kuin totalitarismi olisi jotain johon "ajauduttiin" tai "avattiin tie" jostain perusdemokraattisesta yleisestä normaalitilasta, jossa ihmiset olisivat toteuttaneet demokratiaa pitkään ja sitten kyllästyneet siihen.

Tosiasiassa demokratia oli juuri se "epänormaali" uutuus ja poikkeustila, johon ajauduttiin siihen asti pääsääntönä olleen epädemokraattisen hallitsemistavan oloista. 20-30 -luvun ihmisillä oli hyvin vähän kokemuksia pitkästä vakaasta demokratiasta ja sen hyvistä vaikutuksista, joten kynnys turvautua epädemokraattiseen toimintamalliin oli huomattavasti matalampi kuin nykyään.

Lue lisää

Et kuitenkaan lähtenyt vallan antiikin Kreikan ihanteista ( mikä nyt ei mikään täydellinen ihannetila sekään ollut).

Ehkäpä kuitenkin 1800-luvulla oli syntynyt domkratia-ajatus ja monessa valtiossa oli siirrytty ns. perustuslailliseen kuningasvaltaan, jossa valtaa rajoitettiin enemmän tai vähemmän demokraattisten toimielinten taholta. Venäjän lisäksi aivan rajatonta valtaa käyttäviä hallitsijoita oli Euroopassa enää harvassa.

Enemmänkin yritin kirjoituksessani etsiä syitä, miksi esim. Saksassa demokratiakehitys otti ison taka-askeleen ja ajauduttiin takaisin totalitarismiin, kun demokratiakehitys oli juuri saamassa vankempaa asemaa. Pohdinta on aiheellinen sikäli, että totalitarismi on alati uhkaava vaihtoehto demokratialle, mikäli demokratia ei kykene uskottavasti toimimaan ja tekemään ratkaisuja vaikeissakin olosuhteissa.

vanha patriootti kirjoitti:

Et kuitenkaan lähtenyt vallan antiikin Kreikan ihanteista ( mikä nyt ei mikään täydellinen ihannetila sekään ollut).

Ehkäpä kuitenkin 1800-luvulla oli syntynyt domkratia-ajatus ja monessa valtiossa oli siirrytty ns. perustuslailliseen kuningasvaltaan, jossa valtaa rajoitettiin enemmän tai vähemmän demokraattisten toimielinten taholta. Venäjän lisäksi aivan rajatonta valtaa käyttäviä hallitsijoita oli Euroopassa enää harvassa.

Enemmänkin yritin kirjoituksessani etsiä syitä, miksi esim. Saksassa demokratiakehitys otti ison taka-askeleen ja ajauduttiin takaisin totalitarismiin, kun demokratiakehitys oli juuri saamassa vankempaa asemaa. Pohdinta on aiheellinen sikäli, että totalitarismi on alati uhkaava vaihtoehto demokratialle, mikäli demokratia ei kykene uskottavasti toimimaan ja tekemään ratkaisuja vaikeissakin olosuhteissa.

Lue lisää

1800-luvulla, jolloin demokraattisia uudistuksia tehtiin Euroopassa pitkälti työväenliikkeen vaatimuksesta (ja sen pelossa), oli otteet kuitenkin Euroopan ulkopuolella siirtomaissa usein julmempia kuin vanhalla mantereella milloinkaan.

Weimarin demokratia ei mielestäni ollut missään vaiheessa vahvistumassa, joten demokratiasta luopuminen oli siellä huomattavasti enemmän odotettavissa kuin nykyisissä vakiintuneissa demokratioissa. Nykyisin demokratiaa rampauttaa lähinnä taloudellisen vallan riippumattomuus kansanvallan sääntelystä.

ihanuutta voimme erityisesti ihailla tänä päivänä Amerikassa.

Siinäpä se järjestelmä,joka ruokkii niin Afkaanit,kuin Irakilaisetkin.Tosin aika tulenkatkuisilla leivillä.

MINÄ MUUTAN AMERIKKAAN!!