Ville Lämsä
Yleinen asevelvollisuus on tullut tiensä päähän, väittää kirjailija ja reservin vänrikki Heikki Saari.
Kuluvan talven saapumiserästä ennätysmäärä varusmiehiä keskeytti palveluksensa parin ensimmäisen viikon aikana. Saari ymmärtää armeijasta lähteneitä.
- Aiemmin ei ollut vaihtoehtoa. Joko suoritit tai itkit ja suoritit. Nyt yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut, hän sanoo.
Valtaosa varusmiehistä sitä paitsi koulutetaan tehtäviin, joilla ei ole sodassa mitään merkitystä.
Saaren mielestä Suomen pitäisi siirtyä valikoivaan, vapaaehtoisuuteen perustuvaan asevelvollisuuteen. Nykyistä 350 000 ihmisen reserviä täytyisi supistaa rajusti.
Mutta tästä ei oikein sopisi puhua.
Vaikeneminen johtuu veteraaneista, uskoo Saari. Suomalaisten kansallinen minäkuva perustuu edelleen talvi- ja jatkosotien perintöön. Kansa kannattaa voimakkaasti yleistä asevelvollisuutta, vaikka sillä on hyvin vähän tekemistä tehokkaan maanpuolustuksen kanssa.
- Veteraaneja kunnioitetaan oikeutetusti, mutta heidän muistonsa vaaliminen on johtanut siihen, etteivät ainakaan poliitikot uskalla kyseenalaistaa asevelvollisuutta. Siinä joutuu helposti ahtaaseen välikäteen, Saari sanoo.
Hän purki turhautumistaan keskustelun puuttumiseen kirjoittamalla yleistä asevelvollisuutta arvostelevan kirjan Kaunis on kuolla, joka julkaistiin viime vuoden lopussa. Saarta harmittaa se, että varusmiespalveluksen tarpeellisuutta pohtivia syytetään aina yrityksestä murentaa Suomen puolustusta.
- Se tulkitaan niin, että puhuja haluaisi antaa viholliselle vapaat kädet tulla tähän maahan. Pitäisi miettiä, mitkä ovat todelliset turvallisuusuhat ja toimia niiden perusteella.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/veteraanit-vaientavat-armeijakeskustelua/362065
Yleinen asevelvollisuus on tullut tiensä päähän, väittää kirjailija ja reservin vänrikki Heikki Saari.
Kuluvan talven saapumiserästä ennätysmäärä varusmiehiä keskeytti palveluksensa parin ensimmäisen viikon aikana. Saari ymmärtää armeijasta lähteneitä.
- Aiemmin ei ollut vaihtoehtoa. Joko suoritit tai itkit ja suoritit. Nyt yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut, hän sanoo.
Valtaosa varusmiehistä sitä paitsi koulutetaan tehtäviin, joilla ei ole sodassa mitään merkitystä.
Saaren mielestä Suomen pitäisi siirtyä valikoivaan, vapaaehtoisuuteen perustuvaan asevelvollisuuteen. Nykyistä 350 000 ihmisen reserviä täytyisi supistaa rajusti.
Mutta tästä ei oikein sopisi puhua.
Vaikeneminen johtuu veteraaneista, uskoo Saari. Suomalaisten kansallinen minäkuva perustuu edelleen talvi- ja jatkosotien perintöön. Kansa kannattaa voimakkaasti yleistä asevelvollisuutta, vaikka sillä on hyvin vähän tekemistä tehokkaan maanpuolustuksen kanssa.
- Veteraaneja kunnioitetaan oikeutetusti, mutta heidän muistonsa vaaliminen on johtanut siihen, etteivät ainakaan poliitikot uskalla kyseenalaistaa asevelvollisuutta. Siinä joutuu helposti ahtaaseen välikäteen, Saari sanoo.
Hän purki turhautumistaan keskustelun puuttumiseen kirjoittamalla yleistä asevelvollisuutta arvostelevan kirjan Kaunis on kuolla, joka julkaistiin viime vuoden lopussa. Saarta harmittaa se, että varusmiespalveluksen tarpeellisuutta pohtivia syytetään aina yrityksestä murentaa Suomen puolustusta.
- Se tulkitaan niin, että puhuja haluaisi antaa viholliselle vapaat kädet tulla tähän maahan. Pitäisi miettiä, mitkä ovat todelliset turvallisuusuhat ja toimia niiden perusteella.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/veteraanit-vaientavat-armeijakeskustelua/362065
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yleinen asevelvollisuus voisi parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä. Armeija saattaa olla viimeinen mahdollisuus saada roimasti ylipainoinen nuori mies laihtumaan ja pysymään näin työkykyisenä pitempään. Armeija saattaa olla sysäys peräkammarin pojalla vihdoin itsenäistyä. Asepalveluksessa ennen opittu ryhmäkuri ja sopetuminen erilaisiin ihmisiin on varmasti edistänyt suomalaisten kykyä toimia työelämässä.
Armeijasta vaan pääsee nykyään liian helposti pois ja kuri on mennyt peruskoulutasoiseksi pelleilyksi, jossa esimiestä voidaan rankaista mitättömin perustein. Puolustehtävän lisäksi armeijalla on yhteiskunnallistava ja kasvattava tehtävä. Myös naisille olisi oltava jokin pakollinen esim. siviilipalvelus ja kykeneville varusmiespalvelus.
"sopetuminen erilaisiin ihmisiin on varmasti edistänyt suomalaisten kykyä toimia työelämässä."
Armeijassa jos missä opitaan rasistinen asenne ulkomaalaisia kohtaan!
Mistä kuvittelet näiden skinien ja muihen äkkipikaisten hankkineen ajatuksen vaatteisiin ommeltavasta suomenlipusta! Sitähän kokeiltiin jopa eräässä koulussakin muutama vuosi sitten!
Tarkoitin erilaisia suomalaisia tyyppejä, joita ei luultavasti edes tapaisi siviilielämässä. Armeijassa ei myöskään mitenkään kiihoteta kansanryhmiä vastaan.
Olen tässä jo yli vuoden keräilly videolle ja stillkameralla sotaveteraanien toimintaa jälkipolville. Materiaalista tulee kooste DVD:lle.
Viimeksi olin 10.2 kuvaamassa veteraanien liikuntapäivillä ja osallistujia oli liki 300. Suurin osa heistä osallistui kävelyosuudelle mutta oli siellä myös hiihtoakin ja vanhimmat hiihtäjät oli 1924 syntyneitä.
Nykynuoriso on heikkokuntoista tietokonepelisukupolvea ja se on näkynyt myös armeijassakin. Asevelvollisuus on hyvä paikka kohentaa kuntoansa ja oppia ne perusasiat maanpuolustuksesta. Ei palkka-armeija riitä kriisin aikana vaan kaikkien on oltava puolustuskykyisiä.