En ole mistään kuullut tai lukenut syvällisempää armon ja oikeudenmukaisuuden suhteen selvitystä kuin tästä Mormonin kirjan kohdasta. Alma puhuu pojalleen Koriantonille:
Alma 42
12 Ja nyt, ei ollut mitään keinoa pelastaa ihmisiä tästä langenneesta tilasta, jonka ihminen oli tuottanut itselleen oman tottelemattomuutensa tähden;
13 sen tähden oikeudenmukaisuuden mukaisesti lunastussuunnitelmaa ei voitu toteuttaa, paitsi sillä ehdolla, että ihmiset tekevät parannuksen tässä koetustilassa, niin, tässä valmistautumistilassa; sillä ellei näitä ehtoja olisi, armolla ei voisi olla vaikutusta, paitsi jos se tekisi tyhjäksi oikeudenmukaisuuden työn. Nyt oikeudenmukaisuuden työtä ei voida tehdä tyhjäksi; jos niin olisi, Jumala lakkaisi olemasta Jumala.
14 Ja näin me näemme, että koko ihmissuku oli langennut ja oli oikeudenmukaisuuden otteessa, niin, Jumalan oikeudenmukaisuuden, joka määräsi heidät ikuisesti erotetuiksi pois hänen edestään.
15 Ja nyt, armonsuunnitelmaa ei voitaisi toteuttaa, ellei sovitusta suoritettaisi; sen tähden Jumala itse sovittaa maailman synnit toteuttaakseen armonsuunnitelman, tyydyttääkseen oikeudenmukaisuuden vaatimukset, jotta Jumala voisi olla täydellinen, oikeudenmukainen Jumala ja myös armollinen Jumala.
16 Nyt, parannus ei voisi tulla ihmisten osaksi, ellei olisi rangaistusta, joka myös olisi iankaikkinen niin kuin sielun elämä olisi, säädetty vastakohdaksi onnensuunnitelmalle, joka myös olisi yhtä iankaikkinen kuin sielun elämä.
17 Nyt, kuinka ihminen voisi tehdä parannuksen, ellei hän tekisi syntiä? Kuinka hän voisi tehdä syntiä, jos ei olisi lakia? Kuinka voisi olla laki, ellei olisi rangaistusta?
18 Nyt, oli säädetty rangaistus ja annettu oikeudenmukainen laki, joka tuotti omantunnonvaivoja ihmiselle.
19 Nyt, jos ei olisi annettu lakia — jos ihminen murhaisi, hänen olisi kuoltava — niin pelkäisikö hän kuolevansa, jos hän murhaisi?
20 Ja ellei myöskään olisi annettu lakia syntiä vastaan, ihmiset eivät pelkäisi tehdä syntiä.
21 Ja ellei mitään lakia olisi annettu, jos ihmiset tekisivät syntiä, mitä oikeudenmukaisuus voisi tehdä, tai myöskään armo, sillä niillä ei olisi mitään oikeutta luotuun?
22 Mutta laki on annettu ja rangaistus säädetty ja parannus suotu, minkä parannuksen armo vaatii; muuten oikeudenmukaisuus vaatii luodun ja panee täytäntöön lain, ja laki langettaa rangaistuksen — ellei niin olisi, oikeudenmukaisuuden työt tehtäisiin tyhjiksi ja Jumala lakkaisi olemasta Jumala.
23 Mutta Jumala ei lakkaa olemasta Jumala, ja armo vaatii katuvan, ja armo tulee sovituksen tähden; ja sovitus saa aikaan kuolleiden ylösnousemuksen, ja kuolleiden ylösnousemus tuo ihmiset takaisin Jumalan eteen; ja näin heidät palautetaan hänen eteensä tuomittaviksi tekojensa mukaan, lain ja oikeudenmukaisuuden mukaan.
24 Sillä katso, oikeudenmukaisuus esittää kaikki vaatimuksensa, ja myös armo vaatii itselleen kaiken, mikä on sen omaa; ja niin ainoastaan todella katuvat pelastuvat.
25 Mitä, luuletko, että armo voi ryöstää oikeudenmukaisuudelta? Minä sanon sinulle: Ei, ei rahtuakaan. Jos niin, Jumala lakkaisi olemasta Jumala.
26 Ja näin Jumala toteuttaa suuret ja iankaikkiset tarkoituksensa, jotka ovat olleet valmistettuina maailman perustamisesta asti. Ja näin tapahtuu ihmisten pelastus ja lunastus ja myös heidän tuhonsa ja kurjuutensa.
Alma 42
12 Ja nyt, ei ollut mitään keinoa pelastaa ihmisiä tästä langenneesta tilasta, jonka ihminen oli tuottanut itselleen oman tottelemattomuutensa tähden;
13 sen tähden oikeudenmukaisuuden mukaisesti lunastussuunnitelmaa ei voitu toteuttaa, paitsi sillä ehdolla, että ihmiset tekevät parannuksen tässä koetustilassa, niin, tässä valmistautumistilassa; sillä ellei näitä ehtoja olisi, armolla ei voisi olla vaikutusta, paitsi jos se tekisi tyhjäksi oikeudenmukaisuuden työn. Nyt oikeudenmukaisuuden työtä ei voida tehdä tyhjäksi; jos niin olisi, Jumala lakkaisi olemasta Jumala.
14 Ja näin me näemme, että koko ihmissuku oli langennut ja oli oikeudenmukaisuuden otteessa, niin, Jumalan oikeudenmukaisuuden, joka määräsi heidät ikuisesti erotetuiksi pois hänen edestään.
15 Ja nyt, armonsuunnitelmaa ei voitaisi toteuttaa, ellei sovitusta suoritettaisi; sen tähden Jumala itse sovittaa maailman synnit toteuttaakseen armonsuunnitelman, tyydyttääkseen oikeudenmukaisuuden vaatimukset, jotta Jumala voisi olla täydellinen, oikeudenmukainen Jumala ja myös armollinen Jumala.
16 Nyt, parannus ei voisi tulla ihmisten osaksi, ellei olisi rangaistusta, joka myös olisi iankaikkinen niin kuin sielun elämä olisi, säädetty vastakohdaksi onnensuunnitelmalle, joka myös olisi yhtä iankaikkinen kuin sielun elämä.
17 Nyt, kuinka ihminen voisi tehdä parannuksen, ellei hän tekisi syntiä? Kuinka hän voisi tehdä syntiä, jos ei olisi lakia? Kuinka voisi olla laki, ellei olisi rangaistusta?
18 Nyt, oli säädetty rangaistus ja annettu oikeudenmukainen laki, joka tuotti omantunnonvaivoja ihmiselle.
19 Nyt, jos ei olisi annettu lakia — jos ihminen murhaisi, hänen olisi kuoltava — niin pelkäisikö hän kuolevansa, jos hän murhaisi?
20 Ja ellei myöskään olisi annettu lakia syntiä vastaan, ihmiset eivät pelkäisi tehdä syntiä.
21 Ja ellei mitään lakia olisi annettu, jos ihmiset tekisivät syntiä, mitä oikeudenmukaisuus voisi tehdä, tai myöskään armo, sillä niillä ei olisi mitään oikeutta luotuun?
22 Mutta laki on annettu ja rangaistus säädetty ja parannus suotu, minkä parannuksen armo vaatii; muuten oikeudenmukaisuus vaatii luodun ja panee täytäntöön lain, ja laki langettaa rangaistuksen — ellei niin olisi, oikeudenmukaisuuden työt tehtäisiin tyhjiksi ja Jumala lakkaisi olemasta Jumala.
23 Mutta Jumala ei lakkaa olemasta Jumala, ja armo vaatii katuvan, ja armo tulee sovituksen tähden; ja sovitus saa aikaan kuolleiden ylösnousemuksen, ja kuolleiden ylösnousemus tuo ihmiset takaisin Jumalan eteen; ja näin heidät palautetaan hänen eteensä tuomittaviksi tekojensa mukaan, lain ja oikeudenmukaisuuden mukaan.
24 Sillä katso, oikeudenmukaisuus esittää kaikki vaatimuksensa, ja myös armo vaatii itselleen kaiken, mikä on sen omaa; ja niin ainoastaan todella katuvat pelastuvat.
25 Mitä, luuletko, että armo voi ryöstää oikeudenmukaisuudelta? Minä sanon sinulle: Ei, ei rahtuakaan. Jos niin, Jumala lakkaisi olemasta Jumala.
26 Ja näin Jumala toteuttaa suuret ja iankaikkiset tarkoituksensa, jotka ovat olleet valmistettuina maailman perustamisesta asti. Ja näin tapahtuu ihmisten pelastus ja lunastus ja myös heidän tuhonsa ja kurjuutensa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
RE:Oikeudenmukaisuus ja armo
- armo ei vaadi tekoja, jos vaatisi, ei se armo oliskaan.
Ajattele tarkemmin! Armo on seurausta teoista ja parannuksesta. Voisit miettiä vaikkapa elinkautista vankia, jonka presidentti armahtaa. Vangilta edellytetään ennen sitä katumusta. On voitava luottaa, ettei hän uusi rikoksiaan.
Tässä on pyhien kirjoitusten oppaasta armosta:
"ARMO. Katso myös Armeliaisuus; Jeesus Kristus; Pelastus; Sovitus.
Jumalan voima, jonka avulla ihmiset voivat saada siunauksia tässä elämässä ja iankaikkisen elämän ja korotuksen osoitettuaan uskoa, tehtyään parannuksen ja pidettyään käskyt parhaansa mukaan. Tällaista jumalallista apua tai voimaa annetaan Jumalan armeliaisuuden ja rakkauden kautta. Jokainen kuolevainen ihminen tarvitsee jumalallista armoa Aadamin lankeemuksen ja myös oman heikkoutensa tähden.
Armon ja totuuden toi Jeesus Kristus, Joh. 1:17. Meidät pelastaa Kristuksen armo, Ap. t. 15:11 (Room. 3:23–24; OL 138:14). Kristus on avannut meille pääsyn armoon, Room. 5:2. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon, Ef. 2:8. Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi, Tit. 2:11. Astukaamme rohkeasti armon valtaistuimen eteen, Hepr. 4:16. Nöyrille Jumala antaa armon, 1. Piet. 5:5. Ei kukaan voi asua Jumalan edessä muuten kuin pyhän Messiaan ansioiden ja laupeuden ja armon kautta, 2. Nefi 2:8. Ihmiset pelastuvat ainoastaan Jumalan armosta ja sen kautta, 2. Nefi 10:24. Armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä, 2. Nefi 25:23. Armosta meillä on voima tehdä tällaista, MK Jaak. 4:7. Ihmiset voidaan palauttaa armoon armosta, tekojensa mukaan, Hel. 12:24. Minun armoni riittää sävyisille ja kaikille, jotka nöyrtyvät, Et. 12:26–27. Moroni rukoili, että pakanoille annettaisiin armo, että heillä olisi rakkautta, Et. 12:36, 41. Jumalan armosta te olette täydellisiä Kristuksessa, Moroni 10:32–33. Jeesus sai armoa armon lisäksi, OL 93:12–13, 20."
Armon saamiseen kuuluu ehdot, kuten edellä sanotaan: "... osoitettuaan uskoa, tehtyään parannuksen ja pidettyään käskyt parhaansa mukaan." Ainoa asia, jossa meiltä ei vaaditaan mitään, on ruumiin ylösnousemus. Sen saa jokainen maan päälle syntynyt ihminen. Fyysinen kuolema oli seurausta Adamin ja Eevan rikkomuksesta, joten kukaan muu ei ole vastuussa kuolemasta. Kristus voitti sen kaikkien puolesta.
>25 Mitä, luuletko, että armo voi ryöstää oikeudenmukaisuudelta? Minä sanon sinulle: Ei, ei rahtuakaan. Jos niin, Jumala lakkaisi olemasta Jumala.
Jumalan olemassaolo ei riipu armosta eikä oikeudenmukaisuudesta. Teoriassahan Jumala voisi olla vaikka niin paskamainen, että edellyttäisi uskoa Joseph Smithiin ja tämän perustamaan kirkkoon.
Jäisi hänestä jotain jäljelle, mutta Jumala hän ei enää olisi, jos hän luopuisi oikeudenmukaisuudesta ja jakelisi armoa ilman sovitusta.
Siis mielestäsi Jumala lakkaisi olemasta Jumala, jos Hän olisi niin paskamainen, että edellyttäisi uskomista Joseph Smithiin ja tämän kirkkoon.
Niin minäkin HALUAISIN uskoa, mutta meidän uskostamme tai käsityksistämme tai toiveistamme Jumala ei ole lainkaan riippuvainen.
Jumalan jumaluudelle ja sitten vielä itse määrittelet oikeudenmukaisuuden.Ihminenkö on ainoa joka voi jaella armoa ilman sovitusta, ihmisethän tekevät jatkuvasti juuri niin ja niitä jota toimivat toisin pidämme pahoina,ilkeinä, kostonhimoisina tms
Tuo kuvaus oikeudenmukaisuuden välttämättömyydestä oli Mormonin kirjasta eikä omasta päästäni. Siinä ei määritelty oikeudenmukaisuutta vaan todettiin sen välttämättömyys. Jumala ei sivuuttaa oikeudenmukaisuutta, sillä hän ei olisi sen jälkeen enää Jumala. Ihminen voi sivuuttaa oikeudenmukaisuuden ja jättää sen täyttämisen Jumalalle.
Ihmisten tulee antaa toisillemme anteeksi ilman sovitustakin. Jumalan oikeudenmukaisuus ratkaisee aikanaan tarvittavan sovituksen. Joudumme itse vastaamaan lähimmäisemme oikeuden loukkaamisesta Jumalan edessä. "Herra tuomitkoon välillämme." Emme saa tuomita toisiamme, vaan meidän tulee antaa anteeksi, jos toivomme itse anteeksiantoa Jumalalta.
Jos tämän maailman jumala sivuuttaisi syystä tai toisesta oikeudenmukaisuuden ja saisi potkut virastaan, mitä seuraisi? Minne MAP-kirkkolainen suuntaisi rukouksensa? (Älä ainakaan väitä tuota tilannetta mahdottomaksi, veisit jumalaltasi siinä vain vapaan tahdon rippeetkin.) Entä kuka on määritellyt oikeudenmukaisuuden? Vai onko kyseessä itsenäinen entiteetti?
Jos ihmisten tulee antaa anteeksi ilman sovitusta, tuleeko antaa myös silloin anteeksi, kun ei ole anteeksipyyntöä? Tulisiko antaa anteeksi myös silloin, kun ele ei toisi itselle anteeksiantoa?
Jumala ei lakkaa olemasta Jumala, vaikka se olisi hänelle mahdollista. Voimme luottaa häneen. Turha miettiä mitä seuraisi, mutta voihan kuvitella, että joku astuisi hänen tilalleen.
Oikeudenmukaisuuden määrittely on mm. yksi käytännöllisen filosofian ja oikeusfilosofian peruskysymyksiä. Muistan sellaisen määrittelyn, että samassa tilanteessa olevia ihmisiä tulee kohdella samalla tavalla.
Ihmisten tulee antaa toisilleen anteeksi pyyämättäkin ja ilman sovitusta. Voimme luottaa siitä, että Herra lopulta ratkaisee tuomion tai armahtaa, jos armon ehdot täyttyvät.
mitä joku ihminen tällä alalla on päätellyt:"Oikeudenmukaisuuden määrittely on mm. yksi käytännöllisen filosofian ja oikeusfilosofian peruskysymyksiä. Muistan sellaisen määrittelyn, että samassa tilanteessa olevia ihmisiä tulee kohdella samalla tavalla."
Alan todella ihmetellä noita johtopäätöksiä joita vedät, ei käytännöllinen- tai oikeusfilosofiakaan sentään määrittele tai pysty määrittelemään millaisen jumalan /jumalien tulisi, olla vaan rajoittuvat fundeerauksissaan ihmisyhteisöihin.
Kumpaa rukoilet, virkaa vai viranhaltijaa? Jos nyt tämän maailman jumala saisi kenkää, tulisiko tuosta ilmoitus kirkolle? Entä kääntyisivätkö vanhalle jumalalle osoitetut rukoukset uudelle?
"Oikeudenmukaisuuden määrittely on mm. yksi käytännöllisen filosofian ja oikeusfilosofian peruskysymyksiä. Muistan sellaisen määrittelyn, että samassa tilanteessa olevia ihmisiä tulee kohdella samalla tavalla."
Onko tämä tulkittava niin, että ihminen määrittelee?
Armon ehdot? Ihmisen tulee antaa anteeksi ehdoitta, mutta Herra on tuossakin sidottu jonkun laatimiin ehtoihin? Jumala on siis ohjekirjan varassa toimiva virkamies?
Tietysti antamani oikeudenmukaisuuden määritelmä on ihmisten määritelmä. Oikeudenmukaisuuden vaatimus on syvällä ihmisluonnossa. Ihmiset ajattelevät, että oikeuden tulee lopulta voittaa. En siksi usko, että tuo ajatus on Jumalallekaan vieras, vaan että se on hänen hallitsemisensa perusperiaate rakkauden ohella. Olisi todella vaikea uskoa Jumalaan, joka ei olisi oikeudenmukainen.
Jumalallisuus on totuutta ja oikeutta, jota taivaallinen Isämme vaalii ja edistää. Jos hän ei niin tekisi, niin hänessä ei olisi mitään jumalallista eli hän lakkaisi olemasta Jumala. Saattaisi hyvinkin käydä, että hänen asemansa siirtyi toiselle, jos hän luopuisi noista periaatteista, mutta sitä ei tietenkään tapahdu.
Ihminen on oikeutettu määrittelemään omista lähtökohdistaankin oikeudenmukaisuuden, jotta asia olisi selvä ja oikeus totetuisi. Se on lainsäädännölle välttämätöntä.
Armon ehdot on Kristus antanut meille evankeliumissa: usko Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen, parannus, upotuskasteen liitto syntien anteeksisaamiseksi, Pyhän Hengen vastaanottaminen kätten päällepanon kautta ja kestäminen loppuun asti parhaan kykymme mukaan.
Ellet ole jumalan Jumala, et voi tietää tulevaa ja tämän maailman jumalan tulevia tekoja...
Jos oikeudenmukaisuus on ihmisen määrittelemä ja tämän maailman jumalan on sitä noudatettava, se tarkoittaa, että jumalan on noudatetava ihmisen määräyksiä. Jumalan olisi noudatettaa ihmiskunnan muuttuvia määreitä. Muussa tapauksessa jumalan olisi kuulunut saada kenkää virastaan. Nykyään kun ei olisi kovin oikeudenmukaista esim. evätä pappeutta pelkän ihonvärinperusteella...
Entä mihin ihminen sinusta tarvitsee armoa? Mitä se sinulle merkitsee?
Jumala on ilmoittanut itsestään tästä oikeudenmukaisuuden periaatteesta. Vain ilmoitusten perusteella meillä on tietoa hänestä.
Olet tulkinnut kovin väärin, sillä näin ei ole: "Jos oikeudenmukaisuus on ihmisen määrittelemä ja tämän maailman jumalan on sitä noudatettava, se tarkoittaa, että jumalan on noudatetava ihmisen määräyksiä."
Ihminen voi määritellä oikeudenmukaisuuden omia tarpeitaan kuten lainsäädäntöä varten. Ei todellakaan ole niin, että Jumalan olisi toimittava sen mukaan. Oikeudenmukaisuus on hyvää ja kaikki hyvä tulee Jumalalta. On syy ajatella, että ihmisen tuntema oikeudenmukaisuuden vaatimus on Jumalan Hengen vaikutusta.
Ihminen, minä muiden mukana, tarvitsee armoa pelastuaseen. Parhaammekin tehtyämme pelastumme vain armosta. Emme voi antaa mitään sielumme lunnaiksi. Kristus on Lunastajamme, kun otamme vastaan evankeliumin ja elämmme sen mukaaan.
Jos emme ota vastaan evankeliumia, joudumme itse kärsimään kaiken sen, minkä oikeudenmukaisuus vaatiin kohdallamme. Sen jälkeen voimme saada alimman kirkkauden ja kärsimys päättyy ellemme ole tehneet anteeksiantamatonta syntiä.
Meillä ei ole mitään tietoa Jumalasta, ei sen enempää ilmoitusten kautta kuin muutenkaan. On jopa mahdollista väittää (eikä ole minun ajatus), että jokainen yritys määritellä ja jokainen kuvaava sana vain kutistavat Jumalaa.
Oikeudenmukaisuus hyvää? Onko? Entä kuka määrittelee sen oikeudenmukaisuuden, jonka mukaan tämän maailman jumalan on toimittava? Kuka valvoo, että niin myös tapahtuu?
Ja armo. Ok, tarvitset armoa pelastukseen, mutta miten se on pelastuksen kannalta välttämätön? Onhan jo ennen armon saamista tehtävä parannus ja luovuttava synneistä ja kaiken lisäksi olisi elettävä loppuelämä ilman virheitä. Mihin tuossa enää armoa tarvitsee? Entä miksi sielusta pitäisi (ja kenelle) maksaa lunnaita?
Et voi tietää tällaista: "Meillä ei ole mitään tietoa Jumalasta, ei sen enempää ilmoitusten kautta kuin muutenkaan." - Tietoa on vain ilmoitusten kautta, mutta ei muuten. Kaikki muu on mielikuvituksen tuotetta. Et voi tietää, ettei Jumala ole ilmoittanut itsestään ja suunnitelmistaan meille.
Kukaan ei määrittele sitä, minkä mukaan Jumalan on toimittava, mutta hän toimii oikeudenmukaisuuden lain mukaan, koska hän ON Jumala.
Oikeudenmukaisuus vaatii sovituksen. Kristus on viimeinen ja ääretön uhri oikeudenmukaisuuden vaatimusten täyttämiseksi. Pääsemme siitä tulevasta armosta osalliseksi evankeliumin ehdoin.
Kukaan ei ysty elämään vailla virheitä loppuelämäänsä kasteen liiton ja sitä edeltäneen parannuksen jälkeen. Kysymys on siitä, että koetamme elää parhaan kykymme mukaan. Usko, parannus ja kasteen liitto ovat jatkuvasti tarvitsemiamme periaatteita kuten myös totuuden rakastaminen eli Pyhän Hengen kuiskausten kuuleminen.
Sakramentti on tarkoitettu kasteen liiton uudistamiseksi. Kun olemme parannuksen mielellä, saamme syntimme anteeksi sakramenttia nauttien.
Lunnaita tulee maksaa oikeudenmukaisuuden vaatimusten täyttämseksi. Kysymys ei ole henkilöstä, jolle maksetaan, vaan periaatteesta, josta kaikki hyvä ja järjestys msailmassa on peräisin. - Jumala ei olisi Jumala, Hyvä, jos hän sivuuttaisi oikeudenmukaisuuden. Tämä on hyvin syvällinen asia, jonka merkitys ei noin vain selviä.
Jos oikeudenmukaisuus vaatii jotain niin silloin se on jotain konkreettista. Mikä tai kuka tämä oikeudenmukaisuus sitten on? Se vaati Kristusta sovittamaan meidän syntimme jotta hän voisi lunastaa meidät jokaisen.
Mikä tämä oikeudenmukaisuus kokreettisesti sitten on????. Sen pitää olla jotain kokreettista koska se pystyy vaatimaan toimintaa tai toimia.
Onko tietoa???
Jos varastat, se pitäisi hyvittää korkoineen vahingon kärsineelle niin että tämä katsoo saaneensa hyvityksen. Jos valehtelet niin menet tunnustamaan valehdelleesi ja kerrot totuuden jne. Huomaathan ettei tämä niin vaikeaa ole. Siitä vain toteuttamaan lopun elämäsi ajan. Siihen sinulla on hyvinkin "konkreettinen" mahdollisuus jos olet tahtosi vapauden säilyttänyt.
Aikaisempia tekojasi et tosin tekemättömäksi saa.
On lisäksi olemassa lukemattomia asioita joita ei voi hyvittää. Jos juoruilet valheita lähimmäisestäsi niin että se vahingoittaa hänen mainettaan pysyvästi ja hän riistää hengen itseltään, et voi paikata tekoasi enää millään. Olisit aika armottomassa tilanteessa jos oikeudenmukaisuutta haettaisiin. Näissä tilanteissa Kristus on luvannut tulla välimieheksi keinolla, jota emme täysin ymmärrä. Joka tapauksessa Hän hyvittää puolestamme, jos lupaamme elää Hänen antamiensa ehtojen mukaan. Noihin ehtoihin kuuluu usko ja luottamus Häneen, synnin hylkääminen, aito murhe tapahtuneen johdosta, liiton tekeminen Kristuksen kanssa ja vilpitön halu tehdä siitä lähtien paremmin.
Hän kykenee tähän koska sovitustyönsä (siis vilpitön elämä, kärsimys Golgatalla ja kuolema ristillä) ansiosta iankaikkisuuden vaaka näyttää pysyvää krediittiä Kristukselle. Kuolematon alistui kuolemalle ja viaton kärsi äärettömästi. Miten sen Hänelle muuten hyvittäsi kuin tekemällä Hänestä kuoleman ja syntisten Herran.
Noin se yksinketaistaen menee mormoniopin mukaan. Tämä suunnitelma laadittiin jo taivaassa ennenkuin yksikään ihminen oli tänne syntynyt ja me kaikki hyväksyimme sen etukäteen. Kristus itse esitti sunnitelman ja lupasi olla vastuunkantajana meille heikommille.
Perustelu on hyvin yksinkertainen. Mikäli on Jumala, on kyse kaiken ihmisen käsityskyvyn tuolla puolen olevasta entiteetistä (sanojen tuolla puolen). Tämä siis oletuksella, että Jumala on. Tosin jo tuo kysymys, onko Jumala olemassa vai ei, on uskon asia ja siten kaikki mahdollinen tieto myös uskoa.
Edellä mainittu tarkoittaa myös, että et voi tietää juuri Jumalan ilmoittaneen teille yhtään mitään yhtään mistään. Että uskotte niin, on toinen asia.
Siis tietääksesi jotain Jumalasta, olisi ensin tiedettävä Jumalan olemassaolo. Tuo taas vaatii todistamista. Ja muista: uskosi ei ole tietoa.
"Kukaan ei määrittele sitä, minkä mukaan Jumalan on toimittava, mutta hän toimii oikeudenmukaisuuden lain mukaan, koska hän ON Jumala."
Tietenkin määrittelee. On aivan samantekevää MIKSI toimii lain mukaan, se on silti määrittämässä toimintaa. Kyseinen laki taas on jonkun laatima ja niin tuon lain laatija määrittelee osaltaan tämän maailman jumalan toimintaa.
"Oikeudenmukaisuus vaatii sovituksen...parannuksen mielellä, saamme syntimme anteeksi sakramenttia nauttien."
Kummin menee? Saammeko synnit anteeksi vai onko noudatettava oikeudenmukaisuuden lakia ja sovitettava?
Voisit myös joskus perustella väittämiäsi. Vaikka tuo 'oikeudenmukaisuus vaatii sovituksen' ja:
"Jumala ei olisi Jumala, Hyvä, jos hän sivuuttaisi oikeudenmukaisuuden. Tämä on hyvin syvällinen asia, jonka merkitys ei noin vain selviä."
Tuo täysin ilman perusteluja heitetty pinnallinen väite, jonka pohjalla on sama ajatus kuin vaikka karman laissa. Kaikkien on pakko saada ansionsa mukaan ja ellei tässä elämässä, kuten myös käy, niin sitten joko seuraavassa elämässä tai sitten muuten vain jossain tilassa kuoleman jälkeen.
Tuntuisivatko omat hyvät työt turhilta ilman palkintoa? Arvottomilta, jos toiset eivät joutuisi maksamaan/kärsimään vääristä teoistaan?
Oikeudenmukaisuuden vaatimus on meissä syvällä. Jo pienet lapset kokevat sen tärkeäksi. Joudumme elämässämme oppimaan sietämään oikeudenmukaisuuden loukkauksia kohdallamme. Oikeus ei läheskäään aina toteudu. Voimme katkeroitua monista tapahtumista. Oikeutemme loukkaamista seuraavan vihan ja katkeruuden voittaminen on tärkeimpiä kypsyyteen kuuluvia ominaisuuksia.
Voimme antaa lopullisen tuomion Herraan huomaan ilman, että itse tuomitsemme. Herra osaa ottaa huomioon kaikki oikeaan tuomioon tarvittavat seikat. Ihminen ei tiedä, mistä meitä kohdannut oikeuden loukkaus on seurausta. Siksi meidän on annettava kaikille anteeksi.
kerronnasta. Juuri noin asia on.
Et vastannut kysymykseen vaan kerroit miten oikeudenmukaisuus toimii. Käsittääkseni oikeudenmukaisuus on jotain konkreettista koska se vaatii jotain ja jos joku vaatii jotain niin sen jonkun pitää olla määriteltävissä että kuka vaatii. Myös Jumala taipui oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin joten kuka tai mitkä on oikeudenmukaisuus?
Tämä sama kysymys liittyy siihen yksinkertaiseen kysymykseen kuin, että miksi Jeesuksen piti kärsiä? Kuka sitä vaati ? Ei Isä Jumala halunnut poikansa kärsivän. Joku halusi Jeesuksen kärsivän kuka se oli??? Ei se ainakaan paholainen ollut? Menikö kysymykset liian syvälliseksi? ja saako näihin vastauksia
Täydellistä vastausta tuskin voi antaa, mutta voimme tuntea, että oikeudenmukaisuuden on välttämättä tapahduttava. Ihmisenä voimme tutkia sydäntämme ja päätellä siitä jotain oikeudenmukaisuuden toteutumisen välttämättömuyydestä jumaluuden ehtona ja koko maailmankaikkeudessa. Tällainen pohdiskelu on sitä hengellistä tutkimista. Me vain tunnemme, että niin täytyy olla, jotta maailmassa olisi jotain järjestystä eikä vääryys lopulta voittaisi.
Ei tarvita ketään persoonaa vaatimaan oikeudenmukaisuutta. Oikeudentunto on meissä luonnostamme, luomattomana ja ilman, että kukaan sen meille opettaisi eli "a priori", edeltäkäsin.
Jeesuksen piti kärsiä, koska oikeudenmukaisuuden vaatimusta ei voida sivuuttaa. Oikeus vaatii sovituksen. Sovittajana voi olla joku muukin kuin se, joka on rikkonut kuten siinä tapauksessa, että ystävämme maksaa velkamme. Näin on Kristus tehnyt syntivelkamme suhteen, jos hyväksymme armon ehdot.
Vastasin siihen mitä oikeudenmukaisuus on konkreettisesti. Ajattelin että olet siitä kiinnostunut.
Ja metafyysisesti ajateltuna kukaan ei sitä tietenkään vaadi. Olemme itse valmiita alistumaan siihen koska haluamme saavuttaa jotakin ja elää turvassa.
Tämä arvo, yhdessä muiden arvojen kanssa tekee yhteisöllisestä elämästä mahdollisen. Kaikki sellainen "rakentaminen" joka vaatii enemmän kuin yhden ihmisen panoksen vaatii myös pelisääntöjen arvioimisen tai jopa niistä sopimista. Oikeudenmukaisuus on eräs perussäännöistä.
Jumala on jumala koska meitä muitakin on olemassa. Jos emme olisi olemassa, ei nimityksellä jumala voisi olla sitä sisältöä jonka sille olemme antaneet. Samoin on oikeudenmukaisuuden laita, jos ei olisi olemassa muita ei termin sisältöä voi määrittää. Käsite syntyy heti kun tapahtuu jotakin konkreettista ja on olemassa joku/jokin joka voi arvioida sitä. Mitään sellaista ei voi arvioida joka ei konkretisoidu.
Jeesuksen piti kärsiä??? kuka vaati Jeesusta kärsimään ja kuittasi lopuksi, että nyt on kärsitty tarpeeksi ja lunastus on tapahtunut.
Kärsiminen oli konkreettista ja sen piti tyydyttää oikeudenmukaisuus joka käsittääkseni on myös konkreettinen (joku tai jotkut) jos asiasta ei ole tietoa niin sitten sen voisi sanoa että ei tiedä
Minä käsitän asian niin, että kun olemme lähteneet täydellisestä paikasta nimeltään Selestinen valtakunta, jossa Jumala asuu ja jota kutsutaan myös taivaaksi. Siellä ei ole mitään pahaa ja ristiriitaista, eikä myöskään syntisiä. Meidän henkemme lähetettiin sieltä Jumalan pelastussuunitelman mukaisesti tänne maanpäälle hankkimaan kokemuksia ja samalla altistumme synnin ja paholaisen viettelyksille. Koska Jumala, siis meidän Taivaallinen Isämme tiesi, ettemme voi selviytyä näistä olosuhteista synnittöminä, Hän varasi meille Vapahtajan, jonka kautta voimme vapautua synneistämme, kun teemme niistä parannuksen.
Miksi sitten meidät lähetettiin tänne olosuhteisiin joissa altistumme synnille ja pahan vaikutuksille?
Me emme olisi koskaan voineet saavuttaa täydellisyyttä, eli samaa olotilaa, jossa Jumala on ilman, että meitä koetellaan ja opimme tuntemaan hyvän ja pahan ja voimme itsenäisesti tehdä päätöksen kumpaa seuraamme. Täällä opimme toki paljon muutakin ja saimme ruumiin, joka tullaan saamaan ylösnousemuksessa iankaikkiseksi asumukseksi hengellemme ja jossa pystymme tuntemaan asioita, joita henki ei voi tuntea.
Kyseessä on siis täydellistyttämis prosessi, jossa vanhin veljemme Jeesus Kristus auttaa meitä, kun otamme Hänen apunsa vastaan Hänen ja Taivaallisen Isämme asettamin ehdoin. Jos läpäisemme tämän prosessin kaikkineen ja saamme myös sovituksen kautta täydellisen anteeksiannon kun siihen on lisätty oma parannuksentekomme ja uskollisena pysyminen, jonka kautta olemme voineet saavuttaa taivaskelpoisuuden. Näin taivas voi pysyä puhtaana synnin vaikutuksesta ja jatkaa täydellisenä olomuotona siellä asuville. Tähän mielestäni liittyy juuri nuo oikeudenmukaisuuden vaatimukset.
"Näissä tilanteissa Kristus on luvannut tulla välimieheksi keinolla, jota emme täysin ymmärrä."
En ymmärrä miksi kärsiminen oli osa sovitusta. Tiedän että oikeudenmukaisuuden rikkomisesta seuraa aina uhrille kärsimystä jonka uhri haluaisi unohtaa, tai nollata, kuten nykyisin sanotaan. Joskus vauriot ovat korjaamattomia.
Ellei sitten ole niin että ääretön kärsiminen ja ennekaikkea se että Hän selviytyi siitä antoi Hänelle jotenkin ainutlaatuisen voiman korjata kaiken rikki menneen. Kaikki saavat lohdun hieman eri tavalla. Se on kait vähän kuin rakkaus. Siinäkin asiassa kaikki tietävät mistä on kyse kun sen itse tuntee, mutta samalla miettii onko tässä kaikki mahdollinen mikä olla voi.
Kenties tuo kärsiminen antoi Kristukselle kyvyn parantaa jokainen vaurio, oli se miten hankala tahansa ja saattaa kaiken taas kohdalleen.