Minusta näyttäisi siltä, että Suomeen on rantautunut Amerikasta taisteleva kristillisyys.
Taistelevan kristillisyyden tunnusmerkkejä on tukeutuminen amerikkalaisiin intelligent design-lähteisiin (kreationismin muoto), kuten Michael Beheen ja muihin hämäriin evoluutioteorian "kriitikoihin", joiden auktoriteettia pyritään korostamaan esimerkiksi korostamalla kriitikon uskonnottomuutta; julkisuushakuisuus, esimerkkinä mielipidekirjoittelu sanomalehdissä teemoina biologian kouluopetuksen laajentamisesta kattamaan uskonnolliset selitykset (suora johdannainen amerikkalaisesta kulttuurista, jossa uskonnonopetus on kielletty ja siksi osa uskovaisista haluaa saada uskonnon tieteenä mukaan opetukseen) aina näkemyksiin siitä kuinka epädemokraattista on ettei tiedemaailmassa kohdella kaikkia käsityksiä yhtä vakavasti ja tasa-arvoisesti.
On syytä kumminkin muistaa, että taisteleva kristillisyys on vain yksi pieni, mutta äänekäs kristillisyyden muoto.
Taistelevan kristillisyyden tunnusmerkkejä on tukeutuminen amerikkalaisiin intelligent design-lähteisiin (kreationismin muoto), kuten Michael Beheen ja muihin hämäriin evoluutioteorian "kriitikoihin", joiden auktoriteettia pyritään korostamaan esimerkiksi korostamalla kriitikon uskonnottomuutta; julkisuushakuisuus, esimerkkinä mielipidekirjoittelu sanomalehdissä teemoina biologian kouluopetuksen laajentamisesta kattamaan uskonnolliset selitykset (suora johdannainen amerikkalaisesta kulttuurista, jossa uskonnonopetus on kielletty ja siksi osa uskovaisista haluaa saada uskonnon tieteenä mukaan opetukseen) aina näkemyksiin siitä kuinka epädemokraattista on ettei tiedemaailmassa kohdella kaikkia käsityksiä yhtä vakavasti ja tasa-arvoisesti.
On syytä kumminkin muistaa, että taisteleva kristillisyys on vain yksi pieni, mutta äänekäs kristillisyyden muoto.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En siis naura aloittajalle vaan termille...
"Taisteleva kristillisyys"... lol Miten toisen posken kääntämiseen ja anteeksiantoon perustuva usko voi olla taistelevaa?
Aivan oikein, eihän se voikaan, mutta silti hihhulit käyttäytyvät kuin idiootit ja määkivät onnettomia "puolustuksiaan".
Viime aikoina uskonnollisista piireistä on pyritty tuomaan ateismia esille jonkinlaisena uutena ilmiönä, jolla on katsottu olevan epätoivottavia piirteitä (kts. vaikka piispa Huovisen kirjoitus aiheesta) uusateismina/taistelevana ateismina. Kiinnitin vain huomiota siihen, että meillä tuntuu esiintyvän sellaista kristillisyyttä, jota kutsun taistelevaksi kristillisyydeksi ja jonka piirteitän pyrin tuomaan esiin.
Emme voi lähteä siitä ja pitää annettuna näkemystä, että kristillisyys nyt vain on jokin elämän edellytyksen välttämätön ehto ja elämän piiriin pulpahtelee uusateismia ja muita kummallisia ilmiöitä, joita täytyy torjua.
Nyt kun on vallallaan tämä aatteiden uudelleennimeämisen aika, niin on hyvä vain että kristillisyys saa uuden nimen. Saihan ateismikin hienon nimen kannettavakseen. Uusnats... eikun siis "uusateismiksi" tätä nykyään kutsutaan, kiitos vain tiettyjen kirkonmiesten. Vähintä mitä vastapalvelukseksi voimme tehdä on antaa vastavuoroisesti hieno uusnimi kristinuskollekin. Loistava ehdotus ja oivallus sinulta tuo "taisteleva kristillisyys". :)
Se olisi hyvä juttu, jos mahdollisimman laajasti alettaisiin nyt puhua taistelevista kristityistä. Uskonnolliset piirit kumminkin tuntuvan helposti ottavan tuollaiset uudet nimitykset käyttöön ideologiansa edistämiseksi, kuten "uusateismin". Sanoilla on paljon voimaa. Hienoa olisi saada johonkin lehteen kirjoitus tästä taistelevasta kristillisyydestä. :)