Talon suunnittelu on edennyt lämmitystavan valintaan, mikä onkin kiitettävän hankalaa...
Tällähetkellä pähkäilen saako LTO:sta täyden hyödyn kaukolämpökustannuksiin?
Kaukolämpöilijät voisi myös antaa vinkkiä ilmastointilaitteen valintaan.
Tällähetkellä pähkäilen saako LTO:sta täyden hyödyn kaukolämpökustannuksiin?
Kaukolämpöilijät voisi myös antaa vinkkiä ilmastointilaitteen valintaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos jälkilämmitys tapahtuu sähköllä tulee periaatteesa toinen lämmitysjärjestelmä taloon. Hyödyn kannalta on kaksi asiaa: eli jälkilämmitys tapahtuu kaukolämmön kautta vesipatterilla, mutta siinä on kait oltava oma kiertovesipumppu joka taas syö kilovatteja. Toinen tapa on valita ns. regeneratiivinen LTO joka ei tarvitse lisälämmitystä ja sen hyötysuhde on parempi. On siinäkin omat haittansa joskus mutta ne on ratkaistavissa.
laittaa Suomessa regeneratiivistakaan asuintaloon ilman jälkilämmitystä. Esim tu/ts -25/+21 ja hyötysuhde utopistiset 80%, sisäänpuhalluksenlämpötila on vain 11,8 C, eli vetää ja pahasti.
Kiertovesipumppu tietenkin tarvitaan, sen teho on vain melko mitätön.
Kaukolämpöpakettiin saa melko varmasti myös iv piirin tehdasasennettuna. Sen pumpun teho on jotain muutamia kymmeniä watteja joten ei mitenkään maata mullistavaa. Pahempi jos jätät lämmönjakohuoneeseen valot päälle.
Onko LTO:lla yleensäkään mahdollista alentaa kaukolämpö kustannuksia? Verrataan nyt vaikka sähkölämmitykseen.
Samoja asioita ja ratkaisuja tässä mietitään.
Kannattavuus riippuu tietysti paljon tarvittavista investoinneista ja siitä, minkä kuoletusajan ja korkotason näille valitsee. Tietysti ilmanvaihdon yhteydessä ulospuhallettavan ilman sisältämä lämpöenergia kannattaisi käyttää sisääntulevan ilman lämmittämiseen, mikäli tämä kohtuullisin kustannuksin järjestyy. Eikä tällöin ole tärkeää, mikä on lämmönlähde, vaan mitä lämpöenergia maksaa.
Jos nyt ajatellaan vain kaukolämmön käyttökustannuksia, niin vastaus on ehdottomasti kyllä. Kokonaiskustannuksiin ja -kannattavuuteen taas vaikuttavat merkittävästi mainitsemani pääomakustannukset.
pitäisi aina muistaa oleellinen ja se on huoneilman laatu. (Tuossa rivi/pari alempana ihmetellään, kun asunnossa vetää. Totta kai vetää kun tuloilma ei ole järjestetty hallituksi eikä sitä ole lämmitetty. )
Jos siis halutaan kunnollinen ilmanvaihto asuntoon, on tuloilma lämmitettävä.
Tästä tosiasiallisesta lähtökohdasta seuraa kaksikin oleellista asiaa:
1. Lämmin ilma voidaan puhaltaa viileämpänä kuin kylmä ilma ilman vedon tunnetta.
2. Huonelämpötilaa voidaan laskea ilman että tuntuu viileältä.
Edellä mainitut seikat aiheuttavat energiansäästöä vaikka lto:ta ei olisikaan
Tuloilmakojeeseen on lisäksi viisasta ja helppoa sijoittaa tuloilman suodatin suojaamaan sekä laitteistoa, että huoneistoa. Näin saavutetaan sisäilman puhtauden olennainen paraneminen. Tällä hetkellä ehkä EU7 on sopiva suodattimen erotusaste.
Kun edelläolevaan lisätään lto, on se vain tuossa hyvän sisäilman luomisketjussa täydentävä se pieni palikka, jolla säästetään kustannuksia.
Asiaa pitäisi aina lähestyä tällä tavoin sisäilman laadun puolelta, ei tietyn kojeen kustannuksista.
Ilmanvaihtomiehet retkahtivat noihin energiansäästöasioihin ja takaisinmaksuaikoihin ym epäoleelliseen, kun sen olisi pitänyt puhua itse asiasta eli ilman laadusta.
(ylläoleva on kirjoitettu ilman silmälaseja, toivottavasti siitä saa selvää ...)
Tietysti asia on asumisen ja sen viihtyisyyden kannalta niin kuin sanot. Mutta kun kysyttiin, kannattaako LTO, niin yleensä kannattavuudella tarkoitetaan vain taloudellista kannattavuutta. Se taas saadaan yleensä näyttämään laskelmilla sellaiselta kuin halutaan.
tehdään usein, ellei jopa aina väärin perustein.
Verrataan järjestelmää poisto ulkoilmaaukot järjestelmään, jossa tulo poisto lto.
Jos kannattavuuslaskelma tehtäisiin oikein, tulisi vertailujärjestelmänä olla tulo poisto vs tulo poisto lto.
Eihän todellakaan ole oikein, että tuloilman laatusta voidaan joustaa kannattavuuslaskelmassa. Vertailutaso tulee olla sama, jotta pelkkä taloudellinen tarkastelu on mahdollinen.
Laskelmista sen verran, että käytettäessä paria eri menetelmää saadaan kyllä oikean suuntainen kuva asiasta. Tärkeintä on laitetoimittajien laskelmia verrattaessa varmistaa, ettei ilmavirtoja ole kasvatettu saatavan säästön lisäämiseksi.
Lähtökohdaksi kannattaaa ottaa laskettu energiankulutus, ei saavutettu säästö, ja arvioitava sitä suhteessa muuten laskettuun ilman lto:ta olevan järjestelmän energiankulutukseen.
"1. Lämmin ilma voidaan puhaltaa viileämpänä kuin kylmä ilma ilman vedon tunnetta."
Jos lämmin ilma on kylmää ilmaa viileämpää, niin eikö se silloin ole kylmääkin kylmempää? Miten se vähentää vedon tunnetta, jos puhallettava ilma on lämmitettynäkin vielä kuitenkin kylmempää, kuin kylmä ilma?
Itse asiaan.
LTO säästää saman määrän kilowattitunteja, riippumatta lämmön lähteestä. Jos lämmpö on halpaa, niin säästö jää tietysti pieniksi ja jossain menee investoinnin kannattavuuden raja.
Ei se kaukolämpökään mitään ilmaista ole ja LTO jälkilämmityksellä on myös mukavuustekijä. Suosittelen laittamaan LTO:n jälkilämmityspatterilla (ei siis sähköllä).
viittaus ilman silmälaseja. Mukava nähdä, että joku lukeekin näitä ...
Pitää siis olla:
1. Lämmin ilma voidaan puhaltaa viileämmässä kuin kylmä ilma ilman vedon tunnetta."
Huonelämpötilaa siis voidaan pitää alempana, kun virtaavan ilman lämpötila on huonelämpötilan tasalla tai sitä korkeampi.
Ja asiaan. LTO ei ole mukavuustekijä, lämmitetty tuloilma on.
Kaukolämmön osalta on taloudellisuutta verrattaessa ongelma se että monilla paikkakunnilla kaukolämmön perusmaksu on suhteellisen suuri megavattihinnan suhteen. Seurauksena on vähäkulutteisissa taloissa se että ketään ei innosta säästämään lämmityskustannuksissa, koska perusmaksu vie aina saman määrän. Loppujenlopuksi mitä mieltä on säästää kun kulutuksen vähentyminen johtaa yksikköhintojen korotukseen!!!!!
Se näissä energian, veden yms. säästöohjeissa monesti juuri unohtuukin, sillä vaikka monopolilaitokset kehottavat säästämään, niin ne haluavat kerätä edelleen vähintään saman rahan vähemmästä kulutuksesta.
Ja jotta tämä onnistuu, siirretään yhä suurempi osa hinnasta vakiona säilyvän perusmaksun puolelle. Näin budjetointi on helpompaa eivätkä oikuttelevat säidenhaltijat tai pihit kuluttajat pääse budjetteja romuttamaan.
Näinhän se on Pääkaupunkiseudun vesimaksunkin kanssa. Veden kulutus on puolittunut viimeisen 15 vuoden kuluessa mutta vesimaksu on kaksinkertaistunut. Ongelmana on nyt että putkien huuhtelu ei toimi ja siitä tulee lisäkustannuksia. Parempi olisi laskea veden hintaa ja kehottaa ihmisiä tuhlaamaan vähän enemmän vettä niin verkosto toimii
veden kulutuksen vähenemisessä on kalusteiden uudistumisella.
Jos putkien huuhtelu on ongelma, voi vesilaitos halutessaan jakaa ilmaista vettä tiettyinä ajankohtina huuhdellakseen putkensa.
Mitä muuten tulee tuohon kuluttakaa enemmän- ajatukseen yksittäisen kuluttajan on tietenkin aina järkevää pitää kulutuksensa minimissään, palveluntarjoajan on sopeuduttava kulutuksen laskuun eikä -ostajan.
Niinhän se tietysti on että asiakkaan ei tule huolehtia putkistojen kunnosta. Vesilaitokselle tulee kumminkin kuluja tukoksista ja muusta huollosta ja nehän sitten siirtyy vesimaksuun. Oravanpyörä on valmis...
Tasapainotilanne löytyy joskus, mutta vesikalusteissa kehitys on ollut nopeaa, eikä sitä ole aikoinaan osattu vesilaitoksissa ennustaa.
Vesi verkostot on rakneettu suuren kasvun aikana, ja mitoitus on tehty melko reippaasti yläkanttiin, koska siihen aikaan kulutus kasvoi joka vuosi. Ennustettuja kulutuksia ei kuitenkaan jatkossa saavutettukaan, vaan kulutus jopa alkoi vähtyä.
Seuraavien saneerausten tai kulutuspisteiden lisääntyessä saavutetaan tasapainotilanne, mutta tietysti siihen menee paljon aikaa ja ivestoinnit pitää kuitenkin maksaa.