FAQ Suomalaisuuden liitolle

Kävin taannoin keskustelun Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan Heikki Talan kanssa. Keskustelu oli polveilevaa, mutta paljasti lopulta senkin miksi Suomalaisuuden liitto ei tunnu olevan laisinkaan kiinnostunut Suomen ulkopuolella asuvista suomenkielisistä.

HT = Heikki Tala
TR = Tapio Rautalapio

HT: "Suomalaisten asema oli surkea Ruotsin osana. On kerrassaan ihmeellistä, että sellaisen sorron, vainon ja riiston alta on noussut nykyinen Suomi ja suomalaiset. "

TR: Ihmisten elämä on maailmanhistorian aikana pääsääntöisesti ollut lyhyttä, likaista ja kurjaa. Sääty-yhteiskunnassa ihmisten eriarvoisuus oli itsestään selvä ja yleisesti hyväksyttykin asia. Toisin kuin Heikki Tala väittää suomalaisiin ei kohdistunut Ruotsin vallan aikana mitään järjestelmällistä sortoa tai syrjintää. Suomalaisten ruotsalaistamisyrityksetkin jäivät toteuttamattomien suunnitelmien asteelle.

HT: "Väite, että ruotsalaisten rasitus olisi ollut yhtäläinen kuin suomalaisten Ruotsissa, on absurdi. Suomesta rikkaudet riistettiin Ruotsiin."

TR: Ensiksi on tietysti kysyttävät mitkä rikkaudet? Riistosta ei ainakaan hyötynyt ruotsalainen rahvas, jota riistettiin yhtälailla, vaan kapea eliitti Tukholman hovissa ja sen liepeillä. Samalla tavalla muuallakin Euroopassa varallisuus kasaantui. Heikki Talan väite, että ruotsalaista rahvasta ei rasitettu kun suomalaista rasitettiin, on absurdi.

HT: "Taiteilija Ulla Rantanen kertoo vähättelystä yleisemminkin ja ruotsalaisesta vähättelystä erityisesti : Hän arvelee, että kokemukset mitätöinnistä ja vähättelystä juontavat lapsuuteen: hän vietti äitinsä kanssa 12 vuotta sotaa paossa Eskilstunassa Ruotsissa. "Koin siellä olevani pieni tyttö, joka kuului omituiseen kansaan. Se (Ruotsi) oli varsinainen luokkayhteiskunta, jonka asenteet ovat yhä osa minua."

TR: Millaiseksi Heikki Tala kuvittelisi ulkomaalaisten kokemukset Suomesta? Siitä osaisivat nykyajassa kertoa niin inkeriläiset, somalit, virolaiset, venäläiset kuin muutkin maahanmuuttajat. Kertoisivatko he kenties 'suomalaiseen kansanluonteeseen erottamattomasti kuuluvasta mitätöinnistä ja vähättelystä´?

HT: "Ruotsalainen rahvas muuten on aina ollut hyvinvoivempaa kuin suomalaiset - aina näihin päiviin asti. Ruotsin hyvinvointi on rakennettu riistämällä Suomea ja suomalaisia."

TR: Kannattaisi ehkä ottaa huomioon se, että maatalousyhteiskunnassa sellaiset asiat kuin maaperä ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat toimeentuloon melkoisesti samoin kuin muutkin luonnonvarat. Suomessakin varallisuuserot vaihtelivat melkoisesti alueittain, verrataanpa nyt vaikka Kainuuta tai Peräpohjolaa Pohjanmaahan tai Varsinais-Suomeen.
Ruotsalaisen talonpojan tai rengin hyvinvoinnin kannalta Ruotsin suurvalta-asema tai Suomen kuuluminen Ruotsiin oli yhtä tyhjän kanssa. Paljon enemmän oli merkitystä sillä, että Pohjoismaissa talonpojat säilyttivät suhteellisen suuren vapauden verrattuna vaikkapa itäiseen naapuriimme tai Keski-Eurooppaan.

HT: "Arvaat varmaan, mitkä osat Suomen maaperästä jaettiin Ruotsin kuninkaiden suosikeille - ei, ei heitä tietenkään osoitettu syrjäseuduille eikä karumpiin ilmasto-olosuhteisiin. Juuri tätä samaa. mistä lapioija oivallisesti kertoo, tarkoitan Ruotsin harjoittamalla suomalaisten riistolla. Kaikki parhaat viljelysmaat "lahjoitettiin" kuninkaiden suosikeille"

TR: Arvaat varmaan mitkä osat Ruotsin puolella jaettiin kuninkaan suosikeille? Sitä voi nykyisestä perspektiivistä oikein hyvällä syyllä sanoa rahvaan riistämiseksi, olkoonkin että omana aikanaan menettelyä pidettiin aivan tavallisena. Heikki varmaan nimittää sitä tala-kielellään Ruotsin harjoittamaksi ruotsalaisten riistämiseksi.

HT: "Kyllähän suomenkielinen rahvas yritti nousta tuota sortoa ja riistoa vastaan 1918, mutta siinä kävi niin kuin kävi. Tulipa vielä kielellis-etninen puhdistus, jossa erityisesti kunnostautuivat riikinruotsalaiset ja suomenruotsalaiset. Juu, juu, oli siellä mukana virolainen Kalmkin. "

TR: Rahvaan nousussa ei ollut kysymys kielestä, yhdessäkään punaisten julkilausumassa ei tietääkseni julistettu sotaa ruotsinkielisiä vastaan. Heikki tuonee lähteensä esille. Suomenkielinen tilallinen sai punakapinallisilta saman karun kohtelun kuin ruotsinkielinen. Heikin väittämästä kielellisestä puhdistuksesta on kirjoitettu jo aikaisemmin. No, tekikö Kalm kielellis-etnistä puhdistusta? Tekivätkö muut valkoiset teloittajat: ne, jotka puhuivat suomea?

HT: "Nils Meinander (RKP) kertoo näin Helsingin Sanomissa : "Kyllä me ruotsinkieliset siihen aikaan pidimme suomalaisia alempana rotuna... ja avioituminen suomenkielisen kanssa oli munaus. Omaa paremmuuttamme perustelimme rotuopein."

TR: Preesens on tässä yhteydessä ilmeisen harkittu tyylikeino? Meinanderin muistelus on julkaistu hesarissa 11.3.1984 eli kohtapuoliin 24 vuotta sitten. Jutusta selviää, että hän muistelee kouluvuosiaan. Meinander syntyi 1910, joten kyseessä lienee 1920-luku eli taas kerran liikutaan Heikki Talan sielunmaisemassa: Akateemisen Karjala-Seuran, heimo- ja Suur-Suomi -aatteiden ja kielikiistan viimeisen rypistyksen ajassa 80 vuotta sitten. Ajassa, jota kukaan palstalle kirjoittavista ei todennäköisesti ole itse henkilökohtaisesti elänyt.

HT: ”Mutta Svenska Dagbladetin kolumnistin Richard Swartzin asenne suomalaisiin toki tuli kerralla selväksi. "

TR: Ja asennehan oli siis se, että ruotsin kieli on todennäköisesti häviämässä Suomessa eikä kukaan Ruotsissa ole kiinnostunut. Swarz toteaa, että kukaan muu kuin suomenkieliset ei puolusta suomen kielen asemaa Ruotsissa ja Ruotsi puolestaan voisi tehdä jotakin suomenruotsin hyväksi. Hänen ehdotuksensa on, että Ruotsin Akatemia valitsisi jäsenekseen jonkun suomenruotsalaisen.

HT: "Ruotsin valtion rasistisuus ilmenee siinäkin, että Ruotsi tuli Suomeen "svenska nu" projektia rahoittamaan, vaikka todellinen tarve Ruotsissa olisi suomen kielen aseman parantaminen (sisältää myös Pohjois-Ruotsissa puhutun suomen kielen murteen "meänkielen")."

TR: Nyt taisi löytyä selitys sille miksi Suomalaisuuden liitto ei nykyään näyttäisi tekevän laisinkaan sääntöjensä mukaista työtä ulkosuomalaisten ja heidän kulttuurinsa hyväksi:
Se olisi Heikin mielestä rasistista! Näinhän tuo täytyy tulkita, jos kerran ruotsalaisten työ ruotsin kielen hyväksi on rasismia niin kaipa sitten suomalaisten työ suomen kielen hyväksi on sitä yhtä lailla?