Pääsiäisestä

"pääsiäinen sellaisena kuin sitä nykyään vietetään on täynnä pakanallisia rituaaleja ja tapoja. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei pääsiäisen vietolla ole mitään yhteyksiä eräisiin Raamatun tapahtumiin.

Pääsiäistä on esimerkiksi sanottu juutalaisten pääsiäisen eli passah-juhlan, raamatullisen tapahtuman, jatkoksi. Kirjan Curiosities of Popular Customs mukaan ”alkukirkko vietti pääsiäistä samaan aikaan kuin juutalaiset viettivät passahiaan, sillä nämä kaksi juhlaa ovat todellisuudessa samaa alkuperää”. Ei olekaan siksi yllättävää, että monissa kielissä, esimerkiksi ranskassa, kreikassa, italiassa ja espanjassa, ovat pääsiäistä tarkoittava sana ja passahia tarkoittava sana täysin tai melkein samanlaiset, aivan kuten suomessa ja ruotsissakin.

Varhaiskristityt eivät kuitenkaan viettäneet vuosittain kristillistä versiota juutalaisten passah-juhlasta. Teoksessa Abingdon Dictionary of Living Religions sanotaan pääsiäisestä: ”Alun perin juhlanvieton aiheena oli valmistuspäivänä (juutalaisen kuukalenterin mukaan 14. nisankuuta) tapahtunut Jeesuksen ristiinnaulitseminen.”

Raamatussa kerrotaan, että kuolemaansa edeltäneenä iltana Jeesus kokoontui opetuslapsineen suureen huoneeseen viettämään juutalaisten passahia (Markus 14:12–16). Vietettyään näin viimeisen kerran passah-juhlaa Jeesus asetti niin sanotun Herran ehtoollisen. Sen jälkeen hän antoi opetuslapsilleen käskyn: ”Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.” (Luukas 22:19.)

Tällä Herran ehtoollisella, jota piti vietettämän kerran vuodessa, oli tarkoitus muistella Jeesuksen kuolemaa. Apostoli Paavali sanoi tästä vuotuisjuhlasta: ”Sillä niin usein kuin syötte tätä leipää ja juotte tätä maljaa, te julistatte Herran kuolemaa.” (1. Korinttolaisille 11:25, 26.)

Raamatun opetuksen vääristyminen

Tämän raamatullisen käskyn mukaisesti tosi kristityt viettivät tätä juhlaa vuosittain nisankuun 14. päivänä. Vähitellen ihmiset alkoivat kuitenkin viettää myös Jeesuksen ylösnousemisen juhlapäivää. The New Encyclopædia Britannican mukaan ”alkukristityt viettivät Herran passahia samaan aikaan, kun juutalaiset viettivät passahia, täydenkuun yönä kevään ensimmäisessä kuussa (14.–15. nisankuuta). Toisen vuosisadan puoliväliin mennessä olivat useimmat seurakunnat siirtäneet tämän juhlan juutalaisten pääsiäistä seuraavaan sunnuntaihin.”

Kirjassa Seasonal Feasts and Festivals sanotaan: ”Nähtävästi vasta 300-luvun loppupuolella alettiin pitkääperjantaita ja pääsiäispäivää viettää Jerusalemissa erillisinä juhlapäivinä.”

Jotkut oppineet ovat sitä mieltä, että kristityiksi tunnustautuvien ja juutalaisten välinen kasvava vihamielisyys sai jotkut kristikunnan johtajat haluamaan tärkeimmän juhlapäivänsä irrottamista ajallisesti juutalaisten tärkeimmästä juhlapäivästä. Tällainen asenne aiheutti muutoksen. Vähitellen suurin osa kristikunnasta alkoi viettää Jeesuksen ylösnousemuksen juhlapäivää ensimmäisenä kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, ja siitä tuli sen tärkein uskonnollinen juhla. Näin Jeesuksen kuoleman muiston viettäminen tuli työnnetyksi toisarvoiseen asemaan.

Havaitsemme siis näiden tietolähteitten perusteella, että kristikunnan pääsiäinen on kaapannut alkuperäisen juhlan, Jeesuksen kuoleman muistojuhlan, paikan.

Mitä Raamattu kertoo

Mitä Raamatulla on sanottavana pääsiäisestä? Raamatussa on tietenkin runsaasti todisteita sen puolesta, että Jeesus sai ylösnousemuksen. Kristuksen ylösnousemus on tosi kristillisyyden perusoppeja. Apostoli Paavali ei vähäisessäkään määrin epäillyt sitä. Hän kirjoittaa: ”Ellei Kristusta ole herätetty, niin saarnaamisemme on varmasti turhaa ja uskomme on turhaa. – – Edelleen, jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on hyödytön; te olette vielä synneissänne.” (1. Korinttolaisille 15:14, 17.)

Raamatusta ei kuitenkaan löydy vihjaustakaan siitä, että Kristuksen ylösnousemusta olisi juhlittu vuosittain. Kirkkohistorioitsija Sokrates myöntää: ”Vapahtaja ja hänen apostolinsa eivät ole velvoittaneet meitä minkään lain avulla viettämään tätä juhlaa, eikä meitä Uudessa testamentissa uhata minkäänlaisilla rangaistuksilla eikä kirouksilla sen viettämättä jättämisestä.” Aikakauslehti The Christian Century sanoi pääsiäistä käsitelleessä kirjoituksessaan äskettäin, että varhaiskristityt alkoivat viettää ylösnousemuksen muistojuhlaa toisella vuosisadalla. Pääsiäistä alettiin siis viettää vasta sen jälkeen, kun apostolien kuolemasta ja Raamatun valmiiksi saamisesta oli jo kulunut melkoisesti aikaa. Pääsiäisen alkuperä tiedetään tarkkaan. Se ei ole Jumalan, vaan ihmisen alulle panema juhla." (g-1992 8/4)

..Jeshuahan täytti lain kirjoituksen, joten Pääsiäinen poistui muun lain mukana, puuhun naulittuna.

Pääsiäisenä tuli tappio pimeyden valloille,meidät ostettiin vapaaksi,synnin velasta.Tieto ei johda ikuiseen elämään vaan jeesus sovinto työ häne verensä kautta me olemme lunastetut.Tieto häviää,profotoimien lakka.Se mikä täällä on vajavaista, muuttu täydellelliseksi.