Historiaa tutkimalla ja realistisesti siihen suhtautumalla,kaikki suomalaisille eduksi ja hyödyksi naapurimaasta saatu hyvä on tullut Venäjältä.Suhteita täytyisi vaalia huomattavasti paremmin.
Ainoa hyvä naapurimme on Venäjä.
Nikke
23877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Päivän paras vitsi!
nyt!mikä hyvä ,18 vuotta siellä viettäneenä voin kertoa,VAIN AURINKO!
Esimerkiksi se, että se piti sinut siellä 18 vuotta.
tämänkin historia palstan lukijoiden historian tietämyksen tason,hah-haa...ei ole pojat lukeneet,kun eivät tiedä kuinka hyvää aikaa autonomian aikakin oli suomelle,saatiin oma raha,senaatti,laajat itsemääräämisoikeudet jotka vastasivat käytännössä itsenäisyyttä jne.Lisäksi Pietarista,tuosta maailman metropolista,alkoi tulla sivistystä metsäläiskansan keskuuteenkin.Vanhalla miehellä arvo pojalla paljon ikää,jos olet 18 vuotta ollut Venäjällä,vaikka valtiokin ollut vasta 13 vuotta,vai olitko tsaarin Venäjällä?
Ei sitä noin vain saatu. Suomi itse HALUSI itsenäisyyttä tarpeeksi paljon. Muistatko, mikä maa halusi 1939 poistaa Suomen itsenäisyyden ja liittää se itseensä? Se on totta, että tsaari Aleksanteri I oli sitä mieltä, että on paljon olla parempi tyytyväinen itsenäinen kansa rajanaapurina. Hänhän myös vahvisti Suomen ja suomalaisuuden etniset rajat 1812, jotka myötäilivät Tarton 1920 rajoja. Diktaattori Stalin taas oli toista mieltä.
Ketä Suomi loppujen lopuksi saa kiittää itsenäisyydestään, puhumattakaan sitä edeltäneestä autonomiasta?
Ei ainakaan Venäjää, vaan itseään.
...ennenkuin tulet tänne pätemään olemattomalla mutu-tiedollasi.
Luepas itse! Venäjä katsoi, että Suomen itsenäsisyys on myös heille eduksi, mutta ilman Suomen itsensä pytkimystä itsenäiseksi valtioksi ja itsenäisyysmiesten aktiivisuutta, ei Suomi tietenkään olisi itsenäinen valtio. Ei itsenäisyys automaattisesti tule jonkun maan mahtikäskyllä, van se vaatii paljon työtä myäs maalta itseltään.
Suomen itsenäisyys ei kuitenkaan olisi ollut ikinä mahdollista, ellei Venäjä olisi sitä sallinut.
Katsopa vain millainen on esim. Taiwanin menestys itsenäisyystavoitteissaan Kiinan vastustaessa hanketta ja uhatessa alueisiinsa kuuluvaa maakuntaa sodalla.
http://washingtontimes.com/upi-breaking/20031126-110016-1686r.htm
Salliminen voidaan myös käsittää niin, että joskus on olosuhteiden pakosta pakko sallia naapurimaalleen itsenäisyys. Kaikki yhteinäset kansakunnat ovat halutessaan oikeutettuja itsenäisyyteen imperialististsta naapureistaan huolimatta.
Ennen vuotta 1917, Venäjä ei ollut Suomen naapuri, vaan Suomi oli osa Venäjää, eikä Venäjällä ollut mitään pakkoa antaa Suomen itsenäistyä, aivan kuten ei Kiinallakaan ole mitään pakkoa antaa Taiwanin itsenäistyä.
Suomella oli jo autonominen asema, joten seuraava luonnollinen askel oli itsenäisyys.
Myös itsenäisyyttä edeltävän autonomian Suomi sai Venäjältä.
Käsittämättömän naiivi ajatus! Ja pirun hengenvaarallinen kaiken lisäksi.
Kuvitteleeko edelleenkin joku, etteikö Neuvostoliitto olisi halutessaan, voinut valloittaa koko Suomen, toisessa maailmansodassa?
Neuvostoliiton intresseihin ei vain kuulunut Suomen liittäminen Neuvostoliiton onnellisten valtioiden joukkoon. Jos katsotte karttaa, voitte nähdä, että Neuvostoliiton strategia oli sellainen, että länsimaiden ja Neuvostoliiton välissä on aina Neuvostoliittoon positiivisesti suhtautuva maa, joka on näennäisesti itsenäinen.
Balttian tilanne oli, Suomeen nähden, sikäli erilainen, että niiden jälkeen oli vielä Puola ja Itä-Saksa.
Toisaalta, Neuvostoliitolle oli paljon tärkeämpää voittaa ns. Berliinin kilpajuoksu, kun panostaa Suomen rintamalle.
Suomessa ei ole koskaan suostuttu uskomaan, että Neuvostoliitto olisi todellakin vain halunnut, ennen Talvisotaa, tehdä aluevaihtoja siksi, että se halusi Leningradin tykinkantamattomiin Suomesta. Suomea ei sinänsä pidetty uhkana, mutta Suomessa vallitseva Saksalais-myöteinen ilmapiiri koettiin vakavana uhkana.
Oikeita päätelmiä. Ei Suomi ollut NL:n silmin kuin kärpäsen paska. Ei päämilenkiinto tänne suuntautunut. Riitti kun suurvallalle vaaralliset uhkakuvat voitiin torjua. Ei NL Suomea pitänyt uhkana, vaan Saksaa. Huolena oli se, ettei Saksa pääse täältäkään NL:n kimppuun. Siksi näitä hajurakoja haluttiin muosdostaa. NL:n kannalta oli parempi, että taistelutanner oli ainakin aluksi päävihollisten välissä oleva muu alue. Ei NL ehdoin tahdoin halunnut tunkea Saksan rajanaapuriksi. Silloinhan se olisi saanut olla yötä päivää varuillaan ja sodan uhka olisi kasvanut vain suuremmaksi.
Olen täysin toista mieltä. N:liitto HALUSI valloittaa Suomen, mutta ALIARVIOI pahasti Suomen puolustyskyvyn. Senhän osoittaa jo se, että venäläisiä kaatui moniverroin suomalaisiin verrattuna. Mikäs sitten oli "kansanhalltuksen johtajan" Otto Wille Kuusisen rooli? Ai pitää sosialistinen Suomi erillään N:liitosta? Stalin kuvitteli Suomen miehityksen tapahtuvan helposti.
Miksi puna-armeijalla oli marssioppaat Helsinkiin asti? Ja voitonjuhlat piti pitää siellä. Siellä olisi varmasti juhlittu vapaata itsenäistä Suomea, jolla on vapaa tahto päättää asioistaan?
Entäs tämä etupiirijako (Molotov-Rippentrob) Eikös etupiirissä oleminen ole yhtä kuin vieraan vallan käskyjen alla olemista?
Millä tavoin N:liitto aliarvioi Suomen puollustuskyvyn? Oliko N:liitolla kenties väärää tietoa Suomen arsenaalista?
N:liittolaisia kuoli muillakin rintamilla, vastustajaa enemmän, sotilaat olivat yksi luonnonvara, joka sieltä ei olisi loppunut.
Voi olla, että N:liitto olisi tarvittaessa miehittänyt Suomen, jos muita keinoja Suomen alueelta tulevien uhkien (Saksan hyökkäys) torjumiseksi ei olisi ollut. Se, että marssioppaassa on selostettu tieyhteydet koko Suomessa, ei ole mielestäni mikään todiste mistään. Miksi kartanpiirtäjä olisi rajannut karttaa?
Kenties Saksa toivoi osittain siksikin pikaista rauhaa Talvisodasta, että suurin osa Suomesta säilyisi varmasti miehittämättömänä, ja näin ollen Saksan käytettävissä hyökkäämiseen.
Tietyllä lailla etupiirijako toteutuikin, sillä Suomi kuului sodan jälkeen ehdottomasti Itä-Eurooppaan, valvontakomissioin yms.
Neuvostoliitto lähetti olosuhteisiin täysin kokematonta sotilasaineista Suomen korpiin: vähät vaatteet, kylmänsietokyky ym. Siis aliarviointia Suomen puolustuksen kestävyydestä ajasta. Ja aliarviointia suomalaisen sotilaan kyvystä likkua omilla seuduillan. Entäs voitonparaati Helsingissä? Se oli valmiiksi suunniteltu. Helsinkihän on Suomen pääkaupunki ja siellä olisi kaikki tärkeät hallintoelimet saatu heti haltuun.
Entäs äskettäin TV:stä ohjelma "Gangut, venäläinen Hanko" Siinä vanhat sen ajan venäläiset sotajermut uhoavat: Hanko, aina venäläinen, ja tulee olemaan" Opettivat vielä nykykoululaisille samaa. Kyllä meininki oli pistää Suomi kylmäksi. Siitä ei ole epäilystä.
NL:n aikomus miehittää Suomi voi olla ihan todellinen erityisesti siinä tilanteessa, kun neuvottelutie ei tuottanut tulosta. Mutta eihän sellainen ole mikään todistus siitä, etteikö NL:lle olisi riittänyt neuvotteluteitse saatuna se, mitä se niissä halusi. Monessa muussa paitis einon puheenvuorossa sekoitetaan puurot ja vellit lahjakkaasti ilman minkäänlaista itsekritiikkiä. Pitäisi vähän miettiä sitä, mikä mistäkin asiasta voi olla todisteena historian kronologiassa.
Saksan toive pikaisesta rauhasta oli nimenomaan se, että Suomen sotavoimat pysyisivät käyttökelpoisina oikean ajan koittaessa. Suomi oli Saksan silmissä erinomainen liittolainen. Suomi oli sen vuoksi hyvä liittolainen, että Suomi sitoi melko pitkälle rajalle neuvostojoukkoja, jotka sitten olivat poissa saksalaisten kimpusta. Tämän takia venäläisilläkin oli usein kiire saada rauha aikaan Suomen suunnan sodissa.
Etupiirijakokommenttisi kuvaa erinomaisesti sitä, mistä näissä etupiireissä voi olla kyse.
NL:n puolella oli paljon virheellisiä käsityksiä ja olettamia. Se vain osaltaan kertoo siitä, kuinka vähämerkityksetön joku Suomi oli heidän silmissään, kun pohdittavana oli paljon suurempia asioita. Jos Suomi oli venäläisten ajatuksissa päivän ajan, loppuvuosi kului Saksan tilannetta tarkkailtaessa. NL:n käsitys Suomen puolustuskyvystä ja -tahdosta oli tyystin virheellinen. Suomen rintamalle lähetyt joukot olivat huonosti koulutettuja ja huonosti motivoituneita. Monessa kohdin ainoana taktiikkana oli pelkällä miesylivoimalla eteneminen. Tällaiset hyökkäykset suomalaisten oli helppo pysäyttää Karjalan kannaksella, jossa hyökkäysten etenemisreiti olivat vesistöjen vuoksi kapeita kannaksia.
Muistan sodassa olleen isäni ihmetelleen minullekin, kuinka venäläisiä aina vaan riitti juoksemaan päin tulta, vaikka edeltä oli jo ammuttu vaikka kuinka paljon heitä. Suomalaisella puolella ihmishenki oli aivan eri kurssissa kuin vastapuolella. Lisäksi suomalaiset huolehtivat kaatuneista ja haavoittuneista, jos suinkin se oli mahdollista. Venäläisille lienee tullut ajoittain tunne, että he taistelevat näkymättömiä aaveita vastaan, kun näitä ei juuri koskaan kaatuneina kohdannut. Tällainen oli omiaan heikentämään venäläisten moraalia. Jos suomalaisten aseistus olisi ollut kunnossa, miesylivoimaltaan suurempi venäläisarmeija olisi onnistuttu pysäyttämään pitkäksikin aikaa. Jos asevoimaa olisi ollut lähellekään sitä, mikä se oli esim. Talin-Ihantalan suurtaistelun aikaan, venäläiset olisivat kärsineet murskatappion, elleivät olisi tuoneet merkittävästi lisää sotajoukkoja rintamalle.
Näihin Hanko-puheisiin nyt ei kannata kovin paljon kiinnittää huomiota. Olihan Suomenkin puolella puheita Suur-Suomesta ja myöhemmin Uraliin asti menosta. Ei se kuitenkaan merkinnyt sitä, että asioista päättävät poliitikot olisivat hurahtaneet tällaiseen ajatteluun. Kyllä maailmaan paljon suuria puheita mahtuu.
Ota huomioon, että nämä Hanko-puheet ovat totta NYKYAIKANA ja kuvattu virallisessa koulumaailmassa Venäjällä.