Useimpien protestanttien mielestä laskiainen on mäenlaskun juhlapäivä. Heille on tuntematonta se, että se oikeasti tarkoittaa paastoon laskeutumista. Protestanteille ainoa jäänne paastosta on se, että kalenterissa on kirjattu paaston ajan sunnuntait.
Protestantit ovat kuitenkin miettineet, miten hekin voisivat huomioida paaston. Protestanteilla ei kuitenkaan ole sellaista itsensä kanssa kilvoittelun ja lihan kiusausten voittamisen perinnettä, mikä on säilynyt paremmin katolisilla. Eroja on:
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1002008
Protestantit ovat kuitenkin miettineet, miten hekin voisivat huomioida paaston. Protestanteilla ei kuitenkaan ole sellaista itsensä kanssa kilvoittelun ja lihan kiusausten voittamisen perinnettä, mikä on säilynyt paremmin katolisilla. Eroja on:
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1002008
Vastaukset 32
Vanhimmat
roomalaiskatoliset eivät paastoa nykyään ollenkaan. Vaticanum secundum poisti paaston käytännössä kokonaan. Katolilaisille niin kuin luterilaisillekin paasto on vain kirkkovuoden ajanjakson nimi kirkkokalenterissa.
paikaansa. Tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai ovat ainakin paastopäiviä!
Itsekkin paastoan enemmän tai vähemmän ja jopa sellaiset tuntemani katolilaiset, jotka eivät säännöllisesti käy kirkossa ottavat paastonajan huomioon ruokavaliossaan.
katolinen kirkko enää vaadi paastoamista.
Olennaista on, että kirkko viettää paastonaikaa. Kaikkia katolilaisia kehotetaan tänä aikana hengellisen elämän syventämiseen, sisäiseen nöyrtymiseen ja jumalasuhteen uudistamiseen. Tämä on todellista paastoa.
Paaston tarkoitus ei ole keskittyä ruokajärjestykseen. Tiukkojen ruoka-ainerajoitusten vaara on siinä, että paasto nähdään vain tiettyjen rajoitusten noudattamisena sen sijaan, että ymmärretään hengellisen paaston olennaisuus. Paastosta voi tulla kilpailua tyyliin "minä paastoan täydellisemmin kuin tuo", jos ajatellaan vain kiellettyjä ruokia. Ja siinä paaston idea menee ihan nurin.
On hyvä asia, että katolisessa paastossa vain tietyt päivät on määrätty ruokapaastolle. Ne riittävät siihen, että ymmärrämme kirkon paastoaville antaman kehotuksen elämän turhimmista huveista ja nautinnoista pidättäytymiseen. On hyvä, että jokaisen on lupa itse määrittää nuo turhuudet omalla kohadallaan ja muokata sen mukaan oma paastonsa hengellisen uudistumisen tueksi.
Ei pidä paikkansa. Meille on annettu tänäkin vuonna ihan selvä paastokäsky hiippakunnan asiainhoitajalta.
7 viikkoa yhtäjaksoisesti, ensin 40 päivää Kristuksen paaston muistoksi ja sitten suuren viikon ajan Kristuksen kärsimysten muistoksi. Paasto loppuu pääsiäisaamuna liturgian jälkeen.
Hurskaat ortodoksit ottavat paaston tosissaan. Päivät ollaan kokonaan syömättä ja illalla syödään hengen pitimiksi hiukan paastoaikaan sallittua ruokaa esim leipää ja vihanneskeittoa.
Ruokapaasto ei mitenkään häiritse hengellistä kilvoitusta, päinvastoin se edistää sitä. Paaston aikaan ei huvitella, eikä järjestetä vieraspitoja, häitä tms. Paastoon kuuluu myös avioliitossa oleville seksuaalinen pidättyvyys. (Muut ovat velvollisia aina elämään pidättyvyydessä.)
tuhkakeskiviikkona ja paitkäperjantaina. Katolinen paastomääritelmä on yksi täydellinen ateria päivässä. Ruokia ei enää valikoida, joten katolilainen voi syödä paastopäivänä jopa lihaa. (sic)
Mitä ihmeen paastoa tämä tällainen on? Hengellistä paastoa voi viettää vasta sitten, kun ensin paastoaa fyysisesti.
Ei, vaan abstinenssipäivänä ei saa syödä lihaa.
Katolilaisilla on se määrätty 40 päivää paastoa vaikka otetaan ne sunnuntait pois.
Itse asiassa tulisi paastota ennen sunnuntain messua myös, mutta nykykäytäntö on ilmeisesti jotain muuta kuin suositus. Ortodoksit ovat tässä kurinalaisempia.
Paaston merkitys ei ole kuitenkaan ulkoiset toimenpiteet, vaan kyseessä on korvien välissä tapahtuvat asiat. Tarkeämpää on päästä kokonaan pois paheista, jotka saastuttavat sielua.
"Hengellistä paastoa voi viettää vasta sitten, kun ensin paastoaa fyysisesti".
En ole täysin samaa mieltä. Ei ole mitään takeita, että hengellinen paaston idea täyttyy, vaikka pidättäytyisi karnaalisista iloista. Loppujen lopuksi kysymyksessä on ihmisen motivaatio tehdä parannus.
Tässähän tulee nyt sitä, mistä edellä kirjoitin: "me paastoamme paremmin kuin te".
Mitä jos pyrkisimme paastoamaan niin, että muistaisimme ja miettisimme omaa surkeaa vajavuuttamme ja vähemmän kiinnittäisimme huomiota toisten kehnouteen, edes kehnoon paastoamiseen. Jokainen meistä tarvitsee parannuksentekoa, syömme tai olemme syömättä.
ole pelkästään ruuasta ja juomasta pidättäytymistä, vaan se pitää sisällään paljon muutakin.
Vaikka pidättäytyy arvostelemasta toisten tapoja paastota tai ylipäätään lopettaa kaikenlaisen lähimmäisten arvostelemisen. Nettipaastokin ja turha lörpöttely netissä sopii myös hyvin paastonajan kilvoitteluksi, eli voisi vaikka käyttää senkin ajan mitä viettää netissä vaikkapa Raamatun lukemiseen ja rukoukseen, voisi vaikka käydä messussa päivittäin tai antaa apuaan niille lähimmäisille, jotka apua tarvitsevat (sukulaiset, naapurit, ystävät jne.)
kun on täyttänyt sen fyysisen paaston. Muunlainen ajattelu on hurmahenkisyyttä.
Hyökkäät turhaan. Se, että katolilaisille ei enää ylhäältäpäin määrätä, mitä saa ja mitä ei saa paaston aikana syödä, ei tarkoita sitä, ettei paastoon velvoiteta, eikä sitä, ettei kukin katolilainen voisi omasta tahdostaan paastota ruokailussaan ankarastikin. Kirkko velvoittaa paastoon, mutta jokaisen tulee omalla kohdallaan miettiä ja valita paaston käytännön muodot. Tämä on hyvä asia.
Omalla henkilökohtaisella aineellisella paasto-ohjelmalla voi olla paremmatkin edellytykset toimia hengellisen paaston tukena kuin ylhäältä annettuihin määräyksiin ja kieltoihin perustuvalla paastonajan vietolla. Näin paastoa ei käsitetä suppeasti vain tiettyjen kieltojen noudattamisena vaan koko elämäntapaa koskevana myönteisenä prosessina.
kukaan katolilainen enää paastoa. Ihmisluonto on näet heikko.
Oletpa kitkerä. Millä profeetallisella vakaumuksella tuon kirjoitit? Oletko varma, että olet itse niin paljon hurskailta tavoiltasi parempi ja sinun paastosi niin paljon Jumalalle otollisempaa kuin katolisen lähimmäisesi paasto?
Me katolilaiset emme tarvitse yksilöllistä ohjetta paastoa varten emmekä myöskään mitään sanctioita. Me paastoamme kukin omalla tavallamme. Vaikka olenkin tuon 60 vuoden virstanpylvään ylittänyt, paastoan silti ja jätän esim. jonkun itselleni mieluisan herkun nauttimatta paaston aikana. Paastoamisesta eivät katolilaiset tee mitään numeroa, kuten emme tee monesta muustakaan asiasta. Meille riittää esim. Suomessa tällä hetkellä asianhoitajan paastokäsky.
Olet ymmärtänyt katolisen paaston kovin lapsellisella tavalla. Meidän paastomme ei ole sitä, että emme saa syödä 40 päivään lihaa ja maitoa ja kananmunia. Meillä on ymmärretty, että sellaisen paaston määrääminen uskoville ei välttämättä ole sitä, mikä kasvattaa hengellisesti. Sellainen paasto voi toki käydä paaston nimellä, niin kuin monenlaiset "terveys"ruokavaliot.
Meillä on myös ymmärretty, että ne ruoka-aineet, jotka vaikkapa Kreikassa ovat halpoja, köyhän kansan ruokaa ja siten sopivaa vaatimatonta paastoruokaa, voivat ollakin ylellisyystuotteita Suomessa, ja päinvastoin. Ei ole järkevää määrätä yhdenlaista ruokavaliota kaikille maailman uskoville paaston ajaksi. Katolinen kirkko opettaa, että paaston aikana on sopivaa syödä yksinkertaista, edullista, helposti valmistettavaa ruokaa, olkoonkin että siinä voi olla mukana sellaisia aineksia, joita ennen vanhaan ei paaston aikana käytetty. Kalliiden herkkujen syöminen taas ei ole sopivaa, vaikka samat ainekset olisivat Välimeren maissa halpoja ja siten mitä sopivinta ja perinteistä paastoruokaa siellä.
Meidän paastonaikamme on merkitykseltään muuta kuin tiettyihin rituaalisiin kieltoihin alistumista (kaksi abstinenssipäivää meilläkin toki on). Täsmällisten määräysten ja kieltojen tottelemista tarkoittava paasto jää helposti siihen, että paastoaja tulee itsetyytyväiseksi ja ylpeäksi juuri noiden kieltojen kirjaimellisesta noudattamisesta. Sillä tavalla paastosivat fariseukset ja katsoivat olevansa parempia kuin ne, jotka eivät paastonneet samoin.
Suurin osa uskovista katolilaisista noudattaa paastoa. Olet väärässä, kun väität, ettei kukaan katolilainen enää paastoa.Se, että itse voimme asettaa itsellemme ne rajoitukset, joita tahdomme ja aiomme noudattaa, ei tee paastosta sen arvottomampaa kuin ylhäältä asetettujen kieltojen noudattaminen on. Väitteesi on loukkaava.
Meitä katolilaisia velvoitetaan, kirkkomme viettäessä paastoa, aikuisten tavoin itse katselemaan elämäämme ja paastoamaan niistä tavoistamme, joiden havaitsemme vievän aikaamme, rahaamme ja kiinnostustamme pois kristillisten hyveiden noudattamisesta tai olevan itsekkäitä, palvelevan vääriä arvoja tai olevan muulla tavoin haitallisia. Ruokailutavat ovat yksi alue paastossa, mutta jokin muu alue voi olla monelle paaston hengellisen merkityksen kannalta tärkeämpi.
Jos olet ortodoksi, olet jo tänään velvollinen paastoamaan. Onko sinusta sopivaa paastoamista halventaa nimimerkin suojista toisen kirkkokunnan uskovia kristittyjä ja heidän paastoaan?
"jonkun" herkun, et edes kaikkia niitä, syömättä? Kylläpä sinulla on kaummallinen käsitys paastosta. Miksi muuten yli 60 vuotiaat olisivat paastosta vapaita. Kuusikymppiset ovat vielä nuoria ihmisiä!
enkä halua halventaa ketään. Haluan saada teidät vain ajattelemaan.
Ortodoksisessa kirkossa kukaan ei anna "paastokäskyä", vaan ne, jotka voivat, paastoavat vapaaehtoisesti, siis paastoavat oikeasti. Ei minusta sovi sanoa paastoksi sellaista, mikä ei ole paastoa.
Paasto tosiaan tarkoittaa sitä, että päivällä ei syödä mitään ja illallakin nautitaan vain kevyt paastoateria ilman eläinkunnan tuotteita.
Yli 60 vuotias voi olla nuori. Tähän ryhmään kuulun minäkin, vaikka ikää on huomattavasti enemmän.
Täältä löytyy katolisen kirkon paastokäsky, kannattaa tutustua. Me noudatamme omaa paastokäskyämme, emme muiden uskontokuntien.
http://www.catholic.fi/docs/paastokasky2009.htm
"Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa."
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta..."
Jos siis katolilaiset haluavat Jumalan tähden viettää erityistä kaikille yhteistä paaston aikaa, niin se on ok.
Jos taasen protestantit eivät vietä tällaisia jokavuotisia kalenteriin sidottuja paastoaikoja, niin se on ok.
Mitä Jeesus sanoi paastosta: KUN paastoatte... Ja toisessa yhteydessä totesi, että hänen seuraajansa tulisivat kyllä paastoamaan sen jälkeen, kun hän ei enää olisi heidän seurassaan (samalla tavalla kuin silloin).
laskiaisena ala vaan tuhkakeskiviikkona. Kyllä meillä katolilaisillakin on laskiais- ym. karnevaalit ennen paastoa.
Me katolilaiset emme paastoa sunnuntaisin edes paastoaikana, sunnuntait ovat juhlapäiviä.
paastosta, tai suuresta paastosta, sallikaa minun mainita hyvinkin paastoon liittyvää kaunis tapahtumaa.
Järvenpään ortodoksisessa kirkossa lauletaan Andreas Kreetalaisen Katumuskaanoni, 23, 24, 25 ja 26 päivänä helmikuuta klo 18. Kun kerran olen kuullut tätä kaunista hymnikokoelmaa, ajattelin, että kerron täällä.
Tulkaa jos on mahdollista.
Ortodokseilla on paljon hyvin kaunista ja puhuttelevaa liturgiaa. Tapana on joskus käydä
Uspenkin katedraalissa ihan vaan istuskelemassa ja miettimässä asioita.
En pääse Järvenpäähän, mutta ehkä joskus menen vaikka Uspenskin katedraaliin. Käyn joskus, tosin viimeksi noin puolitoista vuotta sitten, Uspenskissa rukoilemassa ihmeitä tekevän Jumalanäidin ikonin äärellä.
Jos et pääse, ei voi mitä. Mutta minä voisin kysyä mainitun kirkon kanttorilta, löytyykö mahdollisesti CD levy, jossa olisi tämä ihana katumuskaanoni. Tässä sitten meidän molempien mahdollisuutemme ovatkin.
Myös Uspenskissa ja monissa muissa kirkoissa luetaan katumuskanonia. Ei tarvitse lähteä Järvenpäähän asti. Uspenskissa luetaan katumuskanonia tänään 23.2 sekä 24.2, 25.2 ja 26.2 klo 17. Perjantaina 27.2 on klo 17 ennenpyhitettyjen lahjojen liturgia.
Vantaalla Kristuksen taivaaseenastumisen kirkossa ja Espoossa P. Herman Alaskalaisen kirkossa luetaan katumuskanonia 23.2, 24.2, 25.2 ja 26.2 klo 18.
Saanko kysyä, mutta eikö sitä kaanonia resitoida eikä lueta? Mielestäni tässä on selvä ero.
Siellä Uspenskissa on varsin hyviä laulajia, kuten isä Mitro.
Toivottavasti hyvä kuoronjohtaja palaa kehiin taukonsa jälkeen.
Meillä kaikki luetaan aina resitoimalla, eli kun jumalanpalveluskirjoissa tms. sanotaan "luetaan", ei tarvitse erikseen spesifioida, että se lukeminen tapahtuu resitoimalla, koska mitään muunlaista lukemista ei esiinny. :)
Katumuskanonia luetaan ns. ehtoonjälkeisen palveluksen yhteydessä (vastaa läntistä kompletoriota). Palveluksen alussa on joitain alkurukouksia, minkä jälkeen tulee katumuskanoni, jossa kuoro aina jokaisen jakson (joita on yhdeksän) aluksi laulaa pienen pätkän, ja sitten pappi lukee kirkon keskellä seisoen säkeen katumuskanonista, johon kuoro vastaa "Armahda minua Jumala, armahda minua". Kanonin jälkeen seuraa loppuosa ehtoonjälkeisestä palveluksesta.
Niin ja se kuoronjohtaja palasi takaisin Uspenskiin jo muutama viikko sitten. Isä Mitroa sen sijaan ei viime aikoina kauheasti ole näkynyt.
Mukava kuulla. Terveiset hänelle P.Henrikin seurakunnasta ja siunausta työssään.
"Meillä kaikki luetaan aina resitoimalla".
Oikeastaan tämän tiesinkin ja näin se pitää ollakin. Saisi kuulua enemmän resitointia myös läntisessä kirkossa, vaan on mennyt virsien ja taize-laulujen laulamiseksi.
- mitä tiedät protestanttien kilvoittelusta
ja protestanttien uskonelämästä?
- ovatko katolilaiset nimikristityt hurskaampia
kuin luterilaiset nimikristityt?
- luuletko tosiaan, että pelastus saadaan
ulkonaisia riittejä toteuttamalla?
- kuule, katolilaiset ovat elämässään aivan
yhtä jumalattomia kuin muutkin suomalaiset
nimikristityt!
- oletko sitä mieltä, että luterilaiset
käyvät Pariisissa, Roomassa ym. tekemässä
sikäläisten katolilaisten puolesta huorin
ja heidän aborttinsa, murhansa ja
huumejuttunsa?
- todellinen paasto:
Sak. 7:5 Sano kaikelle maan kansalle ja papeille näin: Kun te olette paastonneet ja valittaneet viidennessä ja seitsemännessä kuussa, ja jo seitsemänäkymmenenä vuotena, niin minulleko te olette paastonne paastonneet?
6. Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7. Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
-----
Matt. 6:16 Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.