tietämätön/kriittisesti evolutionismiin suhtautuvan pari kysymystä

Olisit näistä varmaan hakemalla löytänyt tietoa itsekin.

1.

"kaikki lajit olisivat siellä täysin muodostuneina"

Tietenkin kaikki lajit ovat "täysin muodostuneita".
Ei kukaan oikea biologian tutkija muuta odotakaan.
Sellaista ei ole olemassakaan kuin laji, joka ei olisi "täysin muodostunut".
Kuinka monta kertaa se pitää sanoa?
MYÖS KAIKKI VÄLIMUOTOLAJIT OVAT "TÄYSIN MUODOSTUNEITA"!

"tässä käytetään Gouldin kommenttia "paleontologien ammattisalaisuudesta" tukena"

Ai että kaikki maailman paleontologit ovat mukana jossain suuressa salaliitossa jolla pidetään "paleontologien ammattisalaisuus" salassa?
Mikäli olet valmis uskomaan noihin salaliittoteorioihin, niin tuskinpa mikään määrä todisteita auttaa.

"Onko kaikki vain yhtä "puuttuvaa linkkiä", vai onko tosiaan monia fossiilivälimuotoja?"

Niin...
Kai niitä tunnetaan tuhansittain. Periaatteessa melkein kaikki lajit ovat välimuotoja jonkun niitä edeltävän ja jonkun niitä seuraavan välillä (paitsi ne evoluution umpikujat, jotka kuolivat sukupuuttoon jättämättä jälkeläisiä)

"Archaeopteryxin ja Tiktaalikin, mutta mielestäni ne ovat varsin kyseenalaistettavia (mahdollisimman objektiivisen tutkinnan jälkeen, jos se on nyt mahdollista). Archy voi hyvin olla vain lintu, eikös sitä pidetä mahdollisuutena evolutionistienkin piireissä?"

Ei pidetä mahdollisena. Tavallaan Archaeopteryxia voisi sanoa linnuksi siinä mielessä, että jos on pakko luokitella se joko linnuksi tai matelijaksi, niin se on lähempänä lintua, mutta missään tapauksessa se ei ole "vain" lintu.
Ks. esim:
http://www.youtube.com/watch?v=1wYbHTJNUeA
tai
http://www.talkorigins.org/indexcc/CC/CC214_1_1.html
tai
http://www.talkorigins.org/faqs/archaeopteryx/info.html

Lisäksi kannattaa muistaa, että archaeopteryx ei ole ainoa nykyisin tunnettu laji siirtymävaiheessa matelijoiden ja lintujen välillä.
Tässä esimerkiksi mainittuna 10 muuta lähdeviitteineen
http://www.talkorigins.org/indexcc/CC/CC214.html

Enemmänkin löytyy, kun jaksaa perehtyä asiaan.
Archaeopteryx on tunnetuin välimuoto, koska se oli ensimmäinen löydetty välimuoto joka tunnistettiin välimuodoksi, mutta ei se ole enää vuosikausiin ollut ainoa

"Tiktaalik taas voi olla vain kala."

Ja tuostakin siirtymästä löytyy paljonkin enemmän välimuotoja, kuten:
Osteolepis, Eusthenopteron, Sterropterygion, Panderichthys, Elpistostega, Tiktaalik, Elginerpeton, Densignathus, Ventastega, Metaxygnathus, Obruchevichthys, Hynerpeton, Acanthostega, Ichthyostega, Whatcheeria, Tulerpeton, Pederpes, Greerepton, Crassigyrinus, Pholidogaster, Pteroplax, Baphetes, Balnerpeton, Dendrepton, Silvanerpeton, Proteogryinus, Eoherpeton
katso myös:
http://www.youtube.com/watch?v=k-5oQlnXSTM
http://www.youtube.com/watch?v=B3iFADplW6U
http://www.youtube.com/watch?v=8HCTFe_XZFQ
http://www.youtube.com/watch?v=JKRTrC1B1PI
http://www.youtube.com/watch?v=khUw_OGRcBs

"Entä valaiden evoluutio? Jos sitä pidetään todistettuna, niin miten sen alkumuoto Pakicetus on vain joku maaeläin, ja sitten vain sanotaan että seuraavaksi se on jo valas"

Onhan niiden välissä ainakin 5 välimuotoa tuon kehityksen eri vaiheista:
http://www.talkorigins.org/features/whales/

http://www.youtube.com/watch?v=I2C-3PjNGok

"Mutta tämä täydellinen evoluutiolinja onkin (kärjistetysti) sika (Pakicetus)-->krokotiili-->valaalta näyttävä vesieläin eli valas-->valas. Entäs sikakroko, tai krokovalassika?"

Sikakroko? Jos tosiaan et halua tyhmä-kretu-hihhhuli-kommentteja, niin ei kannata kirjoitella näitä krokoankka tai sikakroko -juttuja. Tiedät aivan hyvin, että kukaan evoluutiobiologi ei esitä että krokotiili olisi kehittynyt siasta.

2

Elämän synnystä ei ehkä tiedetä kaikkia yksityiskohtia, mutta kohtuullsisissa määrin prosessin osia ja edellytyksiä on voitu mallintaa

http://www.youtube.com/watch?v=v8nYTJf62sE

http://www.youtube.com/watch?v=U6QYDdgP9eg

http://www.youtube.com/watch?v=KBrv3FmdrG4

http://www.talkorigins.org/faqs/abioprob/

(no ehkä löydät parempia linkkejä jos viitsit itse tehdä hakuja)

Ja mitä tulee Abiogenesis-teorian ja evoluution suhteeseen, niin jos abiogenesis on totta niin silloin evoluutionkin täytyisi olla totta, mutta evoluutio voi hyvin olla totta, vaikka abiogenesis ei olisikaan totta.

Evoluutio ei käsittele elämän syntyä, vaan jo syntyneen elämän kehitystä. Evoluutioteorian kannalta on yhdentekevää syntyikö elämä naturalistisin keinoin, vai loivatko jumalat ensimmäisen elävän solun.

Abiogenesis on oma teoriansa joka on täysin erillinen evoluutioteoriasta.

1. Nuossa keinotekoisissa luokitteluiissa on aina tulkinnanvaraisuutta, eritoten näiden välimuotopjen kanssa. Eli missä vaiheessa sulat omaava saurus muuttuukin linnuksi? Taikka jos yhdestä lajista puhuttaessa, onko homo suvun edustajista spiens ainut "ihminen" vai voidaanko erectusta kutsua ihmiseksi? Missävaiheessa erectus muuttui ihmiseksi? Onko asialla sinänsä mitään merkitystä, koska fysiologset samankaltaisuudet ovat selvät ja geenitutkimuksen tulokset puoltavat tätä päätelmää.

Harvemmin sitä millään tieteenalalla on olemassa 100% totuuksia.. Pysyttele matematiikassa jos pelkää epävarmuustekiöitä ja ennustuksia ja teorioita.. Mutta onhan matematiikassakin semmonen kauhistus kuin todenäköisyyslaskelmat..

2. Abiogeneesi ei kuulu evoluutioteoriaan. Ei vieläkään.

JOs sinulle ei ole ongelmia uskoa, että fossiilit todistavat eliöstön kehittyneen alkeellisista monimutkaisimmiksi ajan myötä, niin voit poissulkea yhtäkkisen luomisen teorian.

Jos siis edellä mainittu ei nosta kerettiläisyydellään hiuksia pystyyn ja uskot, että pieni pohdinta ei vie taivasosuutta, niin mieti mitä kaikkia muita selitysmalleja voisi evoluutioteorian lisäksi olla.
Kiinnostavaa kuulla mihin päädyt.

jo mainion vastauksen tktt:lta, mutta lisään vielä oman vaatimattoman suomennokseni Nick Matzken tekstistä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000036374745#22000000036374745

Koko välimuotojupakka on vain tapa todistella, että lajit luotiin erikseen eikä yksikään niistä kehittynyt toisesta. Lajin sijasta tosin puhutaan baramineista, mikä tekee jutun vähän vaikeaselkoiseksi. Voisi silti olettaa, etteivät ainakaan kalat ja nelijalkaiset ole tämänkään teorian mukaan lajiutuneet rappeutumalla yhdestä ja samasta baraminista.

Miksi siis on tänäkin päivänä kaloja, joilla on täysin käyttökelpoiset ja jopa liskon jalkoja anatomisesti muistuttavat eväjalat? Ja toisia, jotka kapuavat maalle ja touhuavat siellä pitkiä aikoja. Millainen mahtoi olla niiden alkubaramini, ja miksi Luoja meni ja loi näin hämmästyttävästi kalan ja maaeläimen välimuotoa muistuttavia otuksia? Tietenkin sekin on mahdollista kuten herra Omphalos aikanaan totesi.

Ja miksi löytyy menneisyyden kerrostuma, josta ei löydy mitään muuta nelijalkaista kuin tuo varsieväkala.

Varsin asiallista, siis vastataan asiallisesti.
Viittaatko muuten Stephen J. Gouldiin Gouldillasi?


1. Puuttuvia linkkejä, välimuotoja on muitakin kuin nuo kaksi, Archy ja Tikki ovat molemmat vain yksittäisiä lenkkejä ketjussa, mutta eivät ainoita löydettyjä.

Tässä linkki T.O.n sivuille, aiheena ns.MACROevoluutio. Lukuisia esimerkki lajeja on mainittu. Lukekoon ketä kiinnostaa...
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/section1.html#morphological_intermediates

Valaat:
Itse asiasta kiinnostuneena otin noin vuosi sitten selvää näistä fossiileista, kiva kun kysyit. :)
Valaista samalta sivustolta
http://www.talkorigins.org/features/whales/

Myös muut Talk Originista riippumattomat lähteet nimeävät Sinonyxin Pakicetuksen edeltäjäksi.
Pakicetuksen korvasi Ambulocetus, kaikesta päätellen Pakicetuksesta kehittynyt vedessä elävä, kenties hieman krokotiilin kaltainen nelijalkainen nisäskäs, joka kykeni myös liikkumaan maalla jaloillaan.
Seuraavana lenkkinä on Rodhocetus, edelleen vesielämään edeltäjäänsä paremmin kehittynyt, myös maalla liikkumaan kykenevä nisäkäs.
Mahdollista evoluution umpikujaa valaiden linjassa edustaa Basilosaurus, luultavasti täysin meressä elävä nisäkäs, joka oli vielä säilyttänyt ulkoiset jalat.
Samalta ajalta on todennäköisemmin nykyisten valaiden edeltäjänä toiminut Dorudon, myös täysin vesielämään sopeutunut nisäkäs jolla oli ruumiista työntyvät surkastuneet takaraajat.

Eli minkäänlaista yhtäkkiä maalla elävästä valaaksi muutosta ei tapahtunut, vaan selvä vähittäinen muutos meressä elävään nisäkkääseen, minkä mahdollisti ruumiin muutos virtaviivaiseksi, erityisesti jalkojen surkastuminen kunnes ne menettivät merkityksensä.

2. Abiogenesis

"Minulla on sellainen käsitys, että tutkimukset elämän ilmestymisestä tyhjästä ovat olleet hedelmättömiä."
Kyse ei ole elämää tyhjästä, vaan itsensä monistamiseen (muutoksella) kykeneviä orgaanisia molekyylejä, esimerkkinä RNA:han pohjautuva elämän alku.

Eikä nyt aivan hedelmättömiä. Yksinkertaisista kaasuseoksista joita arvellaan esiintyneen alkuilmakehässä on saatu aikaan orgaanisia yhdisteitä aina aminohappojen tasolle. Myös avaruudesta on löytynyt orgaanisia yhdisteitä (tämä selittäisi maan elämän "vasenkätisyyden" (vasemmalle kiertyvät aminohapot), avaruudessa UV-säteily tuhoaa helpommin "oikeakätisiä" aminohappoja kuin "vasenkätisiä"), joita voi päästä myös planeetan pinalle.
Joten kaiken orgaanisen aineen ei tarvinnut syntyä edes maassa.

"Ja tämähän kuuluu uusdarwinistisen selityksen piiriin"
Väärin.
Evoluutio vaikuttaa vain järjestelmiin joissa esiintyy lisääntymistä/monistumista muutoksella, eli järjestelmän täytyy kyetä tuottamaan kopio itsestään, mutta ei aina täydellistä kopiota, kopiossa täytyy olla mahdollisuus muutokseen.

Vain tuosta lähtökohdasta eteenpäin on evoluutio mahdollista, joten se ei voi selittää tai ottaa kantaa ensimmäisen itse-kopioitujan syntyyn.
Sen takia evoluutio on riippumaton abiogenesiksestä, mutta abiogenesis on evoluution alun etsintää.
Selventikö tämä tuota eroa?

"...miten koko evoluutio olisi voinut lähteä käyntiin täysin naturalistisin keinoin, jollei ensimmäistä elävää solua ilmestynyt maapallolle täysin naturalistisin keinoin?"
"Elämä" määritellään usein eri tavoin. Alkeellisin nykyiseen elämään johtanut itsensä kopioimiseen kykenevä molekyyli ei varmastikkaan ollut "elävä", sellaisena kuin elämä nykyisin käsitetään, mutta on omannut mahdollisuuden kehittyä sellaiseksi.

Abiogenesis ei ole yritys rakentaa kokonaista solua tyhjästä, vaan etsiä mahdollisia kehityspolkuja joita pitkin spontaanisti syntyvistä orgaanisista molekyyleistä on voinut muodostua itsensä kopioiva järjestelmä, joka kykenee kehittymään soluksi ja nykyiseen elämän monipuolisuuteen.

"Ja uusdarwinismilla tarkoitan biologisesta evoluutiosta johdettua kaikenkattavaa historiallista selitysmallia, moderni synteesi taitaa olla oikeampi nimitys."
Kaiken kattava on aika lavea määritelmä...
Tarkoitatko elämän selittävää selitysmallia?

Kuten yllä sanoin, elämän synty ja elämän kehitys ovat kaksi toisistaan erillistä asiaa, tietysti riippuen miten "elämä" määritellään.
Evoluutioteoria, moderni synteesi selittää elämän monipuolisuuden, ei syntyä.