Kiihottavat tosiasiat?

Kirjoitit:

"Voiko esim. suomalaisten joku tilastollinen poikkeavuus eurooppalaisesta keskiarvosta kiihottaa suomalaisten halveksuntaan?"

Suomessa on yksi varsin kummallinen poikkeama eurooppalaisesta keskiarvosta, suomalaisten miesten itsemurha-alttius on maailman huippuluokkaa ja naisten vastaava EU:n keskitasoa. Asiasta ei tietenkään juurikaan puhuta ja ongelmalle ei tehdä mitään, ei edes tutkita, miksi näin tapahtuu.

Koska positiivisen syrjinnän (valkoihoisten heteromiesten) laillistava direktiivikin on olemassa, voidaan aivan hyvin kohdistaa syrjintää vaikkapa itsemurha-alttiutensa takia eurooppalaisesta keskiarvosta poikkeavia heteromiehiä kohtaan.

Mielestäni tässä ongelmaksi muodostuu rajanveto. Verrataanpas kiihottavaan pukeutumiseen. Kun länsimaissa sille ei ole paljastavuuden suhteen rajaa, niin nilkkojen ja niskan näkymistä vaatetuksen alta ei pidetä kiihottavan pukeutumisena. Toki tuostakin joku voi kiihottua, mutta silloin kaiketi katsotaan, että se on katsojan silmässä eikä pukeutujassa se kiihottumisen perussyy. Joissain maissa, missä muslimimiesten kiihottumista on pyritty äärimmilleen minimoimaan, on myös nilkan ja niskan näkyminen yleiessti kiihottavaa.

Jos nyt tosiasiaa A esitetään riittävän usein kaikissa tiedostusvälineissa, sen kiihottavuus vähenee. Jos se taas leimataan loukkaantumisvaaran vuoksi epäilyttäväksi sanottavaksi, sen esille tuojat voivatkin joutua kiihottamissyytteiden kohteeksi.

Siis näkisin kuitenkin, että on eroa tosia-asialla A ja valheella B kiihottamisella, esitetäänpä ne missä tarkoituksessa tahansa. Jälkimmäinen tulisi olla helpommin tuomittavissa, edellinen ei niinkään helposti, mutta toki joissakin tapauksissa.

Eihän sentään ketään taideta syyttää esim. helvetinenkeleistä tai fasisteista varoittamisestakaan, vaikka tuollainen tiedon jako kertookin miltei väistämättä näistä ihmisryhmistä jotain loukkaavaa.

Ehkäpä joku osaa kertoa, mihin Suomen laki vetää rajan nyt ja ehkä mysös missä sen pitäisi hänen mielestään olla.

on lakitermi. Se ei saa sisältöään esim. sellaisen ihmisen toiminnasta, joka saattaa esim. "kiihottua" väkivaltaisiin tekoihin vain kuullessaan, että bussikuskeiksi on palkattu maahanmuuttajia.

Eli pelkkä "kiihottuminen" kansanryhmää vastaan ei edellytä välttämättä juridista "kiihottamista".

Se siis määrittelystä ko. "kiihotusrikoksen" suhteen.

Toimet - niin islamin edistämiseen kuin vastustamiseen liittyvät - lain näkökulmasta taasen jaetaan hyväksyttäviin ja tuomittaviin.

"Nimittäin islamin vastaisuushan voi johtaa islaminuskoisten vastustamiseen, esim. heidän halutessaan toimia Koraanin ohjeiden mukaan islamin vastustajiin nähden. Vaikuttaa aika vaaralliselta ajatuskulululta, ikäänkuin antatumiselta islamin alaisuuteen."

Näin ollen vastaa yhteiskunta myös tarvittavista "vastustuksista" - sikäli kun on tarpeen. Muu "vastustaminen" todella onkin - paitsi vaarallista - myös haitallista ja laitonta.

"No, rasismihan on tämän palstan aihe. Islamin rasistisuus saattaa kiihottaa, joten siitä ei voisi puhuakaan."

Ehkä tarkoitat tuota kevennyksenä - mutta - myös edellisen valossa - on ymmärrettävää, että kyllä kaikista laittomilta tuntuvista asioista tulee voida keskustella.

"Mutta edeleen rasistisuudesta puhuttaessa, voisiko olla sellaisia tosiasioita, jotka kiihottaisivat suomalaisia vastaan?"

On ihan selvä, että rasismia suomalaisia vastaankin esiintyy. Koska kuitenkin jo määritelmällisesti lakitekstissä mainittu kiihottaminen ei siis tapahdu tosiasioihin perustuen, vastaus on: Ei.

Me suomalaiset emme ole niitä maailman kiihkeimpiä. Emme järjestä mielenosoituksiakaan, vaikka tuntisimme kansamme kärsivän eri asioissa. Me vain kirjoittelemme. Minusta mielenositus olis paikallaan jo tästä avoimien ovien ajasta.

Toisaalla taas kiihotutaan ihan vääränlaiseen transsimaiseen hysteriaan poltellen eri maiden lippuja ja niin pois päin, heitellään poliiseja päin kaikkea ja hajotellaan paikkoja ihan viattomien ihmisten kauppoja ohimennen tuon kiihottumisen myötä. Meillä tämä "kiihottuminen" ja kiihottaminen on sellaista pehmeää laatua toistaiseksi ja hyvä niin.

Itse olen sitä mieltä, että myös meitä suomalaisia kiihotetaan nykypolitiikalla esim. ottamalla vastaan säästöjen ja laman puskiessa päälle näitä pakolaisia/mamuja, jotka vievät taloudellisti isoja summia ja toisaalta näitä nykyään jopa työllistetään tukitoimin niin, että he pääsevät suomalaisen ohi työnaussa. Eikös se ole oman kansamme hermostuttamista/kiihottamista?

On vaikea sano ei sellaisille pakolaisille, jotka tulevat perheineen tänne turvapaikka hakemaan ja vaikuttavat rehellisin aikein toisin kuin osa, joka tulee väärennetyin paperein ja miespuolisena yksin.

Mutta emme me saa tätä maailmansurua loppumaan ajattelemalla niin, että jokainen ulkoa pyrkivä on se lähimmäinen, jota tulee auttaa, koska tälle surkeudelle ei tule lopua näin, vaan se jopa leviää omaankin maahan.

Minun lääke tähän surkeaan maailmanmenoon olisi aseviennin ja valmistamisen kiellot alkaen laajimmista ongelmaalueista leviten koko maailmaan, kaikenlaisen epäreilun kaupan ja toisten alueiden ryöstökalatsusten ym:n toisten maiden varojen kulutus alehinnoin, väestöpommin pysäyttäminen kouluttamalla naiset, viemällä ehkäisytietoa ja välineitä, viemällä PAIKAN PÄÄLLE apua näihin maihin, josta pakolaisvirrat tulevat koko ajan.

Jos se ei ole uskonnollisista syistä mahdollista, sellaiset maat pitää jättää oman onnen varaan ja katsoa, ettei heitä pääse muihin maihin(niin on jo liiaksi käynyt). Rajat on suljettava kuitenkin näiltä huuhailjoidenvirroilta oman maan turvallisuutta ajatellen. Työperäinen maahanmuutto on eri asia, mutta tämä oman kansan heitteille jättäminen on vaarallista koko kansakunnan rauhaa ajatellen.