Yhteisten tavoitteiden onnistuminen

Voi tietysti aina leikkiä sanoilla: Kokoomus ei välitä talous- ja veropolitiikkansa tulonjakoa laajentavista vaikutuksista. Ehkä on vielä pahempi, jos ei ole edes halua selvittää, millaisia vaikutuksia veropolitiikan painotuksilla on.

Kuten sanoin pelkästään progressiivisen veron alentaminen kasvattaa tuloeroaja. Kun samaan aikaan on vaatimuksia vähentää kannustinloukkujen purkamisen nimissä sosiaalisia tulonsiirtoja, se johtaa työttömyyden noustessa tuloerojen kasvuun. Kokoomuksen politiikassa ei ole oltu millään lailla huolissaan köyhyysriskin kasvamisesta. Päinvastoin viivan alle joutuneita on alettu nimitellä katkeriksi äänestäjiksi.

Minulle on ihan sama, jos jotkut haluavat osoittaa keskustelutaitojaan nimittämällä minua puniksi. Ehkä se kertoo vain lisää jotain olennaista kokoomuslaisesta sielunmaisemasta. Sitä tietähän ovat jo puoluejohtaja Katainen ja ministeri Virkkunen viitoittaneet.

Sinultakin olisi toivonut turhanaikaisen räksytyksen sijaan kantaa tähän Tannisen seltiykseen ja siihen, mitä esitin professori Jäntin näkemyksistä tuloerojen ja taloudellisen tehokkuuden korrelaatioista. Kun olet aina sanonut tarkastelevasi vain asioita, olisi nytkin luullut, että puutut niihen etkä olisi niin huolissasi siitä, millainen kuva Kokoomuksen politiikasta annetaan. Ettei vain asia olisi toisinpäin. Sinua kiinnostaa enemmän puolustaa Kokoomuksen politiikkaa kuin tarkastella niitä asioita, jotka voivat asettaa mainitun puolueen politiikan kritiikille alttiiseen asemaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voi tietysti aina leikkiä sanoilla: Kokoomus ei välitä talous- ja veropolitiikkansa tulonjakoa laajentavista vaikutuksista. Ehkä on vielä pahempi, jos ei ole edes halua selvittää, millaisia vaikutuksia veropolitiikan painotuksilla on.

Kuten sanoin pelkästään progressiivisen veron alentaminen kasvattaa tuloeroaja. Kun samaan aikaan on vaatimuksia vähentää kannustinloukkujen purkamisen nimissä sosiaalisia tulonsiirtoja, se johtaa työttömyyden noustessa tuloerojen kasvuun. Kokoomuksen politiikassa ei ole oltu millään lailla huolissaan köyhyysriskin kasvamisesta. Päinvastoin viivan alle joutuneita on alettu nimitellä katkeriksi äänestäjiksi.

Minulle on ihan sama, jos jotkut haluavat osoittaa keskustelutaitojaan nimittämällä minua puniksi. Ehkä se kertoo vain lisää jotain olennaista kokoomuslaisesta sielunmaisemasta. Sitä tietähän ovat jo puoluejohtaja Katainen ja ministeri Virkkunen viitoittaneet.

Sinultakin olisi toivonut turhanaikaisen räksytyksen sijaan kantaa tähän Tannisen seltiykseen ja siihen, mitä esitin professori Jäntin näkemyksistä tuloerojen ja taloudellisen tehokkuuden korrelaatioista. Kun olet aina sanonut tarkastelevasi vain asioita, olisi nytkin luullut, että puutut niihen etkä olisi niin huolissasi siitä, millainen kuva Kokoomuksen politiikasta annetaan. Ettei vain asia olisi toisinpäin. Sinua kiinnostaa enemmän puolustaa Kokoomuksen politiikkaa kuin tarkastella niitä asioita, jotka voivat asettaa mainitun puolueen politiikan kritiikille alttiiseen asemaan.

Lue lisää

...on kaiken perusta...näin sanoi jo Paasikivi muinoin...siitä ovat nykyisin kokkarit kauas poikenneet...mielipidepankki...osaat selkeästi kuvata totuudet...tituus tuntuu kipeältä näköjään joillekin...rehellisyys maan perii...ja se on totta...asioita voi tarkastella neutraalisti siten kuin ovat...vaikuttaa nyt kuitekin siltä, että kokkareilla tutisee, kun ihmisille valkenee totuus heidän puuhasteluissa...

Mielipidepankki kirjoitti:

Voi tietysti aina leikkiä sanoilla: Kokoomus ei välitä talous- ja veropolitiikkansa tulonjakoa laajentavista vaikutuksista. Ehkä on vielä pahempi, jos ei ole edes halua selvittää, millaisia vaikutuksia veropolitiikan painotuksilla on.

Kuten sanoin pelkästään progressiivisen veron alentaminen kasvattaa tuloeroaja. Kun samaan aikaan on vaatimuksia vähentää kannustinloukkujen purkamisen nimissä sosiaalisia tulonsiirtoja, se johtaa työttömyyden noustessa tuloerojen kasvuun. Kokoomuksen politiikassa ei ole oltu millään lailla huolissaan köyhyysriskin kasvamisesta. Päinvastoin viivan alle joutuneita on alettu nimitellä katkeriksi äänestäjiksi.

Minulle on ihan sama, jos jotkut haluavat osoittaa keskustelutaitojaan nimittämällä minua puniksi. Ehkä se kertoo vain lisää jotain olennaista kokoomuslaisesta sielunmaisemasta. Sitä tietähän ovat jo puoluejohtaja Katainen ja ministeri Virkkunen viitoittaneet.

Sinultakin olisi toivonut turhanaikaisen räksytyksen sijaan kantaa tähän Tannisen seltiykseen ja siihen, mitä esitin professori Jäntin näkemyksistä tuloerojen ja taloudellisen tehokkuuden korrelaatioista. Kun olet aina sanonut tarkastelevasi vain asioita, olisi nytkin luullut, että puutut niihen etkä olisi niin huolissasi siitä, millainen kuva Kokoomuksen politiikasta annetaan. Ettei vain asia olisi toisinpäin. Sinua kiinnostaa enemmän puolustaa Kokoomuksen politiikkaa kuin tarkastella niitä asioita, jotka voivat asettaa mainitun puolueen politiikan kritiikille alttiiseen asemaan.

Lue lisää

Luin kiinnostuksella referointiasi Tannisen johtopäätöksistä ja olin jo miettimässä kommenttia sen suhteen, että taloudellisen tehokkuuden ottaminen ainoaksi arviointikriteeriksi ei välttämättä ole kovin fiksua. Olisin perustellut sitä mm. sillä, että työttömyys on yleensä pienempää sellaisissa länsimaissa, mm. Välimeren rannoilla, joissa on yritysten kokonaismäärästä suhteellisesti suurempi osuus pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä, kun meillä on niitä paljon vähemmän suhteessa suuryrityksiin.

Tämä ei tietenkään ole yhä "tehokasta" kuin pelkästään suuryrityksiin pohjaava malli, mutta on laman sattuessa paljon vähemmän haavottuva, kun sadat tuhannet pienyritykset ovat paljon joustavampia kuin muutama jättikokoinen yritys.

Tölväisysi kokoomuksesta vei kuitenkin vastaushaluni, soi vaan.

Progression haittavaikutuksista työllisyyteen ja työtä sisältävien tuotteiden hintoihin olen kirjoittnut sinulle usein, muttavastauksia saamatta. Myös Jäntin mallia taisin eilen tai toissa päivänä kommentoida, mutten muista sinun siihenkään ottaneen kantaa, kun jätät yleensä vanhat avauksesi ja kommenttisi painumaan etusivun taa menemättä niitä enää katsomaan.

Kokoomusta olen aina valmis kritisoimaan, mutta asialliselta pohjalta, en sen tavoitteita vääristellen.

-Jäbä

kiinnostavat toki kirjoitti:

Luin kiinnostuksella referointiasi Tannisen johtopäätöksistä ja olin jo miettimässä kommenttia sen suhteen, että taloudellisen tehokkuuden ottaminen ainoaksi arviointikriteeriksi ei välttämättä ole kovin fiksua. Olisin perustellut sitä mm. sillä, että työttömyys on yleensä pienempää sellaisissa länsimaissa, mm. Välimeren rannoilla, joissa on yritysten kokonaismäärästä suhteellisesti suurempi osuus pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä, kun meillä on niitä paljon vähemmän suhteessa suuryrityksiin.

Tämä ei tietenkään ole yhä "tehokasta" kuin pelkästään suuryrityksiin pohjaava malli, mutta on laman sattuessa paljon vähemmän haavottuva, kun sadat tuhannet pienyritykset ovat paljon joustavampia kuin muutama jättikokoinen yritys.

Tölväisysi kokoomuksesta vei kuitenkin vastaushaluni, soi vaan.

Progression haittavaikutuksista työllisyyteen ja työtä sisältävien tuotteiden hintoihin olen kirjoittnut sinulle usein, muttavastauksia saamatta. Myös Jäntin mallia taisin eilen tai toissa päivänä kommentoida, mutten muista sinun siihenkään ottaneen kantaa, kun jätät yleensä vanhat avauksesi ja kommenttisi painumaan etusivun taa menemättä niitä enää katsomaan.

Kokoomusta olen aina valmis kritisoimaan, mutta asialliselta pohjalta, en sen tavoitteita vääristellen.

-Jäbä

Lue lisää

Mielipidepankin tapana on jättää kommentoimatta asiaa silloin kun opponoija on vahvoilla on miehen tapa. Pää pensaaseen ja uusi provosoiva avaus, se on paljon helpompaa kuin asiallinen perusteltu näkemys. Ja kepun tai kokoomuksen arvostelu on aina tärkeämpää kuin totuudessa pysyminen

Taloudellisessa kasvussa voi toki olla monenlaisia tekijöitä. USAnkin talouden kasvun taustalla on suuret luonnonrikkaudet, orjatyövoiman käyttö, kolonialistinen politiikka ja siihen kytkeytyvien taloudellisten etujen saavuttaminen, sotateollisuus jne.

Yhteisissä tavoitteissa oli tässä mallissa kaksi asiaa, taloudellinen kasvu ja sen jakautuminen. Pohjoismainen sosiaalidemokraattinen malli onnistuu näiden kansainvälisten selvitysten mukaan (joihin Tannisen raportissa viitataan) parhaiten yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja köyhyysriskin pienentämisen. Kun kansaa katsellaan kokonaisuutena, en mitenkään vähättelisi onnistumista jälkimmäisessä tavoitteessa eli köyhyysriskin pienentämisessä. Sille pannaan vain nykyisin liian pieni paino taloushuuman keskellä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Taloudellisessa kasvussa voi toki olla monenlaisia tekijöitä. USAnkin talouden kasvun taustalla on suuret luonnonrikkaudet, orjatyövoiman käyttö, kolonialistinen politiikka ja siihen kytkeytyvien taloudellisten etujen saavuttaminen, sotateollisuus jne.

Yhteisissä tavoitteissa oli tässä mallissa kaksi asiaa, taloudellinen kasvu ja sen jakautuminen. Pohjoismainen sosiaalidemokraattinen malli onnistuu näiden kansainvälisten selvitysten mukaan (joihin Tannisen raportissa viitataan) parhaiten yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja köyhyysriskin pienentämisen. Kun kansaa katsellaan kokonaisuutena, en mitenkään vähättelisi onnistumista jälkimmäisessä tavoitteessa eli köyhyysriskin pienentämisessä. Sille pannaan vain nykyisin liian pieni paino taloushuuman keskellä.

Lue lisää

Tästä Ruotsin mallin luonteesta on eri käsityksiä. Esimerkiksi muistaakseni sinäkin olet myöntänyt, että Ruotsissa on epätasaisempi tulonjako kuin Suomessa. Olet löytänyt siihen hyvän ja kuten näyttää, hyväksyttävän selityksen, suuren siirtolaisuuden. Siis siirtolaisille on sopivaa maksaa alempaa palkkaa kun näille sosialidemokraattisille medelsvenssoneille. Oisikohan Ruotsia nostanut ainakin osittain tämä huonosti palkattujen siirtolaisten työ. Ensiksi olivat nämä finnjävlar ja sitten monet muut. Voisiko tätäkin kutsua jonkin tason orjatyövoiman käytöksi. Tuloeroja tietysti tasoittaa sekin, että suuri osa rikkaimmista ruotsalaisista on muuttanut ulomaille. Olet sitä paheksunut täällä, mutta sehän ei muuta tosiasiaa.

Ja sitten on paljon, joka tapahtuu hyvinvointivaltion sosiaalitanttojen kiilloittaman pinnan alla. Rasismi ja jopa natsismi on ihan toista luokkaa kuin meillä. Sosialidemokraattisen hallituksen jäsenet jäävät usein kiinni yhteiskunnan kustantamien asuntojen väärinkäytöstä ja oikeistolaiset ministerit pimeän työvoiman käytöstä

Minä luotan Ruotsin analysoinnissa enemmän ruotssalaiseen kaunokirjallisuuteen kuin suomalaisiin ainkin minulle tuntemattomiin taloustutkijihin. Muuten, niinkin viisas sosialidemokraatti kuin Juhana Vartiainen oli sitä mieltä, että Ruotsi selviää paremmin lamasta kuin Suomi. Ei oiken siltä näytä, mutta Vartiainen onkin ruotsalaisen Konjunkturinstitutin johdosso.

Mielipidepankki kirjoitti:

Taloudellisessa kasvussa voi toki olla monenlaisia tekijöitä. USAnkin talouden kasvun taustalla on suuret luonnonrikkaudet, orjatyövoiman käyttö, kolonialistinen politiikka ja siihen kytkeytyvien taloudellisten etujen saavuttaminen, sotateollisuus jne.

Yhteisissä tavoitteissa oli tässä mallissa kaksi asiaa, taloudellinen kasvu ja sen jakautuminen. Pohjoismainen sosiaalidemokraattinen malli onnistuu näiden kansainvälisten selvitysten mukaan (joihin Tannisen raportissa viitataan) parhaiten yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja köyhyysriskin pienentämisen. Kun kansaa katsellaan kokonaisuutena, en mitenkään vähättelisi onnistumista jälkimmäisessä tavoitteessa eli köyhyysriskin pienentämisessä. Sille pannaan vain nykyisin liian pieni paino taloushuuman keskellä.

Lue lisää

Sinu varmaan kiinnostaa lukea kirja-arviointi, jossa käsitellään kansallissosialismin ja sosialidemokratian rinnastusta:

http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=98785

Kumpikin malli luotti vahvaan valtion ohjaukseen, joka tuottaa hyvinvointia puolueen nimiin vannovalle työläiselle.


Muuthan ovat meitä (sosialidemokraatteja) vastaan, lahtarit ja kommunistit, heidät on nujerrettava oikean opin tieltä.

-Jäbä

rinnastettu kirjoitti:

Sinu varmaan kiinnostaa lukea kirja-arviointi, jossa käsitellään kansallissosialismin ja sosialidemokratian rinnastusta:

http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=98785

Kumpikin malli luotti vahvaan valtion ohjaukseen, joka tuottaa hyvinvointia puolueen nimiin vannovalle työläiselle.


Muuthan ovat meitä (sosialidemokraatteja) vastaan, lahtarit ja kommunistit, heidät on nujerrettava oikean opin tieltä.

-Jäbä

Lue lisää

Toki sosiaalidemokratilla ja kansallissosialismilla on voinut olla yhteneväisen näköisiä tavoitteita. Ei kansallissosialismin kirja-arvostelussa esitettyjä tavoitteita olekaan moitutti natsisimin tai fasismin ytimenä. Se mikä erottaa nämä aatesuunnat toisistaan, on käytetyt keinot.

Sosiaalidemokratia korostaa nimensä mukaan demokratiaa. Natsismi ja fasismissa demokratiaa suorastaan halveksittiin. Siinä suhteessa se on selkeä diktatuuri diktetuurien joukossa. Tässä paljon olennaisemmassa kohdin kansallissosialismin voi sanoa olevan sukua kommunismille.

Kansallissosialismin toinen puoli oli korostaa kansallisuutta. Tämä näkyi mm. taloudellsen protektionismin ihailuna. Sosiaalidemokraateilla ei ole ollut erityisen protektionistisia tavoitteita vaan kansainvälitysminen on suorastaan leimallista sille.

Sosiaalidemokratia luottaa toki enemmän tai vähemmän vahvaan valtionohjaukseen, mutta sen tarkoitus ei ole ollut koskaan tuottaa hyvinvointia vain puolueen nimeen vannoville työläisille. Sosiaalidemokratiassa keskeistä on hyvinvoinnin mahdollisimman tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen jakautuminen kaikkien kansalaisten kesken riippumatta siitä, minkä puolueen nimiin he vannovat.

Sosiaalidemokratiassa ei ole milloinkaan lähdetty ajatuksesta nujertaa muita minkään oikean opin tieltä. Aate on ollut päinvastoin korostetun suvaitsevainen ja demokraattista perintöä vaaliva. Tällainen asenne vahvistui ennen muuta sen jälkeen, kun sosiaalidemokratia muuttui revisionistiseksi liikkeeksi ja irtisanoutui kommunistien vallankumoushaaveista ja työväen diktatuurista.

Sekoitat tässä demareita kommunisteihin kuten tekee paljossa myös tuon kirjan kirjoittaja.

Enemmänhän sosiaalidemokraatteja on arvosteltu siitä, että he ovat liian suvaitsevaisia ja jakavat hyvinvointia idealistisin perustein liian laajalle eikä vain niille, jotka joidenkin kriteerien mukaan ansaitsevat saada tuota hyvinvointia. Fasistiset liikkket olivat taas vastakohtaisesti hyvinkin suvaitsemattomia ja tällaista pehmeää poliitiikkaa vieroksuvia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Toki sosiaalidemokratilla ja kansallissosialismilla on voinut olla yhteneväisen näköisiä tavoitteita. Ei kansallissosialismin kirja-arvostelussa esitettyjä tavoitteita olekaan moitutti natsisimin tai fasismin ytimenä. Se mikä erottaa nämä aatesuunnat toisistaan, on käytetyt keinot.

Sosiaalidemokratia korostaa nimensä mukaan demokratiaa. Natsismi ja fasismissa demokratiaa suorastaan halveksittiin. Siinä suhteessa se on selkeä diktatuuri diktetuurien joukossa. Tässä paljon olennaisemmassa kohdin kansallissosialismin voi sanoa olevan sukua kommunismille.

Kansallissosialismin toinen puoli oli korostaa kansallisuutta. Tämä näkyi mm. taloudellsen protektionismin ihailuna. Sosiaalidemokraateilla ei ole ollut erityisen protektionistisia tavoitteita vaan kansainvälitysminen on suorastaan leimallista sille.

Sosiaalidemokratia luottaa toki enemmän tai vähemmän vahvaan valtionohjaukseen, mutta sen tarkoitus ei ole ollut koskaan tuottaa hyvinvointia vain puolueen nimeen vannoville työläisille. Sosiaalidemokratiassa keskeistä on hyvinvoinnin mahdollisimman tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen jakautuminen kaikkien kansalaisten kesken riippumatta siitä, minkä puolueen nimiin he vannovat.

Sosiaalidemokratiassa ei ole milloinkaan lähdetty ajatuksesta nujertaa muita minkään oikean opin tieltä. Aate on ollut päinvastoin korostetun suvaitsevainen ja demokraattista perintöä vaaliva. Tällainen asenne vahvistui ennen muuta sen jälkeen, kun sosiaalidemokratia muuttui revisionistiseksi liikkeeksi ja irtisanoutui kommunistien vallankumoushaaveista ja työväen diktatuurista.

Sekoitat tässä demareita kommunisteihin kuten tekee paljossa myös tuon kirjan kirjoittaja.

Enemmänhän sosiaalidemokraatteja on arvosteltu siitä, että he ovat liian suvaitsevaisia ja jakavat hyvinvointia idealistisin perustein liian laajalle eikä vain niille, jotka joidenkin kriteerien mukaan ansaitsevat saada tuota hyvinvointia. Fasistiset liikkket olivat taas vastakohtaisesti hyvinkin suvaitsemattomia ja tällaista pehmeää poliitiikkaa vieroksuvia.

Lue lisää

Mitenkäs oli vuonna 1918 Suomesssa

SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue lähti aseelliseen kapinaan nujertaakseen maan laillisen hallituksen ja kaapatakseen vallan kokonaan itselleen.

Suvaitsevaisuus ja demokratian perinnön vaaliminen käy tietysti parhaiten pyssyt kädessä, vai mitä?

Kommunistit erosivat sosialidemokraateista vasta kapinaa seuranneen sisällissodan jälkeen kun SDP:n johtajista osa pakeni Venäjälle ja muodosti SKP:n

Et tiedä historiasta mitään kirjoitti:

Mitenkäs oli vuonna 1918 Suomesssa

SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue lähti aseelliseen kapinaan nujertaakseen maan laillisen hallituksen ja kaapatakseen vallan kokonaan itselleen.

Suvaitsevaisuus ja demokratian perinnön vaaliminen käy tietysti parhaiten pyssyt kädessä, vai mitä?

Kommunistit erosivat sosialidemokraateista vasta kapinaa seuranneen sisällissodan jälkeen kun SDP:n johtajista osa pakeni Venäjälle ja muodosti SKP:n

Lue lisää

Väitteesi siitä, että SDP:n aikomus oli kaapata valta kokonaan itselleen, ei kestä historiallista tarkastelua. Kansanvaltuuskunnan laatima perustuslakiluonnos on paras todiste siitä, ettei mihinkään diktatuuriin pyritty.

Punakapinalle oli omat historialliset syynsä, joiden läpikäyminen ei liene tässä yhteydessä kovin tarpeellista. Kehotan tutustumaan tältä osin esim. prof. Heikki Ylikankaan asiasta kirjoittamaan.

Kommunistit ja sosiaalidemokraatit erkanivat toisistaan nimenomaan sisällissodan jälkeen. En ole muuta väittänytkään. Toki jo ennen sisällissotaa maltillisissa sosiaalidemokraateissa oli sellaisia, jotka vastustivat aseellista kapinaa. Yksi tällainen oli Väinö Tanner, josta tulikin sitten demarien pitkäaikainen johtaja, joka tuomittiin mm. sotasyyllisenä isänmaanpuolustajana vankilaan. Kova kohtalo siis näillä pahiksilla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Väitteesi siitä, että SDP:n aikomus oli kaapata valta kokonaan itselleen, ei kestä historiallista tarkastelua. Kansanvaltuuskunnan laatima perustuslakiluonnos on paras todiste siitä, ettei mihinkään diktatuuriin pyritty.

Punakapinalle oli omat historialliset syynsä, joiden läpikäyminen ei liene tässä yhteydessä kovin tarpeellista. Kehotan tutustumaan tältä osin esim. prof. Heikki Ylikankaan asiasta kirjoittamaan.

Kommunistit ja sosiaalidemokraatit erkanivat toisistaan nimenomaan sisällissodan jälkeen. En ole muuta väittänytkään. Toki jo ennen sisällissotaa maltillisissa sosiaalidemokraateissa oli sellaisia, jotka vastustivat aseellista kapinaa. Yksi tällainen oli Väinö Tanner, josta tulikin sitten demarien pitkäaikainen johtaja, joka tuomittiin mm. sotasyyllisenä isänmaanpuolustajana vankilaan. Kova kohtalo siis näillä pahiksilla.

Lue lisää

Sosialidemokraattisen puolueen elimet tammikuun lopulla 1918 tekivät harvinaisen ratkaisun koko maailman historiassa; aloittaa vallankumous yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön asettamaa hallitusta vastaan.

Vallanottopäätös ja toimenpiteet murhineen ja muine provokaatioineen viittasivat proletariaatin diktatuuriin, ei mihinkään muuhun, selitääpä Ylikangas mustaa valkoiseksi kuink apaljoin tahansa. Tuossa hallitusmuoto tekstissä oli kyllä idealismia kansanvallasta, mutta kaikki ymmärtää sen sanahelinäksi. Paitsi sinä, ja Ylikangas. Tai viimeksimainittu ymmärtää mutta haluaa provosoida, kuten on itsekin sanonut.

Punakapinan ainoa syy oli vallantavoittelu, sekä sosialidemokraattien johtomiesten lupaukset ottaa yksityinen omaisuus haltuunsa. Muut syyt ovat selittelyä ja historian vääristelyä, kuten jopa Ylikangaskin on todennut

taas fuulaa kirjoitti:

Sosialidemokraattisen puolueen elimet tammikuun lopulla 1918 tekivät harvinaisen ratkaisun koko maailman historiassa; aloittaa vallankumous yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön asettamaa hallitusta vastaan.

Vallanottopäätös ja toimenpiteet murhineen ja muine provokaatioineen viittasivat proletariaatin diktatuuriin, ei mihinkään muuhun, selitääpä Ylikangas mustaa valkoiseksi kuink apaljoin tahansa. Tuossa hallitusmuoto tekstissä oli kyllä idealismia kansanvallasta, mutta kaikki ymmärtää sen sanahelinäksi. Paitsi sinä, ja Ylikangas. Tai viimeksimainittu ymmärtää mutta haluaa provosoida, kuten on itsekin sanonut.

Punakapinan ainoa syy oli vallantavoittelu, sekä sosialidemokraattien johtomiesten lupaukset ottaa yksityinen omaisuus haltuunsa. Muut syyt ovat selittelyä ja historian vääristelyä, kuten jopa Ylikangaskin on todennut

Lue lisää

mutta valehtelu uskon vahvistukseksi on aina jotenkin inhottavaa - ja valehtijalle itselleen noloa. Ylikangas ei ole sanonut mainitussa yhteydessä varmasti koskaan mitään sellaista, mitä väität hänen sanoneen.

Punakapinan tavoite ei niinkään ollut vallantavoittelua vaan enemmänkin vallassa olleiden syökseminen vallasta. Yksi syy tähän oli vuoden 1917 valtiopäivien hajottaminen ja sitä seuranneet vaalit, missä oikeisto sai tuon enemmistönsä. Vasemmisto koki oikeiston saaneen voittonsa vehkeilyllä. Tämä liittyi siihen, että vasemistoenemmistöiset valtiopäivät julisti jo kesällä 1917 Suomen käytännössä itsenäiseksi säätämällä valtalain. Oikeisto vastusti tätä itsenäistymisjulistusta ja sai Venäjän väliaikaisen hallituksen hajottamaan valtiopäivät ja määräämään uudet vaalit. Itsenäisyys alkoi kelvata oikeistolle vasta näiden vaalien jälkeen, ei ennen sitä.

Punakapina ei ollut mikään sosialistinen vallankumous. Itse asiassa tuolloinen ei ollut vielä edes kovin selkeää näkemystä siitä, mitä sosialismi tarkoitti. Tavallinen kansa saattoi lähinnä uskoa, että se tarkoitti vähän parempaa elämää kuin mitä nyt oli.

Punakapina oli kylläkin virhe, mutta jotenkin ymmärrettävä virhe sen ajan oloja vasten tarkasteltuna. Yksi välitön syy kapinaan oli elintarvikepula, mikä paheni Venäjän sekasortoisetn olojen vuoksi. Suomihan oli silloin osin Venäjältä tuotujen elintarvikkeiden varassa. Toinen välitön syy oli järjestysvallan puute, kun Venäjän armeija ei enää huolehtinut siitä. Järjestysvallan käyttö siirtyi edunvalvojille, suojeluskunnille ja punakaarteille. Näiden vihanpito laajeni vähitellen väkivallaksi. Punakapinan perussyy, liikkeelle paneva voima oli naivi usko parempaan. Toinen perussyy oli tietysti olojen kehnous, sillä ei mikään kansa ala kapinoimaan ilman tällaista perussyytä.

On tietysti yhä enemmän harvinaista, että koulutustason noustua vieläkin esiintyy sellaisia ennakkoluloisia käistyksiä kuin sinulla tuosta kaikin tavoin häpeällisestä sisällissodasta. Yksi ryhmä ei meillä ole halunnut näitä asioita tunnustaa, kepulaiset Pohjanmaan pojat. Heillä on siihen syynsä. Ei haluta muistella isoisien häpeällisiä tekoja ja sotarikoksia.

Mielipidepankki kirjoitti:

mutta valehtelu uskon vahvistukseksi on aina jotenkin inhottavaa - ja valehtijalle itselleen noloa. Ylikangas ei ole sanonut mainitussa yhteydessä varmasti koskaan mitään sellaista, mitä väität hänen sanoneen.

Punakapinan tavoite ei niinkään ollut vallantavoittelua vaan enemmänkin vallassa olleiden syökseminen vallasta. Yksi syy tähän oli vuoden 1917 valtiopäivien hajottaminen ja sitä seuranneet vaalit, missä oikeisto sai tuon enemmistönsä. Vasemmisto koki oikeiston saaneen voittonsa vehkeilyllä. Tämä liittyi siihen, että vasemistoenemmistöiset valtiopäivät julisti jo kesällä 1917 Suomen käytännössä itsenäiseksi säätämällä valtalain. Oikeisto vastusti tätä itsenäistymisjulistusta ja sai Venäjän väliaikaisen hallituksen hajottamaan valtiopäivät ja määräämään uudet vaalit. Itsenäisyys alkoi kelvata oikeistolle vasta näiden vaalien jälkeen, ei ennen sitä.

Punakapina ei ollut mikään sosialistinen vallankumous. Itse asiassa tuolloinen ei ollut vielä edes kovin selkeää näkemystä siitä, mitä sosialismi tarkoitti. Tavallinen kansa saattoi lähinnä uskoa, että se tarkoitti vähän parempaa elämää kuin mitä nyt oli.

Punakapina oli kylläkin virhe, mutta jotenkin ymmärrettävä virhe sen ajan oloja vasten tarkasteltuna. Yksi välitön syy kapinaan oli elintarvikepula, mikä paheni Venäjän sekasortoisetn olojen vuoksi. Suomihan oli silloin osin Venäjältä tuotujen elintarvikkeiden varassa. Toinen välitön syy oli järjestysvallan puute, kun Venäjän armeija ei enää huolehtinut siitä. Järjestysvallan käyttö siirtyi edunvalvojille, suojeluskunnille ja punakaarteille. Näiden vihanpito laajeni vähitellen väkivallaksi. Punakapinan perussyy, liikkeelle paneva voima oli naivi usko parempaan. Toinen perussyy oli tietysti olojen kehnous, sillä ei mikään kansa ala kapinoimaan ilman tällaista perussyytä.

On tietysti yhä enemmän harvinaista, että koulutustason noustua vieläkin esiintyy sellaisia ennakkoluloisia käistyksiä kuin sinulla tuosta kaikin tavoin häpeällisestä sisällissodasta. Yksi ryhmä ei meillä ole halunnut näitä asioita tunnustaa, kepulaiset Pohjanmaan pojat. Heillä on siihen syynsä. Ei haluta muistella isoisien häpeällisiä tekoja ja sotarikoksia.

Lue lisää

Palataan alkuun

Punakapinan aloitti SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Ihan puolueen omien elimien päätöksellä.

Tuo on kaukana demokratian vaalimisesta ja suvaitsevaisuudesta, jotka väitit sosialidemokraattien aatteeseen kuuluneen aina. Esimerkki osoittaa kaikessa kauheudessaan, kuinka lähellä natsismin menetelmiä sosialidemokratiakin oli alkuaikoinaan. Se mitä puolueessa on myöhemmin tapahtunut ei pois pyyhi noita kauheuksia.

Ja sitten vielä pari sanaa vastineestasi

Kapinan taustalla oli halu päästä valtaan, ihan kuten sinä ja Ylikangaskin toteatte. Missä siis valehtelen

Nuo kaikki muut luettelemasi "syyt" ovat vain kapinan ajankohdan yleisiä tyytymättömyyden aiheuttajia, ja nuo valtalain ympärillä käydyt kähinät poliittista kädenvääntöä jota sosialidemokraattien johto käytti käännyttääkseen kannatajiaan "vihollistaan" eli porvarillisia puolueita vastaan.

jos osaat kirjoitti:

Palataan alkuun

Punakapinan aloitti SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Ihan puolueen omien elimien päätöksellä.

Tuo on kaukana demokratian vaalimisesta ja suvaitsevaisuudesta, jotka väitit sosialidemokraattien aatteeseen kuuluneen aina. Esimerkki osoittaa kaikessa kauheudessaan, kuinka lähellä natsismin menetelmiä sosialidemokratiakin oli alkuaikoinaan. Se mitä puolueessa on myöhemmin tapahtunut ei pois pyyhi noita kauheuksia.

Ja sitten vielä pari sanaa vastineestasi

Kapinan taustalla oli halu päästä valtaan, ihan kuten sinä ja Ylikangaskin toteatte. Missä siis valehtelen

Nuo kaikki muut luettelemasi "syyt" ovat vain kapinan ajankohdan yleisiä tyytymättömyyden aiheuttajia, ja nuo valtalain ympärillä käydyt kähinät poliittista kädenvääntöä jota sosialidemokraattien johto käytti käännyttääkseen kannatajiaan "vihollistaan" eli porvarillisia puolueita vastaan.

Lue lisää

En ole kiistänytkään silloisen SDP:n osuutta sisällisotaan. Sanoin mielestäni kovin selvästi jo aiemmin sen, että SDP:n politiikka ja koko olemus muuttui totaalisesti sisällisodan jälkeen. Puolueen nimi säilyi samana, mutta poliittinen koostumus ja tavoitteet muuttuivat. Tämän ymmärsi silloin jopa valkoinen valtaa käyttänyt kansanosa. Vain kommunistinen toiminta kiellettiin Suomessa, ei sosiaalidemokraattista.

Yhtä lailla voisi sanoa, että IKL ja Lapun liikettä tukevat tahot olivat kovin lähellä natsismia. Minä en kuitenkaan tästä asettaisi mitään painolastia Kokoomuksen niskaan, koska ymmärrän hyvin sen liittyneen aivan toisenlaiseen historialliseen vaiheeseen.

Oikeiston valtakoneisto syyllistyi myös sisällisodassa sotarikoksiin ja tappoi laittomasti lukemattomat määrät ihmisiä ilman mitään oikeudenkäyntejä taikka ns. pikaoikeudenkäynneillä. Ei näitäkään kauheuksia voi pyyhkiä pois, mutta turhaa niitä on enää panna painolastiksi nykyisille oikeistopuolueille. Minusta se mitä myöhemmin oikeistopuolueissa on tapahtunut, pyyhkii kyllä pois niiden päältä nuo kauheudet.

Valehtelet mm. siinä, että Ylikangas olisi sanonut kirjoittanut sisällisodasta vain provosoidakseen. Minä sanoin kyllä, että valtaanpääsyn halu suurempi voima oli vallassaolijoiden poistaminen vallasta. Kysymys ei ollut mistään diktatuuriin tähtäävästä kapinasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Toki sosiaalidemokratilla ja kansallissosialismilla on voinut olla yhteneväisen näköisiä tavoitteita. Ei kansallissosialismin kirja-arvostelussa esitettyjä tavoitteita olekaan moitutti natsisimin tai fasismin ytimenä. Se mikä erottaa nämä aatesuunnat toisistaan, on käytetyt keinot.

Sosiaalidemokratia korostaa nimensä mukaan demokratiaa. Natsismi ja fasismissa demokratiaa suorastaan halveksittiin. Siinä suhteessa se on selkeä diktatuuri diktetuurien joukossa. Tässä paljon olennaisemmassa kohdin kansallissosialismin voi sanoa olevan sukua kommunismille.

Kansallissosialismin toinen puoli oli korostaa kansallisuutta. Tämä näkyi mm. taloudellsen protektionismin ihailuna. Sosiaalidemokraateilla ei ole ollut erityisen protektionistisia tavoitteita vaan kansainvälitysminen on suorastaan leimallista sille.

Sosiaalidemokratia luottaa toki enemmän tai vähemmän vahvaan valtionohjaukseen, mutta sen tarkoitus ei ole ollut koskaan tuottaa hyvinvointia vain puolueen nimeen vannoville työläisille. Sosiaalidemokratiassa keskeistä on hyvinvoinnin mahdollisimman tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen jakautuminen kaikkien kansalaisten kesken riippumatta siitä, minkä puolueen nimiin he vannovat.

Sosiaalidemokratiassa ei ole milloinkaan lähdetty ajatuksesta nujertaa muita minkään oikean opin tieltä. Aate on ollut päinvastoin korostetun suvaitsevainen ja demokraattista perintöä vaaliva. Tällainen asenne vahvistui ennen muuta sen jälkeen, kun sosiaalidemokratia muuttui revisionistiseksi liikkeeksi ja irtisanoutui kommunistien vallankumoushaaveista ja työväen diktatuurista.

Sekoitat tässä demareita kommunisteihin kuten tekee paljossa myös tuon kirjan kirjoittaja.

Enemmänhän sosiaalidemokraatteja on arvosteltu siitä, että he ovat liian suvaitsevaisia ja jakavat hyvinvointia idealistisin perustein liian laajalle eikä vain niille, jotka joidenkin kriteerien mukaan ansaitsevat saada tuota hyvinvointia. Fasistiset liikkket olivat taas vastakohtaisesti hyvinkin suvaitsemattomia ja tällaista pehmeää poliitiikkaa vieroksuvia.

Lue lisää

Tavoitteista ei niinkään kannata yhtäläisyyksiä tai eroja hakea, mutta keinoista niitä löytyy, mm. teollisuuden kansallistaminen, puoluevallan korostaminen, toisinajattelijoiden tuomitseminen, kansalaisten valvonta ja kaikenlinen kontrolli, elikeinojen luvanvaraistaminen, jne...

Ei kansallissosialismi turhaan ole sosialismiksi kutsuttu aate, eli lähisukulainen sosialidemokratialle, toki ilman tupta nationalismin ja rotuopin tuomaa lisämaustetta.

Ruotsissa tosin sosilidemokraatit steriloivat köyhiä naisia vielä ei niin ovin montaa vuosikymmentä sitten estääkskeen köyhyyden sikiämisen.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole kiistänytkään silloisen SDP:n osuutta sisällisotaan. Sanoin mielestäni kovin selvästi jo aiemmin sen, että SDP:n politiikka ja koko olemus muuttui totaalisesti sisällisodan jälkeen. Puolueen nimi säilyi samana, mutta poliittinen koostumus ja tavoitteet muuttuivat. Tämän ymmärsi silloin jopa valkoinen valtaa käyttänyt kansanosa. Vain kommunistinen toiminta kiellettiin Suomessa, ei sosiaalidemokraattista.

Yhtä lailla voisi sanoa, että IKL ja Lapun liikettä tukevat tahot olivat kovin lähellä natsismia. Minä en kuitenkaan tästä asettaisi mitään painolastia Kokoomuksen niskaan, koska ymmärrän hyvin sen liittyneen aivan toisenlaiseen historialliseen vaiheeseen.

Oikeiston valtakoneisto syyllistyi myös sisällisodassa sotarikoksiin ja tappoi laittomasti lukemattomat määrät ihmisiä ilman mitään oikeudenkäyntejä taikka ns. pikaoikeudenkäynneillä. Ei näitäkään kauheuksia voi pyyhkiä pois, mutta turhaa niitä on enää panna painolastiksi nykyisille oikeistopuolueille. Minusta se mitä myöhemmin oikeistopuolueissa on tapahtunut, pyyhkii kyllä pois niiden päältä nuo kauheudet.

Valehtelet mm. siinä, että Ylikangas olisi sanonut kirjoittanut sisällisodasta vain provosoidakseen. Minä sanoin kyllä, että valtaanpääsyn halu suurempi voima oli vallassaolijoiden poistaminen vallasta. Kysymys ei ollut mistään diktatuuriin tähtäävästä kapinasta.

Lue lisää

En viitsinyt palata dialogissanne siihen vaiheeseen, jossa korostit sosialidemokraattien demokraattisuutta verrattuna kansallisssosialistihin.

Ehkäpä sinun pitäisi muistell, miten sosialidemokraatit suhtautuivat siihen ehdotukseen, jolla n. vuosi sitten olisi uudistettu heidän vuosikokousedustustaan ja puheenjohtajan vaalitapaa.

Voisit perehtyä juristin näkökulmasta myös muutamiin ay-liikkeen sosialidemokraattisiin sääntöihin ja tarkkailla mm. Ihalaisen seuraajan valinnan ympärillä käytävää demokratiakekustelua.

Sosialidemokraatit taitavat olla tämähnetkisistä puolueistamme selvästi ykkösinä sen suhteen, että kansan tai vain omien kannattajien, jopa puolueen jäsenten vapaaseen tahdonmuodostukseen ei voi luottaa, kun se voi olla erilainen kuin puoluejohdon päätös samasta asiasta.

Mitä "oikeiston" sotarikoksiin tulee, niin muistele siinäkin vaikka Stalinia. Pohjois-Vietnamia, punakhmerejä Kampodjassa, jne...

Kokoomuksella ei varmaankaan ole tuloerojen kasvattamisen tavoitetta, mutta Kokoomuksen politiikan seurauksena tuloerot kasvavat ja tätä pidetään hyväksyttävänä. Kokoomuksen politiikassa on piirteitä, joka ohjaa rakentaita Tannisen tutkimuksessa kuvatun anglosaksisen liberaalin talousmallin suuntaan ja poispäin pohjoismaisesta sosiaalidemokraattisesta mallista, jonka keskeisenä tavoitteena on köyhyysriskin pienentäminen. Verotuksen keventämisen suuntaaminen vain progressiiviseen tuloveroon kulutusverojen sijasta on osa tätä politiikkaa. Toinen osa on pyrkimys kaventaa sosiaalisia tulonsiirtoja väittämällä, että ne ovat työhön kannustamisen esteitä. Et ole ehkä havainnut Kokoomuksen poliittisessa tematiikassa tällaisia painotuksia, mutta minä olen.

En ole väittänytkään, että tasavero olisi Kokoomuksen tavoite. Kuitenkin vain kokoomuslaisten piiristä on kuulunut vaatimuksia tasaveron puolesta. Kokoomuksen veropolitiikka ajaa kohden tasaveromallia jo nyt ilman, että siirrytään nimellisesti tasaveromalliin. Veroalennusten kohdistaminen pelkästään progressiiviseen tuloveroon eikä esim. välillisiin veroihin on tätä politiikkaa.

Progressiota voi tietysti eri syistä pyrkiä alentamaan, mutta tässä kohdin Kokoomus painottaa verotuksen alentamista kaikissa tuloryhmissä, kun taas vasemmistolaiset ja osin kepulaiset haluaisivat painottaa enemmän pieni- ja keskituloisia ryhmiä. Kokoomuksen painotus tarkoittaa tuloerojen kasvua, kun muiden mallit voisivat ainakin palkansaajien osalta niitä kaventaa.

Päivärahojen korottamisen osalta väittäisin, että demarit ovat valmiita korottamaan peruspäivärahaa enemmänkin kuin ansiosidonnaista. Se ei vaan saa tapahtua ansiosidonnaisen päivärahan kustannuksella. Kun kumpaakin on ensin korotettu, Kokoomus voi toki panna paremmaksi ja korottaa peruspäivärahaa vielä siitä lisää. En usko, että vasemmisto panee hanttiin. Kyse on siitä, ettei vasemmisto hyväksy sellaista ajatusta, että työttömyyskorvauksia aletaan maksattaa toisilla työttömillä alentamalla joidenkin korvauksia ja nostamalla toisten. Demarit toivottavat myös aivan varmasti kaikki työntekijät mielihyvin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Pitäisikö sinusta siis ansiosidonnaisen työttömyys korvauksen enimmäisaikaa pidentää, jotta osa ei putoaisi peruspäivärahalle? Solidaarisuuden puute johtuu ennen muuta tästä 500 päivän säännöstä. Jos Kokoomuksessa on valmiutta siis pidentää tuota aikaa, kannattaa tehdä sitä koskeva esitys ja katsoa miten käy. Kun Kokoomus mainostaa olevansa työväenpuolue, tässä olisi oiva paikka näyttää se.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kokoomuksella ei varmaankaan ole tuloerojen kasvattamisen tavoitetta, mutta Kokoomuksen politiikan seurauksena tuloerot kasvavat ja tätä pidetään hyväksyttävänä. Kokoomuksen politiikassa on piirteitä, joka ohjaa rakentaita Tannisen tutkimuksessa kuvatun anglosaksisen liberaalin talousmallin suuntaan ja poispäin pohjoismaisesta sosiaalidemokraattisesta mallista, jonka keskeisenä tavoitteena on köyhyysriskin pienentäminen. Verotuksen keventämisen suuntaaminen vain progressiiviseen tuloveroon kulutusverojen sijasta on osa tätä politiikkaa. Toinen osa on pyrkimys kaventaa sosiaalisia tulonsiirtoja väittämällä, että ne ovat työhön kannustamisen esteitä. Et ole ehkä havainnut Kokoomuksen poliittisessa tematiikassa tällaisia painotuksia, mutta minä olen.

En ole väittänytkään, että tasavero olisi Kokoomuksen tavoite. Kuitenkin vain kokoomuslaisten piiristä on kuulunut vaatimuksia tasaveron puolesta. Kokoomuksen veropolitiikka ajaa kohden tasaveromallia jo nyt ilman, että siirrytään nimellisesti tasaveromalliin. Veroalennusten kohdistaminen pelkästään progressiiviseen tuloveroon eikä esim. välillisiin veroihin on tätä politiikkaa.

Progressiota voi tietysti eri syistä pyrkiä alentamaan, mutta tässä kohdin Kokoomus painottaa verotuksen alentamista kaikissa tuloryhmissä, kun taas vasemmistolaiset ja osin kepulaiset haluaisivat painottaa enemmän pieni- ja keskituloisia ryhmiä. Kokoomuksen painotus tarkoittaa tuloerojen kasvua, kun muiden mallit voisivat ainakin palkansaajien osalta niitä kaventaa.

Päivärahojen korottamisen osalta väittäisin, että demarit ovat valmiita korottamaan peruspäivärahaa enemmänkin kuin ansiosidonnaista. Se ei vaan saa tapahtua ansiosidonnaisen päivärahan kustannuksella. Kun kumpaakin on ensin korotettu, Kokoomus voi toki panna paremmaksi ja korottaa peruspäivärahaa vielä siitä lisää. En usko, että vasemmisto panee hanttiin. Kyse on siitä, ettei vasemmisto hyväksy sellaista ajatusta, että työttömyyskorvauksia aletaan maksattaa toisilla työttömillä alentamalla joidenkin korvauksia ja nostamalla toisten. Demarit toivottavat myös aivan varmasti kaikki työntekijät mielihyvin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Pitäisikö sinusta siis ansiosidonnaisen työttömyys korvauksen enimmäisaikaa pidentää, jotta osa ei putoaisi peruspäivärahalle? Solidaarisuuden puute johtuu ennen muuta tästä 500 päivän säännöstä. Jos Kokoomuksessa on valmiutta siis pidentää tuota aikaa, kannattaa tehdä sitä koskeva esitys ja katsoa miten käy. Kun Kokoomus mainostaa olevansa työväenpuolue, tässä olisi oiva paikka näyttää se.

Lue lisää

Kokoomuksella ei varmaankaan ole tuloerojen kasvattamisen tavoitetta, mutta Kokoomuksen politiikan seurauksena tuloerot kasvavat ja tätä pidetään hyväksyttävänä.
------------
Tuloerot kasvavat talouskasvun, ei politiikan seurauksena.


Kokoomuksen politiikassa on piirteitä, joka ohjaa rakentaita Tannisen tutkimuksessa kuvatun anglosaksisen liberaalin talousmallin suuntaan ja poispäin pohjoismaisesta sosiaalidemokraattisesta mallista, jonka keskeisenä tavoitteena on köyhyysriskin pienentäminen.
----------------
noin voi olla, mutta onko siitä hyötyä vai haittaa hyvinvoinnillemme onkin jo toinen kysymys.


Verotuksen keventämisen suuntaaminen vain progressiiviseen tuloveroon kulutusverojen sijasta on osa tätä politiikkaa.
-----------
Progression jyrkkyys on pahin ongelma, niin kuin olen useasti koettanut sinulle selvittää.


Toinen osa on pyrkimys kaventaa sosiaalisia tulonsiirtoja väittämällä, että ne ovat työhön kannustamisen esteitä. Et ole ehkä havainnut Kokoomuksen poliittisessa tematiikassa tällaisia painotuksia, mutta minä olen.
---------
Työhön kannustimen ete on tulonsiirtojen ja matalien palkkojen pieni ero. Siihen kokoomus hake ratkaisua, mutta ei yksinomaan tulonsiirtoja "alentamalla", vaan vaatimalla järjestelmän kokonaisremonttia, mikä nyt on SATA-komiteassa menossakin. Olet siis nähnyt vain osan kokoomuksen painotuksista ja nekin väärin.


En ole väittänytkään, että tasavero olisi Kokoomuksen tavoite. Kuitenkin vain kokoomuslaisten piiristä on kuulunut vaatimuksia tasaveron puolesta. Kokoomuksen veropolitiikka ajaa kohden tasaveromallia jo nyt ilman, että siirrytään nimellisesti tasaveromalliin. Veroalennusten kohdistaminen pelkästään progressiiviseen tuloveroon eikä esim. välillisiin veroihin on tätä politiikkaa.
---------
Sinulla on tuollainen mielipide, joka minun mielestäni on virheellinen. kokoomus ei pyri tasaveroon sen enempää kuin sdp pyrkii Natoon.


Progressiota voi tietysti eri syistä pyrkiä alentamaan, mutta tässä kohdin Kokoomus painottaa verotuksen alentamista kaikissa tuloryhmissä, kun taas vasemmistolaiset ja osin kepulaiset haluaisivat painottaa enemmän pieni- ja keskituloisia ryhmiä.
-----------
Tuloveron alennuksen painottaminen alempiin tuloryhmiin merkitsisi progression kiristämistä.Kun sitä ei haluta, niin tietenkin tehdään sellaista politiikkaa, jossa ne, jotka eniten veroa maksavat, saavat suhteessa saman alennuksen kuin ne, jotka maksavat vähemmän veroa. Tämä on pelkästään oikeudenmukaista VEROpolitiikkaa, koska tulonsiirrot ovat jo SOSIAALIpolitiikkaa eikä näitä kannata sotkea keskenään.


Kokoomuksen painotus tarkoittaa tuloerojen kasvua, kun muiden mallit voisivat ainakin palkansaajien osalta niitä kaventaa.
----------
Ei se sitä tarkoita. Edellä jo sanoin, että jos progressiota saadaa loivemmaksi, niin palkankorotustarve ylemmissä palkkaluokissa helpottuu, kun käten jää lievemmän progression ansiosta enemmän, eli palkkaerot pikemminkin alkavat tasoittua. Näin ei tapahdu, jos progressio jatkuvasti kiristyy niin kuin pienituloisten veroalea painottamalla kävisi.


Päivärahojen korottamisen osalta väittäisin, että demarit ovat valmiita korottamaan peruspäivärahaa enemmänkin kuin ansiosidonnaista.
---------
Tuon kuulen nyt ensimmäisen kerran.


Se ei vaan saa tapahtua ansiosidonnaisen päivärahan kustannuksella.
-----------
Eipä tietenkään. Kateus estää sen, ettei vähän saava kaveri saa saada mitään lisää, jos ei enemmän saava toveri saa vähintään samaa - prosenteissa!


Kun kumpaakin on ensin korotettu, Kokoomus voi toki panna paremmaksi ja korottaa peruspäivärahaa vielä siitä lisää. En usko, että vasemmisto panee hanttiin.
-----------
Vitsiäkö alat vääntää?


Kyse on siitä, ettei vasemmisto hyväksy sellaista ajatusta, että työttömyyskorvauksia aletaan maksattaa toisilla työttömillä alentamalla joidenkin korvauksia ja nostamalla toisten.
------------------
Tyypillistä kateuspropagandaa, kun väitetään, että ansiosidonnainen alenee, kun peruspäivärahaa korotetaan,vaikka ansiosidonnainen säilyisi tasan saman suuuisena.


Demarit toivottavat myös aivan varmasti kaikki työntekijät mielihyvin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Pitäisikö sinusta siis ansiosidonnaisen työttömyys korvauksen enimmäisaikaa pidentää, jotta osa ei putoaisi peruspäivärahalle?
--------------
Minusta pitäisi toimia niin, ettei päivärahoja ollenkaan tarvittaisi, vaan elinkeinoelämä pystyisi työllistämään jokaisen työttömän. Siihen kokoomuskin tähtää politiikallaan.


Solidaarisuuden puute johtuu ennen muuta tästä 500 päivän säännöstä. Jos Kokoomuksessa on valmiutta siis pidentää tuota aikaa, kannattaa tehdä sitä koskeva esitys ja katsoa miten käy. Kun Kokoomus mainostaa olevansa työväenpuolue, tässä olisi oiva paikka näyttää se.
------------------
Ensin pitäisi olla jokin syy pidentää tuota aikaa, ennen kuin siitä pystyy keskustelemaan.

-Jäbä

kans...että miksi täytyy äänestää...kun se on kerran mätäpaise

Nimetön kirjoitti:

kans...että miksi täytyy äänestää...kun se on kerran mätäpaise

äänioikeus ottaa pois väärin äänestäviltä.

On tietyllä tapaa luonnollista, että yhteiskunnan hyväosaisimmat äänestävät Kokoomusta, koska Kokoomuksen politiikka tuo heille lisää vaurautta. Äänestäjät eivät helposti mieti sitä, millaisia seurauksia vaurauden epätasaisesta jaosta voi olla. Sitten kun sen ongelman aika koittaa, kokoomuslainen äänestäjä vaatii lisää poliiseja ja vankiloita. Näin on käynyt kokomuslaisten mallimaassa USAssa.

Toinen syy äänestää Kokoomusta on mielikuva yksilönvapautta edistävästä dynaamisesta ja nuorekkaasta puolueesta. Ei haluta olla luusereita. Villi ja vapaa, ikinuori.

Samaan aikaan vaikuttaa kolmaskin syy, mutta vähän vanhempaan äänestäkuntaan. Se sanoma on konservatiivisempi, perinteitä, isänmaallisuutta ja uskontoa korostava.

Neljäs syy on kansainvälinen trendi. Kun muut edellä, mekin perässä. Kun nyt esim. Ruotsissa porvarihallituksen suosio on romahtunut, me tulemme tässäkin vähän jälkijunassa.

Viides syy on vaihtoehtojen koettu puute ja vanhakantaisuus. Demarius samoin kepulaisuus on alettu kokea vanhojen miesten uskonaatteena, joka on vähitellen häviävä luonnonvara. Äänestätään siis tulevaisuuden puolueita, jollaisiksi koetaan nyt Kokoomus ja Vihreät. Kun yhteiskunnallinen tilanne muuttuu, nämä kokemukset voivat taas vaihtua toisiksi.

Kuudes syy on politiikan merkityksen vähentyminen. Ihmiset tietävät asioista yhä vähemmän, mikä voi johtua asioiden mutkikkuudesta ja tietynalisesta ulkopuolisuuden tunteesta. Tämä johtaa mm. äänestämättömyyteen.

Seitsemäs ja tällä erää viimeinen syy onkin äänestysuskollisuus. Koulutettu ja asioita tiedostava väki äänestää ja heissä on enemmän Kokoomuksen äänestäjiä kuin muiden puolueiden. Mitä enemmän ulkopuolisuuden kokemukset lisääntyvät ja politiikan usko vähenee, sitä paremmaksi muuttuu Kokoomuksen kannatus. Muiden puolueiden potentiaalisia kannattajia siirtyy nukkuvien puolueeseen, jota ei demokratiassa lasketa puolueeksi. Se on verrattavissa jalkpallossa vaikkapa tolppalaukaukseen. Lähellä muttei lasketa maaliksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

On tietyllä tapaa luonnollista, että yhteiskunnan hyväosaisimmat äänestävät Kokoomusta, koska Kokoomuksen politiikka tuo heille lisää vaurautta. Äänestäjät eivät helposti mieti sitä, millaisia seurauksia vaurauden epätasaisesta jaosta voi olla. Sitten kun sen ongelman aika koittaa, kokoomuslainen äänestäjä vaatii lisää poliiseja ja vankiloita. Näin on käynyt kokomuslaisten mallimaassa USAssa.

Toinen syy äänestää Kokoomusta on mielikuva yksilönvapautta edistävästä dynaamisesta ja nuorekkaasta puolueesta. Ei haluta olla luusereita. Villi ja vapaa, ikinuori.

Samaan aikaan vaikuttaa kolmaskin syy, mutta vähän vanhempaan äänestäkuntaan. Se sanoma on konservatiivisempi, perinteitä, isänmaallisuutta ja uskontoa korostava.

Neljäs syy on kansainvälinen trendi. Kun muut edellä, mekin perässä. Kun nyt esim. Ruotsissa porvarihallituksen suosio on romahtunut, me tulemme tässäkin vähän jälkijunassa.

Viides syy on vaihtoehtojen koettu puute ja vanhakantaisuus. Demarius samoin kepulaisuus on alettu kokea vanhojen miesten uskonaatteena, joka on vähitellen häviävä luonnonvara. Äänestätään siis tulevaisuuden puolueita, jollaisiksi koetaan nyt Kokoomus ja Vihreät. Kun yhteiskunnallinen tilanne muuttuu, nämä kokemukset voivat taas vaihtua toisiksi.

Kuudes syy on politiikan merkityksen vähentyminen. Ihmiset tietävät asioista yhä vähemmän, mikä voi johtua asioiden mutkikkuudesta ja tietynalisesta ulkopuolisuuden tunteesta. Tämä johtaa mm. äänestämättömyyteen.

Seitsemäs ja tällä erää viimeinen syy onkin äänestysuskollisuus. Koulutettu ja asioita tiedostava väki äänestää ja heissä on enemmän Kokoomuksen äänestäjiä kuin muiden puolueiden. Mitä enemmän ulkopuolisuuden kokemukset lisääntyvät ja politiikan usko vähenee, sitä paremmaksi muuttuu Kokoomuksen kannatus. Muiden puolueiden potentiaalisia kannattajia siirtyy nukkuvien puolueeseen, jota ei demokratiassa lasketa puolueeksi. Se on verrattavissa jalkpallossa vaikkapa tolppalaukaukseen. Lähellä muttei lasketa maaliksi.

Lue lisää

mielenkiintoisempiin rientoihin, mutta tuo viimeinen syy on niin virheellinen, että täytyy vielä vastata. Perinteisen ja mielestäni oikean selityksen mukaan puolueuskollisuus pääsääntöisesti estää tai vähentää kannatuksen laskua eikä aiheuta sen nousua. Eiköhän ole niin, että puolueskollisuus on jarruttanut Kepun ja SDP:n laskua ja samalla esim. Kokoomuksen nousua. Kokoomus on navakassa myötätuulssa, ei sen kannattaminen edellytä puolueuskollisuutta.

Tässä muuten uutunen tältäpäivältä tuosta Ruotsin demarien erinomaisesta menestyksestä. Lähde on Karjalainen:

Ruotsin demareilla dramaattinen sukellus

Jos Ruotsissa pidettäisiin nyt vaalit, sinikeltainen sosiaalidemokratia saisi Suomea pahempia kolhuja. Dagens Nyheterin mielipidemittauksen mukaan Mona Sahlinin johtaman puolueen kannatus on pudonnut kuukaudessa 6,5 prosenttiyksikköä, siis merkittävästi enemmän kuin Jutta Urpilaiselle selvitettäviksi jääneet kadonneet äänestäjät.

Noin 350 000 kannattajan katoaminen yks’kaks on syvä sukellus pohjamutiin ja Sahlinille karvasta; onhan kokoomuksen ja vasemmistopuolueen kannatus lisääntynyt. Menetyksiä on kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten puolueesta loitonneita löytyy alle 30-vuotiaista ja miehistä.

Dramaattista joukkopakoa on selitetty Sahlinin kaavailuilla vuoden 2010 hallituksesta, josta hänen johdollaan luodaan vahva ympäristöpuolueen, ei vasemmistopuolueen kanssa.

Syyt voivat olla myös tätä hetkeä kauempana. Göran Perssonin viimeiset vuodet puoluejohtajana maistuivat poliittiselta pakkopullalta. Ulkoministeri Anna Lindhin murhan jälkeen puolue lähti ajelehtimaan.

Ruotsin demarit ovat tottuneet määrittelemään itsensä vähintään 40 prosentin kannatuksen turvin valtionhoitajapuolueeksi. Paluu siihen on epävarmaa.

Tulemmeko tässäkin jälkisunassa.

Obs1 kirjoitti:

mielenkiintoisempiin rientoihin, mutta tuo viimeinen syy on niin virheellinen, että täytyy vielä vastata. Perinteisen ja mielestäni oikean selityksen mukaan puolueuskollisuus pääsääntöisesti estää tai vähentää kannatuksen laskua eikä aiheuta sen nousua. Eiköhän ole niin, että puolueskollisuus on jarruttanut Kepun ja SDP:n laskua ja samalla esim. Kokoomuksen nousua. Kokoomus on navakassa myötätuulssa, ei sen kannattaminen edellytä puolueuskollisuutta.

Tässä muuten uutunen tältäpäivältä tuosta Ruotsin demarien erinomaisesta menestyksestä. Lähde on Karjalainen:

Ruotsin demareilla dramaattinen sukellus

Jos Ruotsissa pidettäisiin nyt vaalit, sinikeltainen sosiaalidemokratia saisi Suomea pahempia kolhuja. Dagens Nyheterin mielipidemittauksen mukaan Mona Sahlinin johtaman puolueen kannatus on pudonnut kuukaudessa 6,5 prosenttiyksikköä, siis merkittävästi enemmän kuin Jutta Urpilaiselle selvitettäviksi jääneet kadonneet äänestäjät.

Noin 350 000 kannattajan katoaminen yks’kaks on syvä sukellus pohjamutiin ja Sahlinille karvasta; onhan kokoomuksen ja vasemmistopuolueen kannatus lisääntynyt. Menetyksiä on kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten puolueesta loitonneita löytyy alle 30-vuotiaista ja miehistä.

Dramaattista joukkopakoa on selitetty Sahlinin kaavailuilla vuoden 2010 hallituksesta, josta hänen johdollaan luodaan vahva ympäristöpuolueen, ei vasemmistopuolueen kanssa.

Syyt voivat olla myös tätä hetkeä kauempana. Göran Perssonin viimeiset vuodet puoluejohtajana maistuivat poliittiselta pakkopullalta. Ulkoministeri Anna Lindhin murhan jälkeen puolue lähti ajelehtimaan.

Ruotsin demarit ovat tottuneet määrittelemään itsensä vähintään 40 prosentin kannatuksen turvin valtionhoitajapuolueeksi. Paluu siihen on epävarmaa.

Tulemmeko tässäkin jälkisunassa.

Lue lisää

Kyse ei ole puolueuskollisuudesta niin kuin sinä näytät sen ymmärtävän. Kuten sanoin kyse on äänestysvarmuudesta. Kokoomuksen kannattajat äänestävät muita varmemmin. Tämä käy selväksi äänestyskäyttäytymistä koskevista tutkimuksista. Niillä alueilla, missä Kokoomuksen kannatus on suurinta. äänestysvilkkaus on myös järjestelmällisesti suurinta. Tähän saakka nukkumisesta ovat kärsineet eniten Vihreät ja Vasemmistoliitto, mutta nyt näyttää, että myös Kepussa koisiminen lisääntyy.

Voi olla, että Ruotsissa on tilanne taas muuttunut. Täytyy alkaa seuraamaan. Tässä välillä porvarihallituksen suosio vaan putosi noin 10 prosenttiyksikköä ja opposition vastaavasti kasvoi saman verran.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse ei ole puolueuskollisuudesta niin kuin sinä näytät sen ymmärtävän. Kuten sanoin kyse on äänestysvarmuudesta. Kokoomuksen kannattajat äänestävät muita varmemmin. Tämä käy selväksi äänestyskäyttäytymistä koskevista tutkimuksista. Niillä alueilla, missä Kokoomuksen kannatus on suurinta. äänestysvilkkaus on myös järjestelmällisesti suurinta. Tähän saakka nukkumisesta ovat kärsineet eniten Vihreät ja Vasemmistoliitto, mutta nyt näyttää, että myös Kepussa koisiminen lisääntyy.

Voi olla, että Ruotsissa on tilanne taas muuttunut. Täytyy alkaa seuraamaan. Tässä välillä porvarihallituksen suosio vaan putosi noin 10 prosenttiyksikköä ja opposition vastaavasti kasvoi saman verran.

Lue lisää

Kyse ei ole siitä, että Kokoomuksen kannattajat äänestäisivät muita varmemmin, vaan siitä että ahkerasti äänestävät kannattavat tällä hetkellä Kokoomusta.

Siis tasan päinvastoin kuin sinä ajattelet.

Puolueuskollisuutta on eniten puoluekartan vasemmalla laidalla ja Keskustan kannattajissa: Siellä äänestetään puoluetta.

Nämä nyt Kokoomusta äänestävät, ahkerimmin tai varmimmin vaaliuurnille suunnistavat, ovat paremminkin liikkuvia keskiluokkaisia äänestäjiä joille Kokoomus tarjoaa sellaisen ohjelman joka näitä miellyttää. Jos demareilla olisi vastaavanlainen uskottava sanoma, meillä ei olisi nähty nyt nähdyn kaltaista kehitystä. Keskusta ja SDP ovat jääneet omien koko ajan harvenevien peruskannattajajoukkojensa vangiksi kykenemättä uudistumaan - ja keräämään kannatusta

Koeta ymmärtää kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, että Kokoomuksen kannattajat äänestäisivät muita varmemmin, vaan siitä että ahkerasti äänestävät kannattavat tällä hetkellä Kokoomusta.

Siis tasan päinvastoin kuin sinä ajattelet.

Puolueuskollisuutta on eniten puoluekartan vasemmalla laidalla ja Keskustan kannattajissa: Siellä äänestetään puoluetta.

Nämä nyt Kokoomusta äänestävät, ahkerimmin tai varmimmin vaaliuurnille suunnistavat, ovat paremminkin liikkuvia keskiluokkaisia äänestäjiä joille Kokoomus tarjoaa sellaisen ohjelman joka näitä miellyttää. Jos demareilla olisi vastaavanlainen uskottava sanoma, meillä ei olisi nähty nyt nähdyn kaltaista kehitystä. Keskusta ja SDP ovat jääneet omien koko ajan harvenevien peruskannattajajoukkojensa vangiksi kykenemättä uudistumaan - ja keräämään kannatusta

Lue lisää

Kokoomuksen kannatusalueilla on vaaleista toiseen suurin äänestysaktiivisuus. Se voi kyllä olla totta, että Kokoomuksen kannatuksen nousu liittyy enemmän muihin syihin kuin puolueen peruskannattajien äänestysvarmuuteen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kokoomuksen kannatusalueilla on vaaleista toiseen suurin äänestysaktiivisuus. Se voi kyllä olla totta, että Kokoomuksen kannatuksen nousu liittyy enemmän muihin syihin kuin puolueen peruskannattajien äänestysvarmuuteen.

Lue lisää

Taas päinvastoin

Suurimman äänestysaktiivisuuden alueilla kannatetaan juuri nyt Kokoomusta. Ja se johtuu siitä, että ahkerimmat äänestäjät ovat koulutettua ja aktiivista kansanosaa joka tekee äänestyspäätöksen kulloinkin tarjolla olevista vaihtoehdoista valiten, ei uskollisesti yhtä puoluetta seuraten.

Näimä ihmiset, tavalliset Suomalaiset työssäkäyvät veronmaksajat, arvostavat Kokoomuksen sanomaa ja toimia enemmän kuin muiden puolueiden. Näin nyt, ensi vaaleissa voi olla toisin, jos SDP löytää uskottavan ohjelman ja alkaa sitä määrätietoisesti toteuttaa. Keskusta pysyy peruskannatajiensa, maaseudun asukkaiden, puolueena.

Koeta ymmärtää kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, että Kokoomuksen kannattajat äänestäisivät muita varmemmin, vaan siitä että ahkerasti äänestävät kannattavat tällä hetkellä Kokoomusta.

Siis tasan päinvastoin kuin sinä ajattelet.

Puolueuskollisuutta on eniten puoluekartan vasemmalla laidalla ja Keskustan kannattajissa: Siellä äänestetään puoluetta.

Nämä nyt Kokoomusta äänestävät, ahkerimmin tai varmimmin vaaliuurnille suunnistavat, ovat paremminkin liikkuvia keskiluokkaisia äänestäjiä joille Kokoomus tarjoaa sellaisen ohjelman joka näitä miellyttää. Jos demareilla olisi vastaavanlainen uskottava sanoma, meillä ei olisi nähty nyt nähdyn kaltaista kehitystä. Keskusta ja SDP ovat jääneet omien koko ajan harvenevien peruskannattajajoukkojensa vangiksi kykenemättä uudistumaan - ja keräämään kannatusta

Lue lisää

Löysin nopeasti yhden Helsinkiä koksevan selvityksen vuoden 2007 vaaleista. Siitä käy ilmi, että Helsinki keskustan ja lähikeskustan ns. eliittialueilla Kokoomuksen kannatus on selvästi suurinta. Jopa RKP:n kannatus on paikoittain suurempaa kuin demarien. Äänestysvilkkaus oli näillä alueilla 82 %.

Kerrostalolähiöissä puolestaan demarien kannatus on suurinta. Näillä alueilla äänestysaktiivisuus on kuitenkin peräti 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin eliittikaupunginosissa.

Jos em. lähiöalueiden äänestysvilkkaus nousisi tuo 20 %-yksikköä ja puoluekannatus jakautuisi samoin, siitä seuraisi, että demarien kannatus olisi selvästi suurempi kuin nyt äänestysvilkkauden jäädessä vähiin.

Tilanne on vaaleista toiseen sama. Eliittikaupunginosissa äänestään varmimmin ja aina eniten Kokoomusta. Lähiöissä taas äänestään vähemmän ja aina äänistä saavat suurimman osan vasemmistopuolueet.

http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_11_20_Tutk_8_Martikainen.pdf

tajuta... kirjoitti:

Taas päinvastoin

Suurimman äänestysaktiivisuuden alueilla kannatetaan juuri nyt Kokoomusta. Ja se johtuu siitä, että ahkerimmat äänestäjät ovat koulutettua ja aktiivista kansanosaa joka tekee äänestyspäätöksen kulloinkin tarjolla olevista vaihtoehdoista valiten, ei uskollisesti yhtä puoluetta seuraten.

Näimä ihmiset, tavalliset Suomalaiset työssäkäyvät veronmaksajat, arvostavat Kokoomuksen sanomaa ja toimia enemmän kuin muiden puolueiden. Näin nyt, ensi vaaleissa voi olla toisin, jos SDP löytää uskottavan ohjelman ja alkaa sitä määrätietoisesti toteuttaa. Keskusta pysyy peruskannatajiensa, maaseudun asukkaiden, puolueena.

Lue lisää

Eliittialueilla kannatetaan aina Kokoomusta eniten. Tämä koskee niin Helsingin keskustan alueita kuin Espoon ns. kultahammasrannikkoa. Näillä alueilla äänestetään joka vaaleissa eniten.

Kokoomus on saanut kannatuksen kasvua toki muiltakin alueilta, mutta peruskannattajat ovat erittäin uskollisia äänestäjiä. Rikkaillahan ei ole oikeastaan kuin yksi vaihtoehto.

Paradoksaalista asiassa on se, että ne jotka voisivat hyötyä eniten äänestämisestä, käyttävät vähiten äänioikeuttaan. En minä tästä Kokoomusta syytä, mutta se vaan on ihan objektiivinen tosiasia. Äänestysinnon nousun kannalta olisi toivottavaa, että Kokoomus lähtisi tekemään oikeistolaisempaa politiikkaa kuin mitä se hallituksessa tekee. Kokoomus toteuttaa toivotalkoitaan hallituspolitiikassa turhan kitsaasti ja sanoisinko, että vasemmiston toiveita huomioiden.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eliittialueilla kannatetaan aina Kokoomusta eniten. Tämä koskee niin Helsingin keskustan alueita kuin Espoon ns. kultahammasrannikkoa. Näillä alueilla äänestetään joka vaaleissa eniten.

Kokoomus on saanut kannatuksen kasvua toki muiltakin alueilta, mutta peruskannattajat ovat erittäin uskollisia äänestäjiä. Rikkaillahan ei ole oikeastaan kuin yksi vaihtoehto.

Paradoksaalista asiassa on se, että ne jotka voisivat hyötyä eniten äänestämisestä, käyttävät vähiten äänioikeuttaan. En minä tästä Kokoomusta syytä, mutta se vaan on ihan objektiivinen tosiasia. Äänestysinnon nousun kannalta olisi toivottavaa, että Kokoomus lähtisi tekemään oikeistolaisempaa politiikkaa kuin mitä se hallituksessa tekee. Kokoomus toteuttaa toivotalkoitaan hallituspolitiikassa turhan kitsaasti ja sanoisinko, että vasemmiston toiveita huomioiden.

Lue lisää

Et näköjään halua ymmärtää sitä, että Kokoomuksen nousu ei johdu äänestysaktiivisuudesta vaan Kokoomuksen ohjelmasta joka miellyttää ahkerimmin vaaliuurnilla käyviä.

Mitä muuten tarkoitat sillä, että joku voisi hyötyä enemmän äänestämisestä kuin joku toinen?

Ajatteletko, että jolle kulle vaikkapa Jakomäessä olisi jotenkin hyödyllisempää äänestää kuin Eirassa? Outo ajatus että äänestämisessä olisi tuollaisia alueellisia eroja. Jos jakomäkeläinen äänestää vaikkapa Kokoomusta niin miksi se hyödyttäisi häntä vähemmän kuin eiralaista? Tai jos eiralainen äänestää demareita niin miksi se olisi hänelle vähemmän hyödyllistä kuin jakomäkeläiselle?

Taidat olla siinä uskossa, että vasemmistoa äänestämällä saisi jotenkin enemmän hyötyä kuin muita äänestämällä, vai?

Äänestysaktiivisuuden alhaisuus vasemmiston aiemmin vahvoilla alueella johtuu siitä, että siellä ihmiset ovat pettyneet vasemmiston tapaan hoitaa heidän asiaansa, heille ei ole ollut mitään hyötyä äänestämisestä, ja siksi he eivät mene uurnille ollenkaan, tai äänestävät protestiksi perussuomalaisia.

Sinä kuulut niihin hyväosaisiin jotka ovat hyötyneet vasemmiston äänestämisestä, SDP teki paljon viime laman aikaan ja sen jälkeen juuri kaltaistesi hyväksi, mutta unohti vähäosaiset ja köyhät. Lipposen pitkä varjo lepää edelleen SDP:n yllä

Mielipidepankki kirjoitti:

Eliittialueilla kannatetaan aina Kokoomusta eniten. Tämä koskee niin Helsingin keskustan alueita kuin Espoon ns. kultahammasrannikkoa. Näillä alueilla äänestetään joka vaaleissa eniten.

Kokoomus on saanut kannatuksen kasvua toki muiltakin alueilta, mutta peruskannattajat ovat erittäin uskollisia äänestäjiä. Rikkaillahan ei ole oikeastaan kuin yksi vaihtoehto.

Paradoksaalista asiassa on se, että ne jotka voisivat hyötyä eniten äänestämisestä, käyttävät vähiten äänioikeuttaan. En minä tästä Kokoomusta syytä, mutta se vaan on ihan objektiivinen tosiasia. Äänestysinnon nousun kannalta olisi toivottavaa, että Kokoomus lähtisi tekemään oikeistolaisempaa politiikkaa kuin mitä se hallituksessa tekee. Kokoomus toteuttaa toivotalkoitaan hallituspolitiikassa turhan kitsaasti ja sanoisinko, että vasemmiston toiveita huomioiden.

Lue lisää

Inttämistäsi seuranneena en voi olla ihmettelemättä, mikä saa sinut jäkättämään "eliitin", äänestymisaktiivisuuden ja kokoomuksen korreloimisesta keskenään.

Eikö riittäisi, että katsot kunkin asuinalueen demografioita vaikkapa koulutustason mukaan?

Siellä, missä koulutustaso on korkea, ymmärretään edustuksellisen demokratian toiminta ja äänestämisen merkitys paremmin kuin siellä, missä koultustaso on matalampi ja yhteiskunnallinen osallistuminen erilaiseen kansalaistoimintaan passiivisempaa.

Edellisestä seuraa, että ne äänestävät varmimmin, joilla on koulutusta yli oppivelvollisuuden minimitason tai jotka osllistuvat jonkinlaiseen järjestötoimintaan, vaikkapa vain ammattiyhdistyksiin.

Jonkin "hyvätuloisen eliitin etujen ajamisen" sotkeminen tähän osoittaa sinulta aika lailla harkitsematonta näppisten napsuttelua tänään.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

On tietyllä tapaa luonnollista, että yhteiskunnan hyväosaisimmat äänestävät Kokoomusta, koska Kokoomuksen politiikka tuo heille lisää vaurautta. Äänestäjät eivät helposti mieti sitä, millaisia seurauksia vaurauden epätasaisesta jaosta voi olla. Sitten kun sen ongelman aika koittaa, kokoomuslainen äänestäjä vaatii lisää poliiseja ja vankiloita. Näin on käynyt kokomuslaisten mallimaassa USAssa.

Toinen syy äänestää Kokoomusta on mielikuva yksilönvapautta edistävästä dynaamisesta ja nuorekkaasta puolueesta. Ei haluta olla luusereita. Villi ja vapaa, ikinuori.

Samaan aikaan vaikuttaa kolmaskin syy, mutta vähän vanhempaan äänestäkuntaan. Se sanoma on konservatiivisempi, perinteitä, isänmaallisuutta ja uskontoa korostava.

Neljäs syy on kansainvälinen trendi. Kun muut edellä, mekin perässä. Kun nyt esim. Ruotsissa porvarihallituksen suosio on romahtunut, me tulemme tässäkin vähän jälkijunassa.

Viides syy on vaihtoehtojen koettu puute ja vanhakantaisuus. Demarius samoin kepulaisuus on alettu kokea vanhojen miesten uskonaatteena, joka on vähitellen häviävä luonnonvara. Äänestätään siis tulevaisuuden puolueita, jollaisiksi koetaan nyt Kokoomus ja Vihreät. Kun yhteiskunnallinen tilanne muuttuu, nämä kokemukset voivat taas vaihtua toisiksi.

Kuudes syy on politiikan merkityksen vähentyminen. Ihmiset tietävät asioista yhä vähemmän, mikä voi johtua asioiden mutkikkuudesta ja tietynalisesta ulkopuolisuuden tunteesta. Tämä johtaa mm. äänestämättömyyteen.

Seitsemäs ja tällä erää viimeinen syy onkin äänestysuskollisuus. Koulutettu ja asioita tiedostava väki äänestää ja heissä on enemmän Kokoomuksen äänestäjiä kuin muiden puolueiden. Mitä enemmän ulkopuolisuuden kokemukset lisääntyvät ja politiikan usko vähenee, sitä paremmaksi muuttuu Kokoomuksen kannatus. Muiden puolueiden potentiaalisia kannattajia siirtyy nukkuvien puolueeseen, jota ei demokratiassa lasketa puolueeksi. Se on verrattavissa jalkpallossa vaikkapa tolppalaukaukseen. Lähellä muttei lasketa maaliksi.

Lue lisää

Luin ensimmäisen kappaleen ylläolevasta ja jouduin ajattelemaan, että onko sinulla kuukautiset tai vain muuten huono päivä?

järjen käyttö`? kirjoitti:

Inttämistäsi seuranneena en voi olla ihmettelemättä, mikä saa sinut jäkättämään "eliitin", äänestymisaktiivisuuden ja kokoomuksen korreloimisesta keskenään.

Eikö riittäisi, että katsot kunkin asuinalueen demografioita vaikkapa koulutustason mukaan?

Siellä, missä koulutustaso on korkea, ymmärretään edustuksellisen demokratian toiminta ja äänestämisen merkitys paremmin kuin siellä, missä koultustaso on matalampi ja yhteiskunnallinen osallistuminen erilaiseen kansalaistoimintaan passiivisempaa.

Edellisestä seuraa, että ne äänestävät varmimmin, joilla on koulutusta yli oppivelvollisuuden minimitason tai jotka osllistuvat jonkinlaiseen järjestötoimintaan, vaikkapa vain ammattiyhdistyksiin.

Jonkin "hyvätuloisen eliitin etujen ajamisen" sotkeminen tähän osoittaa sinulta aika lailla harkitsematonta näppisten napsuttelua tänään.

-Jäbä

Lue lisää

Olen tähän asti luullut, että olet vähän enemmän jyvällä politiikasta ja siihen vaikuttavista seikoista kuin keskivertokansalainen. Tämäkin kommenttisi panee minut epäilemään entistä enemmän olettamustani.

Äänestyskäyttäytymistä tutkineille vaaliasiantuntijoille hyväosaisuuden ja äänestysvilkkauden välinen positiivinen korrelaatio on itsestään selvä totuus. Siitä on olemassa näyttöä niin paljon vaali toisensa jälkeen. Usein koulutustason korkeus, hyvätuloisuus, varakkuus, vanhempien varakkuus ja äänestysvilkkaus korreloivat toistensa kanssa positiivisesti.

Olennaisinta on havaita se, että siellä missä asuu näitä hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja Kokoomuksen äänestäminen on tyypillistä ja äänestysaktiivisuus iso sekä ns. köyhien asuinalueilla vastaavasti äänestysaktiivisuus on selvästi matalampi ja vasemmistopuolueiden ääniosuus tavallista suurempi.

Minä en nyt ole puuttunut siihen, onko tavoite ajaa hyvätuloisen eliitin etuja vai. Hyvätuloinen eliitti kuitenkin itse uskoo, että äänestämällä Kokoomusta heidän etunsa tulevat parhaiten ajetuiksi.

Ei siitä mihinkään pääse, että Kokoomus on ensisijaisesti hyvätuloisten ja varakkaiden ihmisten etujen valvoja ja toissijaisesti se yrittää olla myös keskiluokan edunvalvoja. Mutta köyehmmän väestön asioista se ei välitä tuon taivaallista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen tähän asti luullut, että olet vähän enemmän jyvällä politiikasta ja siihen vaikuttavista seikoista kuin keskivertokansalainen. Tämäkin kommenttisi panee minut epäilemään entistä enemmän olettamustani.

Äänestyskäyttäytymistä tutkineille vaaliasiantuntijoille hyväosaisuuden ja äänestysvilkkauden välinen positiivinen korrelaatio on itsestään selvä totuus. Siitä on olemassa näyttöä niin paljon vaali toisensa jälkeen. Usein koulutustason korkeus, hyvätuloisuus, varakkuus, vanhempien varakkuus ja äänestysvilkkaus korreloivat toistensa kanssa positiivisesti.

Olennaisinta on havaita se, että siellä missä asuu näitä hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja Kokoomuksen äänestäminen on tyypillistä ja äänestysaktiivisuus iso sekä ns. köyhien asuinalueilla vastaavasti äänestysaktiivisuus on selvästi matalampi ja vasemmistopuolueiden ääniosuus tavallista suurempi.

Minä en nyt ole puuttunut siihen, onko tavoite ajaa hyvätuloisen eliitin etuja vai. Hyvätuloinen eliitti kuitenkin itse uskoo, että äänestämällä Kokoomusta heidän etunsa tulevat parhaiten ajetuiksi.

Ei siitä mihinkään pääse, että Kokoomus on ensisijaisesti hyvätuloisten ja varakkaiden ihmisten etujen valvoja ja toissijaisesti se yrittää olla myös keskiluokan edunvalvoja. Mutta köyehmmän väestön asioista se ei välitä tuon taivaallista.

Lue lisää

Vai olet sinä luullut...

Minäkin olen luullut, että inä pyrkisit jonkin verran totuudellisempiin tulkintoihin sen suhteen, miten asiat ovat.

En nyt muista ihan tarkkaan oliko kyse reliabiliteetistä vai validiteetista, kun puhutaan siitä, miten korrelatioanalyyseissä arvioidaan jotain ilmiötä selittävää muuttujaa, mutta lonkalta uskallan väittää, että huuhaata päästelet sinä, jos ohitat koulutustason selittävänä muuttujana äänestysaktiivisuutta selittävänä muuttujana ja korvaat sen sellaisilla termeillä kuin "eliitti" tai "hyväosaisuus".

Se, mitä muuta päästelit jurrtusi lopussa eliitistä, sen uskomisista ja kokoomuksesta vasta huuhaata olikin. Ikävällä tavalla katkeran tuntuistakin.

Kun muuten päivemmällä provosoit minut kommentoimaan avaustasi, vaikken ensin aikonut sen asenteellisuuden vuoksi, niin nyt olet jättänyt useammankin mielipiteeni kokonaan kommentoimtta.

Ymmärrän ja hyväksynkin, jos et kommentoimaan pysty, mutta jos et viitsi, niin se ei tunnu ihan kivalta.

-Jäbä

varjo... kirjoitti:

Et näköjään halua ymmärtää sitä, että Kokoomuksen nousu ei johdu äänestysaktiivisuudesta vaan Kokoomuksen ohjelmasta joka miellyttää ahkerimmin vaaliuurnilla käyviä.

Mitä muuten tarkoitat sillä, että joku voisi hyötyä enemmän äänestämisestä kuin joku toinen?

Ajatteletko, että jolle kulle vaikkapa Jakomäessä olisi jotenkin hyödyllisempää äänestää kuin Eirassa? Outo ajatus että äänestämisessä olisi tuollaisia alueellisia eroja. Jos jakomäkeläinen äänestää vaikkapa Kokoomusta niin miksi se hyödyttäisi häntä vähemmän kuin eiralaista? Tai jos eiralainen äänestää demareita niin miksi se olisi hänelle vähemmän hyödyllistä kuin jakomäkeläiselle?

Taidat olla siinä uskossa, että vasemmistoa äänestämällä saisi jotenkin enemmän hyötyä kuin muita äänestämällä, vai?

Äänestysaktiivisuuden alhaisuus vasemmiston aiemmin vahvoilla alueella johtuu siitä, että siellä ihmiset ovat pettyneet vasemmiston tapaan hoitaa heidän asiaansa, heille ei ole ollut mitään hyötyä äänestämisestä, ja siksi he eivät mene uurnille ollenkaan, tai äänestävät protestiksi perussuomalaisia.

Sinä kuulut niihin hyväosaisiin jotka ovat hyötyneet vasemmiston äänestämisestä, SDP teki paljon viime laman aikaan ja sen jälkeen juuri kaltaistesi hyväksi, mutta unohti vähäosaiset ja köyhät. Lipposen pitkä varjo lepää edelleen SDP:n yllä

Lue lisää

Jos katsot ketjussa ylöspäin, havaitset, että kirjasin myös muita asioita kuin äänestysaktiivisuuden. Kokoomuksen kannatuksen nousu selittyykin niillä, mutta peruskannatuksen taso selittyy taas enemmän äänestysaktiivisuudella. Kokoomuksen politiikka on alkanut miellyttää yhä enemmän muitakin kuin perinteisesti Kokoomusta äänestäneitä. Siinä olet oikeassa enkä ole sitä vastaan väittänytkään.

Toiset voivat hyötyä politiikasta enemmän kuin jotkut muut. Taloudellisesti vahvassa asemassa olevat pärjäävät ilman politiikkaakin. Köyhemmälle väelle ja tulonsiirtojen varassa eläville politiikka on sen sijaan kaikki kaikessa. Suomessa on vielä se erityispiirre, että haja-asutusalueilla asuville politiikan merkitys on myös suuri. Ilman politiikkaa ei olisi maataloustukia ja aluetukia.

Asuinpaikalla ei tässä muutoin ole suurta väliä. Siinä kohdin olet vain tulkinnut kirjoitustani väärin. Jakomäessä asuva kokoomuslainen voi tarvita yhtä vähän politiikkaa kuin Eirassa asuva. Tämä johtuu siitä, että Kokoomusta äänestävät ovat kauttaaltaan hyvässä taloudellisessa ja usein myös muutoin hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia kansalaisia. Heidän elämänsä on pitkälle turvattua ilman politiikkaakin. Tästä on kyse.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos katsot ketjussa ylöspäin, havaitset, että kirjasin myös muita asioita kuin äänestysaktiivisuuden. Kokoomuksen kannatuksen nousu selittyykin niillä, mutta peruskannatuksen taso selittyy taas enemmän äänestysaktiivisuudella. Kokoomuksen politiikka on alkanut miellyttää yhä enemmän muitakin kuin perinteisesti Kokoomusta äänestäneitä. Siinä olet oikeassa enkä ole sitä vastaan väittänytkään.

Toiset voivat hyötyä politiikasta enemmän kuin jotkut muut. Taloudellisesti vahvassa asemassa olevat pärjäävät ilman politiikkaakin. Köyhemmälle väelle ja tulonsiirtojen varassa eläville politiikka on sen sijaan kaikki kaikessa. Suomessa on vielä se erityispiirre, että haja-asutusalueilla asuville politiikan merkitys on myös suuri. Ilman politiikkaa ei olisi maataloustukia ja aluetukia.

Asuinpaikalla ei tässä muutoin ole suurta väliä. Siinä kohdin olet vain tulkinnut kirjoitustani väärin. Jakomäessä asuva kokoomuslainen voi tarvita yhtä vähän politiikkaa kuin Eirassa asuva. Tämä johtuu siitä, että Kokoomusta äänestävät ovat kauttaaltaan hyvässä taloudellisessa ja usein myös muutoin hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia kansalaisia. Heidän elämänsä on pitkälle turvattua ilman politiikkaakin. Tästä on kyse.

Lue lisää

Jospa illan ratoksi sekaantuisin tähänkin, kun politiikan tarve tuntuu minusta hieman oudolta tavalta selittää äänestämistä. Itse nimittäin jattelen politiikan yhteisten asioiden hoitamisena ja kansnvallan toteutumisena siinä, miten tavoitellaan koko kansan parasta, ei vain minkään eturyhmän hyötyjä kuuluipa itse sitten eliittiin, maalaisiin, duunareihin, kielivähemmistöön tai mihin ryhmään hyvänsä. Politiikan selittäminen vain eturyhmien ristiriitojen kautta on minusta liian kapea ja yksipuolinen näkemys.

Tällä perusteella kommentoin myös sitä, että tietyt ihmiset äänestävät aktiivisemmin kuin toiset. Se nimittäin vääristää kansanvaltaa siinä mielessä, että äänestäneiden joukko - pienimmillään alle 60% ja suurimmillaan yli 70% - ei ole tasapuolinen läpileikkaus Suomen kansasta, vaan painottuu enemmän keskiluokkaan ja koulutettuun väestöön kuin vähän koulutettuihin ja pienituloisiin. myös ikäjakauma on vääristynyt vanhojen ikäluokkien yliedustukseen ja nuorten ikäluokkien aliedustukseen.

Täsä milessä minusta olisi hyvä tehdä jotain sen suhteen, että äänestysaktiivisuutta isättäisi tavalla, jossa kaikki kansalaiset saataisi ymmärtämään, että äänestämättä jättäminen on samalla puhevapauden luovuttamista niille, jotka äänestävät.

Politiikka on minusta paljon laajempi asia kuin oman elämän "turvaaminen". jos se olisi vain sitä, niin äänestämättä jättäminenkin olisi melko luonnollinen valinta: miksi vaivautua, jos ei ole mitään "turvattavaa"?

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos katsot ketjussa ylöspäin, havaitset, että kirjasin myös muita asioita kuin äänestysaktiivisuuden. Kokoomuksen kannatuksen nousu selittyykin niillä, mutta peruskannatuksen taso selittyy taas enemmän äänestysaktiivisuudella. Kokoomuksen politiikka on alkanut miellyttää yhä enemmän muitakin kuin perinteisesti Kokoomusta äänestäneitä. Siinä olet oikeassa enkä ole sitä vastaan väittänytkään.

Toiset voivat hyötyä politiikasta enemmän kuin jotkut muut. Taloudellisesti vahvassa asemassa olevat pärjäävät ilman politiikkaakin. Köyhemmälle väelle ja tulonsiirtojen varassa eläville politiikka on sen sijaan kaikki kaikessa. Suomessa on vielä se erityispiirre, että haja-asutusalueilla asuville politiikan merkitys on myös suuri. Ilman politiikkaa ei olisi maataloustukia ja aluetukia.

Asuinpaikalla ei tässä muutoin ole suurta väliä. Siinä kohdin olet vain tulkinnut kirjoitustani väärin. Jakomäessä asuva kokoomuslainen voi tarvita yhtä vähän politiikkaa kuin Eirassa asuva. Tämä johtuu siitä, että Kokoomusta äänestävät ovat kauttaaltaan hyvässä taloudellisessa ja usein myös muutoin hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia kansalaisia. Heidän elämänsä on pitkälle turvattua ilman politiikkaakin. Tästä on kyse.

Lue lisää

Raha ja valta ovat aina viihtyneet yhdessä. Myös poliittinen valta. Ja myös vasemmisto on mielellään veljeillyt rahan kanssa, punapääoma oli melkoinen voimatekijä etenkin pääkaupunkisudulla. Haka rakensi lukemattomia alueita joille demarit sen pyynnöstä kaavoja junailivat Helsingissä. Puolue ja sen edustajat sai kyllä vastineensa, misteleppa STS aikojesi loppua ja Uffen asuntokauppoja, esimerkiksi.

Joten voisiko sittenkin sanoa että politiikasta hyötyvät eniten kaiken hyvätuloisimmat, ne joilla sitä kautta on parhaat suhteet poliittisiin päättäjiin.

Kehittyvien Maakuntien Suomi ja sen takana olleet liikemiehet eivät jakaneet rahaa jotta päättäjiksi saataisiin huono-osaisten edunvalvojia, heille oli tärkeää saada päättäjiksi omille hankkeille suopeita henkilöitä, puoluekantaa katsomatta.

Toinen esimerkki rahan vallasta on ay-liikkeen antama rahoitus, siinäkään ei ole kyse pyyteettömästä käyhän asian ajamisesta, vaan pyrkimyksestä vaikuttaa poliittiisiin päätöksiin.

Poliitikot kävät köyhälle kansalle jakamassa hernekeittoa kerran neljässä vuodessa, vaalien alla. Siinä on se mitä vähäosainen politiikasta hyötyy.

Kappas vain kirjoitti:

Vai olet sinä luullut...

Minäkin olen luullut, että inä pyrkisit jonkin verran totuudellisempiin tulkintoihin sen suhteen, miten asiat ovat.

En nyt muista ihan tarkkaan oliko kyse reliabiliteetistä vai validiteetista, kun puhutaan siitä, miten korrelatioanalyyseissä arvioidaan jotain ilmiötä selittävää muuttujaa, mutta lonkalta uskallan väittää, että huuhaata päästelet sinä, jos ohitat koulutustason selittävänä muuttujana äänestysaktiivisuutta selittävänä muuttujana ja korvaat sen sellaisilla termeillä kuin "eliitti" tai "hyväosaisuus".

Se, mitä muuta päästelit jurrtusi lopussa eliitistä, sen uskomisista ja kokoomuksesta vasta huuhaata olikin. Ikävällä tavalla katkeran tuntuistakin.

Kun muuten päivemmällä provosoit minut kommentoimaan avaustasi, vaikken ensin aikonut sen asenteellisuuden vuoksi, niin nyt olet jättänyt useammankin mielipiteeni kokonaan kommentoimtta.

Ymmärrän ja hyväksynkin, jos et kommentoimaan pysty, mutta jos et viitsi, niin se ei tunnu ihan kivalta.

-Jäbä

Lue lisää

Tämä keskustelu on jo painunut liian kauaksi aktivoituakseen uudestaan, mutta liitän siihen omaksi ilokseni jatkokommentin.

Tilastotieteen approbaturissa tentittiin kirja "Hur man ljuger i statistik", jossa osoitettiin, että haikaroiden väheneminen ja syntyvyyfen lasku korreloivat voimakkaasti keskenään. Kysymys ei kutenkaan ole siitä, että ne riippuisivat toisistaan, vaan laskivat saman asian, teollistumisen seurauksena.

Olen jonkin verran tutustunut noihin äänestysvilkkaustutkimuksiin, mutta en tarpeeksi syvällisesti. Mielestäni on kuitenkin mahdollista, kuten Jäbä on todennut, että äänestysvilkkaus ja hyväosaisuus korreloivat koulutukseen, mutta eivät välttämättä keskenään. Onkohan tutkittu kouluttamattomien hvyäosaisten ja koulutettujen huono-osaisten äänestysvilkkautta. Molemmissa tulee tietysti kuvaan lisätekijöitä, mutta mielestäni olisi syytä tutkia.

Äänestyspäätökset ovat tuiki harvinaisia. Kun käräjäoikeudet valtaosassa ratkaisevat asiat yksimielisillä päätöksillä, tuskin voidaan sanoa politiikan paljon vaikuttavan ratkaisuihin. Päätökset on myös aina perusteltava ja niiden pitää perustua lakiin. Tulkinnanvaraisissa asioissa voi olla kahden oikeusasteen erilaisia päätöksiä. Sen vuoksi meillä voikin valittaa päätöksistä, jotta niihin saadaan oikeusturvan kannalta mahdollisimman luotettava ratkaisu.

Olet varmaan lukenut aivan jonkun muun kuin minun kirjoituksiani suhtautumisesta julkikepulaisen tai julkidemarin juttuihin. En edes muista ottaneeni kertaakaan kantaa mihinkään julkidemarin oikeusjuttuun.

Vanhasen juttuun otin aikoinaan jo ennen käräoikeuden päätöstä sellaisen kannan, missä arvelin Vanhasen voittavan lopulta jutun. Tuntematta asian yksityiskohtia, pidin myös periaatteessa oikena sitä Vanhasen perustetta, että myös poliitikolla pitää olla yksityisyyden suoja. Mitään myötätuntoa en ole tuntenut Ruususen kirjoittamaa kirjaa kohtaan. Se lienee ollut puhdas rahastusyritys. Mitään yhteiskunnallista merkitystä ei ole sillä, tykkääkö Vanhanen uuniperunoista ja kuinka monta kertaa päivässä hän harrastaa seksiä. Tällaisten asioiden julkistaminen on vastenmielistä täysin riippumatta siitä, minkälainen juridinen kanta niihin otetaan.

Sitä ennen otin osaa keskusteluun, missä puitiin Jäätteenmäen oikeudenkäyntiä. Silloinkin osasin etukäteen aika tarkkaan ennustaa (tietää) lopputuloksen. Siinähän oli kyse siitä, ettei Jäätteenmäki toiminnallaan saanut Mannista ryhtymään rikokseen, vaan Manninen toimi omasta halustaan. Moraalinen arvioni Jäätteenmäen toiminnasta oli toinen, koska hän syyllistyi valehteluun asiassa eikä toiminut siinä muutoinkaan avoimesti ja rehellisesti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Äänestyspäätökset ovat tuiki harvinaisia. Kun käräjäoikeudet valtaosassa ratkaisevat asiat yksimielisillä päätöksillä, tuskin voidaan sanoa politiikan paljon vaikuttavan ratkaisuihin. Päätökset on myös aina perusteltava ja niiden pitää perustua lakiin. Tulkinnanvaraisissa asioissa voi olla kahden oikeusasteen erilaisia päätöksiä. Sen vuoksi meillä voikin valittaa päätöksistä, jotta niihin saadaan oikeusturvan kannalta mahdollisimman luotettava ratkaisu.

Olet varmaan lukenut aivan jonkun muun kuin minun kirjoituksiani suhtautumisesta julkikepulaisen tai julkidemarin juttuihin. En edes muista ottaneeni kertaakaan kantaa mihinkään julkidemarin oikeusjuttuun.

Vanhasen juttuun otin aikoinaan jo ennen käräoikeuden päätöstä sellaisen kannan, missä arvelin Vanhasen voittavan lopulta jutun. Tuntematta asian yksityiskohtia, pidin myös periaatteessa oikena sitä Vanhasen perustetta, että myös poliitikolla pitää olla yksityisyyden suoja. Mitään myötätuntoa en ole tuntenut Ruususen kirjoittamaa kirjaa kohtaan. Se lienee ollut puhdas rahastusyritys. Mitään yhteiskunnallista merkitystä ei ole sillä, tykkääkö Vanhanen uuniperunoista ja kuinka monta kertaa päivässä hän harrastaa seksiä. Tällaisten asioiden julkistaminen on vastenmielistä täysin riippumatta siitä, minkälainen juridinen kanta niihin otetaan.

Sitä ennen otin osaa keskusteluun, missä puitiin Jäätteenmäen oikeudenkäyntiä. Silloinkin osasin etukäteen aika tarkkaan ennustaa (tietää) lopputuloksen. Siinähän oli kyse siitä, ettei Jäätteenmäki toiminnallaan saanut Mannista ryhtymään rikokseen, vaan Manninen toimi omasta halustaan. Moraalinen arvioni Jäätteenmäen toiminnasta oli toinen, koska hän syyllistyi valehteluun asiassa eikä toiminut siinä muutoinkaan avoimesti ja rehellisesti.

Lue lisää

Vanhasen ja Jäätteenmäen oikeustapauksissa olen huomannut olleeni hyvin samoilla linjoilla kanssasi. Ennätin juuri keskustan palstalla kommentoida Keriksen juttua näin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000041619493

Jäätteenmäen tilanne oli minullekin alunpitäen selvä sen suhteen, että yllytystä rikokseen ei voi tapahtua, jos "yllytettävä" toimii omasta halustaan vapaaehtoisesti eikä painostuksen, lahjonnan tai muun pakotteen alaisena.

Mitä sosialidemokraatteihin tulee, niin Sundqvistin vahingonkorvausten "kohtuullistaminen" oli aika mielenkiintoinen case, jossa syytettiin Lipposta siitä, että hän olisi tehnyt tosiasiallisen päätöksen asiass ja vain pannut Arja Alhon siitä vastuuseen. Siitä en muista sinun koskan mitään kirjoittaneen.

Kokoomuksen kannalta olisi myös kiinnostava kuulla, mitä mieltä olet ministreiden Aura ja Lindén eroista, kun he joutuivat ikävään julkisuuteen. Aurahan erosi, kun selvisi, että Pekka Vennamo oli vetänyt hieman välistä Soneran pärssiin listautumisen yhteydessä ja Linden lähti, kun oli antanut tukirahaa omalle golf-seuralleen.

-Jäbä