Livi Anna Masso kirjoittaa Uudessa Suomessa jälleen ajatuksia herättävällä tavalla.
"Brittikirjailija Kenan Malikin mukaan Rushdien fatwan tärkein seuraus on se, että fatwan viesti on sisäistetty länsimaissa niin voimakkaasti, ettei fatwoja enää tarvita: sensuroimme itse itseämme. Hän vertailee ”Saatanallisten säkeiden” kohtaloa viime vuonna kohua herättäneen ”Medinan jalokiven” kohtaloon: kun edellisen kustantaja piti kirjan kauppojen hyllyissä tappouhkauksia ja murhiakin uhmaten, jälkimmäisen julkaisemisen peruuttamiseen riitti yhden länsimaisen akateemikon arvio, että teos on ehkä ”loukkaava”.
Rushdie oli ”Saatanallisia säkeitä” kirjoittaessa jo niin menestynyt kirjailija, ettei tarvinnut apurahoja, mutta teoriassa on kiinnostava kysymys, olisiko intialaissyntyisen Rushdien islamin taustoja teologisesti epäkorrektisti pohdiskeleva teos voinut saada monikulttuurisuuden edistämiseen tarkoitettua vähemmistöapurahaa, varsinkin jos sen aiheuttamat reaktiot olisivat olleet etukäteen tiedossa? Voisiko vastaava teos saada vähemmistöapurahaa nyt Suomessa? Jos monikulttuuriapurahat eivät ole tarkoitettu nykyajan Rushdieille, vaan sovinnaisen monikulttuurisuuden edustajille, miten käy taiteen roolille totuttujen käsityksien kyseenalaistajana ja ajatuksien herättäjänä?"
http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/ilmaisuvapaus-ja-monikulttuuritaide
"Brittikirjailija Kenan Malikin mukaan Rushdien fatwan tärkein seuraus on se, että fatwan viesti on sisäistetty länsimaissa niin voimakkaasti, ettei fatwoja enää tarvita: sensuroimme itse itseämme. Hän vertailee ”Saatanallisten säkeiden” kohtaloa viime vuonna kohua herättäneen ”Medinan jalokiven” kohtaloon: kun edellisen kustantaja piti kirjan kauppojen hyllyissä tappouhkauksia ja murhiakin uhmaten, jälkimmäisen julkaisemisen peruuttamiseen riitti yhden länsimaisen akateemikon arvio, että teos on ehkä ”loukkaava”.
Rushdie oli ”Saatanallisia säkeitä” kirjoittaessa jo niin menestynyt kirjailija, ettei tarvinnut apurahoja, mutta teoriassa on kiinnostava kysymys, olisiko intialaissyntyisen Rushdien islamin taustoja teologisesti epäkorrektisti pohdiskeleva teos voinut saada monikulttuurisuuden edistämiseen tarkoitettua vähemmistöapurahaa, varsinkin jos sen aiheuttamat reaktiot olisivat olleet etukäteen tiedossa? Voisiko vastaava teos saada vähemmistöapurahaa nyt Suomessa? Jos monikulttuuriapurahat eivät ole tarkoitettu nykyajan Rushdieille, vaan sovinnaisen monikulttuurisuuden edustajille, miten käy taiteen roolille totuttujen käsityksien kyseenalaistajana ja ajatuksien herättäjänä?"
http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/ilmaisuvapaus-ja-monikulttuuritaide
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.