Miksi mies mököttää?

todellisen narsistin kanssa, se loppui siihen että jouduin hakemaan hänelle lähestymiskiellon jätettyäni hänet = hän ei jättänyt minua rauhaan, vaan jatkoi pelottelemistaan. Tästä vasta muutama vuosi.
Nyt tuntuu että koen osittain samaa... varsinkin näillä mökötyskohtauksilla. Hän tietää että rakastan, ja käyttää sitä ilmeisesti hyväkseen. kuvittelee voivansa rangaista minua loputtomattomiin, ja vielä asiasta, josta en ees tiedä mistä on suuttunut!
Kauaa en enää kestä. Minulla ois aika päivällä psykiatriselle (itse tilasin) lääkärille, mut olen nyt juonut kaljaa, että kestäisin elää ees. eli minusta ei oo sinne lähtijäks tänään.
Miehessäni on hyviä puolia, täytyy vaan miettii mitä muuta kuin se et se on helskatin komea mies ja mua muutaman vuoden nuorempi... :)

avuton nainen kirjoitti:

todellisen narsistin kanssa, se loppui siihen että jouduin hakemaan hänelle lähestymiskiellon jätettyäni hänet = hän ei jättänyt minua rauhaan, vaan jatkoi pelottelemistaan. Tästä vasta muutama vuosi.
Nyt tuntuu että koen osittain samaa... varsinkin näillä mökötyskohtauksilla. Hän tietää että rakastan, ja käyttää sitä ilmeisesti hyväkseen. kuvittelee voivansa rangaista minua loputtomattomiin, ja vielä asiasta, josta en ees tiedä mistä on suuttunut!
Kauaa en enää kestä. Minulla ois aika päivällä psykiatriselle (itse tilasin) lääkärille, mut olen nyt juonut kaljaa, että kestäisin elää ees. eli minusta ei oo sinne lähtijäks tänään.
Miehessäni on hyviä puolia, täytyy vaan miettii mitä muuta kuin se et se on helskatin komea mies ja mua muutaman vuoden nuorempi... :)

Lue lisää

siis jo ennenstään, mitä on elämä narsistin kanssa. Vaikkei nykyinen miehesi täysin sitä olisikaan, niin paljolti kuitenkin. Ei siinä auta korea ulkokuori eikä nuorempi ikä! Jos jo nyt olet terapian tarpeessa, mitä sitten jatkossa?! Pelastaudu vielä kun voit! Ethän halua samaa ruljanssia toista kertaa...?

tiedät... kirjoitti:

siis jo ennenstään, mitä on elämä narsistin kanssa. Vaikkei nykyinen miehesi täysin sitä olisikaan, niin paljolti kuitenkin. Ei siinä auta korea ulkokuori eikä nuorempi ikä! Jos jo nyt olet terapian tarpeessa, mitä sitten jatkossa?! Pelastaudu vielä kun voit! Ethän halua samaa ruljanssia toista kertaa...?

Lue lisää

mutta tämä mies on erilainen narsisti, aika itsekäs. Jos hän päättää että telkasta katotaan kanava ykköstä, niin sitä sitten katsotaan. Oltiin hänen tai minun asunnossaan. En uskalla alkaa väittelemään, koska rakastan häntä, enkä halua epäsopua suhteeseemme. Alistun siis hänen toiveeseensa, ei toi yks telkkariohjelma nyt mailmaani kaada, aattelen. Mutta mieheni menettäminen kaataisi.
Heräsin vasta, sain vihdoin nukuttua. En siis ehtinyt sinne lääkärille ja nyt vituttaa.

avuton nainen kirjoitti:

mutta tämä mies on erilainen narsisti, aika itsekäs. Jos hän päättää että telkasta katotaan kanava ykköstä, niin sitä sitten katsotaan. Oltiin hänen tai minun asunnossaan. En uskalla alkaa väittelemään, koska rakastan häntä, enkä halua epäsopua suhteeseemme. Alistun siis hänen toiveeseensa, ei toi yks telkkariohjelma nyt mailmaani kaada, aattelen. Mutta mieheni menettäminen kaataisi.
Heräsin vasta, sain vihdoin nukuttua. En siis ehtinyt sinne lääkärille ja nyt vituttaa.

Lue lisää

ole rakkautta että pitää pelon takia olla hiljaa ettei vaan tule mitään sanaharkkaa. Etkö huomaa että se on tosiaan hänen valta-aseensa sinuun kun hän tietää sinun vain olevan kiltti tyttö joka tekee niinkuin sanotaan?

avuton nainen kirjoitti:

todellisen narsistin kanssa, se loppui siihen että jouduin hakemaan hänelle lähestymiskiellon jätettyäni hänet = hän ei jättänyt minua rauhaan, vaan jatkoi pelottelemistaan. Tästä vasta muutama vuosi.
Nyt tuntuu että koen osittain samaa... varsinkin näillä mökötyskohtauksilla. Hän tietää että rakastan, ja käyttää sitä ilmeisesti hyväkseen. kuvittelee voivansa rangaista minua loputtomattomiin, ja vielä asiasta, josta en ees tiedä mistä on suuttunut!
Kauaa en enää kestä. Minulla ois aika päivällä psykiatriselle (itse tilasin) lääkärille, mut olen nyt juonut kaljaa, että kestäisin elää ees. eli minusta ei oo sinne lähtijäks tänään.
Miehessäni on hyviä puolia, täytyy vaan miettii mitä muuta kuin se et se on helskatin komea mies ja mua muutaman vuoden nuorempi... :)

Lue lisää

Niin monesti etsimme vikoja toisista ja yritämme muuttaa toista ihmistä omien mielihalujen mukaiseksi, niin ja valtapelijähän se on molemmin puolin. Kannattaisiko ensin katsoa sinne omalle tontille miten itse käyttäytyy suhteessa toiseen. ja anteeksi pyytäminen ei maksa mitään, vaikka ei aina tietäisi miksi, se voi vapauttaa siten että päästään kommunikoimaan. Mies pelkää, niinkuin sinäkin- se on teidän vihollinen.

avuton nainen kirjoitti:

todellisen narsistin kanssa, se loppui siihen että jouduin hakemaan hänelle lähestymiskiellon jätettyäni hänet = hän ei jättänyt minua rauhaan, vaan jatkoi pelottelemistaan. Tästä vasta muutama vuosi.
Nyt tuntuu että koen osittain samaa... varsinkin näillä mökötyskohtauksilla. Hän tietää että rakastan, ja käyttää sitä ilmeisesti hyväkseen. kuvittelee voivansa rangaista minua loputtomattomiin, ja vielä asiasta, josta en ees tiedä mistä on suuttunut!
Kauaa en enää kestä. Minulla ois aika päivällä psykiatriselle (itse tilasin) lääkärille, mut olen nyt juonut kaljaa, että kestäisin elää ees. eli minusta ei oo sinne lähtijäks tänään.
Miehessäni on hyviä puolia, täytyy vaan miettii mitä muuta kuin se et se on helskatin komea mies ja mua muutaman vuoden nuorempi... :)

Lue lisää

ja lähde ku vielä voit. Suoraan sanottuna oot hullu jos jäät. Ota kaljaa tai viinaa, mut se helpottaa vaa hetkeks...lähde omaan elämääsi ja huomaat että iloa on. Toivon et otat ohjat elämääsi...löydät vielä sen oikean. Itse aikoinaan olin suhteessa 10 v ennenko rohkaisin mieleni ja lähdin...sen jälkeen elämäni ollut ylä- ja alamäkeä, muta olen onnellinen. Luulin etten löydä enään ihmistä rinnalleni, johon voisin luottaa. Nyt kuitenkin kolmatta vuotta suhteessa ja onni kukoistaa.

Minulla oli miesystävä runsaan vuoden. Siitä ajasta hän oli ajokortitta 5.5 kk kun ajoi kännissä ja viimeisellä kerralla kärytin hänet itse kun pelkäsin että aamulla ajaa lapsenlapseni yli. Mutta aina kun on ilman viinaa, on hermostunut ja kireä ja ihan pikku asioista ottaa nokkaansa ja lähtee yöllä kotia. Lauantaina halusin illalla klo 21 töistä saavuttuani katsoa tv:stä yhden ainoa ohjelman, ja kun en joka ilta edes katso ainoatakaan ohjelmaa, niin mies otti herneen nenään ja häipyi. Näin on ennenkin käynyt, että en saa kodissani katsoa esim Salkkareita kun hän ei tykkää siitä. Nyt ajokorttikin hänel on. Eläkkeell kun on, niin käy salaa treffeillä ja tämä kaikki paljastui heti kun sai ajokorin. Minun minuutteja kyttää ja ihmettelee jos en minuutilleen pääse töistä. Juomisesta syyttää minua vaikka on kakskytvuotta juonut. Nyt sanon loput tälle, vaikka ne hyvät asiat tulevatkin mieleeni ja ikävä viiltää rintaa. Mutta ero on väistämätön, koska hänen aikana lapsenlapsikaan ei saa olla mun luonani. Että kyllä tää kaverin hakeminen netistä on kuin lottovoitto, ja se ei taida osua jokaisell koskaan. ter. NuoriMummi

avuton nainen kirjoitti:

todellisen narsistin kanssa, se loppui siihen että jouduin hakemaan hänelle lähestymiskiellon jätettyäni hänet = hän ei jättänyt minua rauhaan, vaan jatkoi pelottelemistaan. Tästä vasta muutama vuosi.
Nyt tuntuu että koen osittain samaa... varsinkin näillä mökötyskohtauksilla. Hän tietää että rakastan, ja käyttää sitä ilmeisesti hyväkseen. kuvittelee voivansa rangaista minua loputtomattomiin, ja vielä asiasta, josta en ees tiedä mistä on suuttunut!
Kauaa en enää kestä. Minulla ois aika päivällä psykiatriselle (itse tilasin) lääkärille, mut olen nyt juonut kaljaa, että kestäisin elää ees. eli minusta ei oo sinne lähtijäks tänään.
Miehessäni on hyviä puolia, täytyy vaan miettii mitä muuta kuin se et se on helskatin komea mies ja mua muutaman vuoden nuorempi... :)

Lue lisää

Peiliä on aina vanhempi.Ja kun lopetat kaljan juonnin nii näet senkin.

Olen samaa mieltä kanssasi, valtapeliähän tuo on. Mutta minulla se oli toisinpäin. Eukko oli se, joka heittäytyi moiseksi. Ja lisäksi tuli se oma erinomaisuus, josta ei olisi saanut löytää virheitä. Minun virheeni oli suurennuslasin alla. Ero tuli viimein-mutta nyt ONNEKSI LÄHTI-ajatuksella! Viimeisinä aikoina oli kyttäämistä ja kyttäämistä, josta saisi piikittää, ettei vain ne omat puutteet tulisi esille. Tätähän peliä se voi olla. Tv Nyt onnellinen eronnut mies.

avuton nainen kirjoitti:

todellisen narsistin kanssa, se loppui siihen että jouduin hakemaan hänelle lähestymiskiellon jätettyäni hänet = hän ei jättänyt minua rauhaan, vaan jatkoi pelottelemistaan. Tästä vasta muutama vuosi.
Nyt tuntuu että koen osittain samaa... varsinkin näillä mökötyskohtauksilla. Hän tietää että rakastan, ja käyttää sitä ilmeisesti hyväkseen. kuvittelee voivansa rangaista minua loputtomattomiin, ja vielä asiasta, josta en ees tiedä mistä on suuttunut!
Kauaa en enää kestä. Minulla ois aika päivällä psykiatriselle (itse tilasin) lääkärille, mut olen nyt juonut kaljaa, että kestäisin elää ees. eli minusta ei oo sinne lähtijäks tänään.
Miehessäni on hyviä puolia, täytyy vaan miettii mitä muuta kuin se et se on helskatin komea mies ja mua muutaman vuoden nuorempi... :)

Lue lisää

tuli kärsittyä ex-miehen mykkäkoulua,aina en keksinyt mistä se taas alkoi,,mutta pisin aika oli jotain puoli vuotta,hermot oli aika riekaleina meikäläisellä, kun isäntä tuli kotiin, niin ahdistuin heti,ja sain paniikkikohtaulksia..onneksi tulin järkiini,ja uskalsin ottaa eron,ja enkä ole katunut sitä..nyt olen tasapainoinen ja nautin elämästä,asun yksin ja katselen ympärilleni,mutta en ole läheskään valmis enkä uskaltaisikaan uuteen suhteeseen,ehkä joskus...

Naiset näemmä kääntävät päälaelleen kaiken. "Eihän minussa voi olla mitään vikaa."

Omassa suhteessani mökötän jos nainen vituttaa... eli tehnyt jotain oman päänsä mukaan välittämättä siitä että voitais tehä jotain yhdessä. Tai luvannut jotain ja unohtanut koko jutun sitten. Silloin kun olet naiselle kuin ilmaa vain niin tulee sitten itse oltua sitä ilmaa että olet sitten yksinäs nainen nyt tässä kämpällä sitten.

Mutta nainen on tosiaan se joka sen arjen kaiken keskelle ainakin tässä meidän suhteessa tuo. Ja AINA kun mökötän ajattelen että vois jättää koko akan.

avuton nainen kirjoitti:

todellisen narsistin kanssa, se loppui siihen että jouduin hakemaan hänelle lähestymiskiellon jätettyäni hänet = hän ei jättänyt minua rauhaan, vaan jatkoi pelottelemistaan. Tästä vasta muutama vuosi.
Nyt tuntuu että koen osittain samaa... varsinkin näillä mökötyskohtauksilla. Hän tietää että rakastan, ja käyttää sitä ilmeisesti hyväkseen. kuvittelee voivansa rangaista minua loputtomattomiin, ja vielä asiasta, josta en ees tiedä mistä on suuttunut!
Kauaa en enää kestä. Minulla ois aika päivällä psykiatriselle (itse tilasin) lääkärille, mut olen nyt juonut kaljaa, että kestäisin elää ees. eli minusta ei oo sinne lähtijäks tänään.
Miehessäni on hyviä puolia, täytyy vaan miettii mitä muuta kuin se et se on helskatin komea mies ja mua muutaman vuoden nuorempi... :)

Lue lisää

Siis mitä sinä todella ra-kas-tat??? Hae terve ihminen!

mieshi kirjoitti:

Naiset näemmä kääntävät päälaelleen kaiken. "Eihän minussa voi olla mitään vikaa."

Omassa suhteessani mökötän jos nainen vituttaa... eli tehnyt jotain oman päänsä mukaan välittämättä siitä että voitais tehä jotain yhdessä. Tai luvannut jotain ja unohtanut koko jutun sitten. Silloin kun olet naiselle kuin ilmaa vain niin tulee sitten itse oltua sitä ilmaa että olet sitten yksinäs nainen nyt tässä kämpällä sitten.

Mutta nainen on tosiaan se joka sen arjen kaiken keskelle ainakin tässä meidän suhteessa tuo. Ja AINA kun mökötän ajattelen että vois jättää koko akan.

Lue lisää

No niin teillä mut meil vaimo mököttää jopa parhaimmillaan 2 viikkoa ja mun mielestä ihan syyttä. Oon yrittäny kaikkeni, mut kun ei.....Pitäis varmaan pistää vaihtoon. 15 vuotta oon jo kestäny.Ei se osaa edes riidellä,mököttää vaan......ja kaiken lisäks sit ku se on saanu tarpeekseen mököttämisestä....on ku mitään ei olis koskaan tapantunu....ei ymmärrä!!!!!

hippinen kirjoitti:

Niin monesti etsimme vikoja toisista ja yritämme muuttaa toista ihmistä omien mielihalujen mukaiseksi, niin ja valtapelijähän se on molemmin puolin. Kannattaisiko ensin katsoa sinne omalle tontille miten itse käyttäytyy suhteessa toiseen. ja anteeksi pyytäminen ei maksa mitään, vaikka ei aina tietäisi miksi, se voi vapauttaa siten että päästään kommunikoimaan. Mies pelkää, niinkuin sinäkin- se on teidän vihollinen.

Lue lisää

Tuli sitten selvitetyksi tämä (sen edellisen josta kyse...) mökötyksen syy. Syy ei ollut minussa, vaan hän väitti että häntä masensi oma juomisensa ja työttömyytensä ym. niin paljon, ettei hän ollut halukas keskustelemaan kenenkään kanssa. (Ja minun nalkutukseni siitä mihkä meidän kihlajaislahjarahamme on mennyt, ei jaksanut kuunnella. No sitä nalkutusta ei kauaa kestänyt, ehkä 15min?).

No nyt hän on taas hiljaa, neljättä päivää ilman alkoholia, eikä puhu, ellei ole ihan pakko.
Eikä anna ees halata. Ei tule nukkumaan viereeni, vaan valvoo kaiket yöt omalla läppärillään. Se sattuu minuun. :( Pari päivää olen jo ollut lähdössä hänen asunnostaan, kunnes tänäaamuna sitten lähdinkin, en kestänyt sitä hiljaisuutta siellä enää. (lähdin lääkäriin), Tulin kotiin välillä. Aamulla hän kysyessäni sanoi ettei ole mistään suuttunut, hänellä ei vain ole mitään sanottavaa.
Kumma kun hän on kännissä, niin hänellä on enemmän asiaa, kuin ehdin kuunnella (ja minun on kuunneltava, tai hän ottaa nokkiinsa, minua hän ei kuuntele, mun asiat ei häntä kiinnosta, ne ovat hänelle EVVK) :(

En jaksa pyydellä anteeksi olemassa oloani.
En etsi hänestä vikoja, ne näkyy etsimättäkin.

hippinen kirjoitti:

Niin monesti etsimme vikoja toisista ja yritämme muuttaa toista ihmistä omien mielihalujen mukaiseksi, niin ja valtapelijähän se on molemmin puolin. Kannattaisiko ensin katsoa sinne omalle tontille miten itse käyttäytyy suhteessa toiseen. ja anteeksi pyytäminen ei maksa mitään, vaikka ei aina tietäisi miksi, se voi vapauttaa siten että päästään kommunikoimaan. Mies pelkää, niinkuin sinäkin- se on teidän vihollinen.

Lue lisää

päässyt vastailemaan tänne aiemmin, sillä en pääse hänen tietokoneelleen kovin usein... ja kotona kun en ole kuin käynyt pesemäs pyykkini ja tuomassa ruokaa...

niskasta kii kirjoitti:

ja lähde ku vielä voit. Suoraan sanottuna oot hullu jos jäät. Ota kaljaa tai viinaa, mut se helpottaa vaa hetkeks...lähde omaan elämääsi ja huomaat että iloa on. Toivon et otat ohjat elämääsi...löydät vielä sen oikean. Itse aikoinaan olin suhteessa 10 v ennenko rohkaisin mieleni ja lähdin...sen jälkeen elämäni ollut ylä- ja alamäkeä, muta olen onnellinen. Luulin etten löydä enään ihmistä rinnalleni, johon voisin luottaa. Nyt kuitenkin kolmatta vuotta suhteessa ja onni kukoistaa.

Lue lisää

uhkaa, että jos löytää työpaikan (vaikka miten kaukaata, satojenkin kilsojen päästä), niin hän lähtee sinne töihin. Ikään kuin meidän suhteemme ei hänelle hittojakaan merkitsisi, vaikka väittää että merkitsee. Minun olisi sitten kuulemma käytävä häntä tapaamassa vaikka inarissa asti (asumme etelässä).
Entäs minä ja lapseni, koirani? Kuvittelee varmaan et jos haluan et suhde jatkuu, on minun luovuttava kaikesta... :(

Frejevin terapeutti kirjoitti:

Peiliä on aina vanhempi.Ja kun lopetat kaljan juonnin nii näet senkin.

aa´ssakin vapaaehtoisesti, mutta hän joi.. ja kun alotin uudelleen, hän lopetti juomisen. Yhtä hullunmyllyä. :(

vuosi,vuosia kirjoitti:

tuli kärsittyä ex-miehen mykkäkoulua,aina en keksinyt mistä se taas alkoi,,mutta pisin aika oli jotain puoli vuotta,hermot oli aika riekaleina meikäläisellä, kun isäntä tuli kotiin, niin ahdistuin heti,ja sain paniikkikohtaulksia..onneksi tulin järkiini,ja uskalsin ottaa eron,ja enkä ole katunut sitä..nyt olen tasapainoinen ja nautin elämästä,asun yksin ja katselen ympärilleni,mutta en ole läheskään valmis enkä uskaltaisikaan uuteen suhteeseen,ehkä joskus...

Lue lisää

kestää viikkoakaan mykkäkoulua, mutta esim. eilen päätin olla sitten itsekin hiljaa. (toinen mykkäaika menossa, ei kuulemma ole asiaa, ei ole kuitenkaan suuttunut minulle mistään, eikä ois kyl ollut aihettakaan).

Tiedän ton tunteen, ahdistumisen, sitä on minullakin nykyään tämän miehen kanssa. koskaan en tiedä mitä uskallan sanoa, mikä häntä nyt mahtais loukata, mitä uskallan kertoa aivan arkisista asioista, ettei hän ottaisi niistä itseensä?
Esim. jos kerron että putki vuotaa = "minä en ole ainakaan sitä vuotamaan saanut!"
Ja tätä rataa.

hömppeli kirjoitti:

Minulla oli miesystävä runsaan vuoden. Siitä ajasta hän oli ajokortitta 5.5 kk kun ajoi kännissä ja viimeisellä kerralla kärytin hänet itse kun pelkäsin että aamulla ajaa lapsenlapseni yli. Mutta aina kun on ilman viinaa, on hermostunut ja kireä ja ihan pikku asioista ottaa nokkaansa ja lähtee yöllä kotia. Lauantaina halusin illalla klo 21 töistä saavuttuani katsoa tv:stä yhden ainoa ohjelman, ja kun en joka ilta edes katso ainoatakaan ohjelmaa, niin mies otti herneen nenään ja häipyi. Näin on ennenkin käynyt, että en saa kodissani katsoa esim Salkkareita kun hän ei tykkää siitä. Nyt ajokorttikin hänel on. Eläkkeell kun on, niin käy salaa treffeillä ja tämä kaikki paljastui heti kun sai ajokorin. Minun minuutteja kyttää ja ihmettelee jos en minuutilleen pääse töistä. Juomisesta syyttää minua vaikka on kakskytvuotta juonut. Nyt sanon loput tälle, vaikka ne hyvät asiat tulevatkin mieleeni ja ikävä viiltää rintaa. Mutta ero on väistämätön, koska hänen aikana lapsenlapsikaan ei saa olla mun luonani. Että kyllä tää kaverin hakeminen netistä on kuin lottovoitto, ja se ei taida osua jokaisell koskaan. ter. NuoriMummi

Lue lisää

melkein kuin täällä meillä!
Kun me olemme meillä (minun talossani), hänen täytyy saada katsoa kaikki ne ohjelmat joita hän haluaa katsoa. Itse en ole katsonut vuoteen enää kauniita ja rohkeita, koska ykköseltä tuli joku toinen sarja samaan aikaan.
Kännissä hänkin lähtee usein ajamaan usean kilometrin matkaa omaan kämppäänsä ja keskellä yötä, jos on sattumalta ottanut nokkiinsa jostain sanomisestani (ja hän on herkästi nokkiinsa ottava). :(
Onneksi hän ei sentään kyttää minuutteja missä milloinkin olen käymässä (yleensä vain kaupoissa tai lääkärissä käyn, en muualla, niin ja täällä kotonani).
Tuosta juomisesta: mä kävin jonkin aikaa tässä välillä ihan vapaasta halustani aa´ssa ja kun en eilen käynyt, kysyi hän, et siihenks se sitten jäikin, kun en mennyt? Vähän niinkuin syyttävästi. Hän on ollut nyt 4:ttä päivää juomatta. Josta kovaa krapulaa ja masennusta 3 päivää. tän päivän masennus.
Itse hän joi sen alun (AA-aikani) aikaa päivittäin, vaikka minä yritin raitistua. Ja hän juo paljon ja kirkasta, minä vain keskiolutta. Hän on yleensä silloin hyvällä tuulella. Hän ei suostu sinne (AA) lähtemään, mä luulen että pitää vaan nenänvalkasuviikkoa, kun hänellä ei satu juur nyt olemaan fyrkkaakaan pullon ostamiseen.
Loppujen lopuks, mä rakastan häntä, enkä halua suhteen päättyvän, mutten halua jatkuvasti pelätä milloin se sen työn jostain kaukaa saa, vai saako?, enkä sitä et millon se taas saa aiheen mököttää jostain.

++++ kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi, valtapeliähän tuo on. Mutta minulla se oli toisinpäin. Eukko oli se, joka heittäytyi moiseksi. Ja lisäksi tuli se oma erinomaisuus, josta ei olisi saanut löytää virheitä. Minun virheeni oli suurennuslasin alla. Ero tuli viimein-mutta nyt ONNEKSI LÄHTI-ajatuksella! Viimeisinä aikoina oli kyttäämistä ja kyttäämistä, josta saisi piikittää, ettei vain ne omat puutteet tulisi esille. Tätähän peliä se voi olla. Tv Nyt onnellinen eronnut mies.

Lue lisää

ei saa moittia, ei mitenkään! Ja jos vaikka moitit jotain omaa (tässä tapauksessa minun itseni) -tekemääsi, niin siitäkin otetaan herneet nenään, "ettei HÄN ainakaan ole siihen syypää!!" Ja jos toisin pystyn todistamaan, että hän onkin johonkin syypää, (minkä pystyn suht aina tekemään todistettavasti), niin seuraava vastaus on "Niin, minun vikahan kaikki on, anteeksi että olen olemassa" !
Ykspuolista keskustelua, ärsyttää... :(

mieshi kirjoitti:

Naiset näemmä kääntävät päälaelleen kaiken. "Eihän minussa voi olla mitään vikaa."

Omassa suhteessani mökötän jos nainen vituttaa... eli tehnyt jotain oman päänsä mukaan välittämättä siitä että voitais tehä jotain yhdessä. Tai luvannut jotain ja unohtanut koko jutun sitten. Silloin kun olet naiselle kuin ilmaa vain niin tulee sitten itse oltua sitä ilmaa että olet sitten yksinäs nainen nyt tässä kämpällä sitten.

Mutta nainen on tosiaan se joka sen arjen kaiken keskelle ainakin tässä meidän suhteessa tuo. Ja AINA kun mökötän ajattelen että vois jättää koko akan.

Lue lisää

on päinvastoin. "Hänessä" ei voi olla hänen mielestään mitään vikaa. Minä kyllä osaan myöntää virheeni ja pyytää niitä anteeksikin. Hän ei myönnä mitään, ellen pysty toisin todistamaan.
(aina en välitä alkaa todistelemaan, se on useimmiten silti ajanhukkaa ja vie vaan minun hermojani) :(
Ilmeisesti hänkin ajattelee jättävänsä minut, kun töihin aikoo mistä vaan niitä löytyykään, olkoot vaikka kuinka monen sadan kilometrin päähän.
Mietin ajatteleeko hän koskaan muiden tunteita kuin vain itseään?

okko kamu kirjoitti:

No niin teillä mut meil vaimo mököttää jopa parhaimmillaan 2 viikkoa ja mun mielestä ihan syyttä. Oon yrittäny kaikkeni, mut kun ei.....Pitäis varmaan pistää vaihtoon. 15 vuotta oon jo kestäny.Ei se osaa edes riidellä,mököttää vaan......ja kaiken lisäks sit ku se on saanu tarpeekseen mököttämisestä....on ku mitään ei olis koskaan tapantunu....ei ymmärrä!!!!!

Lue lisää

Kirjoitan naisen näkökulmasta. Ymmärrän äärimmäisen hyvin! Miehen mökötys aivan mitättömistä asioista. En vaan ymmärrä. Aiemmissa suhteissa asioista keskusteltiin, joskus vaikka kuinka myöhään, mutta ne selvitettiin. Nyt suhde, jossa juuri tuota samaa, mitä kirjoitit. Mökötys ja maton alle lakaisu. Ei silmissäni tiedä hyvää. Tai sitten emme ole tarkoitettuja toisillemme.

tohon oikein mitään, anteeksi, mutta kiitos kannanotosta. Paiti että yks mun vanha ystävä sanoi jokseenkin samaa, et annan sen mököttää, enkä ota yhteyttä ennenkuin hän ottaa.
Tänään laitoinkin viestin, et soita tai tule sit kun taas tuntuu siltä. Ei se vastannut siihenkään.

avuton nainen kirjoitti:

tohon oikein mitään, anteeksi, mutta kiitos kannanotosta. Paiti että yks mun vanha ystävä sanoi jokseenkin samaa, et annan sen mököttää, enkä ota yhteyttä ennenkuin hän ottaa.
Tänään laitoinkin viestin, et soita tai tule sit kun taas tuntuu siltä. Ei se vastannut siihenkään.

Lue lisää

on mennyt nuo kiukuttelu/mökötys vaiheet ohi, kertooko hän koskaan miksi kiukutteli/mökötti? Jos hän tämäm möksäämisen jälkeen puhuu sinulle, niin kysyppä miksi mökötti. Voit sitten samalla sanoa että jos se mökötys lopu, ja varsinkin se puhumattomuus, niin lopetat suhteen. En ymmärrä mikä motiivi sinulla on olla tuon miehen kanssa vain sen takia että hän on hyvännäköinen. Mieluummin olen kunnollisen kumppanin kanssa joka on normaalin näköinen kuin joku sekopää joka on komea. Ei siinä ulkonäöstä ole paljon apua jos kumppani ei puhu minulle puolet ajasta...

... kirjoitti:

on mennyt nuo kiukuttelu/mökötys vaiheet ohi, kertooko hän koskaan miksi kiukutteli/mökötti? Jos hän tämäm möksäämisen jälkeen puhuu sinulle, niin kysyppä miksi mökötti. Voit sitten samalla sanoa että jos se mökötys lopu, ja varsinkin se puhumattomuus, niin lopetat suhteen. En ymmärrä mikä motiivi sinulla on olla tuon miehen kanssa vain sen takia että hän on hyvännäköinen. Mieluummin olen kunnollisen kumppanin kanssa joka on normaalin näköinen kuin joku sekopää joka on komea. Ei siinä ulkonäöstä ole paljon apua jos kumppani ei puhu minulle puolet ajasta...

Lue lisää

mutta silleen, että hän on edelleen vihainen ja uhkailee, et "jos kerrankin vielä noin teet, niin suhde ei jatku". Olis todellakin hyvä tietää, mitä mä nyt oon sitten tehnyt. Mulla on vain joku vajaan puolentunnin muistikatkos siitä illasta, ennen kuin menin nukkumaan.
En ole pelkästään hänen ulkonäkönsä ja ikänsä takia hänen kanssaan. Hän osaa olla hellä ja ihana suurimman osan ajastamme.

avuton nainen kirjoitti:

mutta silleen, että hän on edelleen vihainen ja uhkailee, et "jos kerrankin vielä noin teet, niin suhde ei jatku". Olis todellakin hyvä tietää, mitä mä nyt oon sitten tehnyt. Mulla on vain joku vajaan puolentunnin muistikatkos siitä illasta, ennen kuin menin nukkumaan.
En ole pelkästään hänen ulkonäkönsä ja ikänsä takia hänen kanssaan. Hän osaa olla hellä ja ihana suurimman osan ajastamme.

Lue lisää

Selvästi haluaa jo päästä sinusta eroon keksimällä mököttämisen aiheita ....usko pois ...ero häämöttää vaikka tekisit mitä...kokemusta on tuollasesta miehestä. Ei rakastunut uhkaile vaan keskustelee.

en aio enää olla kynnysmattona. Tänään sanoin hänelle, että "toivottavasti hän ei kuvittele minua sellaiseksi kaapista otettavaksi, että kun häntä huvittaa - kaivetaan kaapista esiin ja kun ei huvita - suljetaan kaapin ovi." En ole hyllytavaraa," sanoin.
-"Ei hän sellaista ole koskaan kuvitellutkaan" hän sanoi. Tyydyin siihen, sillä jos oisin jatkanut, että "minusta ainakin tuntuu nyt siltä", niin hän olis vaan hermostunut ja käskenyt lähtemään kotiini. No ei tarvinnut käskeä, en jäänyt odottamaan... mä oon miettinyt jo pari päivää, et lähdenkö vai en, niin tänään sitten lähdin. Mitä mä siellä teen, kun toinen ei puhu mitään, kärsii vaan masennustaan, ei anna mitenkään lohduttaa ja sit istutaan kumpikin hiljaa, tai sit hän nukkuu... ja nukkumaan jäi hän. Illalla ehkä meen takasin, mut nukkukoot nyt rauhassa, kun koko yönä ei ollut kuulemma nukkunut, eikä puhunut kolmeen päivään kuin mitä sen on ollut ihan pakko sanoa.
Suuttunut ei kuulemma ole, on vain masentunut rahattomuudestaan ja ties mistä ja kärsinyt krapulaa...

justiina kirjoitti:

Selvästi haluaa jo päästä sinusta eroon keksimällä mököttämisen aiheita ....usko pois ...ero häämöttää vaikka tekisit mitä...kokemusta on tuollasesta miehestä. Ei rakastunut uhkaile vaan keskustelee.

Lue lisää

syy ei ollutkaan mökötys, hän oli vain masentunut, eikä halunnut nähdä ketään. Tämä ainakin oli selitys. Vuosipäivän iltana kutsui sitten luokseen.

Piston tunnen rinnassani, taipumusta mökötykseen
on. Niin olen yrittänyt päästä eroon, vähitellen
olen onnistunutkin pääsemään eteenpäin.
En missään nimessä itse koe haluavani vallankäyttöä, valtavasti kärsin itsekin siitä.

Koen enemmänkin oman ahdistukseni välillä niin
suureksi, että pelkään sen vain johtavan riitelyyn joka on pahinta. Silloin vetäydyn
kuoreeni koska en pysty ratkaisemaan ongelmiani
ja tuijotan vain tyhjyyteen.

Valtavaa syyllisyydentunne vain kalvaa mieltä
kun ei keksi muutakaan keinoa.

joka vaikenee kirjoitti:

Piston tunnen rinnassani, taipumusta mökötykseen
on. Niin olen yrittänyt päästä eroon, vähitellen
olen onnistunutkin pääsemään eteenpäin.
En missään nimessä itse koe haluavani vallankäyttöä, valtavasti kärsin itsekin siitä.

Koen enemmänkin oman ahdistukseni välillä niin
suureksi, että pelkään sen vain johtavan riitelyyn joka on pahinta. Silloin vetäydyn
kuoreeni koska en pysty ratkaisemaan ongelmiani
ja tuijotan vain tyhjyyteen.

Valtavaa syyllisyydentunne vain kalvaa mieltä
kun ei keksi muutakaan keinoa.

Lue lisää

viestisi, ennenkuin tajusin.

Olet siis miesystäväni kaltainen mies, tavallaan?
Luuletko että hän kärsii nyt? Hän on sanonut rakastavansa minua, eikä nyt juuri ole kertonut syytä suuttumiseensa (epäilen et veti herneet kun tajusin minne kihlajaisraha on uponnut ja motkotin siitä kännipäissäni vähän, ennen kuin kävin nukkumaan).
Miten ite oisit syytöksiin reagoinut, myöskin mököttämällä, kun kalikka taas osui?
Ahdistaakohan miesystävääni?
Hän on kovin herkkä mies, itkee pienistäkin, tai mielestäni pienistä, esim kirjoja lukiessaan....
Hän on ollu masentunut, kun jäi työttömäksi hetki sitten. Mut nyt kuulin muualta, että hän on käynyt työpaikkahaastattelussa yli 150 km päässä tänä mökötyskautenaan. Ei vaikuta siltä että meinaa tähän kaupunkiin jäähä ja tietää, et mun ei oo helppo lapsen ja lemmikkien takia täältä pois, perässä muuttaa. Mitä tää tarkoittaa?
Oletan että olet mies, ja voisit ees vähä valaista asiaa?

avuton nainen kirjoitti:

viestisi, ennenkuin tajusin.

Olet siis miesystäväni kaltainen mies, tavallaan?
Luuletko että hän kärsii nyt? Hän on sanonut rakastavansa minua, eikä nyt juuri ole kertonut syytä suuttumiseensa (epäilen et veti herneet kun tajusin minne kihlajaisraha on uponnut ja motkotin siitä kännipäissäni vähän, ennen kuin kävin nukkumaan).
Miten ite oisit syytöksiin reagoinut, myöskin mököttämällä, kun kalikka taas osui?
Ahdistaakohan miesystävääni?
Hän on kovin herkkä mies, itkee pienistäkin, tai mielestäni pienistä, esim kirjoja lukiessaan....
Hän on ollu masentunut, kun jäi työttömäksi hetki sitten. Mut nyt kuulin muualta, että hän on käynyt työpaikkahaastattelussa yli 150 km päässä tänä mökötyskautenaan. Ei vaikuta siltä että meinaa tähän kaupunkiin jäähä ja tietää, et mun ei oo helppo lapsen ja lemmikkien takia täältä pois, perässä muuttaa. Mitä tää tarkoittaa?
Oletan että olet mies, ja voisit ees vähä valaista asiaa?

Lue lisää

Minä epäilen että miehesi on jotenkin henkisesti epätasapainossa. Ymmärrän täysin suuttumuksesi syyn. Olihan hän tuhlannut tiedän kihlajaisrahan! Hän siis ajatteli ettei teidän yhteisillä rahoilla jolle on jo suunniteltu tarkoitus, ole kovin väliä. Tuosta voisi jo tulkita aika hyvin kuinka vakavasti hän on sinun kanssa. Ja tuo kohta ei paljon auttanut että hän etsii töitä todella kaukaa! (Siitä olisi pitänyt sopia sitten yhdessä!!) Päin vastoin, tulee tunne että hän on valmis lopettaman suhteen. Tai ainakin hänella on sitten "hyvä syy" lopettaa koska on liian pitkä välimatka..

avuton nainen kirjoitti:

viestisi, ennenkuin tajusin.

Olet siis miesystäväni kaltainen mies, tavallaan?
Luuletko että hän kärsii nyt? Hän on sanonut rakastavansa minua, eikä nyt juuri ole kertonut syytä suuttumiseensa (epäilen et veti herneet kun tajusin minne kihlajaisraha on uponnut ja motkotin siitä kännipäissäni vähän, ennen kuin kävin nukkumaan).
Miten ite oisit syytöksiin reagoinut, myöskin mököttämällä, kun kalikka taas osui?
Ahdistaakohan miesystävääni?
Hän on kovin herkkä mies, itkee pienistäkin, tai mielestäni pienistä, esim kirjoja lukiessaan....
Hän on ollu masentunut, kun jäi työttömäksi hetki sitten. Mut nyt kuulin muualta, että hän on käynyt työpaikkahaastattelussa yli 150 km päässä tänä mökötyskautenaan. Ei vaikuta siltä että meinaa tähän kaupunkiin jäähä ja tietää, et mun ei oo helppo lapsen ja lemmikkien takia täältä pois, perässä muuttaa. Mitä tää tarkoittaa?
Oletan että olet mies, ja voisit ees vähä valaista asiaa?

Lue lisää

Miehesi kuulostaa kuvailusi perusteella vähän
samanlaiselta kuin minä, helposti ahdistuva,
herkkä. En yhtään ihmettelisi jos hän tuntee
ahdistusta ja se saa hänetkin kääntymään sisäänpäin eli mököttämäään. Syy tuntuu usein
itsestäkin jälkeenpäin mitättömältä ja kadun
puhumattomuuttani. Toinen kun ei myöskään kysy
minulta miksi olen hiljaa, odottaa vain kunnes
alan puhumaan. Minullekin työttömäksi jääminen
ja toisen elätettävänä olo oli yksi syy ahdistukseen ja puhumattomuuteen. Vallankäytöstä
ei todellakaan silloin ollut kyse.
Vuosien myötä olen oppinut tunnistamaan oireet
ja pystyn yleensä välttämään vajoamisen niin
syvälle että sanat vain jäisivät kurkkuun.

... kirjoitti:

Minä epäilen että miehesi on jotenkin henkisesti epätasapainossa. Ymmärrän täysin suuttumuksesi syyn. Olihan hän tuhlannut tiedän kihlajaisrahan! Hän siis ajatteli ettei teidän yhteisillä rahoilla jolle on jo suunniteltu tarkoitus, ole kovin väliä. Tuosta voisi jo tulkita aika hyvin kuinka vakavasti hän on sinun kanssa. Ja tuo kohta ei paljon auttanut että hän etsii töitä todella kaukaa! (Siitä olisi pitänyt sopia sitten yhdessä!!) Päin vastoin, tulee tunne että hän on valmis lopettaman suhteen. Tai ainakin hänella on sitten "hyvä syy" lopettaa koska on liian pitkä välimatka..

Lue lisää

ihan asiasta motkotin. (oisin tietty voinut oottaa, että selviän, ennen kuin alan motkottaa, silloin oisin voinut valita sanani hiukan varovaisemmin).
Siitä töitten hausta.. olen siitäkin motkottanut, että hakis lähempää, mutta hän sanoo, ettei aio jäädä odottamaan, että täältäpäin töitä saa, hän tarvitsee töitä jo senkin takia, että jois silloin vähemmän. Ja sanoi että voin muuttaa sitten perässä, et kyl lapses tulee tuossa iässä jo yksinkin toimeen.

joka vaikenee kirjoitti:

Miehesi kuulostaa kuvailusi perusteella vähän
samanlaiselta kuin minä, helposti ahdistuva,
herkkä. En yhtään ihmettelisi jos hän tuntee
ahdistusta ja se saa hänetkin kääntymään sisäänpäin eli mököttämäään. Syy tuntuu usein
itsestäkin jälkeenpäin mitättömältä ja kadun
puhumattomuuttani. Toinen kun ei myöskään kysy
minulta miksi olen hiljaa, odottaa vain kunnes
alan puhumaan. Minullekin työttömäksi jääminen
ja toisen elätettävänä olo oli yksi syy ahdistukseen ja puhumattomuuteen. Vallankäytöstä
ei todellakaan silloin ollut kyse.
Vuosien myötä olen oppinut tunnistamaan oireet
ja pystyn yleensä välttämään vajoamisen niin
syvälle että sanat vain jäisivät kurkkuun.

Lue lisää

ahistaako häntä nyt. Mutta kun hän huomasi, ettei hänellä ollut rahaa ostaa minulle lahjaa, niin hän itki aika paljon ja makas vaan sängyssä. Sanoi itkun syyks sen, että olin tuhlannut rahansa ja että häntä hävettää, kun hänellä ei ole minulle lahjaa. Ja että miksei hän ollut yhtä kaukokatseinen kuin minä, joka ostin hänen tulevan lahjansa jo etukäteen (ja annoinkin sen jo). Hänellä on syntymäpäivät sunnuntaina, saas nähä onko vielä silloinkin mykkäkoulua pitävä. Se vasta loukkaiskin jos ois.

avuton nainen kirjoitti:

ihan asiasta motkotin. (oisin tietty voinut oottaa, että selviän, ennen kuin alan motkottaa, silloin oisin voinut valita sanani hiukan varovaisemmin).
Siitä töitten hausta.. olen siitäkin motkottanut, että hakis lähempää, mutta hän sanoo, ettei aio jäädä odottamaan, että täältäpäin töitä saa, hän tarvitsee töitä jo senkin takia, että jois silloin vähemmän. Ja sanoi että voin muuttaa sitten perässä, et kyl lapses tulee tuossa iässä jo yksinkin toimeen.

Lue lisää

kuitenkin ku parisuhteessa ollaan, niin ei tollasia muuttamis-päätöksiä tehdä yksin, ilman että siitä keskustellaan yhdessä. eikä toiselle voi sanoa että lapses pärjää yksinki!? tottakai sillä on oikeus muuttaa jos tahtoo, mutta jos yhdessä ollaan niin kyllä siitä pitää keskustella ja kysyä toisen mielipidettä. tai sitten pitää pistää kantapäät vastakkain ja lähteä eri suuntiin.

kuulostaa rakas nainen nyt siltä, että sua viedään ja pahasti. älä anna käyttää itseäsi hyväksi. jätä tuollainen paska, suoraansanottuna. vaikea on itse erottaa läheisriippuvaisuutta ja rakkautta, koska nuo kaksi asiaa eivät kuulu samaan junaan.

kuulostaa jännältä kirjoitti:

kuitenkin ku parisuhteessa ollaan, niin ei tollasia muuttamis-päätöksiä tehdä yksin, ilman että siitä keskustellaan yhdessä. eikä toiselle voi sanoa että lapses pärjää yksinki!? tottakai sillä on oikeus muuttaa jos tahtoo, mutta jos yhdessä ollaan niin kyllä siitä pitää keskustella ja kysyä toisen mielipidettä. tai sitten pitää pistää kantapäät vastakkain ja lähteä eri suuntiin.

kuulostaa rakas nainen nyt siltä, että sua viedään ja pahasti. älä anna käyttää itseäsi hyväksi. jätä tuollainen paska, suoraansanottuna. vaikea on itse erottaa läheisriippuvaisuutta ja rakkautta, koska nuo kaksi asiaa eivät kuulu samaan junaan.

Lue lisää

että siitä työstä.. että hän sanoo että jonkun on tuotava sitä leipää pöytään. Olen itsekin työtön.

Toi on kyllä todella pahasti häneltä ja olen siitä salaa loukkaantunutkin, että lapseni pärjäisi yksinkin. :( Lapseni ei ole vielä pitkään aikaan täysiikäinen, vaikka teini jo onkin.

En pysty jättämään, mä rakastan sitä ja tiedän kyllä olevani läheisriippuvainenkin, varsinkin suhteessa. Ennen häntä olin reilun vuoden sinkku, se ei ollut niin vaikeaa, mutta suhteen lopettaminen on liian vaikeeta minulle, koska rakastan häntä!

avuton nainen kirjoitti:

että siitä työstä.. että hän sanoo että jonkun on tuotava sitä leipää pöytään. Olen itsekin työtön.

Toi on kyllä todella pahasti häneltä ja olen siitä salaa loukkaantunutkin, että lapseni pärjäisi yksinkin. :( Lapseni ei ole vielä pitkään aikaan täysiikäinen, vaikka teini jo onkin.

En pysty jättämään, mä rakastan sitä ja tiedän kyllä olevani läheisriippuvainenkin, varsinkin suhteessa. Ennen häntä olin reilun vuoden sinkku, se ei ollut niin vaikeaa, mutta suhteen lopettaminen on liian vaikeeta minulle, koska rakastan häntä!

Lue lisää

Miten mies voi sanoa että teini-ikäiset lapsesi pärjäisivät omillaan? Jos jätät heidät niin saat pian syytteen heitteille jätöstä! Kysyppä itseltäsi miksi rakastat tuota miestä niin kovasti? Jos hänen ympärillään pitää olla kuin varpaisillaan ettei hän vaan suutu, niin ennen pitkää kyllä väsyt sellaiseen. Ehkä tällä hetkellä vielä jaksat koska ette asu yhdessä. Painaako hänen hyvät puolet niin paljon enemmän puntarissa kuin huonot puolet, että olet valmis kestämään tuollaista käytöstä lopun ikää?

avuton nainen kirjoitti:

ahistaako häntä nyt. Mutta kun hän huomasi, ettei hänellä ollut rahaa ostaa minulle lahjaa, niin hän itki aika paljon ja makas vaan sängyssä. Sanoi itkun syyks sen, että olin tuhlannut rahansa ja että häntä hävettää, kun hänellä ei ole minulle lahjaa. Ja että miksei hän ollut yhtä kaukokatseinen kuin minä, joka ostin hänen tulevan lahjansa jo etukäteen (ja annoinkin sen jo). Hänellä on syntymäpäivät sunnuntaina, saas nähä onko vielä silloinkin mykkäkoulua pitävä. Se vasta loukkaiskin jos ois.

Lue lisää

tarvitsee myös apua juomiseensa.

joka vaikenee kirjoitti:

Miehesi kuulostaa kuvailusi perusteella vähän
samanlaiselta kuin minä, helposti ahdistuva,
herkkä. En yhtään ihmettelisi jos hän tuntee
ahdistusta ja se saa hänetkin kääntymään sisäänpäin eli mököttämäään. Syy tuntuu usein
itsestäkin jälkeenpäin mitättömältä ja kadun
puhumattomuuttani. Toinen kun ei myöskään kysy
minulta miksi olen hiljaa, odottaa vain kunnes
alan puhumaan. Minullekin työttömäksi jääminen
ja toisen elätettävänä olo oli yksi syy ahdistukseen ja puhumattomuuteen. Vallankäytöstä
ei todellakaan silloin ollut kyse.
Vuosien myötä olen oppinut tunnistamaan oireet
ja pystyn yleensä välttämään vajoamisen niin
syvälle että sanat vain jäisivät kurkkuun.

Lue lisää

..sinulle, miten suuresti arvostan ja ihailen avoimuuttasi ja sitä, että tunnet itseäsi noin hyvin ja pystyt analysoimaan omia tuntemuksiasi ja käytöstäsi ja huomioimaan muita. Upeeta, moni mies eikä nainenkaan tuohon pysty tai ei osaa.

avuton nainen kirjoitti:

ihan asiasta motkotin. (oisin tietty voinut oottaa, että selviän, ennen kuin alan motkottaa, silloin oisin voinut valita sanani hiukan varovaisemmin).
Siitä töitten hausta.. olen siitäkin motkottanut, että hakis lähempää, mutta hän sanoo, ettei aio jäädä odottamaan, että täältäpäin töitä saa, hän tarvitsee töitä jo senkin takia, että jois silloin vähemmän. Ja sanoi että voin muuttaa sitten perässä, et kyl lapses tulee tuossa iässä jo yksinkin toimeen.

Lue lisää

Haiskahtaa pahalle,itsellä nuoremmalla lapsella adhd ja välillä aiheuttanut viikon putken kun ei oo jaksanut ainaista huutoa vastaanpanemista.Aina kuitenkin huolehtinut siitä että lastenhoito ym. toimii,avokkaan kanssa yhdessä 19 vuotta.Viime putkesta reilu puolivuotta,tunteet kuollut ainoastaan lasten takia yhdessä ainakin minun puolestani,en kyllä tunne muutenkaan enää mitään.Se liika muistuttaminen ja mä vaan sanoin meininki riittää siihen.Tekis mieli lähteä mut muksut ja niiden toimeentulo(muijan palkka ei oo häävi)ja tottumus on hidasteena.

nyt kunnolla vastailemaan tänne.

Olen huomannut, että minua pidetään vallassa juuri tuolla mykkäkoululla ja ihan liian usein.
Miksei hän voi keskustella asioita halki? Onko se mukavaa saada toinen alistettua noin? Tuleeko mykkäkoululaiselle ollenkaan mieleen, ettei toinen osapuoli ehkä kovin montaa kertaa sitä enää jaksa ja kestä, että saattaa käydä niin, että toinen osapuoli (se joka ei mökötä) saa tarpeekseen ja lopettaa koko jutun yllättäin siihen paikkaan?
Uskaltaako tätä edes mykkäkoululaiselle sanoa?
Olen nimittäin välillä niin tuhat sata, hermostunut, ahdistunut, hyperventilointipisteessä näiden mykkäkoulujen takia, etten montaa niitä enää kestä.... kestänkö enää yhtäkään, nytkin on liian hiljaista. (kannattaa lukea tänään aiemmat kirjoittamani viestini).
Aloituksessani mainitsema mykkäkoulu ei hänen mielestään ollut mykkäkoulua, ei ollut suuttunut minulle mistään, ei vaan jaksanut muka nähdä ketään (ryyppäs ja kärsi masennusta, sanoi hän).
Meidän suhteessamme ei ole mitään ennustettavuutta ja mä kärsin siitä ***nasti!!!! :(

joka vaikenee kirjoitti:

Piston tunnen rinnassani, taipumusta mökötykseen
on. Niin olen yrittänyt päästä eroon, vähitellen
olen onnistunutkin pääsemään eteenpäin.
En missään nimessä itse koe haluavani vallankäyttöä, valtavasti kärsin itsekin siitä.

Koen enemmänkin oman ahdistukseni välillä niin
suureksi, että pelkään sen vain johtavan riitelyyn joka on pahinta. Silloin vetäydyn
kuoreeni koska en pysty ratkaisemaan ongelmiani
ja tuijotan vain tyhjyyteen.

Valtavaa syyllisyydentunne vain kalvaa mieltä
kun ei keksi muutakaan keinoa.

Lue lisää

minun miesystävältäni. Ainoo vaan, ettei hän ole kertonut , oletan vain noin.

joka vaikenee kirjoitti:

Piston tunnen rinnassani, taipumusta mökötykseen
on. Niin olen yrittänyt päästä eroon, vähitellen
olen onnistunutkin pääsemään eteenpäin.
En missään nimessä itse koe haluavani vallankäyttöä, valtavasti kärsin itsekin siitä.

Koen enemmänkin oman ahdistukseni välillä niin
suureksi, että pelkään sen vain johtavan riitelyyn joka on pahinta. Silloin vetäydyn
kuoreeni koska en pysty ratkaisemaan ongelmiani
ja tuijotan vain tyhjyyteen.

Valtavaa syyllisyydentunne vain kalvaa mieltä
kun ei keksi muutakaan keinoa.

Lue lisää

olinkin jo vastannut tähän, mut ei kai haittaa vaikka vastasin uudestaan. :)

... kirjoitti:

tarvitsee myös apua juomiseensa.

ottamaan mitään apua vastaan. :(

olla yrittämättä hyvitellä ja sopia asioita. Mä haluan rauhan ja lämmintä yhdessäoloa, siksi mä en osaa mököttää takasin. Oon kyllä joskus yrittänyt, kun ollaan oltu samassa asunnossa. Silloin hän on lopulta jonkun ajan kuluttua lopettanut ja ottanut kädestä kiinni ja pussannutkin välillä poskelle. Kerran jopa ajattelin itse, että "uskaltaisinkohan pussata tota poskelle"? Hän istui vieressäni ja mökötti, mut heti ajatukseni päätteeks se olikin hän joka pussas poskelle sekuntti oman ajatukseni päälle. :)Mutta kuinka pystyisin tässä tilanteessa mököttää takaisin, kun en tiedä edes sitä aikooko hän jatkaa suhdettamme? Kuolen, jos hän jättää minut ja hän tietää sen.

avuton nainen kirjoitti:

olla yrittämättä hyvitellä ja sopia asioita. Mä haluan rauhan ja lämmintä yhdessäoloa, siksi mä en osaa mököttää takasin. Oon kyllä joskus yrittänyt, kun ollaan oltu samassa asunnossa. Silloin hän on lopulta jonkun ajan kuluttua lopettanut ja ottanut kädestä kiinni ja pussannutkin välillä poskelle. Kerran jopa ajattelin itse, että "uskaltaisinkohan pussata tota poskelle"? Hän istui vieressäni ja mökötti, mut heti ajatukseni päätteeks se olikin hän joka pussas poskelle sekuntti oman ajatukseni päälle. :)Mutta kuinka pystyisin tässä tilanteessa mököttää takaisin, kun en tiedä edes sitä aikooko hän jatkaa suhdettamme? Kuolen, jos hän jättää minut ja hän tietää sen.

Lue lisää

jos sä haluat rauhan ja lämmintä yhdessäoloa, sun pitää näyttää sille miehelles, ettei sua kohdella kuinka vain että se lopettais sen turhista asioista suuttumisen. koska sehän ei ole mitenkään tyydyttävää yhdessäoloa. näytä nyt sille miehelle että sulla on oma tahto etkä tanssi vain sen pillin mukaan. se on nimittäin erittäin huono lähtökohta. näyttää siltä että miehes kokeilee mitä kaikkea sä kestät.

se, että sä teet miehelle selväksi ettei sua kohdella kuinka vain, saa aikaan paremman suhteen. jos miehes jättää sut, niin parempi niin sitten. etkä sä kuole siihen vaikka jättäis, luultavasti sun olis parempi ilman sitä. ja huomaatko, mies tietää, että sä "kuolet" jos se jättää sut, niimpä, se kiusaa sua. haluaa sut saada kuvittelemaan että jättää. se on valtapeliä. älä alennu moiseen.

nyt vaan tiukka linja, se on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. ja tuo, että mies ehdottaa sun jättää lapsesi, alle 18v. 150km päähän, "pärjää yksinkin", on ihan hullu ajatus. kyllä lapsi tarvitsee vanhempaa ja olis väärin lasta alkaa muuttamaan tuon takia vieraalle paikkakunnalle. sinä tämän tajuat ja niin tajuaa mieskin, hän on vain aika pahoin itsekäs.

avuton nainen kirjoitti:

olla yrittämättä hyvitellä ja sopia asioita. Mä haluan rauhan ja lämmintä yhdessäoloa, siksi mä en osaa mököttää takasin. Oon kyllä joskus yrittänyt, kun ollaan oltu samassa asunnossa. Silloin hän on lopulta jonkun ajan kuluttua lopettanut ja ottanut kädestä kiinni ja pussannutkin välillä poskelle. Kerran jopa ajattelin itse, että "uskaltaisinkohan pussata tota poskelle"? Hän istui vieressäni ja mökötti, mut heti ajatukseni päätteeks se olikin hän joka pussas poskelle sekuntti oman ajatukseni päälle. :)Mutta kuinka pystyisin tässä tilanteessa mököttää takaisin, kun en tiedä edes sitä aikooko hän jatkaa suhdettamme? Kuolen, jos hän jättää minut ja hän tietää sen.

Lue lisää

Arvasin jo parin viestin jälkeen, että olette molemmat alkoholisteja. Sen lisäks vastuuttomia ja ilmeisesti jotenkin muutenkin ongelmaisia... Menkää molemmat terapiaan! Puhumattomat ja/ kaikesta ahdistuvat ihmiset ovat kaikkein rasittavimpia. Ei kukaan jaksa sellast kattoo. Juokaa vähän vähemmän niin vois olla vähän vähemmän ongelmia. Miehesi on selvästi lapsellinen ja itsekäs. Eikä varmaan todellakaan aijo pysyä sun kanssas yhdessä! Jätä nyt jo se idiootti! Älä suostu elämään tollasen pässin halujen mukaan! Ajattele nyt vähän lastaski! Vaikka välillä näyttäisi vähän paremmalta, ei se tarkota sitä, että tulevaisuus muuttuisi jotenki yhtäkkiä paremmaksi. Jätäjätäjätä!

Ite heitin samallaisen miehen mäkeen kuin aloittajalla. Vaikka rakastin niin olin niin kyrvähtäny siihe pelleen niin heitin sen mäkeen. Tuokin mies oli iha helkatin komea.. Komeus kostautu. Sen jälkeen en ole kyl kansikuvapoikiin kahtonukkaan. Saavat kasvattaa egoaan yksinään jossain hornan kuusessa. Nykyään menee todella loistavasti. Seurustelen ihan normaalin näköisen miehen kanssa ja rakastan tätä koko sydämestäni. Hän ei rajoita minun mielipiteitäni jne. Jos joskus en sano mielipidettä hyvää hyvyyttäni niin se kyllä kysyy sitä. Se ei tee mitään ennenkuin on minunkin mielipidettä asiasta kysynyt.

Suosittelen aloittajaa ihan terveytensä kannalta heittään tuo jäärä mäkeen. Siitä ei hyvää seuraa. Minulla meni sen expässin kanssa siihe pisteesee se suhe että en saanut oikein kulkeakkaan missään ja kaverit ihmetteli että missä minä olen. Jälkeenpäin kuulin ystävältäni että oli pelastus minulle ku jätin sen miehen. Ystäväni oli miehineen kahtonu sitä tilannetta jo pitemmän aikaa. Eli se ei ainakaan parempaan suuntaan mene alottajallakaan se suhe.. Usko pois. Parempi lähtä liitelee hyvisä ajoin.

avuton nainen kirjoitti:

olla yrittämättä hyvitellä ja sopia asioita. Mä haluan rauhan ja lämmintä yhdessäoloa, siksi mä en osaa mököttää takasin. Oon kyllä joskus yrittänyt, kun ollaan oltu samassa asunnossa. Silloin hän on lopulta jonkun ajan kuluttua lopettanut ja ottanut kädestä kiinni ja pussannutkin välillä poskelle. Kerran jopa ajattelin itse, että "uskaltaisinkohan pussata tota poskelle"? Hän istui vieressäni ja mökötti, mut heti ajatukseni päätteeks se olikin hän joka pussas poskelle sekuntti oman ajatukseni päälle. :)Mutta kuinka pystyisin tässä tilanteessa mököttää takaisin, kun en tiedä edes sitä aikooko hän jatkaa suhdettamme? Kuolen, jos hän jättää minut ja hän tietää sen.

Lue lisää

Ei kuolemalla saa leikkiä ! Millainen äiti sä olet? Eikös sulle merkkaa lapsesi mitään? Yhen miehen takia kuolet vaikka sinulla on tärkeämpiäkin ihmisiä ympärilläsi, jotka tarvii sua ?? Häpee nyt jo hyvä ihminen puheitasi ja vielä tänne kirjoitat tuollasta ..hyi sua

jokotai______ kirjoitti:

jos sä haluat rauhan ja lämmintä yhdessäoloa, sun pitää näyttää sille miehelles, ettei sua kohdella kuinka vain että se lopettais sen turhista asioista suuttumisen. koska sehän ei ole mitenkään tyydyttävää yhdessäoloa. näytä nyt sille miehelle että sulla on oma tahto etkä tanssi vain sen pillin mukaan. se on nimittäin erittäin huono lähtökohta. näyttää siltä että miehes kokeilee mitä kaikkea sä kestät.

se, että sä teet miehelle selväksi ettei sua kohdella kuinka vain, saa aikaan paremman suhteen. jos miehes jättää sut, niin parempi niin sitten. etkä sä kuole siihen vaikka jättäis, luultavasti sun olis parempi ilman sitä. ja huomaatko, mies tietää, että sä "kuolet" jos se jättää sut, niimpä, se kiusaa sua. haluaa sut saada kuvittelemaan että jättää. se on valtapeliä. älä alennu moiseen.

nyt vaan tiukka linja, se on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. ja tuo, että mies ehdottaa sun jättää lapsesi, alle 18v. 150km päähän, "pärjää yksinkin", on ihan hullu ajatus. kyllä lapsi tarvitsee vanhempaa ja olis väärin lasta alkaa muuttamaan tuon takia vieraalle paikkakunnalle. sinä tämän tajuat ja niin tajuaa mieskin, hän on vain aika pahoin itsekäs.

Lue lisää

että mieheni on itsekäs, jopa erittäin itsekäs. Useasti se itsekkyys suututtaa minua niin paljon että on jo pakko sanoo suoraan "ootpa taas itsekäs!".
Mutta osaa hän olla huomaavainenkin. :) (kun sille päälle sattuu...)

Mä tänään sanoin sille et luuleeko se et se voi kohdella mua kuin kaappitavaraa? Otetaan esiin tarvittaessa ja piilotetaan komeron perälle, kun ei tarvita.
Vastaus oli, ettei hän niin luule. Hän on ollut taas neljättä päivää melkein tuppisuu. Nyt erona vain se että olemme oleskelleet hänen luonaan, olen nähnyt hänet joka päivä ja puhuu sentään kun on pakko sanoo jotain. Syy tälläkin kertaa_ masennus. _ja selvinpäin.

"ja huomaatko, mies tietää, että sä "kuolet" jos se jättää sut, niimpä, se kiusaa sua. haluaa sut saada kuvittelemaan että jättää. se on valtapeliä. älä alennu moiseen."

- koitan olla alentumatta ja juuri tuolta minustakin on tuntunut, hän kun tietää mistä narusta vetää, niin hän vetää siitä sit kans. Ois vaan kiva tietää että MIKSI? Mä teen melkein kaiken mitä hän tahtoo.... teen vissiin sit liikaa? Pitäiskös alkaa ärsyttäväks akaks ja käskee tehä itte hommansa yms. mitä ny on pyytänytkin? Mä oon liian kiltti?

Mä en lastani jätä.

ajoissa.Et tule milläänkeinoin muuttamaan sitä miestä.Olet kuin sätkynukke ,joka tekee niinkuin hän sanelee ja kerjäät sitä vielä takaisin.maailma on miehiä täynnä,löydät itsellesi paremman kumppanin.Ajattele lapsiasi,ole heidän kanssa vielä kun voit,älä missään nimessä jätä heitä miehen takia, muuten saat katua loppuikäsi.Laita heti piste suhteelle ja ota järki käteen, et sinä rakasta sitä miestä vaan pelkäät jäädä yksin.Mutta parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa.Anna itsellesi tilaisuus löytää parempi mies elämääsi.

oikeassa. :( -vaan vähän pelkään, enkä niin vähäänkään, että olet. Toista heilaa hänellä toivottavasti ei ole...
On tosi inhottavaa, kun ei pysty suunnittelemaan mitään etukäteen, mä en pysty. Kaikki menee toisen tahdon mukaan.

koko suhde kirjoitti:

ajoissa.Et tule milläänkeinoin muuttamaan sitä miestä.Olet kuin sätkynukke ,joka tekee niinkuin hän sanelee ja kerjäät sitä vielä takaisin.maailma on miehiä täynnä,löydät itsellesi paremman kumppanin.Ajattele lapsiasi,ole heidän kanssa vielä kun voit,älä missään nimessä jätä heitä miehen takia, muuten saat katua loppuikäsi.Laita heti piste suhteelle ja ota järki käteen, et sinä rakasta sitä miestä vaan pelkäät jäädä yksin.Mutta parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa.Anna itsellesi tilaisuus löytää parempi mies elämääsi.

Lue lisää

vielä ainakaan. Kai mä odotan että kaikki muuttuis paremmaksi, vielä. Lastani en jätä ja olen liian vanha... yli 40...

kuulemma, jos yritän jostakin keskustella. Tänään lähdin osittain tälläisen lauseen takia tuulettumaan raittiiseen ilmaan. Tuntuu turhalta yrittää, kun ei saa mitään vastakaikua keskusteluyrityksiin, tai jos saan, niin just tota "älä taas jankuta siinä".

hänellä taitaa kyllä olla. Jos esimerkiksi sanon jotain mitä hän on tehnyt väärin, väittää hän ensin ettei pidä paikkaansa ja kun sitten pitääkin, on vastaus "anteeksi että olen olemassa". Mutta mielipiteensä pitää, kunnes toisin todistan. Aina en pysty todistamaan, sillä hän on ryypännyt näköjään muistinsakin. Tänä aamuna esimerkiksi väitti ettei hänen tekemä ruoka ole kelvannut minulle, vaikka olin kyllä syönyt sitä. Selvinpäin hän puhuu muutenkin erittäin vähän, mut tämä viimepäiväiset puhumattomuudet (melkein puhumattomuudet) ovat kyl ihan liikaa mulle. Ikään kuin syy olisi minussa, vaikka tiedän ettei ole ja hän on itsekin sanonut ettei syy ole minussa (tällä kertaa). Muttei kerro mikä vaivaa, ei anna ees halata, ei koskea, ikäänkuin olisin joku spitaalinen ja vasta neljä päivää sitten oli niin ihanaa että...
Etsin syitä itsestäni, mutten löydä niitä. Mul on paha mieli... :´(

... ja kaikki tapahtuu oman pään sisällä. sitten kuvitellaan että toinen osaa lukea ajatukset. aika itsekästä - sorrun itsekkin siihen..

Tämä on varmaan nykyajan parisuhteiden koko kuva...

Jos parisuhteeseen tulee ongelma, siitä ei tietenkään voi puhua kumppanin kanssa. Sen sijaan kirjoitellaan Suomi24:n keskusteluun tai tilitetään asiasta ystävättärelle puhelimessa. Kolmas vaihtoehto on tietenkin, että petetään ja jätetään - ongelmien ratkaisuhan on työlästäkin. Näinhän ne ongelmat ratkeaa...tai sitten ei....

Miehesi voi mököttää miljoonasta eri syystä, jonka tietää vain miehesi, jos hänkään. Tämä asia selviää vain juttelemalla miehesi kanssa.

Kyse ei välttämättä ole vallankäytöstä, vaan taustalla voi olla miehen vaikea lapsuus, esimerkiksi alkoholistikoti, epäturvalliset kotiolot jne, jne. Tämä aiheuttaa vaikeutta puhua tunteista, vaikeutta puhua asioista ja pakoa riita-/ongelmatilanteista esimerkiksi juuri mököttämällä. Ongelma vaatii omaehtoista työstämistä ja/tai terapiaa. Helpottaa myös, jos molemmat tietävät asiasta ja yrittävät korjata asiaa.

Keskustelu selvittää sinulle tilanteen, missä mennään. Ei ongelmia voi paeta karttamalla vaikeista asioista keskustelua. Ainoastaan keskustelemalla miehesi kanssa saat tietää, missä suhteenne menee.

Hokkus pokkus kirjoitti:

Tämä on varmaan nykyajan parisuhteiden koko kuva...

Jos parisuhteeseen tulee ongelma, siitä ei tietenkään voi puhua kumppanin kanssa. Sen sijaan kirjoitellaan Suomi24:n keskusteluun tai tilitetään asiasta ystävättärelle puhelimessa. Kolmas vaihtoehto on tietenkin, että petetään ja jätetään - ongelmien ratkaisuhan on työlästäkin. Näinhän ne ongelmat ratkeaa...tai sitten ei....

Miehesi voi mököttää miljoonasta eri syystä, jonka tietää vain miehesi, jos hänkään. Tämä asia selviää vain juttelemalla miehesi kanssa.

Kyse ei välttämättä ole vallankäytöstä, vaan taustalla voi olla miehen vaikea lapsuus, esimerkiksi alkoholistikoti, epäturvalliset kotiolot jne, jne. Tämä aiheuttaa vaikeutta puhua tunteista, vaikeutta puhua asioista ja pakoa riita-/ongelmatilanteista esimerkiksi juuri mököttämällä. Ongelma vaatii omaehtoista työstämistä ja/tai terapiaa. Helpottaa myös, jos molemmat tietävät asiasta ja yrittävät korjata asiaa.

Keskustelu selvittää sinulle tilanteen, missä mennään. Ei ongelmia voi paeta karttamalla vaikeista asioista keskustelua. Ainoastaan keskustelemalla miehesi kanssa saat tietää, missä suhteenne menee.

Lue lisää

yrittänyt keskustella ja jos olet lukenut tämän ketjun, niin oisit huomannut, että mieheni ei ole asioita ratkovaa tyyppiä, eli hän ei suostu keskustelemaan.

"Jäänne jostain luolassa asumisoloista"


Naisia pidettiinkin ulkona, ettei olisi ollut helvetti päällä luolan sisällä.

sisään ne haettiin kun oli *sen* aika...

mutta minä annankin sille pillua eestä ja takkaa.
Se on niin uupunut, ettei edes jaksa mököttää.
Jo poskihoitoa kannattaa myös harrastaa: se tekee eetvarttia.

enempää enää antaa, kuin jo annan. :D
Eipä näytä aina kelpaavan, varsinkaan mökö-päivinään.

hän saa kaiken ja vähän enemmänkin minulta, ei hänellä pitäisi olla valittamista. Syyn on oltava jossain hänessä sisimmässään itsessään.
Jaa niin, lapsestani ja koirastani, enkä kodistani en luovu hänenkään takia.

häneltä ovatkin loppu ja velka senkun kasvaa, esim. luottokortti loppuun kulutettu ja jäi työttömäksi vuodenvaihteessa...
Mut miksi sitten kun vastataan johonkin, pitää sen vastauksen kuullostaa ukkosen ylijumalalta, jyristä? Eikö voi nätisti vastata nätisti esitettyihin kysymyksiin? Pitääkö se huoli purkaa puolisoonsa pahana tuulena silloin kun vaivaudutaan jotain edes vastaamaan?
(tässä on menossa jo toinen hiljaisuus-kausi... alotuksessa mainitsemani lisäksi) :(

Hänellä on kämppä, melkein kalusteeton, jossa oleskelemme. Minulla olisi talo, mutta vähän tilaa täällä kotona.
"hankkikaa harrastus" sanoit. Mä hankin hänen mielikseen joitain viikkoja sitten kävelysauvat, että hän halusi kävelylenkeille, mutten saa häntä edes poistumaan kämpästään (muualle ku kirjastoon tai viinakauppaan, jos sil on rahaa).

Kiitos tosta loppulauseestasi, mä yritän olla ajattelematta että hän mököttää. Hän sanoi itse ettei hän mökötä, mutta ei silti puhu juuri mitään, taaskaan.

Mukavaa alkukevättä sinulle. :)

Rakastan häntä ja olen huolissani hänen masennuksestaan yhtä paljon kuin siitä puhumattomuudestaankin.
Kunpa pystyisinkin ja uskaltaisin kokeilla tuota mitä viestisi alussa neuvoit!!! Mut en taia uskaltaa.

Sinulle mies antaa persettä colin...nii oletpaha vähä aikaa tyytyväinen...ja hiljaa...kuin tollasta sairasta sanoa toiselle!!! No pervoja monenlaisia

oletkin sairas yms kirjoitti:

Sinulle mies antaa persettä colin...nii oletpaha vähä aikaa tyytyväinen...ja hiljaa...kuin tollasta sairasta sanoa toiselle!!! No pervoja monenlaisia

.. mutta tod. näk. siitä on kyse.

enemmän kuin huolii, ei siitä ole nyt kyse.

realismus kirjoitti:

.. mutta tod. näk. siitä on kyse.

ollut. :)

Mies oli korvannut entisen liiallisen alkoholinkäytön kipu-ja ties millä lääkkeillä. Veti tokkuran niillä itekseen omassa asunnossaan.
Tekstaili muille naisille ja varmaan niitä naisia vierailikin hänen luonaan yökylässä eri paikkakunnilta.
Puhelimia hän piti kaksi eli toisella piti yhteyttä muihin. Yhdessä ollessa aina muka salaa katsoi mitä toisessa puhelimessa näkyi ja kävi vastailemassa viesteihin, niin etten ois huomannut.
Kieroa peliä. Nyt hän saa hommailla bisneksiään vapaasti tai ei ainakaan minun kustannuksellani.

"On toki helpompi löytää syy miehestäsi kuin etsiä todellisia syitä, jotka ovat sinussa.."

olet tuollaisen "faktan" löytänyt?

... kirjoitti:

"On toki helpompi löytää syy miehestäsi kuin etsiä todellisia syitä, jotka ovat sinussa.."

olet tuollaisen "faktan" löytänyt?

Toisen puoliskon kritisoijat ja arvostelijat passaa olla narsistisia, itsekeskeisiä ihmisiä. He etsivät virheitä vain toisesta, huomaamatta omia virheitään..

välittävänsä ja rakastavansa kovastikkin. Joskus vaan tuntuu etten jaksa uskoa siihen onneen, vaikka osaa näyttääkkin sen, että rakastaa minua paljon.

Kautta aikain kun sen hetkinen nainen on pihdannut tai yrittänyt pihdata, en ole alkanut mököttämään enkä osoittaa mieltäni. Olen rehellisesti lähtenyt löytämään vieraan naisen joka rehellisesti on antanut. Ei siinä sen kummempaa tarvitse esittää. Nainen on antamista (ja saamista) varten. Ja jos homma ei pelitä, se on vieraisiin meno tai ero.

ole hänen vieraissa tarvinnut käydä. :))

avuton nainen kirjoitti:

ole hänen vieraissa tarvinnut käydä. :))

Kyllä se sitten on miehessä vika, jos mies mököttää tai lähtee vieraisiin...

minä kuulemma "jankutan", jos ees yritän aloittaakkaan keskustelemalla keskustelemaan asiasta. Häneltä ei saa kysellä mitään "typeriä", eikä se ole auttanut, kun olen kertonut miltä minusta tuntuu kun hän mököttää/on puhumaton.

sekavaa tekstiä. Ei pilkkuja, ei pisteitä...

Itse katson olevani, kuin vanki tässä idyllisessä perhe/omakotitalo kehässä.Loppujen lopuksi haluaisin olla vain yksin ja asua jossain lämpimässä juoden itseäni hitaasti hengiltä.Aina pitäisi vaan suorittaa ja ainaista tappelua rahasta ja sen riittämättömyydestä.Pitäisi olla onnellinen,mutta kun vituttaa vaan koko ajan.Perheenisä perkele.

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa,missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.." Unto Mononen tiesi mistä lauloi.

vituttaa aina ja paljon kirjoitti:

Itse katson olevani, kuin vanki tässä idyllisessä perhe/omakotitalo kehässä.Loppujen lopuksi haluaisin olla vain yksin ja asua jossain lämpimässä juoden itseäni hitaasti hengiltä.Aina pitäisi vaan suorittaa ja ainaista tappelua rahasta ja sen riittämättömyydestä.Pitäisi olla onnellinen,mutta kun vituttaa vaan koko ajan.Perheenisä perkele.

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa,missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.." Unto Mononen tiesi mistä lauloi.

Lue lisää

eipä paljon poikennut mun vitutuksesta. Sama tunne, vois vain häippäistä.

luovutan ja teen melkein aina kaiken hänen mielensä mukaan, tai tein. Enää en joka pyynnöstä hyppää palvelemaan, vaikkei siitä kyl paljoa puutu.
Hyväkseen hän ei minua silti käytä, en tunne niin.
Ellei sitten meinaa, et seurustelee mun kans kunnes saa töitä jostain kauempata, mut se olis kyl jo tosi julmaa, en halua ajatella, vaikka mieles on kyl käynyt.

Mun tarina kuulostaa nii samoilta kun nää muutki,tosin tämän miehen kanssa en niin sanotusti oo yhes. Tän miehen kans ollaan tunnettu toki yli 3vuotta ja on-off- hommaa on ollu. Kumpiki tietää et rakastaa toista,mut silti joku aina mättää. Nyt tuli sit mun mitta täyteen, kun sovittuna tapaamisiltana näin miehen kävelevän exänsä kans ohi,eikä huomannu siis mua .Soitin toki perään,mut luuria tuli ja viestinä selitys että exä oli eronnu just ja kaipas olkapäätä. Itellä kilahti lopullisesti,kun olis ollu muutaki tekemistä sille illalle ku lähtee about 100kilsan päähän sitä tapaan. Ei sitte nähty koko iltana .Seuraavana päivänä mies soitti ja oli ku mitään ei ois tapahtunu, ja tietty huusin puhelimes sille sit et miten kehtaa kohella mua näin ja löin luurin korvaan. Nyt o neljäs päivä jo ku ei miehestä kuulu mitään ja vaikka viestiä koitan laittaa joka paikasta nii ei voi vastata. Hermothan täs menee ku ei tierä mikä on taas tilanne! Miehet on hankalia!