kertokaapas ihmiset minulle varsinkin ydinvoiman vastustajat millä te todellakin korvaisitte tuon uuden ydinvoimalan?puuhakkeella?kuka sen puuroskan keräisi metsistä?tuulivoima?ei kovinkaan realistinen vaihtoehto suomen tuulioloissa...pitäisi olla rannikot ja tunturit täynnä tuulipuistoja.aurinkoenergia?miettikääpä nyt kuinka helvetin pitkä ja pimeä talvi täällä on.hiilivoima/öljyvoima?nämähän ne vasta saastuttavatkin ydinvoimaan verrattuna.turvevoimala joka kylään ja kaupunkiin?joskus se turvekin loppuu sieltä soilta.jos tarkkaan ajattelette niin todellisia vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole.ei ne puuhakelaitoksetkaan ilmaisia olisi,niitä pitäisi olla 500-1000 laitosta koosta riippuen.
vaihtoehtoiset
st-insinööri
11631
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mielestäni bioenergia on järkevin vaihtoehto. Ja en tarkoita tässä pelkästään metsiä vaan myös kaikkea orgaanista jätettä, jota syntyy jatkuvasti yhteiskunnassa. Ja jätteenpolttoa en tarkoita(vastustan sitä jossain määrin) vaan bioperäisen jätteen mädättämistä bioreaktoreissa.
Jos jätteen hyötykäyttöön panostettaisiin kunnolla, sillä voitaisiin korvata uusi ydinvoimala ja enemmänkin. Mutta tämä Suomi on semmoinen takapajula, ettei täällä ymmärretä kuin ehkä vasta useiden vuosien kuluttua. Tällä hetkellä useissa euroopan maissa käytetään bioperäinen jäte hyödyksi mainitsemallani tavalla. Suomessakin kyllä, mutta vain murto-osa siitä, mitä voitaisiin käyttää.
Myöhemmin voi olla jopa niin, että Suomen täytyy ostaa osa tarvittavasta teknologiasta ulkomailta.
"Tällä hetkellä useissa euroopan maissa käytetään bioperäinen jäte hyödyksi mainitsemallani tavalla."
Eipä sillä missään maassa merkittävää osaa sähköntuotannosta kateta. Vai katetaanko?
"Jos jätteen hyötykäyttöön panostettaisiin kunnolla, sillä voitaisiin korvata uusi ydinvoimala ja enemmänkin"
1600MW mädätyksellä vaikuttaa kyllä aika kaukaa haetulta. Osaatko arvioida kustannuksia mukaanlukien jätteiden keruun? Onko sellaista määrää mädätettävää edes saatavilla?
"Mutta tämä Suomi on semmoinen takapajula, ettei täällä ymmärretä kuin ehkä vasta useiden vuosien kuluttua."
Mutta Suomihan on käyttää Euroopan maista eniten biopolttoaineita sähköntuotannossa, enemmän kuin esimerkiksi Tanska tuulivoimaloita. Suomi on biopolttoaineiden edelläkävijämaa.
Muistaakseni Suomen kaikkien metsien vuotuinen kasvu vastaa energiaksi muutettuna n. 42% Suomen nykyisestä vuotuisesta energiankulutuksesta. Siitä pitää siis vähentää luonnonsuojelualueiden metsien kasvu, sahatavaraksi menevä osa ja sellu/paperiteollisuuden osuus. Lisäksi miinuspuolelle tulee keräilyn ja kuljetuksen vaatima energia.
Suomessa puuta käytetään jo nyt energiantuotantoon melkoiset määrät, joten metsissä olevat käyttämättömät energiavarat ovat aika pienet.
Tarkoitat ilmeisesti selluteollisuuden soodakattiloissa tapahtuvaa puuaineksen polttoa, joka on merkittävä energianlähde ja samalla säästyy lipeää.
Hakkuutähteiden hyödyntäminen on vasta alussa:
"http://ylivieska.cop.fi/amp00/Opiskelijat/pesonen/Opintotuotokset/energiapuu 2.htm"
"Eipä sillä missään maassa merkittävää osaa sähköntuotannosta kateta. Vai katetaanko?"
Ehkei merkittävää osaa, mutta paljon kuitenkin. Ja tässähän oli kysymys yhden ydinvoimalan korvaamisesta muilla vaihtoehdoilla.
Esimerkiksi 100 naudan maatilalla syntyvästä lannasta voitaisiin biokaasureaktorilla tuottaa sähkö ja lämpö sekä lämmin käyttövesi viidelle rakennukselle. Samalla saadaan polttoainetta kahdelle autolle (molemmilla ajetaan 40.000 km/v) ja maatilan koneille. Lisäksi sähköä, lämpöä tai biokaasua riittää myös myyntiin, josta saadaan tuloja noin 5 000 €. Energiantuotannon investoinnin takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Biokaasun tuotantoa maatilalla voidaan lisätä mädättämällä olkia ja muita kasvijätteitä ja erityisiä energiakasveja sekä elintarviketeollisuudesta peräisin olevia jätteitä. Saksassa on 2 000 tällaista maatilareaktoria; arvioitu biokaasusähkön tekninen tuotantopotentiaali Saksan maatiloilla on 17 TWh/v eli 4,4 miljoonan kotitalouden kulutustarpeet.
"1600MW mädätyksellä vaikuttaa kyllä aika kaukaa haetulta. Osaatko arvioida kustannuksia mukaanlukien jätteiden keruun? Onko sellaista määrää mädätettävää edes saatavilla?"
Ehkäpä sinun mielestä, kun et ole asiaan tutustunut.
Reaktorilaitoksissa tuotettu ja hyödynnetty biokaasu v.2000:
Biokaasun tuotanto 25,3 milj.m3
Biokaasun käyttö 22,6 milj.m3
Sähkön tuotanto 25,2 GWh
Lämpöenergian
tuotanto 97,8 GWh
Mekaanisen energian
tuotanto 5,7 GWh
Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen v.2000:
Biokaasun tuotanto 45,2 milj. m3
Biokaasun käyttö 21,5 milj. m3
Sähkön tuotanto 9,7 GWh
Lämpöenergian
tuotanto 73,5 GWh
Vuosittain kaatopaikoilla on arvioitu kehittyvän biokaasua yli 200 milj. m3, joten kaatopaikkakaasun keruuta olisi ainakin teoriassa mahdollista huomattavasti tehostaa.
http://www.motiva.fi/kirjasto/Uusiutuvat%20energial%E4hteet%20Suomessa/Muut%20biomassaenergian%20l%E4hteet/Biokaasu
Ja yksi kuutio biokaasua vastaa n. yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. Ja kuten käy ilmi tuosta alta, biokaasun käyttö on kovin pientä vielä Suomessa.
Ja kustannuksia arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon ainakin hajuhaittojen ja työttömyyden vähentyminen pitkäksi aikaa sekä ympäristönsuojelullinen hyöty myös kuljetuskaluston osalta joka voisi liikkua biokaasulla täysin saasteettomasti. Kuljetusmatkat eivät olisi edes pitkiä, koska biokaasua voidaan tuottaa monessa eri paikassa.
Otetaan esimerkki eräästä Ruotsin kaupungista, joka on noin Jyväskylän kokoinen. Siellä kaupungin omilla jätteillä liikkuu koko paikallisliikenne ja siihen menee biokaasun tuotosta noin 10%. Loppu käytetään ainakin lämmön tuotantoon.
Lisäksi Henriksdalenin jätevedenpuhdistamo Ruotsissa on luokassaan maailman suurin. Vuonna 1997 valmistuneen laajennuksen jälkeen on puhdistamon kolmenkymmenen hehtaarin alueella yhteensä 18km tunneleita. Laitos käsittelee vuodessa 640 000 Tukholmalaisen jätevedet. Yhtenä osana puhdistusprosessia on anaerobinen käsittely, joka tuottaa 6,4milj. m3 biokaasua vuodessa. Kaasu käytetään pääosin neljässä sähköteholtaan 700kw:n kaasumoottorissa.
"Mutta Suomihan on käyttää Euroopan maista eniten biopolttoaineita sähköntuotannossa, enemmän kuin esimerkiksi Tanska tuulivoimaloita. Suomi on biopolttoaineiden edelläkävijämaa."
Joopa, bioenergian käyttö Suomessa v.2000:
Mustalipeä 40 TWh
Teollisuuden puutähteet:
-sahanpuru 5 TWh
-kuori 14 TWh
Metsähake 1,5 TWh
Puun pienkäyttö 13 TWh
Jäte 0,28 TWh
Biokaasu 0,2 TWh
http://www.vtt.fi/pro/climtech/material/kirja/cosa.pdf
Vaikuttaa siltä, että tuo tietosi perustuu teollisuuden mustalipeään ja puun käyttöön. Tuo biokaasun osuus näyttää aika pieneltä, eikö? Muualla euroopassa liikutaan ihan toisissa luvuissa biokaasun osalta. Ja biokaasun käytöstä juuri on kyse.
Ei nuo luvut nyt mitään päätähuimaavan isoja ole.
""1600MW mädätyksellä vaikuttaa kyllä aika kaukaa haetulta. Osaatko arvioida kustannuksia mukaanlukien jätteiden keruun? Onko sellaista määrää mädätettävää edes saatavilla?"
Ehkäpä sinun mielestä, kun et ole asiaan tutustunut."
Myönnän etten ole tutustunut aiheeseen, vaikkakin kuulostaa hyvältä lisältä ja ehdottomasti kannatettava ajatus lisätä biokaasun käyttöä. kaasun talteenoton kustannuksista ja muista taloudellisista tekijöitä minulla ei ole hajuakaan joten kannattavuuteen en ota mitään kantaa. Samatenkaan itse raaka-aineen keräilyyn kuluvasta energiamääristä ei ole mitään tietoa, joten raa'asti hylkään nekin. Vertaan siis antamiesi lukujen pohjalta hiukan tavoitteesta päästä 1600MW (sähkö)tehoon.
kerroit että vuonna 2000 biokaasua käytettiin 22.6 milj kuutiota. tästä saatiin energiaa yhteensä 128.7 GWh. Oletetaan yksinkertaistaen että muunnokset lämmöstä ja mek. energiasta sähköksi voidaan suorittaa hyötysuhteella 1. Näistä luvuista saadaan laskettua likiarvoksi
128 GWh/22.6 Mm3 = 5.7 kWh/m3
kaatopaikoilla vastaavasti.
83.2 GWh/21.2 Mm3 = 3.9 kWh/m3
Kerroit meille että Suomessa syntyy vuodessa kaatopaikoilla yli 200 Mm3 biokaasua. Tästä käytetään siis noin 10% hyväksi jo nyt.
Paljonko energiaa menee haaskioon?
Arvion saamiseksi oletetaan kokonaismääräksi vaikka 250 Milj m3. Mikäli tästä saataisiin saman verran energiaa kuin nykyisinkin saadaan kaatopaikkabiokaasusta tarkoittaisi se, että saisimme peräti noin 967 GWh energiaa. Aika vaikuttavalta tuntuva luku. Kuitenkin jos saisimmekin kaatopaikkabiokaasusta saman verran energiaa kuin "puhtaasta" biokaasusta, merkitsisi se jo peräti 1424 GWh energiaa. Yhä parempaa, vai mitä?
Verrataanpa tätä lukua sitten tuohon mainittuun 1600MW tehoon. Oletetaan uuden ydinvoimalan käyttöasteeksi 90%. Toisin sanoen ydinvoimala tuottaa 1600MW teholla sähköä 90% ajasta. (Muistaakseni lähempänä 95% tällä hetkellä Suomessa.)
Tästä saamme mukavasti laskemalla, suunnilleen;
1600 MW * 8760h * 0.9 = 12614 GWh.
verrataan potentiaalista kaatopaikkabiokaasun energiamääriä tähän lukuun.
kaatopaikkabiokaasulla
(967/12614)*100 = 7.67%
"puhtaalla"biokaasulla
1424/12614)*100 = 11.29 %
Kyllä haastetta sittenkin on. En tiedä kuinka paljon on mahdollista lisätä muun biokaasun tuotantoa kuin kaatopaikkabiokaasun.
Kirjoituksellani ei ole tarkoitus väheksyä tätä energiantuotantotapaa, vaan myös itselleni selkiyttää missä mennään energian tuotannossa. Eniten ihmetyttää se että tuntuu kuin jotkut uskovat maailmanlaajuiseen salaliittoon energiantuotannossa. Jos itse omistaisin ehtyviin luonnonvaroihin nojaavaa energiantuotantoa, ja olisin sillä kerännyt pääomia, ja löytyisi ehtymätön tapa tuottaa energiaa kannattavasti, niin olisin sijoittamassa niihin kiljuen omia pääomiani. Tällä tavalla varmistaisin pääoman tuoton jatkossakin itselle.
Lopuksi vielä kysymyksiä, jotka heräsivät tässä kirjoittaessa. Miksi "puhtaalla" biokaasulla tuotto/m3 on noinkin paljon suurempi? millaisella hyötysuhteella biovoimalat tällähetkellä pyörivät? kuinka suuret investointikustannukset biovoimaloilla per Mw? Millaiselta säteeltä polttoainetta voimalaan on järkevää kuljettaa? Paljonko polttoaineen keruusta tulee kustannuksia?
Että Suomen tehtaat pyörisivät ja talot lämpiäisivä't pieremällä ja paskomalla.
Miettikää vähän hölinöitänne.
Kyllä ne tehtaat ja talot pyörivät ja lämpiävät sinunkin jätöksillä. Sontasi ei riitä vielä mutta yhdistettynä muiden sontiin ja tuotoksiin oikealla tavalla, niin alkaa riittämään ihan hyvin.
" 'Eipä sillä missään maassa merkittävää osaa sähköntuotannosta kateta. Vai katetaanko?'
Ehkei merkittävää osaa, mutta paljon kuitenkin."
Niin arvelinkin
"Ja tässähän oli kysymys yhden ydinvoimalan korvaamisesta muilla vaihtoehdoilla."
Yksikin ydinvoimala kattaa merkittävän osan maan sähkönkulutuksesta. Suomessa esimerkiksi uusi voimala kattaa noin 15%.
Esityksesi maatilan lannan hyötykäytöstä on monella tapaa kiintoisa, muttei tule lähellekään niitä mittakaavoja joita tarvittaisiin gigawattiluokan sähkötehon tuotannossa. Lukusi biokaasun nykykäytöstä antavat keskisähkötehoksi 4MW. Suomen biokaasusähköntuotanto pitäisi siis monisatakertaistaa, jotta päästäisiin gigawattiluokkaan. Epäilenkin edelleen vahavasti onko Suomessa edes mahdollista saada tarpeeksi mädätettävää kokoon sellaista tehoa varten. Pystytkö osoittamaan sen olevan taloudellisesti ja teknisesti mahdollista?
Kaikki biopolttoaineet yhteenlaskettuna Suomi on jo, käyttämääsi VTT:n julkaisua lainatakseni, "biopolttoaineiden ykkönen". Tietysti parantaa voidaan, mutta gigawattiluokan lisäykset vaikuttavat haaveilulta.
Biokaasun tuotanto ei kummoista vaadi, sitä tulee itsestään, kun olosuhteet ovat oikeat. Talteenottokaan ei ihmeitä tarvitse.
Me rakennettiin oma biokaasulaitos ja se tuli maksamaan n. 33 000 euroa. Kun käytettiin kierrätysmateriaaleja ja omaa työvoimaa mahdollisimman paljon. Tällä summalla saatiin jo lämpöä ja sähköä omaan käyttöön, sähköä riitti verkkoon myytäväksi asti.
Kaatopaikkakaasun talteenottoa voitaisiin arvioiden mukaan lisätä noin kolminkertaiseksi nykytasolta, jolloin saavutettaisiin edellisen lisäksi noin 0,4-0,6 Mt CO2-ekv. suuruinen päästövähenemä vuoteen 2010 mennessä. Tämä tarkoittaisi kaasun talteenottoa noin 50 suurimmalta kaatopaikalta (nykyisin kaasu otetaan talteen alle 20 kaatopaikalta).
Jos talteenotettu kaasu poltetaan soihdussa ovat päästöjen vähentämisen ominaiskustannukset keskimäärin noin 2,5-5,0 €/t CO2-ekv. Jos talteenotettu kaasu hyödynnetään energiana ovat kustannukset todennäköisesti alhaisempia ja joissakin tapauksissa jopa negatiivisia.
Yksi keskikokoinen suomalaisen kaupungin kaatopaikka tuottaa metaanikaasua noin 200-400 m3/h. Kaatopaikkojen lisäksi myös jätevedenpuhdistamojen ja teollisuuden mädättämöt tuottavat kaasua huomattavia määriä. 1 kWh sähkön ja 1,23 kWh lämmön tuottamiseen tarvitaan esim. 5-7 kg biojätettä, 5-15 kg kotitalousjätettä, 8-12 kg lantaa tai orgaanista jätettä, tai 4-7 m3 jätevettä. Eli tonni kotitalousjätettä tuottaa 150-200 m3 hyödynnettävää kaatopaikkakaasua 20 vuoden kuluessa.
Biokaasun raaka-aineeksi soveltuvia biomassoja ovat maatiloilla syntyvät biojätteet ja eläinten lanta, kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden liete ja puunjalostus- ja elintarviketeollisuuden orgaaniset jätteet. Peltokasveja voidaan myös viljellä biokaasun raaka-aineeksi.
Puhdistamolietteen mädätyksessä syntyy humusta ja biokaasua. Syntyvän humuksen määrä on 30-40 % alkuperäisen lietteen painosta, ja biokaasun kertymä on 60-80 m3 käsiteltyä lietetonnia kohti. Muodostuvan biokaasun metaanipitoisuus on 60-70 %, ja sen lämpöarvo on 6-6,5 kWh/m3.
Biokaasureaktorilaitoksia voidaan rakentaa huomattavasti enemmän mitä niitä nyt on. Tällä hetkellä Suomessa on vähän yli 26 laitosta. Vuonna 2001 reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua noin 25,4 milj. m³. Ylijäämäpolttoon biokaasua kului 3,2 milj. m³. Tuotettua biokaasua hyödynnettiin lämpö- ja sähköenergiana
sekä mekaanisena energiana yhteensä 126,2 GWh. Ylijäämäpoltossa hukattiin lämpöenergiaa 90 prosentin hyötysuhteella laskettuna 18,6 GWh.
Maatalouden metaanipäästöjen osuuden on arvioitu olevan 33 % globaalista kasvihuonevaikutuksesta, josta yksin eläinten ulosteet aiheuttavat 7 %, vastaten 20–30 milj. tonnia metaania/v. Maataloudessa biokaasutekniikan käyttöönotto on energian tuotannon lisäksi myös ilmansuojelua, hajuhaittojen vähentämistä ja hygieenisyyden parantamista.(haitallisista taudinaiheuttajabakteereista kuolee bioreaktorissa yli 99%, eli käsitelty liete vastaa bakteerien osalta jauhelihaa puhtaudeltaan) Biokaasun käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Biokaasua voidaan käyttää jokaisella maatilalla sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä polttoaineena traktoreissa ja autoissa. Tällä hetkellä vain viidellä maatilalla Suomessa on biokaasulaitos, vaikka tilakohtainen laitos olisi potentiaalinen 3 000 karja- ja 1 000 sikatilalla. Saksassa tilakohtaisia laitoksia v.2002 toimi yli 2 000 tilalla.
Elintarviketeollisuudessa mädätyksen potentiaali on erittäin suuri ja se on nykyisin lähes käyttämätön.
Tuulivoimaa tulisi olla vähintäänkin yhtäpaljon kuin on vesivoimaa. Tälläkin haavaa Lokka & Porttipahta kuivillaan.
Vesi- ja tuulivoimaa käytetään toisiaan tukien.
Ydinvoima tarvitsee säätövoimansa.