Hei!
Haluaisin oikeita ja asiallisia kommenteja /neuvoja miten tulla uskoon ja mitä siihen liittyy kun on uskossa miten täytyy muuttaa elämän tapaa ja olemista muutenkin???? Täytyykö olla rippikoulu käytynä?? Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Haluaisin oikeita ja asiallisia kommenteja /neuvoja miten tulla uskoon ja mitä siihen liittyy kun on uskossa miten täytyy muuttaa elämän tapaa ja olemista muutenkin???? Täytyykö olla rippikoulu käytynä?? Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Jos Haluaa tulla Uskoon niin sitten t'ytyy valita
jokin uskonnollinen suuntaus ja kohde johonka
tuntee vetoa tai/ja tarvetta uskoa ,kukaan ei tietenk''n l'hde aivan tuolta pohjalta liikkeelle
eli olet valinnut hyvin teoreettisen tavan , jos
sinulla ei ole muuta kuin halu tulla uskoon niin
sinun t'ytyy kysy' itselt'si mink' vuoksi ja onko
sill' jokin syvempi merkitys tai tarkoitus .
Ja sitten kun olet selvitt'nyt tarkoituksen/p''m''-r'n niin sitten valitse uskol- lesi kohde .
http://www.aretalogia.com/vapautus.html
Todella vaikuttava ja koskettava tarina! Tuossa on meille jokaiselle läksyä koko elämän ajaksi. Vaikka itse olen uskossa, niin silti ajatuksiani monesti vaivaa juuri tuontapainen ajatus:
"En kai vain kuvittele, että kelpaan tekojeni tähden? Vai olenko niin sokea, että en näe omaa syntisyyttäni. Voi minua kurjaa! Rakas Isä, ole minulle syntiselle armollinen."
Sinun tarinasi on totisesti osoitus siitä, että Jumala toimii ja avaa kolkuttavalle. Tuo oven avaaminen ei kuitenkaan tapahdu silmänräpäyksessä, sillä me yritämme itse avata sitä, vaikka se aukeaa ainoastaan toiselta puolen Jumalan lahjana.
Aamen.
Oletko koskaan ajatellut toisesta ihmisestä pahaa, tai valehdellut ?
- Siis koskaan, koko elämäsi aikana?
Niin, rehellinen vastaus kuuluu:
- ”Olen, olen syyllistynyt pahuuteen”. Mutta Miksi ?
Miksi ihmiset tekevät pahaa?
Koska ihmisten sydämessä asuu pahuutta, siis ihminen on paha.
Miksi ?
Jumala ei luonut ihmistä pahaksi, mutta ihminen itse valitsi pahuuden ja niin pahuus sai asuinsijan ihmisessä, se turmelee ja kasvattaa ihmistä vääryyteen.
Mitä on tehtävissä?
Niin kuin vaaleaihoiseksi syntynyt ei voi muuttua tummaihoiseksi tai päinvastoin, niin samoin ihminen ei itse voi muuttua pahasta hyväksi. Pahuus on meidän olemuksessamme, voimme hieman siistiä pintaa, mutta pahat ajatukset tulevat alati mieleemme ja myöskin toteutamme niitä teoissamme, huomaamattammekin.
Mikä voi auttaa?
Jeesus voi auttaa, mutta kuten alkoholisti ei voi parantua, ellei tunnusta ongelmaa ja tahdo muuttua, samalla tavoin ei ihminen voi vapautua pahuuden kahleista, ellei tunnusta omaa syyllisyyttään Jeesukselle ja todella tahdo muutosta.
Miksi Jeesukselle, eikö Jumala käy?
vastaus: Jumala lähetti Jeesuksen juuri meitä varten, kun me emme voi syntisyytemme takia lähestyä Jumalaa suoraan.
Miten tämä tapahtuu?
Rukoile, voit tehdä sen missä vain, Jeesus kuulee KAIKEN. Älä lykkää asiaa silloin, kun siihen on mahdollisuus. Voit tunnustaa hänelle syntisyytesi ja pyytää anteeksi. Hän on kärsinyt sinunkin rangaistuksesi, joka ikisen syntisi ansaitseman rangaistuksen ja tahtoo antaa anteeksi, mutta ilman syntien tunnustamista ei ole anteeksiantamistakaan.
Mitä sitten tapahtuu?
Jumala kuulee rukouksesi ja Hän ryhtyy toimimaan. Toiset huomaavat tämän hetkessä ja heidän elämänsä muuttuu yhdessä päivässä rajusti, toisilla Jumala toimii hitaammassa tahdissa, Hän huomioi yksilön, eikä pakota mihinkään, mutta Hän varmasti toimii ja varmasti tulet sen huomaamaan. Jos pyysit rukouksessa anteeksi syntejäsi, voin vakuuttaa sinulle, että Jumala on armosta, Jeesuksen tähden antanut sinulle sinun syntisi anteeksi ja taivaassa riemuitaan uuden ihmisen kääntymisestä Jumalan puoleen, pelastukseen. Muista tutustua Raamattuun, sillä siellä Jumala ilmaisee sinulle itsensä, Sanansa kautta. Ellet tunne Raamattua ennestään, aloita lukemaan järjestyksessä ensin jokin evankeliumi, esimerkiksi Johanneksen evankeliumi.
Kuuntele lisää radiosta:
http://www.radiodei.fi/
Tai lue netistä:
http://kotisatama.net/fi/usko/
rakentavaa ja selkeää tekstiä. Kiitos siitä :)
mihin viestini jäi? kai se tulee kohta näkyviin.
Ei uskoon voi haluta vaan usko saadaan lahjana Jumalalta kun sitä rukoilee ja pyytää.
Usko ei tule tekojen kautta vaan uskomisen kautta.
"Sillä niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi...."
Usko Jeesuksen sanomaan ja sanoihin, siitä se alkaa. Rukoile päivittäin , mutta älä pakota itseäsi. Jonakin päivänä sinulle avautuu tuo ihanan armon merkitys.
Minulle se avautui kuunnellessani laulun sanoja;"Totta on kuitenkin Rakkaus elää, ja myrskyn pauhatessa se tuo vain meille voimaa, se kertoo meille ettei toivo lopu milloinkaan"
Jumala on tuo Rakkaus. Ja Hänen Poikansa on välikappaleena Jumalan ja ihmisen välillä.
Sydän kun auki on sinne Jeesus tekee asunnon.
Kun on saanut sisäisen varmuuden tuosta, että Jeesus todellakin elää ja on sovittanut minunkin syntini alkaa uusi elämä.
Ja se elämä on ihana, sitä ei vaihda millään pois.
Tällaisenaan kelpaan/kelpaat Jumalalle.
"Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan"
Rukoilen puolestasi.
Pelastus on Jumalasta Jeesuksen sovitustyön kautta.
Evankeliumi kertoo meille tästä. Jumalan Sanan perusteella ihminen löytää pelastuksen.
Vaikka eri ihmiset voivat kokea pelastuksen hyvin eri tavalla riippuen luonteesta, kokemuksista, perinteistä, ym. on kuitenkin olemassa "tietyt pääkohdat" :
- Myönnä tarpeesi. (Olen syntinen)
- Ole valmis kääntymään pois synneistäsi (katumaan).
- Usko, että Jeesus Kristus kuoli puolestasi ristillä ja nousi ylös haudasta.
- Kutsu rukouksen avulla Jeesus Kristus tulemaan elämääsi ja hallitsemaan sitä Pyhän Hengen kautta.
Näin voit esim. rukoilla :
Rakas Herra Jeesus; tiedän, että olen syntinen ja tarvitsen sinun anteeksiantoasi. Uskon, että kuolit syntieni puolesta. Haluan kääntyä pois synneistäni. Kutsun Sinua nyt tulemaan sydämeeni ja elämääni. Haluan luottaa sinuun Vapahtajana ja seurata sinua Herrana, sinun seurakuntasi yhteydessä. Auta minua ja armahda minua. Kiitos, että kuulet rukoukseni !
Voit myös rukoilla muillakin sanoilla. Pääasia on, että ratkaisusi on aito ja olet valmis aloittamaan uuden elämän Jumalan yhteydessä. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen." (Joh. 1:12).
PELASTUS ELI UUDESTISYNTYMINEN tarkoittaa mm.
- Meidät vanhurskautetaan, eli olemme otollisia Jumalan edessä
- Syntien anteeksisaaminen
- Löydämme elävän yhteyden Jumalaan
- Olemme Jumalan lapsia ja perillisiä
PELASTUS on siis Jumalan teko, jonka ihminen saa lahjana ottaa vastaan (hyväksyä). Tämä itse asiassa tapahtuu hetkessä. Tämän uudestisyntymisen jälkeen on sitten tärkeä, että uusi hengellinen elämä Jumalan yhteydessä pääsee raittiilla tavalla kehittymään ja kasvamaan siten, että Jumalan tahto pääsee tapahtumaan arkielämämme kautta. Tärkeitä elementtejä tässä yhteydessä on Jumalan Sana, rukous sekä uskovien yhteys. Vaelluksessamme olemme vajavaisia ja teemme jatkuvasti virheitä, mutta asemamme suhteen olemme täydellisiä. Perustanamme onkin Kristuksen täytetty työ edestämme, eikä Pyhän Hengen keskeneräinen työ meissä. Muista, etteivät hairahduksemme tee tyhjäksi Jumalan armoa ja työtä meissä. Pelastuksen lahjaa ei kukaan voi riistää meiltä pois.
Tämä pelastava sydämen usko (Room. 10) palauttaa ihmisen alkuperäisen yhteyden Jumalaan. Tämä on pystysuora yhteys ylöspäin. Ihminen ei voi parhaimmillaankaan teoilla korvata Jumalan sovitustyötä Jeesuksen kautta. Kysymys on siitä, hyväksymme vai hylkäämme sanoman.
Mutta uskovaisella ihmisellä on myös yhteyksiä vaakasuorassa eli kontaktit muitten ihmisten kanssa. Tällä tasolla aidon uskon tulisi vaikuttaa tekoihin ja käyttäytymiseen. Jos usko ei kanna minkäänlaisia hedelmiä tässä suunnassa, voidaan aiheellisesti epäillä uskon aitoutta. Hengen hedelmä on lueteltu Gal.5:22.
Me emme kuitenkaan ole toistemme tuomareita tässä asiassa. Kuitenkin täytyy muistaa, että ihminen on vajavainen. Uskovainenkin joutuu kerran vastuuseen omista teoistaan. Tässä "Kristuksen tuomioistuimessa" ei kuitenkaan langeteta kadotustuomioita.
Raamattu puhuu käyttäytymisestä ja teoista paljon ja antaa monenlaisia ohjeita ja neuvoja, joten ne ovat tärkeitä, mutta eivät ratkaise pelastuskysymystä.
Mitä pelastus EI OLE
Me EMME pelastu synnin seuraamuksista Jumalan yhteyteen:
- Omien tekojemme ja hyvien töiden ansiosta. Hyvät teot eivät pelasta, eivätkä synnytä elävää uskoa. Sen sijaan elävä usko Jeesukseen vaikuttaa tekoja.
- Täyttämällä lain vaatimuksia. Siihen emme pysty. ”Kaikki ovat syntiä tehneet.”
- Älyllisen pohdinnan kautta. Monet ovat esittäneet viisaita ajatuksia ja teorioita, mutta ne eivät pelasta.
- Tunteidemme perusteella. Tunteet vaihtelevat kuten lämpötila ulkona.
- Kuulumalla johonkin kristilliseen seurakuntaan.
- Toimimalla aktiivisesti seurakunnan työssä.
- Tiettyjen rituaalien ja hartaustoimintojen avulla.
PELASTUKSEN ESTEITÄ mm
- Epäusko. Ei luoteta Sanaan.
- Itsekkyys. MINÄ määrään, mihin uskoon. Ei ole muita auktoriteetteja.
- Arvosteluhenki ja liiallinen kriittisyys. "Kaikki on kyseenalaistettava."
- Ihmispelko.
- Itsensä aliarvioiminen. Minä olen tällainen, joten enhän minä …
- Pelko, ettei pysy uskossa.
- Sieluvihollisen monenlaisia verukkeita.
- Joillakin huonoja kokemuksia uskovaisista ja heidän toiminnoistaan ja riidoistaan.
- Oletetaan, että usko Jeesukseen on vain ERÄS ihmisen keksimä uskonto, joista yleensä on huonot kokemukset.
Näissä ei kuitenkaan huomioida Jumalan voimaa ja sen muuttavaa vaikutusta ihmiselämässä.
Lisää lukemista löytyy vielä :
http://www.nic.fi/~jlindell
Tekeepä hän pelastuksesta monimutkaisen ja "virallisen" asian. Oikein on ohjeet ja rukous valmiina.
Ei ei.
Ei siihen tarvita muuta kun sanat; "tässä minä olen, pelasta"
Sitten vaan odottelemaan koska tulee vastaus.
Jotkut ovat armossa varttuneempia, jotkut eivät(en nyt tässä syyttele ketään). Tieto itsessään ei ole hyödyksi, mutta Rakkaus rakentaa(Paavali). Armossa varttuessamme osaamme sanoa oleellisen lyhyesti rakkaudessa ja elää rauhassa. "Tässä minä olen, pelasta." Voi kunpa itsekin osaisin asiat noin lyhyesti ilmaista. Tietoa on, mutta rakkautta taitaa puuttua. Taidan sitten olla tuo Paavalin puhuma helisevä symbaali. No...enköhän minäkin armossa vartu ja rakenna. "Tässä minä olen, ota sydämeni."
>" miten tulla uskoon "
Rukoile, pyydä anteeksi syntejäsi ja pyydä Jeesusta sydämeesi.
Suosittelen etsimään seurakunnan, jossa saat Raamatun mukaista opetusta. Se on arvokas tuki uskon taipaleella.
>"miten täytyy muuttaa elämän tapaa "
Kun Jumala saa vaikuttaa sinussa, muutut. Elämä jonka Jumala tarjoaa on paljon antoisampi, kuin elämä ilman Jumalaa joten muutos on kaikkea muuta kuin pakollinen kurjuus.
>"Täytyykö olla rippikoulu käytynä?? "
ei. Sydämen usko riittää.
Äiti, :)
kerron sinulle uskoon tulemisesta nyt, niinkuin kertoisin sen pienelle lapselle, jotta sanani varmasti tulisivat ymmärretyiksi. En suinkaan väitä, että olisit kuin pieni lapsi, mutta kirjoitan yksinkertaisesti ja selkeästi, koska muuten tekstini alkaisi mennä yli äyräiden, eikä siitä kukaan saisi mitään tolkkua. Ja kuiten me kaikki olemme Jumalan lapsia. :)
Kirjoitan seuraavan todella vakavin aikein, jotta voisin auttaa sinua niin hyvin, kuin mitä on minun kyvyilläni mahdollista. Toivon siis sydämeni pohjasta, että luet tämän loppuun, vaikka tämä onkin kaamean pitkä, jos taas et jaksa lukea, niin koko työ valuu hukkaan. Tämä kaikki on sinua varten. Lukemisen iloa! (:
Mitä on usko?
Usko on luottamista siihen, mitä Jumala sanoo. Mitä Jumala sitten sanoo? Raamatussa on kaikki mitä Jumala haluaa meille sanoa. Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle. Ihmiset ovat kyllä kirjoittaneet Raamatun, mutta he eivät ole kirjoittaneet omia satujaan, vaan ovat kirjoittaneet sen, minkä ovat saaneet Jumalalta.
Miten Jumala sitten antaa ihmiselle jotain? Jumala lähettää Pyhän Henkensä meille. Mutta kuka ihme on Pyhä Henki? No...ajattelepa aurinkoa. Auringosta lähtee valon säteitä, jotka valaisevat maata. Samalla tavalla Jumalasta lähtee Pyhää Henkeä. Aurinko on kyllä kiva, mutta eihän auringosta ole meille iloa ellei se voi antaa valoa ja lämpöä auringonsäteinä maan pinnalle. Samalla tavalla Jumala lähettää Pyhän Henkensä, joka antaa meille Jumalan lahjoja.
Usko on siis lahja. Miksi muka? No...voitko sinä ottaa auringosta lämpöä tai valoa, jos haluat? Et. Ne tulevat, jos tulevat, mutta ero on vain siinä, että Jumala antaa, kun pyytää. Jos pyydät auringolta lämpöä, niin saatko? Et. Jos pyydät Jumalalta Pyhää Henkeä, saatko? Saat. Mutta mitä ihmettä Pyhä Henki sitten minussa tekee?
No...Pyhä Henki on Hän,(Huom. Pyhästä Hengestä ei saa koskaan sanoa se) joka synnyttää uskon meissä. Pyhä Henki on kuitenkin Jumalasta lähtöisin. Vaikka auringon säteet näyttävät irrallisilta, niin silti ne kuuluvat aurinkoon. Samalla tavalla Pyhä Henki kuuluu Jumalaan.
Kukaan ei voi omilla pohdinnoillaan uskoa Jumalaan. Usko on Jumalan lahja, jonka Jumala antaa.( Kutsun tästä lähtien Jumalaa Isäksi. sillä Hän on niinkuin isä, joka rakastaa lapsiaan, eikä ketään syrji) Miten Isä uskon antaa? Isä antaa sinulle Pyhän Henkensä(niinkuin aurinko lähettää säteensä), joka synnyttää uskon sinussa. Milloin Isä sen lähettää?
No...ajattelepa joulua. Jouluna lapset pyytävät isältään lahjoja. Kun lapset hellittämättä pyytävät isältä jotain lahjaa, niin rakas isä suostuu lasten pyyntöön ja antaa lapsilleen sen, mitä he pyytävät. Samalla tavalla taivaan Isä, antaa sinulle uskon lahjaksi, kun ahkerasti rukoillen pyydät tätä uskon lahjaa. Isä on itse sen lahjan luvannut Raamatussa. Hän sanoo, että "anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan". Hän sanoo myös: "Jos pahat ihmiset keskenään antavat toisilleen hyviä asioita, niin kuinka paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Henkensä niille, jotka sitä pyytävät".
Eli kertaan sinulle nyt vielä kaiken mitä olen sanonut lyhyesti:
- Usko on luottamista Jumalaan ja Jumalaan luottaminen on luottamista Jumalan sanaan eli Raamattuun. Jos sinä luotat ystävääsi, niin tottakai myös luotat siihen mitä hän sanoo. Samalla tavalla, jos luotat Jumalaan, niin tietysti luotat myös siihen mitä Jumala sanoo, ja se mitä Jumala sanoo, on Raamattu. Raamattu on Jumalan sana.
- Usko on Jumalan lahja. Kukaan ei voi uskoa Jumalaan ellei Jumala lähetä meille Pyhää Henkeänsä, joka synnyttää uskon meissä ja varjelee meidät uskoon tulemisen jälkeen oikeassa uskossa.
Sinun on kuitenkin aluksi opittava tuntemaan Jumalaa, on nimittäin vaikea uskoa sellaiseen, jota ei kunnolla tunne. Miten ihmeessä häntä voi oppia tuntemaan, Hänhän asuu taivaassa? No...sinä opit tuntemaan Häntä vähitellen, kun luet Hänen sanaansa eli Raamattua. Ja Pyhä Henki auttaa sinua tuntemaan Jumalaa. Samoin kuin tunnet auringon sen valosta ja lämmöstä, niin samoin Pyhä Henki auttaa sinua tuntemaan Jumalaa.
Suosittelen, että ensimmäiseksi lukisit sellaisen pienen, lyhyen kirjan(vihkosen) nimeltä Katekismus(sellainen saattaa jo olla kotonasi). Mikä on Katekismus? Siinä on koko meidän uskomme, kristinusko, kerrottu niin lyhyesti ja selkeästi kuin mahdollista. Tämä on todella suositus sydämeni pohjasta. Nopea kirja lukea, selkeä ja siinä on kaikki oleellinen, mitä sinun käytännössä tarvitsee tietää kristinuskosta.
Nämä kolme asiaa ovat aluksi kaikkein tärkeimmät:
1) Kymmenen käskyä -- ne kertovat mitä meidän tulee tehdä ja mitä ei.
Kymmenen käskyä ovat Jumalan tahto. Jumala siis itse tahtoo, että me eläisimme elämäämme Hänen käskyjensä mukaan.
Esim. "Älä tapa", kertoo, että emme saa tappaa, mutta yhtähyvin se tarkoittaa, että meidän tulee varjella lähimmäistämme kaikelta vahingolta, mikä voi vahingoittaa häntä.
2) Uskontunnustus -- kertoo millainen Jumala on ja mitä Hän antaa meille
Tärkeimmät kohdat ovat: "Minä uskon Jumalaan", "Minä uskon Jeesukseen" ja "Minä uskon Pyhään Henkeen". Tämä siis kertoo millainen Jumala on. Jumala on kolmiyhteinen. Mikä on kolmiyhteinén? No.. Jumala on siis yksi eli on vain yksi Jumala, ei kolmea Jumalaa, mutta Jumalalla on kolme persoonaa. Siis mitä ihmeen persoonia? No ajattelepa, vaikka tähteä taivaalla.
Tähti on yksi ja sama, eikö niin? Miten se voisi olla kolme tähteä? Eli tähti on tähti. Mutta tähdestä lähtee valo ja siitä saattaa myös murentua pieniä paloja, jotka putoavat maan päälle. Jumala olisi nyt vertauskuvallisesti tuo tähti. Samoin Pyhä Henki olisi tuon tähden valo ja se tähdestä mureneva irtoava osa olisi Jeesus. Kaikki nämä lähtevät siis yhdestä samasta.
Eli nyt tulee tärkeä kohta. Jumalalla on kolme persoonaa, jotka ovat Isä, Poika(Jeesus) ja Pyhä Henki. Me siis palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminaisuus. Toisin päin sanottuna: me palvomme kolminaisuutta, joka on yksi.
3)Isä meidän rukous -- kertoo miten meidän tulee rukoilla.
Omat selitys rukouksesta:
"Isä meidän, joka olet taivaissa"
- Rohkaisee meitä rukoilemaan, niinkuin pienet lapset rakkaalle isälleen uskaltavat luottavaisina puhua kaikesta ja pyytää mitä he tarvitsevat.
"Pyhitetty olkoon sinun nimesi"
- Jumalan nimi on kyllä jo itsessään pyhä, mutta me pyydämme, että emme häpäisisi Hänen nimeään sellaisella elämällä, joka ei ole Hänen mieleensä. Me siis pyydämme, että kaikki ymmärtäisivät elää Jumalan sanan mukaan, jotta Hänen nimensä olisi meidän ihmisten silmissä pyhä.
"Tulkoon sinun valtakuntasi"
- Lyhyesti: Siis nyt pyydän, että sinun sanasi eli Raamattu otettaisiin vastaan ja kaikki eläisivät sen mukaan, jotta syntyisi Sinun valtakunta, jossa luovuttaisiin maailmallisista pahoista periaatteista.
Jumalan valtakunta on sitä, että Jumalan sana elää ja vaikuttaa meissä.
Jumalalla on myös "toinen valtakunta", jonne uskovat pääsevät sitten, kun Jeesus tulee toisen kerran maan päälle. Kuolleet herätetään eloon ja heidät tuomitaan yhdessä niiden kanssa, jotka ovat silloin elossa, kun Jeesus tulee. Me siis samalla pyydämme tässä kohtaa, että myös tuo valtakunta tulisi ja haluamme ottaa sen ilolla vastaan. Tämä valtakunta siis tulee itsestäänkin, mutta haluamme ottaa senkin ilolla vastaan.
"Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niinkuin taivaassa."
- Jumalan tahdon on pakko tapahtua, jotta Hänen nimensä tulisi pyhitetyksi ja, jotta Hänen valtakuntansa tulisi. Me siis pyydämme: estä kaikki se, mikä saa ihmiset elämään, niin että sinun nimesi joutuu häpeään ja siitä seuraa, että sinun sana ei elä ja vaikuta meissä. Me pyydämme: estä se! Jumalan tahtokin tapahtuu itsestään, sillä Hän ei pahaa suvaitse liiaksi, mutta tämä kohta antaa meille rohkeutta uskoa, että Hänen tahtonsa tapahtuu juuri meidänkin keskuudessamme. Tämä siis auttaa meitä ymmärtämään, että Jumalan tahto ei pelkästään tapahdu `tuolla jossain`, vaan se tapahtuu juuri sinun lähelläsi. Pyydämme myös, että Jumalan tahto tapahtuisi taivaassa, kaikkien enkelien keskuudessa. Kun me näin rukoilemme, niin se rohkaisee meitä ajattelemaan: Jumala on kaikkialla ja hän näkee kaiken ja hänen tahtonsa tapahtuu aivan kaikkialla, jopa taivaassa. Tämä antaa meille rohkaisua todella uskoa Jumalan lupauksiin.
"Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme"
Leipä ei tässä tarkoita pelkästään syötävää. Jokapäiväinen leipä tarkoittaa kaikkia tarpeitamme. Esim. ruoka, juoma, turva, hellyys, ilo, vaatteet, asunto, ystävät/läheiset/perhe, kodin lämpö, hyvät säät, hyvä eduskunta, hallitus, presidentti(jotta voisimme viettää hyvää elämää). Mitä tarpeita sinulla onkin, niin pyydät niitä tässä. Voit toki erikseenkin niitä pyytää, jos saat siitä rohkaisua.
"Ja annamme meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet."
- Pyydämme, että Jumala antaisi meille anteéksi pahat tekomme, nekin teot joita emme ole itse huomanneet vääriksi. Jumala kuitenkin asettaa tähän kohtaan pienen ehdon. Myös meidän on annettava sisimmässämme anteeksi kaikille niille, jotka ovat meitä vastaan tehneet vääryyttä. Sanat niin kuin ovat tärkeät, sillä samalla tavalla Jumala antaa meille anteeksi, NIIN KUIN mekin annamme anteeksi läheisillemme. Tämän todistavat Raamatun sanat: "Niinkuin te mittaatte, niin teillekin mitataan."
"Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta"
- Jumala ei kiusaa ketään. Tämä pyyntö voitaisiin ilmaista toisin sanoin: pyydän, että varjelisit minua niin, että en ajautuisi elämässäni pahalle tielle ja joutuisi kaiken maailman pahojen houkutuksien vaivaamaksi. Pyydämme siis, että Jumala päästäisi meidät kaikesta pahasta, mikä suinkin voi aiheuttaa meille ikäviä seurauksia.
"Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti(ikuisesti)."
- Loppuylistys
"Aamen."
- Tarkoittaa Kyllä, näin tapahtuu aivan varmasti (tai suoraan käännettynä "se on totta").
Haluamme siis luottaa Jumalaan ja sanomme: Aamen.
Dodiin...siinä jo jotain. Vielä muutama info sulle. Uskontunnustuksessa sanomme Jeesukseen Kristukseen...meidän herraamme. Tämä tarkoittaa, että Jeesus on tullut herrakseni, sillä hän vapautti minut kuoleman vallasta, synnin vallasta ja Paholaisen vallasta. Elän siis elämää Jeesukselle.
Ja vielä "Pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden", uskon, että Pyhä Henki on koonnut seurakunnan ja pitää sitä koossa, ja että on olemassa vain yksi seurakunta; Kristukseen uskovien seurakunta. Seurakunta tarkoittaa tässä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat kastetut ja uskossa Jeesukseen. Tuo pyhäin yhteyden tarkoittaa täsmälleen samaa, Pyhä yhteisö/Pyhien yhteys...en tiedä miksi se ylipäätäänsä kuuluu uskontunnustukseen, sama asiahan siinä sanotaan.
No, mutta nyt lopettelen. Lue siis katekismus ja raamattua, kuuntele radio deitä tms. ja rukoile, niin toivotaan kaikkea parasta :)
Jos on kysyttävää, niin kysy pois, vastaan kaikkeen ilolla :)
Rippikoulua ei tarvitse olla käytynä. Ainut mistä en ole varma, on se, että saako käydä ehtoollisella ellei ole käynät rippikoulua. Mutta minusta ehtoollisella voi käydä rippikoulun käymätönkin, jos vain kävijä ymmärtää ehtoollisen merkityksen riittävän hyvin.
Tarvitseeko muuttaa elämää? No...eiköhän se elämä siitä ala muuttua vähitellen itsessään, kun sisäistää Jeesuksen rakkauden meitä kohtaan. Mutta jos kysymykseen suoraan vastataan, niin kyllä. Tuo edellinen oli siis lohdutuksena. Ei elämän muuttaminen ole ikävää, se on suurenmoista, mutta sen tajuaa vasta vähitellen. Kysymys on pitkällisestä prosessista.
Kukaan ei ole täydellinen, eikä tule täydelliseksi. Ainoa täydellinen kristitty oli Jeesus. Mutta mekin olemme täydellisiä -- emme itsessämme, vaan Kristuksessa. Mitä tämä tarkoittaa? Siis kasteessa me olemme kuolleet yhdessä Jeesuksen kanssa ja näin me olemme hänen takiaan Jumalalle täydellisiä, kasteessa siis tulemme osallisiksi siitä, mitä Jeesus on meidän takiamme tehnyt. Mikä lohtu. Jumala näkee meidän ihmisen sijasta ainoastaan virheettömän Jeesuksen. Olemme siis täydellisiä Jeesuksen takia. Hän naulitsi ristiin meidän Jumalan vastaiset tekomme.
``tulin`` uskoon siis aloin uskoa tosissaan Isään ja Poikaan ja en kyseenalaista raamattua.Aluksi tuli sellainen olo että haluan lukea raamattua,
näin myös sellaisen ihme unen ja sitten yhdessä
seurakunnallisessa paikassa minulle tuli olo että hän on läsnä ja siitä asti olen ollut varma Isästämme ja hänen voimastaan.Se asia vaan tapahtuu jotenkin rukoilen puolestasi että heräisit ja silmäsi aukeaisivat.
Unohdin kaikkein tärkeimmän asian kun puhuin Jumalan tuntemisesta.
Ensin pieni tausta sille mitä aion kertoa.
1) Maailma eli synnin vallassa. Ihmiset olivat erkaantuneet Jumalasta. Jumalan oma kansa, israelin kansa, oli myös toivoton tapaus.
2) Jumala ei jäänyt sivusta seuraamaan tilannetta, vaan lähetti oman poikansa, Jeesuksen, maan päälle, jotta ihmiset eivät joutuisi kadotukseen , vaan perisivät ikuisen elämän. Miksi ihmiset sitten olisivat joutuneet kadotukseen? Yksinkertaisesti ihmisen ja Jumalan välille oli synnin takia syntynyt syvä kuilu. Mitä on synti? Vastaan kiemurtelematta mahdollisimman helppotajuisesti, että synti on Jumalan tahdon rikkomista/Jumalan tahdon vastaista elämää.
- Eli Jeesus siis rakensi sillan tämän kuilun päälle. Jeesus on itse tuo silta. Jeesus kuoli siis koko maailman puolesta. Jumala siis antoi anteeksi menneiden aikojen synnit, nykyiset ja vielä nekin synnit, joita tulemme tekemään. Käsittämätöntä! Ajattelepa tätä: jos joku ihminen tekee seuraavanlaisia tekoja:
- Murha
- Pankkiryöstö
- Pahoinpitely
- Aviorikos
- Valehtelee todistajana oikeudessa
Hänet tuomitaan ja hän on juuri kävelemässä kohti sähkötuolia.
Sitten tulee mies, joka sanoo hänelle: "Minä kuolen sinun puolestasi. Sinun pahat tekosi ovat anteeksiannetut. Sinua ei tuomita kuolemaan, vaan saat elää, mutta sinun on uskottava, että minä olen Jumalan Poika, Jeesus Kristus, joka kuolen sinun puolestasi. Sinun on sitten otettava kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja elettävä parannuksessa ja uskossa, joka tuottaa hedelmää."
Eikö ole käsittämätöntä! Mitä rakkautta!! Se käy jo yli ymmärryksen, mutta totta se on!
On kirjoitettu Pyhässä Kirjassamme: "Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika."
Eli Jeesuksesta opit tuntemaan Jumalan. Jeesus heijasti Isänsä luonnetta täsmälleen ja ei puhunut omiaan, vaan sitä mitä Isä oli Hänelle antanut. Kun luet evankeliumia, niin kiinnitä siis huomiosi Jeesuksen persoonaan, sanoihin, tekoihin. Vertaukset ovat myös hyvin tärkeitä. Niistä voi ammentaa Jumalan tuntemista myös. Esim. vertaus tuhlaajapojasta on hyvä esimerkki.
Raamattuun tarttuessasi lue tämä rukous itseksesi:
Rakas Isä. Rukoilen, että annat minulle Pyhän Hengen valoa kirkastamaan sanaa, jotta voisin nähdä ja arvostaa sen aarteita.
Miksi Pyhän Hengen valoa? No...siis ihmiset kirjoittivat Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet. Koska Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta, niin myös sen lukemisessa tarvitaan Pyhää Henkeä, jotta sitä voisi ymmärtää.
Jeesus on jo ollut olemassa Isän luona ikuisuudessa, mutta maailmaan(maan päälle) hän tuli näin: Maria tuli Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaaksi ja synnitti Jeesuksen. Jeesus oli siis yhtäaikaa tosi ihminen, että tosi Jumala.
Iloa ja Rauhaa :)
Niin uskoon tuleminen ei ole mikään "maaginen ilmiö". Joillekin uskoon tulo voi olla "seremoniallinen", jos elämä muuttuu kertarysäksellä vaikka juomarin elämästä 30-vuotiaana kunniallisen miehen elämäksi. Useimmille -- kuten minulle -- uskoon tulo on hiljaista kasvamista uskoon lapsesta pitäen. Uskoo syvenee vähitellen iän myötä.
Joskus sitä saattaa kysyä itseltään: "Olenko oikeasti uskossa." Siitä tiedän olevani uskossa, että luotan Jeesukseen, pyydän syntejäni anteeksi. Ja pidän häntä elämäni herrana.
Uskossa oleminen ei ole sitä, että tapahtuu "maaginen ilmiö" ja alkaa puhumaan kielillä, profetoi, tekee ihmeitä. Uskossa oleminen voi joskus olla jopa pelkkää epäilyä ja taistelua omaa itsekästä minää, maailmaa ja Perkelettä vastaan. Monet saattavat ihmetellä uskossa olemista. Uskossa oleminen on siis sydämen kääntämistä Kristukseen ja luottamista Häneen. Tähän tarvitaan Pyhää Henkeä. Pyhä Henki varjelee meidät oikeassa uskossa.
"Jos pahatkin ihmiset antavat toisilleen hyvää, niin kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Henkensä niille, jotka sitä pyytävät."
"Jos pahatkin ihmiset antavat toisilleen hyvää, niin kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Henkensä niille, jotka sitä pyytävät."
Juuri niin.
Uskoontulo on Pyhän Hengen työ ihmisessä. Emme voi ottaa mitään taivaasta ellei meille anneta.
Kun luemme tai kuuntelemme Sanaa, se vaikuttaa. Pyhä Henki osoittaa meille syntisyytemme Jumalan edessä ja saa meidät janoamaan Jeesusta Vapahtajaksi.
Jokainen ihminen on syntinen ja tarvitsee pelastuakseen Jeesusta. Tämän asian sielumme vihollinen pimittää meiltä. Emme tule uskoon vain saadaksemme onnellisen elämän täällä ajassa, vaan pelastuaksemme iankaikkiselta kadotukselta. Siksi evankeliumin julistusta vastustetaan.
Kun tulemme uskoon eli saamme ottaa vastaan sen sovituksen sanan, että Jeesus Kristus on kuollut puolestani ja sovittanut syntini, saamme Pyhän Hengen. Pyhä Henki rakastuttaa uskovan Jumalan Sanaan, niin että se tulee ruuaksi. Pyhä Henki rakastuttaa Jeesukseen, niin että uskova haluaa tunnustaa Hänet oman elämänsä Herraksi.
Uskoontulo ja uskossaeläminen on Jumalan kaunein lahja. Emme ymmärrä siitä paljoakaan jos jäämme ulkopuolisiksi arvostelijoiksi/arvioijiksi. Usko on henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Jeesus kuulee rukoukset, kun me Hänen nimessään rukoilemme, ja kun Hän saa vaikuttaa Henkensä kautta meissä tahtomista ja tekemistä.
On Jumalan armoa, että ihmiset haluavat tänä päivänä tulla uskoon. Siunausta Sinulle.
"Uskoontulo on Pyhän Hengen työ ihmisessä. Emme voi ottaa mitään taivaasta ellei meille anneta."
Tuo on harvinaisen totta "uskoontulo" on lahja Jumalalta.
Se mitä tuossa sitten selität sielunvihollisesta ja synnintunnosta on jo aivan eriasia.
Ei Jumalaa etsivälle eikä juuri uskoontulleelle saisi mennä puhumaan sielunvihollisesta ja kadotuksesta. Siinä saattaa tulla sitten aivan väärä motiivi etsiä Jumalaa, ei rakastavan armon tähden vaan helvetin pelon tähden.
Mielestäni sielunvihollinen ja kadotustuomio eivät ole evankeliumin julistusta, sillä evankeliumi=ilosanomaa ja ilosanomaan ei sisälly pelko ja peloittelu vaan iloisuus ja onnellisuus.
Kun ihminen on itse sinut Jumalansa kanssa ei hänellä ole tarvetta puhua siitä mitä sielunvihollinen saa aikaan, sillä juuri tuo sielunvihollinen saa aikaan nuo jutut siitä, että pitää olla varpaisillaan ja pelätä sielunvihollista.
Monista kirjoituksistasi päätellen sinulle on tuo synnintunto ja sielunvihollinen jäänyt päälle.
Pelkäätkö, että Jumalan rakkaus ja armo ei riitä, vaan pitää pelolla ja synnintunnolla pysyä uskossa?
Se mikä saa ihmistä etsimään Jumalaa ja hänen rakkauttaan on juuri tuo synnintunto eli ihminen tajuaa olevansa armahduksen ja Jumalan rakkauden tarpeessa, mutta sielunviholliset ovat siitä kaukana. Ei sielunvihollinen saa ketään etsimään Jumalaa.
Jospa jätettäisiin tuo sielunvihollisella peloittelu sitten tuonnemmaksi kun on ensin saatu asiat järjestykseen Jumalan kanssa ja ymmärretty pelastussanoma.
Kysyisin sinulta, miksi sinulle juuri on niin tärkeää painottaa tuota sielunvihollisen työtä?
Kamppailetko itse tuon asian kanssa?
Jumala on armossaan ottanut sinut vastaan lapsekseen eikä sinulla siis ole enää mitään tarvetta pelätä sielunvihollista tai hänen temppujaan.Sinua siunaavat Kaikkivaltiaan kädet koko ajan.Olet uudesti syntynyt ja se Jeesuksen rakkaus minkä olet saanut kokea tekee nyt työtä sinussa, älä anna tuollaisille "pahoille" ajatuksille sijaa. Sinut on kalliisti pelastettu kerran ei Hän sinua nyt eikä koskaan hylkää.
Lopeta taistelusi sielunvihollista vastaan sillä Jeesus on voittanut sielunvihollisen ja sinulla ei ole mitään hätää. Lepää rauhassa Jumalan armossa ja rakkaudessa. Olet pelastettu.
Itselleni Jumalan armo ja rakkaus on tullut niin täydelliseksi etten pelkää enää minkään sielunvihollisen vievän minulta tätä uskoa, joka minulle on annettu. Usko jeesukseen ja Hänen pelastustyöhönsä, sekä siitä seurauksena tuleviin tekoihin ovat antaneet niin vahvan pohjan, etten enää pelkää minkäää pikki "pirun" kurkkivan nurkan takana, kuten ahdistuneena tein joskus uskoontuloni alkuaikoina.
Näihin ajatuksiin ja rukouksin sinua muistaen...
mie vaan
Itse asiassa puhun liiankin vähän synnistä ja sielunvihollisesta.
Olen vasta alkamassa kirjoittaa siitä!
Heti uskoontultuaan ihminen törmää siihen todellisuuteen, mikä on uskovan osa tässä maailmassa.
Pyhä Henki paljastaa synnin synniksi. Ellei niin olisi, ei ihminen voisi tulla uskoon. (Uskonnollisesti tosin voi elää, ja haastella vain rakkaudesta ja silleen kivasti.)
Totuus iloitsee yhdessä rakkauden kanssa.
Uskoontullessaan ihminen siirtyy pimeydestä valkeuteen. Uskova tunnistaa lihan ja Hengen välisen taistelun, mistä hän ei aiemmin tiennyt.
Pyhä Henki synnyttää uutta elämää. Emme voi itsestämme toteuttaa 1 Kor 13/rakkautta, se on rakkaus ylhäältä Pyhässä Hengessä. Mikä armo!
Oletko saanut tulla uskoon? (Ei tarvitse vastata.)
Olen saanut tulla uskoon.
Kiva, että mainitsit mistä alat täällä puhumaan niin osaan olla lukematta niitä pelottelu juttuja.
Synnintunto aiheutta ahdistusta ja ahdistus on lähtöisin sielunvihollisesta. Siksi olen jättänyt koko synnin ajatteleun pois. Turvaan ainoastaan siihen pelastus sanomaan.
"Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi..."
Toivottavasti evankelioimisesi kantaa hedelmää ja saat tuolla tavalla sieluja pelastettua, totta että sinun kaltaisia synnistä ja sielunvihollisesta puhujiakin tarvitaan.
siunausta
*Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.* 2 Kor. 7:10
Luuk.18:9-17
9"Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen:"
10 "Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani.
11 Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani.
12 Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.
13 Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!'
14 "Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan."
15 Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia,
16 mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.
17 Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."
Voisimme jokainen itsessämme mietteä onko meidän todellinen ajatuksemme itsestämme se, että olemme parempia kuin nuo "syntiset" vai olemmeko sitä mieltä , että Jumalan armo ja rakkaus kuuluu kaikille.
Kuten tuossa Jeesus sanoi, joka itsensä ylentää se alennetaan.
Olisi hyvä olla varovainen tuomitessaan sanoillaan "heikompia" ja "vähäuskoisempia".
Noista kirjoituksistasi paistaa läpi se, että katsot oikean uskovaisen joutuvan rypemään ja kärsimään tässä ajassa.
Siis jos joku on onnellinen ja tasapainoinen uskossaan se on mielestäsi vissiin ei aitoa uskoa, koska toistat jatkuvasti, että aito usko on sitä , että tuntee kärsimystä, synnintuntoa ja itsensä huonommuutta.
Siis olen käsittänyt, että mielestäsi vain ja ainoastaan kovan pahanolon eli synnintunnon läpikäyneet ovat täydellisiä, sillä mielestäsi tuo kärsimys on Pyhän Hengen työtä, jonka avulla on vain ja ainoastaan tie Jumalan luo.
Olen käsittänyt, että sinulle uskovaisen elämä on maanpäällä kärsimystä, mutta taivaassa saa sitten levon.
Olenko käsittänyt oikein?
Jos tahdot tulla uskoon, avaa Raamattu ja pyydä, että Jumala puhuu Sanan kautta.
uskoon pamahtamista kannattaisi vain hyväksyä itsensä ja huomata että elämä on samaa elämää, siitä huolimattaa uskoo siihen tai ei.
Uskoontulemisen suurin vaara on huijatuksi tuleminen. Ei jonkun ulkopuolisen huijaamaksi vaan itsensä. Useat ihmiset haluvat paeta arkea uskontoihin tms. mutta jos vain uskallat kohdata arjen ilman pelkoa aina uudestaan ja uudestaan olet jo voittanut itsesi etkä tarvitse ulkopuolista apua eli uskonnon kainalosauvaa.
Jos kuitenkin haluat siitä huolimatta pamahtaa uskoon ja kokea uskon tuoman ajatuksettoman tilan eli vierität vastuun uskolle etkä kanna vastuuta itse elämästäsi, se on sitten sinun valintasi.
Uskoon tuleminen tarkottaa samaa kuin haluan että "isä" on vastuussa minusta, en minä itse ja tällä tavalla, tällä valinnalla valitsen niin etten kasva aikuiseksi ja myönnän etten haluakaan kasvaa aikuseksi. Ja koska valitsen lapsen tilan annan "isän" päättää kaikesta puolestani.
Onnea vain onnistumisen ja epäonnistumisen tiellä.
Jos tutustut tarkemmin uskomiseen, tulet huomaamaan että se asettaa elämällesi käsittämättömiä rajoituksia ja pakottaa sinut valheelliseen elämäntapaan, jossa sinun on pidettävä totena asioita vastoin aistejasi ja järkeäsi.
Sinun tulee myös luokitella ihmisiä heidän elämäntapojansa mukaan uskoviksi ja syntisiksi, "meiksi" ja "maailman lapsiksi" ja "hyväksyä ne muut ihmisinä" mutta kauhistella heidän syntejään ja tehdä asia heille tiettäväksi aina tilaisuuden tullen.
Sinun pitää myös oppia olemaan aina oikeassa ja keskustelemaan kiusallisia kysymyksiä väistellen ja vähätellen. Uskosi opissa tulee olemaan järisyttäviä ristiriitoja mutte ne sinun pitää oppia kuittamaan sillä että "Jumalan ajatuksia ei ihminen voi ymmärtää".
Ja palkkioksi saat ikuisen elämän, josta ei ole mitään todisteita kuten ei mistään muustakaan uskosi pohjapilarista. Edellyttäen tietenkin että olet sattunut valitsemaan kaikkien uskojen joukosta sen oikean uskon, jollaisia kaikki uskot väittävät olevansa.
Onnea matkaan, oletko kuitenkin ihan varma että haluat ryhtyä tuollaiseen?
Tähän kuule sanon, että sinä et taida tietää uskosta mitään.
Mitään rajoituksia usko ei aseta. Eikä elämän tapa ole valheellinen (nämä tyypit kuuluvat fanaattisiin uskon suuntiin)
Ihmisten luokittelu ei kuulu kristityn tapoihin vaan hän pitää jokaista samanarvoisena, jokainen on Jumalan lapsi.
Sinä saat olla väärässä ja me kaikki kristityt olemme aina välillä väärässä , kukaan meistä ei tiedä lopullita totuutta, sen tietää ainoastaan Jumala.
Palkkio ei välttämättä ole ikuinen elämä vaan se saattaa olla elämän tyytyväisyys ja onni jo tässä ajassa.....mene ja tiedä.
On hienoa kulkea tietä, jonka on joku viitoittanut ja kertonut miten elämä tulisi elää, jotta siitä saisi kaiken parhaan mahdollisen irti ja lopulta olisi palkka.
No kuitenkin.
Toivon ja uskon, ettei kukaan meistä ihmisistä ole Jumalan armon ulkopuolella.
On valinta mikä tahansa, sen mukaan elää kuin valitsee...tuonpuoleisen elämän palkkiot on sitten eriasia...tiedä niistä muu kuin itse Jumala.
"Tähän kuule sanon, että sinä et taida tietää uskosta mitään."
Siitäkö oikeasta, joka on toisenlainen kuin kaikki ne väärät? Voipa ollakin, en ilmeisesti ole törmännyt kuin niihin vääriin.
"Mitään rajoituksia usko ei aseta."
Kunhan muistaa että nainen on miehen alamainen, eikä ole homoseksuaali, eikä tule yhdeksi lihaksi muun kuin yhden kanssa, eikä eroa ja jos kumminkin niin käy, ei ainakaan solmi uutta suhdetta,....
"Eikä elämän tapa ole valheellinen."
Kunhan osaa unohtaa ikävät asiat ja tulkita mieluisat Jumalan johdatukseksi ja ymmärtää että ihminen ei ole kehittynyt apinasta ja että Israel on Jumalan valittu kansa puhuvat muut mitä puhuvat ...
"Ihmisten luokittelu ei kuulu kristityn tapoihin vaan hän pitää jokaista samanarvoisena, jokainen on Jumalan lapsi."
Joo, ihmiset kuuluu hyväksyä ihmisinä mutta heidän syntejään ei kuulu hyväksyä vaan heitä tulee niistä muistutella.
"Palkkio ei välttämättä ole ikuinen elämä vaan se saattaa olla elämän tyytyväisyys ja onni jo tässä ajassa.....mene ja tiedä."
Ei tiedä, ei.
"On hienoa kulkea tietä, jonka on joku viitoittanut"
Ja vielä hienompaa on elää ihan oma elämä.
"On valinta mikä tahansa, sen mukaan elää kuin valitsee...tuonpuoleisen elämän palkkiot on sitten eriasia...tiedä niistä muu kuin itse Jumala."
Josta ei kuitenkaan ole minkaanlaista todistetta.
Sinulla on nyt kuvaus yhden tyyppisestä uskovaisesta. Ja juuri siitä, joka asettaa itselleen hirveän tiukat rajat, mitä saa tehdä mitä ei saa tehdä ja mitä kuuluu tehdä.
Tiukkapipoista.
Usko on kuule vapauttava asia, jos sen osaa ottaa sellaisenaan kun Jumala sem on tarkoittanut, siinä vapautuu elämään täysillä.
Päivääkään en antaisi pois uskoontuloni jälkeen.
Usko vapautti minut suorittamasta asioita.
Nyt voi vaan levätä rauhassa ja olla , sillä luottamus Jumalaan on niin suuri, että mikään ei enää ole ylivoimanen tai paha asia.
Ainoa asia mitä Jumala minulta vaatii on se, että rakastan Häntä sekä itseäni ja lähimmäistäni.
Eikä se ole paljon vaadittu.
Neuvojia on moneen lähtöön...
Uskoontulo on ihmisen ja Jumalan välinen prosessi. Ja uskoontulo on Pyhän Hengen työ.
Pyhä Henki vaikuttaa mielenmuutoksen: ei tee mieli tehdä syntiä. Kun Pyhä Henki rakastuttaa ihmisen Jeesukseen, sellaisesta Herrasta ei voi olla hiljaa.
Kiitos Jumalalle jokaisesta uskoontulleesta. :))
"Ainoa asia mitä Jumala minulta vaatii on se, että rakastan Häntä sekä itseäni ja lähimmäistäni.
Eikä se ole paljon vaadittu."
No eipä ole. Onko sinun uskosi siis sen laatuista että siihen tultuaan ihmisen ei tarvitse luopua yhtään mistään entisen elämänsä piirteistä kunhan lisää tuon rakastamispykälän? Luonnollisesti se voi tuoda mukanaan muutoksia mutta ehdottomia edellytyksiä ei ole niin minkaanlaisia, voi aivan hyvällä omallatunnolla olla esimerkiksi avoliitossa elävä biseksuaali, joka harrastaa liiton ulkopuolisia suhteita kummankin sukupuolen kanssa sikäli kun em. toiminta omasta mielestä toteuttaa lähimmäisenrakkauden periaatteita. Eikä kenenkään muun laillasi uskovan mieleen tulisi huomautella mahdollisesta synnin harjoittamisesta.
Toki voi tehdä mitä haluaa, mutta tässä on myös se, että ei halua tehdä sellaista mikä saa Jumalan tai jonkun ihmisen pahalle mielelle.
Aivan voi olla ja elää avoliitossa. Olla homo, lesbo tai ei ehkä biseksusaali, sillä se on kumppanin pettämistä ja noudatan vain yksiavioista sääntöä omalla kohdallani.
Tiedän, että tästä kommenetistani tulee taas palautetta, kuten tee parannus ja ota elävä usko vastaan, mutta kommentoikoon.Itse olen asiat JumAlan kanssa selvittänyt ja niistä itse vastaan, ei se pitäsisi olla kenenkään muun uskovaisen asia miten toimin tai teen, kunhan toteutan tuota käskyÄ; RAKASTA.
On minulle aiemminkin toivotettu hyvää matkaa kadotukseen ja palamista ikuisessa tulessa, mutta ne ovat toivotuksia vaan. Jumala minut tuomitsee ei ihminen.
Jumalan armo ja rakkaus pysyy iäti.
"Aivan voi olla ja elää avoliitossa. Olla homo, lesbo tai ei ehkä biseksusaali, sillä se on kumppanin pettämistä ja noudatan vain yksiavioista sääntöä omalla kohdallani."
Niin, tuo ääriesimerkki oli tarkoitettu testaamaan sitä tuoko usko mielestäsi absoluuttisia sääntöjä vai seuraavatko säännöt vain ja ainoastaan lähimmäisenrakkauden vaatimuksesta. Aika hyvin selvisit mutta hieman jäi epätarkaksi tuon pettämisen osalta. Onko siis pettäminen joku absoluutitoiminto vai riippuuko se pelkästään siitä tunteeko itse pettävänsä ja tunteeko joku tulleensa petetyksi?
"Tiedän, että tästä kommenetistani tulee taas palautetta"
Taitaisitpa tosiaan lentää kuin leppäkeihäs esimerkiksi Netmissionin ja Sana&Ylistys -foorumeilta ;)